| Source | Target | | kengänpohjan kohdalla kulkeva pystytaso | vertikaaltasapind kingatalla all |
| (kantapäästä) | (jalakannast) |
| Heiluri-iskukappale | Pendlikujuline löögiseadis |
| Materiaali: alumiiniseos | Materjal alumiiniumsulam |
| Varren massa: 285 ± 5 g | Käe mass: 285 ± 5 g |
| Sylinterin massa: 1 250 ± 20 g | Löögisilindri mass: 1 250 ± 20 g |
| vähäkitkainen laakeri | vähese hõõrdumisega laager |
| Putken ulkohalkaisija 19 ± 1 mm Seinämän paksuus 1,6 mm | toru välisläbimõõduga 19 ± 1 mm ja seina paksusega 1,6 mm |
| kiihtyvyysmittari | kiirendusmõõtur |
| 235 mm nimellinen | nimiväärtus 235 mm |
| TESTAUSMENETTELYT, JOTKA KOSKEVAT SÄHKÖKÄYTTÖISTEN AJONEUVOJEN MATKUSTAJIEN SUOJAAMISTA SUURJÄNNITTEELTÄ JA ELEKTROLYYTIN VUOTAMISELTA | KATSEMENETLUSED, MIS KÄSITLEVAD ELEKTRISÕIDUKITES VIIBIJATE KAITSET KÕRGEPINGE JA ELEKTROLÜÜTIDE VÄLJAVOOLU EEST |
| Tässä liitteessä kuvataan testausmenettelyt, joilla osoitetaan kohdassa 5.2.8 esitettyjen sähköturvallisuusvaatimusten täyttyminen. | Käesolevas lisas kirjeldatakse katsemenetlust, millega tõendatakse vastavust punktis 5.2.8 sätestatud elektriohutuse nõuetele. |
| Seuraavassa kuvattavan menetelmän, jolla mitataan erotusresistanssi, vaihtoehtona voidaan käyttää esimerkiksi megaohmimittarilla tai oskilloskoopilla tehtäviä mittauksia. | Näiteks megaoommeetri või ostsillograafi abil tehtud mõõtmised on asjakohane alternatiiv allpool kirjeldatud isolatsioonitakistuse mõõtmise menetlusele. |
| Tässä tapauksessa on ehkä tarpeen kytkeä pois päältä ajoneuvon sisäinen erotusresistanssin seurantajärjestelmä. | Sellisel juhul võib olla vajalik isolatsioonitakistuse integreeritud jälgimissüsteemi deaktiveerimine. |
| Ennen ajoneuvolle tehtävää törmäystestiä on mitattava ja tallennettava suurjänniteväylän jännite (Vb, ks. kuva 1) sen vahvistamiseksi, että se vastaa ajoneuvon valmistajan ilmoittamaa käyttöjännitettä. | Enne sõiduki kokkupõrkekatse tegemist mõõdetakse ja registreeritakse kõrgepingesiini pinge (Vb) (vt joonis 1), et teha kindlaks, kas see on sõiduki tootja määratud talitluspinge piirides. |
| TESTIJÄRJESTELYT JA -LAITTEET | KATSE ETTEVALMISTAMINE JA KATSESEADMED |
| Jos käytetään suurjännitteen poiskytkentätoiminnetta, mittaukset on tehtävä katkaisulaitteen molemmilta puolilta. | Kui kasutatakse kõrgepinge lahtiühendamise funktsiooni, tehakse mõõtmised lahtiühendamisseadme mõlemal poolel. |
| Jos suurjännitteen katkaisin on integroitu RESS-järjestelmään tai energianmuuntojärjestelmään ja RESS-järjestelmän tai energianmuuntojärjestelmän suurjänniteväylä on suojattu IPXXB-luokan mukaisesti törmäystestin jälkeen, mittaukset voidaan tehdä vain katkaisulaitteen ja sähkökuormitusten välistä. | Kui kõrgepinge lahtiühendamisseade on laetava energiasalvestussüsteemi või energia muundamise süsteemi lahutamatu osa ning laetava energiasalvestussüsteemi kõrgepingesiin või energia muundamise süsteem on kokkupõrkekatse järgselt kaitstud kaitseastme IPXXB kohaselt, võib mõõtmisi teha üksnes lahtiühendamisseadme ja elektrikoormuste vahel. |
| Tässä testissä on käytettävä jännitemittaria, jolla mitataan tasavirta-arvoja ja jonka sisäinen resistanssi on vähintään 10 MΩ. | Selles katses kasutatav voltmeeter võimaldab mõõta alalispinge väärtusi ja selle sisetakistus on vähemalt 10 MΩ. |
| JÄNNITETTÄ MITATTAESSA VOIDAAN NOUDATTAA SEURAAVIA OHJEITA | PINGE MÕÕTMISEL VÕIB KASUTADA JÄRGMISI JUHISEID |
| Törmäystestin jälkeen määritetään suurjänniteväylän jännitteet Vb, V1, V2 (ks. kuva 1). | Pärast kokkupõrkekatset määrake kõrgepingesiini pinged (Vb, V1, V2) (vt joonis 1). |
| Jännite on mitattava aikaisintaan 5 sekuntia ja enintään 60 sekuntia törmäyksen jälkeen. | Pinget mõõdetakse mitte varem kui 5 sekundit ja mitte hiljem kui 60 sekundit pärast kokkupõrget. |
| Menettelyä ei sovelleta, jos testi tehdään niin, ettei sähköinen voimajärjestelmä ole jännitteinen. | Seda menetlust ei kohaldata, kui katse tehakse tingimustes, kus elektriline jõuülekandesüsteem ei ole pingestatud. |
| Arvojen Vb, V1 ja V2 mittaaminen | Vb, V1 ja V2 mõõtmine |
| VÄHÄISEN SÄHKÖENERGIAN TAPAUKSESSA SOVELLETTAVA ARVIOINTIMENETTELY | VÄHESE ELEKTRIENERGIA PUHUL KOHALDATAV HINDAMISMENETLUS |
| Kytketään ennen törmäystä katkaisin S1 ja tunnettu purkuvastus Re rinnan asianmukaisen kondensaattorin kanssa (ks. kuva 2). | Enne kokkupõrget ühendatakse lüliti S1 ja teadaolev väljakustutustakisti Re paralleelselt asjaomase kondensaatoriga (vt joonis 2). |
| Aikaisintaan 5 sekuntia ja enintään 60 sekuntia törmäyksen jälkeen kytketään katkaisin S1 pois päältä ja mitataan ja kirjataan jännite Vb ja virta Ie. | Kõige varem 5 sekundit ja mitte hiljem kui 60 sekundit pärast kokkupõrget suletakse lüliti S1 ning mõõdetakse ja registreeritakse pinge Vb ja vool Ie. |
| Integroidaan jännitteen Vb ja virran Ie tulo ajan suhteen; aika alkaa, kun kytkin S1 kytketään pois päältä (tc) ja päättyy, kun jännite Vb putoaa suurjännitekynnyksen 60 V DC alle (th). | Pinge Vb ja voolu Ie mõõtmise tulemus ühendatakse ajavahemikuga, mis algab lüliti S1 sulgemise hetkest (tc) ja kestab kuni hetkeni, mil pinge Vb langeb allapoole kõrgepinge piiri 60 V alalisvoolu korral (th). |
| Tulos vastaa kokonaisenergiaa (TE) jouleina. | Tulemusena saadakse koguenergia (TE) džaulides. |
| TE = ∫ tc | TE = ∫ tc |
| Kun Vb mitataan 5–60 sekunnin kuluttua törmäyksestä ja valmistaja on ilmoittanutX-kondensaattorien kapasitanssin (Cx), kokonaisenergia (TE) lasketaan seuraavalla kaavalla: | Kui Vb mõõdetakse 5-60 sekundi jooksul pärast kokkupõrget ja X-kondensaatori elektrimahutavus (Cx) on tootja poolt kindlaksmääratud, arvutatakse koguenergia (TE) järgmise valemi järgi: |
| TE = 0,5 × Cx × (Vb2 – 3600) | TE = 0,5 × Cx × (Vb2 – 3600) |
| Kun V1 ja V2 (ks. kuva 1) mitataan 5–60 sekunnin kuluttua törmäyksestä ja valmistaja on ilmoittanut Y-kondensaattorien kapasitanssin (Cy1, Cy2), kokonaisenergia (TEy1, TEy2) lasketaan seuraavilla kaavoilla: | Kui V1 ja V2 (vt joonis 1) mõõdetakse 5–60 sekundi jooksul pärast kokkupõrget ja Y-kondensaatori elektrimahutavused (Cy1, Cy2) on tootja poolt kindlaks määratud, arvutatakse koguenergia (TEy1, TEy2) järgmiste valemite järgi: |
| TEy1 = 0,5 × Cy1 × (V12 – 3600) | TEy1 = 0,5 × Cy1 × (V12 – 3600) |
| Esimerkki X-kondensaattoreihin varastoituneen suurjänniteväyläenergian mittaamisesta | X-kondensaatoris salvestatud kõrgepingesiini energia mõõtmise näide |
| FYYSINEN SUOJAUS | FÜÜSILINE KAITSE |
| Ajoneuvolle tehdyn törmäystestin jälkeen on kaikki suurjännitekomponentteja ympäröivät osat avattava, purettava tai poistettava ilman työkaluja. | Pärast sõiduki kokkupõrkekatset avatakse, võetakse lahti või eemaldatakse tööriistu kasutamata kõik kõrgepinge all olevaid komponente ümbritsevad osad. |
| Kaikkia muita ympäröiviä osia pidetään fyysisen suojauksen osana. | Kõiki ülejäänud ümbritsevaid osi käsitatakse füüsilise kaitse osana. |
| Työnnetään lisäyksen kuvassa kuvattu nivelletty testisormi fyysisen suojauksen rakoihin tai aukkoihin käyttäen testausvoimaa 10 N ± 10 prosenttia sähköturvallisuuden arvioimiseksi. | Elektriohutuse hindamiseks surutakse 1. liite joonisel 1 kujutatud liigestega katsesõrm füüsilise kaitse aukudesse ja avadesse katsejõuga 10 N ± 10 protsenti. |
| Jos testisormi työntyy rakoon tai aukkoon osittain tai kokonaan, se on sijoitettava kaikkiin asentoihin seuraavalla tavalla: | Kui liigestega katsesõrm läbib füüsilise kaitse osaliselt või täielikult, seatakse liigestega katsesõrm kõikidesse allpool kirjeldatud asenditesse. |
| Sormen molempia niveliä taivutetaan vuoron perään suorasta asennosta viereisen osan akseliin nähden 90 asteen kulmaan saakka, ja sormi asetetaan kaikkiin mahdollisiin asentoihinsa. | Katsesõrme mõlemaid liigeseid painutatakse sirgest asendist alustades kõrvalasuva sõrmesegmendi telje suhtes kuni 90o ning need seatakse kõikidesse võimalikesse asenditesse. |
| Sisäisiä sähkösuojuksia pidetään koteloinnin osana. | Sisemisi elektrilisi kaitsetõkkeid käsitatakse kaitsekesta osana. |
| Soveltuvissa tapauksissa olisi testisormen ja sähkösuojuksen tai koteloinnin sisällä olevien suurjännitteisten osien välille kytkettävä pienjännitelähde (jännite 40–50V) sarjaan sopivan lampun kanssa. | Vajaduse korral tuleb elektrilise kaitsetõkke või kaitsekesta sees asuva liigestega katsesõrme ja kõrgpingestatud osade vahele ühendada madalpingeallikas (pingega vähemalt 40 V ja mitte üle 50 V) jadamisi sobiva lambiga. |
| Hyväksymisehdot | Nõuetele vastavuse tingimused |
| Kohdan 5.2.8.1.3 vaatimusten katsotaan täyttyneen, jos lisäyksen kuvassa kuvattu nivelletty testisormi ei pysty koskettamaan suurjännitteisiä osia. | Punkti 5.2.8.1.3 nõuded loetakse täidetuks, kui liite joonisel kujutatud liigestega katsesõrm ei puutu kokku kõrgpingestatud osadega. |
| Tarvittaessa voidaan selvittää peiliä tai kuitutähystintä käyttämällä, koskettaako testisormi suurjänniteväyliä. | Vajaduse korral võib kasutada peeglit või fiiberskoopi, et kontrollida, kas liigestega katsesõrm puutub vastu kõrgepingesiini. |
| Jos vaatimuksen täyttyminen määritetään testisormen ja suurjännitteisten osien väliin kytkettävällä merkkilampulla, lamppu ei saa syttyä. | Kui selle nõude kontrollimiseks kasutatakse liigestega katsesõrme ja kõrgpingestatudosade vahelist signaaliahelat, ei tohi lamp süttida. |
| EROTUSRESISTANSSI | ISOLATSIOONITAKISTUS |
| Suurjänniteväylän ja sähköisen alustan välinen erotusresistanssi voidaan osoittaa mittauksilla tai mittausten ja laskelmien yhdistelmällä. | Kõrgepingesiini ja elektrilise šassii vahelise isolatsioonitakistuse määramiseks võib kasutada mõõtmist või mõõtmiste ja arvutuste kombinatsiooni. |
| Jos erotusresistanssi osoitetaan mittauksilla, olisi noudatettava seuraavia ohjeita. | Kui isolatsioonitakistus määratakse mõõtmise teel, tuleks järgida järgmisi juhiseid. |
| Mitataan ja kirjataan suurjänniteväylän negatiivisen ja positiivisen puolen välinen jännite Vb (ks. kuva 1). | Mõõdetakse ja registreeritakse kõrgepingesiini miinus- ja plusspooluse vaheline pinge (Vb) (vt joonis 1). |
| Mitataan ja kirjataan suurjänniteväylän negatiivisen puolen ja sähköisen alustan välinen jännite V1 (ks. kuva 1). | Mõõdetakse ja registreeritakse kõrgepingesiini miinuspooluse ja elektrilise šassii vaheline pinge (V1) (vt joonis 1). |
| Mitataan ja kirjataan suurjänniteväylän positiivisen puolen ja sähköisen alustan välinen jännite V2 (ks. kuva 1). | Mõõdetakse ja registreeritakse kõrgepingesiini plusspooluse ja elektrilise šassii vaheline pinge (V2) (vt joonis 1). |
| Jos V1 on suurempi tai yhtä suuri kuin V2, suurjänniteväylän negatiivisen puolen ja sähköisen alustan väliin asetetaan tunnettu normiresistanssi (Ro). | Kui V1 on suurem või sama suur kui V2, ühendatakse kõrgepingesiini miinuspooluse ja elektrilise šassii vahele teadaoleva takistusega (Ro) standardtakisti. |
| Kun Ro on asennettuna, mitataan suurjänniteväylän negatiivisen puolen ja sähköisen alustan välinen jännite V1’ (ks. kuva 3). | Seejärel mõõdetakse kõrgepingesiini miinuspooluse ja sõiduki elektrilise šassii vaheline pinge (V1’) (vt joonis 3). |
| Lasketaan erotusresistanssi Ri seuraavalla kaavalla: | Isolatsioonitakistus (Ri) arvutatakse järgmise valemi järgi. |
| Ri = Ro*(Vb/V1’ – Vb/V1) tai Ri = Ro*Vb*(1/V1’ – 1/V1) | Ri = Ro*(Vb/V1’ – Vb/V1) või Ri = Ro*Vb*(1/V1’ – 1/V1) |
| Jaetaan tulos Ri, joka on erotusresistanssin arvo ohmeina (Ω), suurjänniteväylän käyttöjännitteen arvolla voltteina (V). | Saadud tulemus Ri, mis on elektrilise isolatsiooni takistus oomides (Ω), jagatakse kõrgepingesiini tööpingega voltides (V). |
| Ri (Ω/V) = Ri (Ω)/käyttöjännite (V) | Ri (Ω/V) = Ri (Ω) / tööpinge (V) |
| Arvon V1’ mittaaminen | V1’ mõõtmine |
