| Source | Target | | Renkaiden urasyvyyden on oltava vähintään 80 prosenttia täydestä urasyvyydestä. | Minimaalne rehvimustri sügavus peab olema vähemalt 80 % uue rehvi mustri sügavusest. |
| Käyttöolosuhteet | Töötingimused |
| Yleiset käyttöolosuhteet | Üldised töötingimused |
| Ajoneuvon keskiviivan ajolinjan on oltava mahdollisimman lähellä linjaa CC’ koko testin ajan linjan AA’ lähestymisestä aina siihen asti, kun ajoneuvon takaosa ylittää linjan BB’. | Sõiduki keskjoone teekond peab kogu katse vältel järgima võimalikult täpselt joont CC’ alates joonele AA’ lähenemisest kuni hetkeni, mil sõiduki tagaosa ületab joone BB’ (vt 4. lisa joonis 1). |
| Tällöin kaasuläppä on asetettava mahdollisimman nopeasti tyhjäkäyntiasentoon. | Sel hetkel tuleb seguklapp võimalikult kiiresti seada tühikäigu asendisse. |
| Ellei muutoin määrätä, valmistaja voi käyttää täydellä teholla tehtävässä kiihdytystestissä esikiihdytystä, jotta saavutetaan vakaa kiihtyvyys linjojen AA’ ja BB’ välillä. | Kui ei ole täpsustatud teisiti, võib tootja otsustada täisgaasiga kiirenduskatsete puhul kasutada eelkiirendust eesmärgiga saavutada joonte AA’ ja BB’ vahel stabiilne kiirendus. |
| Esikiihdytyksen kanssa tehtävä testi suoritetaan edellä kuvatulla tavalla, mutta kaasuläppä avataan täyskaasulle jo ennen kuin ajoneuvo ohittaa linjan AA’ eli silloin, kun ajoneuvon etuosa on etäisyyden lPA eli esikiihdytyksen pituuden päässä linjasta AA’. | Eelkiirendusega katse viiakse läbi sarnaselt eespool kirjeldatuga, kuid seguklapp avatakse täielikult juba enne seda, kui sõiduk ületab joone AA’, täpsemalt siis, kui sõiduki esiosa kaugus joonest AA’ on lPA, mis on eelkiirenduse distants. |
| Lähestymisnopeuden on oltava sellainen, että ajoneuvo saavuttaa määrätyn testinopeuden vtest, kun sen etuosa ohittaa linjan PP’. | Lähenemiseks valitakse selline kiirus, et sõiduk saavutab ettenähtud katsekiiruse vtest siis, kui selle esiosa ületab joone PP’. |
| Vakionopeustestissä käytetään kiihdytyksen säätölaitetta, jolla ajoneuvon nopeus pidetään vakiona linjojen AA’ ja BB’ välillä. | Püsikiiruskatse ajaks tuleb ühtlase kiiruse säilitamiseks paigaldada joonte AA’ ja BB’ vahele kiirenduskontrollseade. |
| Toimintaolosuhteet ajoneuvoille, joiden PMR ≤ 25 | Töötingimused sõidukite puhul, mille PMR ≤ 25 |
| Ajoneuvolle tehdään täydellä teholla tehtävä kiihdytystesti seuraavin edellytyksin: | Sõiduk peab läbima täisgaasiga kiirenduskatse järgmistel tingimustel: |
| Testinopeus vtest | katsekiirus vtest |
| Kun ajoneuvon takaosa ohittaa linjan BB’, ajoneuvon nopeus saa olla enintään 75 prosenttia tämän säännön kohdassa 2.10 määritellystä ajoneuvon suurimmasta nopeudesta eikä moottorin kierrosnopeus saa ylittää nimelliskierrosnopeutta. | kui sõiduki tagaosa ületab joone BB’, ei tohi sõiduki kiirus ületada 75 % sõiduki suurimast kiirusest, nagu see on määratletud käesoleva eeskirja punktis 2.10. Samuti ei tohi mootorikiirus olla suurem mootori nominaalkiirusest. |
| Testissä käytettävä vaihde valitaan iteroimalla seuraavasti: | Katse läbiviimiseks valitakse käik pidevalt järgmisel viisil: |
| Testin alussa nopeuden on oltava edellä määrätty. | Algne katsekiirus valitakse vastavalt eespool kirjeldatule. |
| Testinopeutta pienennetään asteittain 10 prosentilla testinopeudesta vtest (eli 4 km/h), jos loppunopeus on yli 75 prosenttia arvosta vmax tai moottorin kierrosnopeus on yli 75 prosenttia nimelliskierrosnopeudesta S kohdassa BB’. On valittava pienin vaihde, jolla nimelliskierrosnopeus S ei ylity testin aikana. Lopulliset testiolosuhteet määräytyvät pienimmän vaihteen mukaan, jolla saavutetaan suurin mahdollinen testinopeus ylittämättä arvoa 75 prosenttia nopeudesta vmax tai nimelliskierrosnopeutta S kohdassa BB’. | Katsekiirust vähendatakse 10 % katsekiirusest vtest (st 4 km/h), kui joonel BB’ on lõppkiirus vBB’ suurem kui 75 % suurimast kiirusest vmax või kui mootorikiirus ületab mootori nominaalkiirust S. Valitud käik peab olema madalaim ja selle juures ei tohi katse ajal ületada mootori nominaalkiirust S. Lõplikud katsetingimused sõltuvad sellest, milline on madalaim võimalik käik suurimal võimalikul katsekiirusel, ilma et joonel BB’ ületataks 75 % suurimast kiirusest vmax või mootori nominaalkiirust S. |
| Tämän liitteen lisäyksessä 1 on testausmenettelyä kuvaava vuokaavio. | Käesoleva lisa 1. liites on esitatud katsemenetluse skeem. |
| Toimintaolosuhteet ajoneuvoille, joiden PMR>25 | Töötingimused sõidukite puhul, mille PMR>25 |
| Ajoneuvolle tehdään täydellä teholla tehtävä kiihdytystesti ja vakionopeustesti. | Sõiduk peab läbima täisgaasiga kiirenduskatse ja püsikiiruskatse. |
| Täydellä teholla tehtävä kiihdytystesti | Täisgaasiga kiirenduskatse |
| Täydellä teholla tehtävää testiä varten määritetään testinopeus ja ajoneuvon keskikiihtyvyys testiradalla. | Täisgaasiga kiirenduskatse puhul täpsustatakse katsekiirus ja sõiduki keskmine kiirendus katserajal. |
| Kiihtyvyyksiä ei mitata suoraan, vaan ne lasketaan ajoneuvon nopeuden mittaustuloksista kohdassa 1.4 kuvatulla tavalla. | Kiirendusi ei mõõdeta vahetult, vaid need arvutatakse allpool punktis 1.4 kirjeldatud sõiduki kiiruse mõõtmiste alusel. |
| Testinopeus vtest on | Katsekiirus vtest on järgmine: |
| 40 ± 1 km/h, kun ajoneuvon PMR ≤ 50 | 40 ± 1 km/h sõidukite puhul, mille PMR ≤ 50, ning |
| 50 ± 1 km/h, kun ajoneuvon PMR>50. | 50 ± 1 km/h sõidukite puhul, mille PMR>50. |
| Jos loppunopeus jollakin vaihteella on yli 75 prosenttia ajoneuvon suurimmasta nopeudesta vmax, kyseisellä vaihteella käytettyä testinopeutta pienennetään asteittain 10 prosentilla nopeudesta vtest (4 km/h tai 5 km/h), kunnes loppunopeus vBB’ putoaa alle 75 prosenttiin arvosta vmax. | Kui teataval käigul on lõppkiirus vBB’ suurem kui 75 % sõiduki suurimast kiirusest vmax, vähendatakse sellel käigul tehtava katse puhul kasutatavat katsekiirust järk-järgult 10 % võrra katsekiirusest vtest (st 4 km/h või 5 km/h) seni, kuni lõppkiirus vBB’ jääb alla 75 % suurimast kiirusest vmax. |
| Vertailukiihtyvyys ja tavoitekiihtyvyys | Võrdluskiirendus ja sihtkiirendus |
| , kun ajoneuvon PMR ≤ 50, ja | sõidukite puhul, mille PMR ≤ 50, ning |
| , kun ajoneuvon PMR>50. | sõidukite puhul, mille PMR>50. |
| Näiden täydellä teholla tehtyjen kiihdytystestien ja vakionopeustestien tulosten perusteella arvioidaan kaupunkiajolle tyypillinen osakuormituskiihtyvyys. | Nende täisgaasiga kiirenduskatsete tulemusi kasutatakse koos püsikiiruskatsete tulemustega, et ligilähedaselt välja arvutada osalise koormusega kiirendus, mis on tüüpiline linnasõidule. |
| Vastaava tavoitekiihtyvyys aurban määritellään seuraavasti: | Vastav sihtkiirendus aurban saadakse järgmiselt: |
| Vaihteen valinta | Käigu valik |
| Valmistajan on määriteltävä oikea testaustapa, jolla saavutetaan vaadittu testinopeus ja kiihtyvyys. | Tootja ülesanne on kindlaks määrata nõutava katsekiiruse ja kiirenduse saavutamiseks sobiv katsetamisviis. |
| Käsivalintaisella vaihteistolla, automaattivaihteistolla tai portaattomasti säätyvällä vaihteistolla (CVT) varustettujen ajoneuvojen testaaminen lukituilla vaihteilla | Käsikäigukasti, automaatkäigukasti või variaatorkäigukastiga (CVT) sõidukid, mida katsetatakse fikseeritud ülekandearvudega |
| Automaattivaihteistolla, mukautuvalla vaihteistolla tai portaattomalla vaihteistolla varustettujen ajoneuvojen testaaminen lukitsemattomilla vaihteilla | Automaatkäigukasti, kohanduva ülekandega käigukasti või variaatorkäigukastiga sõidukid, mida katsetatakse muutuvate ülekandearvudega |
| Vaihteenvalitsin asetetaan asentoon, jossa toiminta on täysin automaattista. | Kasutatakse käiguvalitsa asendit, mis on ette nähtud täieliku automaatsõidu jaoks. |
| Testissä voidaan sen jälkeen vaihtaa vaihdetta pienemmälle ja kiihdyttää nopeammin. | Katse võib seejärel hõlmata käigu vahetamist madalamaks ja suuremat kiirendust. |
| Vaihteen vaihtaminen suurempaan ja hitaampi kiihdyttäminen ei ole sallittua. | Käigu vahetamine kõrgemaks ja väiksem kiirendus ei ole lubatud. |
| Joka tapauksessa on vältettävä vaihteen vaihtumista sellaiselle vaihteelle, joita ei tavallisesti käytetä kaupunkiajon olosuhteissa. | Igal juhul tuleb vältida käigu vahetamist sellisele käigule, mida konkreetsetele tingimustele vastavas linnaliikluses tavaliselt ei kasutata. |
| Tästä syystä on sallittua valmistaa ja käyttää sähköisiä tai mekaanisia laitteita tai vaihtoehtoisia valitsimen asentoja, joilla estetään vaihteen vaihtuminen pienemmäksi sellaiselle vaihteelle, jota ei tavanomaisesti käytetä kaupunkiajon testiolosuhteissa. | Seega on lubatud paigaldada ja kasutada elektroonilisi või mehaanilisi seadmeid, sealhulgas muuta käiguvalitsa asendeid, et vältida käigu allavahetumist sellisele käigule, mida konkreetsetele katsetingimustele vastavas linnaliikluses tavaliselt ei kasutata. |
| Jos tällaisia laitteita käytetään, esikiihdytystä ei saa tehdä. | Kui kasutatakse selliseid seadmeid, ei tohi kohaldada eelkiirendust. |
| Laitteiden toiminta on kuvattava ilmoituslomakkeessa. | Selliste seadmete funktsiooni tuleb kirjeldada teatise vormil. |
| Vakionopeustesti | Püsikiiruskatse |
| Vakionopeustesteissä on käytettävä samoja vaihteita tai vaihteenvalitsimen asentoja ja testinopeuksia kuin aiemmin suoritetuissa täydellä teholla tehtävissä kiihdytystesteissä. | Püsikiiruskatse puhul kasutatakse selliseid käike või käiguvalitsa asendeid ja katsekiiruseid, mis on identsed nendega, mida kasutati eelnevalt tehtud täisgaasiga kiirenduskatsete puhul. |
| Tietojen käsittely ja raportointi | Andmete töötlemine ja aruandlus |
| On tehtävä vähintään kolme mittausta molemmilta puolilta ajoneuvoa ja jokaisella vaihteella kaikissa testiolosuhteissa. | Mõlemal pool sõidukit ja igal käigul tehakse vähemalt kolm mõõtmist iga katsetingimuse kohta. |
| Suurimmasta A-painotetusta äänenpainetasolukemasta L, jonka ajoneuvo tuottaa kullakin kerralla linjojen AA’ ja BB’ välissä (ks. liite 4 – kuva 1), on vähennettävä 1 dB(A) mittausepätarkkuuden ottamiseksi huomioon, ja lukema on sitten pyöristettävä lähimpään kymmenesosaan (esim. XX,X) kummankin mikrofonin sijaintipaikan osalta. | A-sageduskorrektsiooniga maksimaalset helirõhutaset L, mis näidatakse iga kord, kui sõiduk läbib distantsi joonte AA’ ja BB’ vahel (vt 4. lisa joonis 1), vähendatakse 1 dB(A) võrra, et võtta arvesse mõõtmise ebatäpsust, ning see ümardatakse matemaatiliselt lähima kümnendkohani (nt XX,X) mõlema mikrofoniasukoha puhul. |
| Mittauksessa ei oteta huomioon äänihuippua, joka ei selvästikään liity yleiseen äänenpainetasoon. | Kui täheldatakse tavapärasest helirõhust ilmselt erinevat helitaseme tippväärtust, ei võeta seda mõõtmistulemust arvesse. |
| Väli- tai lopullisen tuloksen laskemiseen on käytettävä kunkin testiolosuhteen osalta kolmea ensimmäistä pätevää mittaustulosta, jotka eroavat toisistaan enintään2,0 dB(A), jolloin voidaan hylätä ei-pätevät tulokset. | Asjakohase vahe- või lõpptulemuse arvutamiseks kasutatakse iga katseolukorra kohta esimest kolme kehtivat järjestikust mõõtmistulemust 2 dB(A) piires, kusjuures kehtetud tulemused on lubatud välja jätta. |
| Nopeusmittaukset, jotka on tehty linjoilla AA’ (vAA’), BB’ (vBB’) ja PP’ (vPP’) on pyöristettävä lähimpään kymmenesosaan (esim. XX,X) ja kirjattava myöhempiä laskelmia varten. | Joontel AA’, BB’ ja PP’ tehtud kiiruse mõõtmise tulemused (vastavalt vAA’, vBB’ ja vPP’) ümardataks matemaatiliselt lähima kümnendkohani (nt XX,X) ja neid kasutatakse edasistes arvutustes. |
| Kiihtyvyyden laskeminen | Kiirenduse arvutamine |
| Kaikki kiihtyvyydet lasketaan käyttämällä ajoneuvon eri nopeuksia testiradalla. | Kõigi kiirenduste arvutamisel võetakse aluseks sõiduki erinevad kiirused katserajal. |
| Vaihteistotyypistä riippuen kiihdytys lasketaan joko linjojen AA’ ja BB’ tai linjojen PP’ ja BB’ väliltä jäljempänä esitetyn mukaisesti. | Sõltuvalt käigukasti liigist arvutatakse kiirendus kas joonte AA’ ja BB’ vahel või joonte PP’ ja BB’ vahel, nagu on täpsustatud allpool. |
| Kiihtyvyyden laskemiseen käytetty menetelmä on ilmoitettava testausselosteessa. | Kiirenduse arvutamiseks kasutatud meetod tuleb katsearuandes ära märkida. |
| Kiihtyvyys lasketaan kaikissa seuraavissa tapauksissa linjojen AA’ ja BB’ välistä kohdassa 1.4.2.1 kuvatulla tavalla: | Kõigil järgmistel juhtudel arvutatakse kiirendus joonte AA’ ja BB’ vahel, nagu on täpsustatud allpool punktis 1.4.2.1: |
| Ajoneuvo on varustettu käsivalintaisella vaihteistolla. | sõidukil on käsikäigukast; |
| Ajoneuvo on varustettu automaattivaihteistolla tai portaattomasti säätyvällä vaihteistolla (CVT) mutta testataan lukituilla välityssuhteilla. | sõidukil on automaatkäigukast või variaatorkäigukast, kuid sõidukit katsetatakse fikseeritud ülekandearvudega; |
| Ajoneuvo on varustettu automaattivaihteistolla, mukautuvalla vaihteistolla tai portaattomalla vaihteistolla ja testataan lukitsemattomilla välityssuhteilla, ja vaihteen vaihtuminen pienemmäksi sellaiselle vaihteelle, jota ei tavanomaisesti käytetä kyseisissä testiolosuhteissa kaupunkiajossa, estetään sähköisillä tai mekaanisilla vaihteilla tai vaihtoehtoisilla vaihteenvalitsimen asennoilla. | sõidukil on automaatkäigukast, kohanduva ülekandega käigukast või variaatorkäigukast ja sõidukit katsetatakse muutuvate ülekandearvudega ning kasutatakse elektroonilisi või mehaanilisi seadmeid, sealhulgas alternatiivseid käiguvalitsa asendeid, et vältida käigu allavahetamist sellisele käigule, mida tavaliselt ei kasutata kindlaksmääratud katsetingimustes linnaliikluses. |
| Kaikissa muissa tapauksissa kiihtyvyys lasketaan linjojen PP’ ja BB’ välistä kohdassa 1.4.2.2 kuvatulla tavalla. | Kõigil muudel juhtudel arvutatakse kiirendus joonte PP’ ja BB’ vahel, nagu on täpsustatud allpool punktis 1.4.2.2. |
| Kiihtyvyyden laskeminen linjojen AA’ ja BB’ välistä | Kiirenduse arvutamine joonte AA’ ja BB’ vahel |
