Source | Target | Jos V2 on suurempi kuin V1, suurjänniteväylän positiivisen puolen ja sähköisen alustan väliin asetetaan tunnettu normiresistanssi (Ro). | Kui V2 on suurem kui V1, ühendatakse kõrgepingesiini plusspooluse ja elektrilise šassii vahele teadaoleva takistusega (Ro) standardtakisti. |
Kun Ro on asennettuna, mitataan suurjänniteväylän positiivisen puolen ja sähköisen alustan välinen jännite V2’ (ks. kuva 4). | Kui Ro on paigaldatud, mõõdetakse kõrgepingesiini plusspooluse ja elektrilise šassii vaheline pinge (V2’) (vt joonis 4). |
Ri = Ro*(Vb/V2’ – Vb/V2) tai Ri = Ro*Vb*(1/V2’ – 1/V2) | Ri = Ro*(Vb/V2’ – Vb/V2) või Ri = Ro*Vb*(1/V2’ – 1/V2) |
Arvon V2’ mittaaminen | V2’ mõõtmine |
Huom. Tunnetun normiresistanssin Ro (Ω) pitäisi olla pienimmän vaaditun erotusresistanssin arvo (Ω/V) kerrottuna ajoneuvon toimintajännitteellä ± 20 % (V). | Märkus: teadaoleva standardtakistuse väärtus Ro (Ω) peaks võrduma minimaalse nõutava isolatsioonitakistuse (Ω/V) ja sõiduki tööpinge (V) korrutisega, ± 20 %. |
Ro:n arvon ei tarvitse olla täsmälleen tämä arvo, sillä yhtälöt koskevat kaikkia Ro-arvoja. Tällaisella Ro-arvolla saadaan kuitenkin jännitemittauksille hyvä tarkkuus. | Ro ei pea võrduma täpselt selle väärtusega, kuna võrrandid kehtivad Ro kõigi väärtuste kohta; kuid sellises vahemikus oleva Ro väärtuse puhul on saavutatud pinge mõõtmisel piisav täpsus. |
ELEKTROLYYTIN VUOTAMINEN | ELEKTROLÜÜTIDE VÄLJAVOOL |
Fyysinen suojaus käsitellään asianmukaisella pinnoitteella, jotta voidaan havaita, vuotaako RESS-järjestelmästä elektrolyyttiä törmäystestin jälkeen. | Füüsilisele kaitsele lisatakse vajaduse korral asjakohane kate, et vältida elektrolüütide leket laetavast energiasalvestussüsteemist kokkupõrkekatse järel. |
Ellei valmistaja toimita keinoa, jonka avulla eri nesteiden vuodot voidaan erottaa toisistaan, kaikkea vuotanutta nestettä on pidettävä elektrolyyttinä. | Kui tootja ei ole ette näinud vahendeid eri vedelike lekete eristamiseks, käsitatakse kõiki lekkinud vedelikke elektrolüütidena. |
RESS-JÄRJESTELMÄN PYSYMINEN PAIKOILLAAN | LAETAVA ENERGIASALVESTUSSÜSTEEMI PAIGALPÜSIMINE |
Vaatimustenmukaisuus määritetään silmämääräisellä tarkastuksella. | Nõuetele vastavus määratakse kindlaks visuaalse kontrollimise teel. |
Myös Y-kondensaattoreihin varastoituneen energian (TEy1, TEy2) on oltava alle 2,0 joulea. | Y-kondensaatorites salvestatud energia (TEy1, TEy2) peab samuti olema väiksem kui 2,0 džauli. |
Tämä lasketaan mittaamalla suurjänniteväylien ja sähköisen alustan jännitteet V1 ja V2 sekä valmistajan ilmoittama Y-kondensaattorien kapasitanssi käyttäen liitteen 11 kohdassa 3 olevaa kaavaa c. | Selle arvutamiseks mõõdetakse kõrgepingesiini ja elektrilise šassii pinged V1 and V2 ja Y-kondensaatori tootja määratud elektrimahtuvus, kasutades 11. lisa punktis 3 esitatud valemit c. |
Jos hyväksynnän haltija lopettaa tämän säännön perusteella hyväksytyn ajoneuvotyypin valmistamisen kokonaan, hänen on ilmoitettava siitä hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle. | Kui tüübikinnituse omanik lõpetab lõplikult käesoleva eeskirja alusel kinnitatud sõidukitüübi tootmise, teatab ta sellest tüübikinnituse andnud asutusele. |
’Todellisella ylävartalokulmalla’ tarkoitetaan kulmaa, joka mitataan H-pisteen kautta kulkevan pystylinjan ja ylävartalolinjan välistä H-pisteen määrityslaitteen selkäkulman osoittavaa asteikkoa käyttäen. | „Kere tegelik kaldenurk” – nurk, mis on mõõdetud läbi H-punkti kulgeva vertikaaljoone ja kerejoone vahel, kasutades 3-DH-aparaadi selja kaldenurga mõõturit. |
Todellinen ylävartalokulma vastaa teoreettisesti suunniteltua ylävartalokulmaa (toleransseista ks. kohta 3.2.2). | Kere tegelik kaldenurk vastab teoreetiliselt kere arvutuslikule kaldenurgale (tolerantsid on esitatud allpool punktis 3.2.2). |
Kallistetaan selkäosaa etupidäkettä vasten ja vedetään kolmiulotteinen H-pisteen määrityslaite irti istuimen selkänojasta T-tangon avulla. | Seljapaneel kallutatakse ette kõige eesmise võimaliku asendini ja 3-DH-aparaat tõmmatakse T-profiili kasutades istme seljatoest eemale. |
Asetetaan laite uudelleen istuimelle käyttäen yhtä seuraavista menetelmistä: | H-aparaat asetatakse uuesti istmele, kasutades ühte järgmistest meetoditest. |
Jos saman istuinrivin istuimia voidaan pitää samanlaisina (penkki-istuin, identtiset istuimet jne.), riittää, että kullekin istuinriville määritetään yksi H-piste ja yksi ylävartalon todellinen kulma, jolloin tämän liitteen lisäyksessä 1 kuvattu kolmiulotteinen H-pisteen määrityslaite sijoitetaan koko riviä edustavalle paikalle. | Kui sama istmerea istmeid võib käsitleda sarnastena (nt pikk iste, identsed istmed vms), määratakse igale istmereale ainult üks H-punkt ja üks kere tegelik kaldenurk. Sellisel juhul asetatakse käesoleva lisa 1. liites kirjeldatud 3-DH-aparaat kogu rea suhtes representatiivsele kohale. |
Tämän paikan on oltava | See koht on: |
Logaritminen asteikko | Logaritmiline skaala |
Näytteeseen kohdistuvan iskun nopeuden on oltava vähintään 5,1 mm/min ja enintään 7,6 mm/min. | Proovitükile peabmõjuma löök, mille kiirus ei ole alla 5,1 mm/min ega üle 7,6 mm/min. |
Iskun vähimmäissyvyyden on oltava 16,5 mm. | Minimaalne löögikaugus on 16,5 mm. |
’Kolmiulotteisella H-pisteen määrityslaitteella’ tarkoitetaan laitetta, jolla määritetään H-pisteet ja todelliset ylävartalokulmat. | „Kolmemõõtmeline H-punkti aparaat” (3-DH-aparaat) – seade, mida kasutatakse H-punktide ja kere tegelike kaldenurkade määramiseks. |
Laite kuvaillaan tämän liitteen lisäyksessä 1. | Nimetatud aparaati on kirjeldatud käesoleva lisa 1. liites. |
Kohdistetaan 100 ± 10 N:n kuorma kolmiulotteisen H-pisteen määrityslaitteen kaukaloasennelmaan lantiokulman osoittavan asteikon ja T-tangon kotelon leikkauskohdassa. | H-aparaadi selja- ja istmikuosale rakendatakse 100 ± 10 N suurust jõudu puusa nurgamõõturi ja T-profiili korpuse lõikepunktis. |
Kuormituksen suunta pidetään edellä mainitun leikkauspisteen kautta reisitangon hahlon yläpuolella olevaan pisteeseen kulkevan linjan suuntaisena (ks. tämän liitteen lisäyksen 1 kuva 2). | Jõu rakendussuunda hoitakse selle joone suunalisena, mis kulgeb läbi eespool nimetatud lõikepunkti vahetult reieprofiili korpusest ülalpool asuvasse punkti (vt käesoleva lisa 1. liite joonist 2). |
Polvinivel säädetään alueelle 1,5 ± 0,5 g ennen jokaista testiä. | Põlve- ja hüppeliigest tuleb enne iga katset reguleerida 1,5 ± 0,5 g ulatuses. |
Nilkkanivel säädetään siten, että nilkka liikkuu vapaasti, ja niveltä kiristetään sen jälkeen juuri sen verran, että jalkaterä pysyy vakaana PTFE-levyllä. | Hüppeliiges reguleeritakse vabalt liikuma ning pingutatakse ainult sedavõrd, kui on vaja labajala püsimiseks PTFE plaadil. |
’H-pisteellä’ tarkoitetaan ajoneuvon istuimelle kohdan 4 mukaisesti asennetun kolmiulotteisen H-pisteen määrityslaitteen rintaosan ja reiden välistä rotaatiopistettä. | „H-punkt” – kere ja reie pöördetsenter 3-DH-aparaadil, mis on paigaldatud sõidukiistmele vastavalt allpool esitatud punktile 4. H-punkt asub aparaadi telgjoone keskpunktis. |
H-piste sijaitsee laitteen keskilinjan keskellä kolmiulotteisen H-pisteen määrityslaitteen kummallakin puolella olevien H-pisteen linjan kohdistuspisteiden välissä. | Telgjoon paikneb H-punkti kontrollnuppude vahel, mis asuvad 3-DH-aparaadi kummalgi küljel. |
H-piste vastaa teoreettisesti R-pistettä (toleransseista ks. kohta 3.2.2). | Teoreetiliselt vastab H-punkt R-punktile (tolerantsid on esitatud allpool punktis 3.2.2). |
Kun H-piste on määritetty kohdassa 4 esitetyllä menettelyllä, sen katsotaan olevan kiinteässä suhteessa istuinrakenteeseen ja liikkuvan istuimen mukana sitä säädettäessä. | Kui H-punkt on punktis 4 kirjeldatud korra kohaselt kindlaks määratud, loetakse H-punkt istmepolstri konstruktsiooni suhtes fikseerituks ja istme reguleerimise korral koos sellega liikuvaks. |
Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntö nro 41 – Moottoripyörien hyväksyntää melun osalta koskevat yhdenmukaiset vaatimukset | Ühinenud Rahvaste Organisatsiooni Euroopa Majanduskomisjoni (UN/ECE) eeskiri nr 41 – ühtsed sätted, mis käsitlevad mootorrataste tüübikinnitust seoses müraga |
Muutossarja 04 – voimaantulopäivä: 13. huhtikuuta 2012 | eeria muudatused – jõustumise kuupäev: 13. aprill 2012 |
Määritelmät, termit ja symbolit | Mõisted, määratlused ja sümbolid |
Moottoripyörätyypin tai pako- tai äänenvaimennusjärjestelmän hyväksynnän muuttaminen ja laajentaminen | Mootorratta või väljalaske- või summutisüsteemi(de) tüübikinnituse muutmine ja laiendamine |
tuotannon lopettaminen | tootmise lõpetamist |
Hyväksyntätesteistä vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä tyyppihyväksyntäviranomaisten nimet ja osoitteet | Tüübikinnituskatsete eest vastutavate tehniliste teenistuste ning tüübikinnitusasutuste nimed ja aadressid |
LIITE 1 – Ilmoitus | lisa. Teatis |
LIITE 2 – Hyväksyntämerkkien sijoittelu | lisa. Tüübikinnitusmärkide kujundus |
LIITE 3 – Moottoripyörien aiheuttaman melun mittausmenetelmät ja -laitteet | lisa. Mootorrataste tekitatud müra mõõtmise meetodid ja vahendid |
LIITE 4 – Testauspaikkaa koskevat vaatimukset | lisa. Katsekohale esitatavad nõuded |
LIITE 5 – Kuitumaisia materiaaleja sisältävät pako- ja äänenvaimennusjärjestelmät | lisa. Kiudmaterjaliga täidetud väljalaske- või summutisüsteemid |
LIITE 6 – Melutason enimmäisrajat | lisa. Helirõhutasemete ülemmäärad |
LIITE 7 – Täydentävät melupäästömääräykset (ASEP) | lisa. Mürataset käsitlevad lisasätted |
LIITE 8 – Täydentäviä melupäästömääräyksiä koskeva vaatimustenmukaisuusvakuutus | lisa. Kinnitus mürataset käsitlevatele lisasätetele vastavuse kohta |
Tätä sääntöä sovelletaan luokan L3 [1]ajoneuvoihin melun osalta. | Käesolevat eeskirja kohaldatakse L3-kategooria sõidukite [1]suhtes seoses müraga. |
MÄÄRITELMÄT, TERMIT JA SYMBOLIT | MÕISTED, MÄÄRATLUSED JA SÜMBOLID |
’Moottoripyörän hyväksynnällä’ tarkoitetaan moottoripyörätyypin hyväksyntää melun osalta. | „mootorratta tüübikinnitus” – mootorratta tüübikinnitus seoses müraga; |
’Moottoripyörätyypillä melutason ja pakojärjestelmän osalta’ tarkoitetaan sellaisia moottoripyöriä, jotka eivät eroa toisistaan seuraavilta olennaisilta osin: | „mootorratta tüüp vastavalt müratasemele ja väljalaskesüsteemile” – mootorrattad, mis ei erine üksteisest järgmiste oluliste tunnuste poolest: |
moottorityyppi (kaksi- tai nelitahtimoottori, iskumäntä- tai kiertomäntämoottori, sylinterien määrä ja tilavuus, kaasuttimien tai polttoaineensuihkutuslaitteiden määrä ja tyyppi, venttiilien järjestely, suurin nimellisnettoteho ja vastaava kierrosnopeus). | mootori tüüp (kahe- või neljataktiline, kolb- või rootormootor, silindrite arv ja maht, karburaatorite või sissepritsesüsteemide arv ja tüüp, klappide paigutus, nimivõimsus ja sellele vastav mootori pöörlemiskiirus). |
Kiertomäntämoottorien osalta sylinteritilavuutena olisi pidettävä kammion tilavuutta kahdella kerrottuna | Rootormootorite puhul arvestatakse mootori mahuks kahekordne kambri maht; |
voimansiirtojärjestelmä, erityisesti vaihteiden määrä ja välityssuhteet | jõuülekandesüsteem, eelkõige käikude arv ja jõuülekandearvud; |
pako- tai äänenvaimennusjärjestelmien määrä, tyyppi ja järjestely. | väljalaske- või summutisüsteemide arv, tüüp ja paigutus; |
’Pako- tai äänenvaimennusjärjestelmällä’ tarkoitetaan niiden osien kokonaisuutta, joita tarvitaan moottoripyörän moottorin ja sen pakojärjestelmän aiheuttaman melun vaimentamiseen. | „väljalaske- või summutisüsteem” – mootorratta mootori ja väljalaskesüsteemi tekitatud müra vähendamiseks vajalike osade terviklik komplekt; |
Se voiolla myös ajoneuvon valmistajan varaosa. | „originaalosana paigaldatud väljalaske- või summutisüsteem” väljalaske- või summutisüsteem, mis on sõidukile paigaldatud tüübikinnituse andmise või laiendamise ajal. Selleks võib olla ka sõiduki tootja paigaldatud asendusosa; |
’Ei-alkuperäisellä pako- tai äänenvaimennusjärjestelmällä’ tarkoitetaan sellaista järjestelmää, joka on toisen tyyppinen kuin se, joka on asennettuna ajoneuvoon tyyppihyväksyntää myönnettäessä tai laajennettaessa. | „mitteoriginaalosana paigaldatud väljalaske- või summutisüsteem” väljalaske- või summutisüsteem, mis erineb oma tüübilt süsteemist, mis oli sõidukile paigaldatud tüübikinnituse andmise või laiendamise ajal; |
’Tyypiltään erilaisilla pako- tai äänenvaimennusjärjestelmillä’ tarkoitetaan järjestelmiä, jotka eroavat olennaisesti toisistaan jonkin seuraavan ominaisuuden osalta: | „erinevat tüüpi väljalaske- või summutisüsteemid” – süsteemid, mis erinevad põhimõtteliselt mõne järgmise tunnuse poolest: |
järjestelmät, joiden osilla on eri tehdas- tai tavaramerkit | süsteemid, mis koosnevad erinevaid tehase tähiseid või kaubamärke kandvatest osadest; |