| Source | Target | | Kiihtyvyys lasketaan ajoneuvon nopeuksista linjoilla AA’ ja BB’: | Kiirenduse arvutamisel tuginetakse joontel AA’ ja BB’ mõõdetud sõiduki kiiruse andmetele: |
| lref on ajoneuvon pituus tai 2 m ajoneuvon valmistajan, tyyppihyväksyntäviranomaisen ja tutkimuslaitoksen vapaan valinnan mukaan. | /2 * 10 + lref kus: |
| Esikiihdytystä ei sallita. | indeks „(i)” osutab kasutatud käigule ja indeks „j” osutab konkreetse mõõtmise järjekorranumbrile. Kiiruse ühikuks on km/h ning saadud kiirendused väljendatakse ühiku m/s2 abil; lref on kas sõiduki pikkus või 2 m; selle üle võib oma äranägemise järgi otsustada sõiduki tootja, tüübikinnitusasutus ja tehniline teenistus. Eelkiirendust ei kasutata. |
| Yksittäisten mittausten keskiarvon määrittäminen | Üksikute mõõtmiste keskmise arvutamine |
| Kolmesta testiajosta lasketuista kiihtyvyyksistä lasketaan aritmeettinen keskiarvo, jolloin saadaan kyseistä testiolosuhdetta koskeva keskikiihtyvyys: | Kolme kehtiva katse alusel arvutatud kiirendustest võetakse aritmeetiline keskmine, et saada keskmine kiirendus katsetingimuste kohta: |
| Keskikiihtyvyys awot,(i) pyöristetään lähimpään sadasosaan (esim. XX,XX) ja kirjataan myöhempiä laskelmia varten. | Keskmine kiirendus awot,(i) ümardatakse matemaatiliselt lähima sajandikkohani (nt XX,XX) ja seda kasutatakse edasistes arvutustes. |
| Vaihteen painotuskertoimen laskeminen | Ülekandearvu kaaluteguri arvutamine |
| Vaihteen painotuskerrointa k käytetään vain kahdella vaihteella tehdyssä testissä, jotta kummankin vaihteen osalta saadut tulokset voidaan yhdistää yhdeksi tulokseksi. | Ülekandearvu kaalutegurit k kasutatakse üksnes kahte käiku hõlmava katse puhul, et ühendada mõlemal käigul saadud tulemused üheks tulemuseks. |
| Vaihteen painotuskerroin on dimensioton luku, joka määritellään seuraavasti: | Ülekandearvu kaalutegur on ühikuta arvuline suurus, mis saadakse järgmiselt: |
| Osittaisen tehokertoimen laskeminen | Osalise võimsusteguri arvutamine |
| Osittainen tehokerroin kp on dimensioton luku, jonka avulla yhdistetään täydellä teholla tehdyn kiihdytystestin ja vakionopeustestin tulokset. | Osaline võimsustegur kp on ühikuta arvuline suurus, mida kasutatakse eesmärgiga ühendada täisgaasiga kiirenduskatse tulemused püsikiiruskatse tulemustega. |
| Kahdella vaihteella testattujen ajoneuvojen osittainen tehokerroin määritellään seuraavasti: | Kahel käigul katsetatud sõidukite puhul määratakse osaline võimsustegur järgmiselt: |
| Yhdellä vaihteella tai yhdellä vaihteenvalitsimen asennolla testattujen ajoneuvojen osittainen tehokerroin määritellään seuraavasti: | Ühel käigul või käiguvalitsa ühes asendis katsetatud sõidukite puhul määratakse osaline võimsustegur järgmiselt: |
| Jos awot,(i) on enintään aurban, kp:n arvoksi otetaan nolla. | Kui awot,(i) on võrdne väärtusega aurban või sellest väiksem, on kp väärtus null. |
| Äänenpainemittausten käsittely | Helirõhu mõõteandmete töötlemine |
| Ajoneuvon kummaltakin sivulta mitatuista kolmesta yksittäisestä tuloksesta lasketaan erikseen keskiarvo kunkin testiolosuhteen osalta: | Sõiduki kummagi külje kolme üksiku tulemuse keskmine väärtus arvutatakse eraldi konkreetsete katsetingimuste kohta: |
| jossa indeksi ’mode’ tarkoittaa testaustapaa (täydellä teholla tehtävä kiihdytys tai vakionopeus), indeksi i käytettyä vaihdetta ja indeksi ’side’ mikrofonin sijaintipaikkaa (vasen tai oikea). | kus indeks „mode” viitab katserežiimile (täisgaasiga kiirendus- või püsikiiruskatse), „(i)” käigule ja „side” mikrofoni asukohale (vasakul või paremal küljel). |
| Näistä kahdesta keskiarvosta suurempi pyöristetään lähimpään kymmenesosaan (esim. XX,X) ja kirjataan myöhempiä laskelmia varten: | Kahest keskmisest suurem väärtus ümardatakse matemaatiliselt lähima kümnendkohani (nt XX,X) ja seda kasutatakse edasistes arvutustes: |
| Lopullisten testitulosten laskeminen | Lõplike katsetulemuste arvutamine |
| Ajoneuvot, joiden PMR ≤ 25 | Sõidukid, mille PMR ≤ 25 |
| Ajoneuvot, joiden PMR on enintään 25, testataan yhdellä vaihteella tai yhdellä vaihteenvalitsimen asennolla vain täydellä teholla. | Sõidukeid, mille PMR ei ületa 25, katsetatakse ühel käigul või ühes käiguvalitsa asendis ainult täisgaasiga. |
| Lopullinen testitulos on äänenpainetaso Lwot,(i) pyöristettynä lähimpään kymmenesosaan (esim. XX,X). | Lõplik katsetulemus on helirõhutase Lwot,(i), mis on matemaatiliselt ümardatud lähima kümnendkohani (nt XX,X). |
| Ajoneuvot, joiden PMR>25 | Sõidukid, mille PMR>25 |
| Jos ajoneuvo testattiin kahdella vaihteella, täydellä teholla tehtyjen kiihdytystestien ja vakionopeustestien tuloksia laskettaessa käytetään vaihteen painotuskerrointa: | Kui sõidukit katsetati kahel käigul, kasutatakse täisgaasiga kiirenduskatsete ja püsikiiruskatsete tulemuse arvutamiseks ülekandearvu kaalutegurit: |
| Lopuksi lasketaan kaupunkiajoa edustava äänenpainetaso Lurban käyttämällä osittaista tehokerrointa kp: | Helirõhutase Lurban, mis tähistab linnasõidu müra, arvutatakse lõpuks osalise koormusteguri kp abil: |
| Kaikki äänenpainetasot pyöristetään lähimpään kymmenesosaan (esim. XX,X). | Kõik helirõhutasemed ümardatakse matemaatiliselt lähima kümnendkohani (nt XX,X). |
| Moottoripyörän melu sen ollessa paikallaan (käytössä olevan ajoneuvon tarkastuksen mittausolosuhteet ja -menetelmä) | Paigalseisva mootorratta põhjustatud müra (mõõtmistingimused ja kasutusel oleva sõiduki katsetamise meetod) |
| Äänenpainetaso moottoripyörän läheisyydessä Käytössä olevien moottoripyörien myöhempien melutestien helpottamiseksi äänenpainetaso on mitattava myös pakojärjestelmän aukon välittömästä läheisyydestä seuraavien vaatimusten mukaisesti. | Helirõhutase mootorratta vahetus läheduses Selleks et hõlbustada kasutusel olevate mootorrataste edasist katsetamist seoses müratasemega, mõõdetakse ka helirõhutaset väljalaskesüsteemi väljalaskeava vahetus läheduses kooskõlas järgmiste nõuetega. |
| Mittauksen tulos on kirjattava liitteessä 1 tarkoitettuun ilmoitukseen. | Mõõtmise tulemus kajastatakse 1. lisas osutatud teatisel. |
| Mittauksissa on käytettävä kohdassa 1.2.1 määriteltyä tarkkuusäänitasomittaria. | Kasutatakse punktis 1.2.1 kirjeldatud täppis-müramõõturit. |
| Mittausolosuhteet | Mõõtmistingimused |
| Moottoripyörän kunto | Mootorratta seisukord |
| Ajoneuvon vaihteiston on oltava vapaa-asennossa ja kytkimen kytkettynä taikka automaattivaihteiston tapauksessa pysäköintiasennossa ja mahdollisen seisontajarrun kytkettynä turvallisuussyistä. | Sõiduki käiguvalits peab olema seatud vabakäigule ja sidur rakendatud või automaatkäigukastide puhul peab käiguvalits olema seatud parkimisasendisse ning ohutuse tagamiseks tuleb kasutada käsipidurit, kui see on olemas. |
| Ajoneuvon mahdollinen ilmastointilaite on kytkettävä pois päältä. | Kui sõidukil on kliimaseade, peab see olema välja lülitatud. |
| Jos ajoneuvoon on asennettu automaattisella käynnistysmekanismilla varustettuja tuulettimia, järjestelmään ei saa puuttua äänenpainetason mittausten aikana. | Kui sõiduk on varustatud automaatse käivitusseadmega ventilaatori(te)ga, siis ei tohi selle süsteemi töörežiimi helirõhutaseme mõõtmiste ajal muuta. |
| Moottoritilan kansi tai konepelti on suljettava. | Mootorikapott või mootoriruumi kate peavad olema suletud. |
| Ennen mittauksia moottori on saatettava valmistajan määritelmän mukaiseen tavanomaiseen toimintalämpötilaan. | Enne igat mõõtmiste seeriat peab mootor saavutama tootja juhistele vastava tavapärase töötemperatuuri. |
| Jos kyseessä on kaksipyöräinen moottoriajoneuvo, jossa ei ole vaihde vapaalla -asentoa, mittaukset on tehtävä siten, että ajoneuvon takapyörä on nostettu irti maasta, jotta se voi pyöriä vapaasti. | Sellise kaherattalise mootorsõiduki puhul, millel puudub vabakäik, tõstetakse tagumine ratas mõõtmiste ajaks maast lahti, et ratas saaks vabalt pöörelda. |
| Jos kaksipyöräinen ajoneuvo on testin suorittamiseksi nostettava irti maasta, mikrofonin sijoitusta on säädettävä siten, että saavutetaan määrätty etäisyys pakoputken vertailupisteestä (vertailupisteiden sijainti esitetään kuvassa). | Kui kaherattaline sõiduk on vaja katse tegemiseks maast lahti tõsta, kohandatakse mikrofoni asukohta selliselt, et see asuks kindlaksmääratud kaugusel väljalasketoru otsas asuvast võrdluspunktist; võrdluspunktide asukohta vaata jooniselt. |
| Soveltuvan testauspaikan on oltava ulkona, ja siinä on oltava vaakatasoinen betonia, tiivistä asfalttia tai vastaavaa kovaa ainetta oleva tasainen pinta, jossa ei ole lunta, ruohoa, irtonaista maa-ainesta, tuhkaa tai muuta ääntä absorboivaa materiaalia. | Sobiv katsekoht asub välistingimustes ja selleks sobib betoonist, tihendatud asfaldist või muust sarnasest kõvast materjalist kattega tasapind, mis on puhastatud lumest, rohust, lahtisest pinnasest, tuhast või muust heli summutavast materjalist. |
| Testipaikan on oltava avoin alue, jossa ei ole suuria ääntä heijastavia pintoja, kuten pysäköityjä ajoneuvoja, rakennuksia, mainoskylttejä, puita, pensaita, samansuuntaisia seiniä tai ihmisiä 3 metrin säteellä mikrofonista tai ajoneuvon mistään kohdasta. | Katsekoht peab olema avatud ning 3 m raadiuses mikrofoni asukohast ja sõiduki mis tahes punktist ei tohi asuda suuri peegeldavaid pindu, näiteks pargitud sõidukeid, hooneid, reklaamtahvleid, puid, põõsaid, paralleelseid müüre, inimesi jne. |
| Ulkona tehtävän testauksen vaihtoehtona voidaan käyttää puolikaiutonta kammiota. | Teise võimalusena võib välistingimustes katsetamise asemel kasutada poolkajavaba kambrit. |
| Puolikaiuttoman kammion on täytettävä edellä esitetyt akustiset vaatimukset. | Selline kamber peab vastama eespool kirjeldatud akustilistele nõuetele. |
| Vaatimusten katsotaan täyttyvän, jos testaustila täyttää edellä esitetyn 3 metrin etäisyysvaatimuksen ja rajataajuus on pienempi seuraavista: | Need nõuded on täidetud, kui katserajatis vastab eespool esitatud 3 m kriteeriumile ja selle piirsagedus jääb allapoole väärtust, mis on väikseim järgmisest kahest: |
| terssikaista moottorin pienimmän perustaajuuden alapuolella testausolosuhteissa | 1/3 oktaavriba allpool madalaimat mootori põhisagedust katsetingimuste ajal; ning |
| Muita määräyksiä | Muu |
| Mittauslaitteen niiden lukemien, jotka johtuvat taustaäänistä ja tuulesta, on oltava ainakin 10 dB(A) pienempiä kuin mitattava melutaso. | Ümbritsevast mürast ja tuulemürast tingitud mõõteriista lugemid peavad olema mõõdetavast müratasemest vähemalt 10 dB(A) võrra väiksemad. |
| Mikrofonissa saa käyttää sopivaa tuulensuojaa, jos suojan vaikutus mikrofonin herkkyyteen on otettu huomioon. | Mikrofonile võib paigaldada sobiva tuulekaitse tingimusel, et võetakse arvesse selle mõju mikrofoni tundlikkusele. |
| Testejä ei saa suorittaa, jos tuulen tai tuulenpuuskien nopeus on yli 5 m/s äänenmittausten välillä. | Katseid ei tehta, kui müra mõõtmise ajal on tuule kiirus (sealhulgas puhanguline) üle 5 m/s. |
| Mittausmenetelmä | Mõõtemeetod |
| Mikrofonin sijoittaminen (ks. lisäys 2) | Mikrofoni asukoht (vt 2. liide) |
| Mikrofoni on sijoitettava 0,5 ± 0,01 m:n etäisyydelle pakoputken vertailupisteestä, joka on määritetty kuvassa, ja 45 ± 5°:n kulmaan siihen pystytasoon nähden, jossa putken suun virtausakseli sijaitsee. | Mikrofon peab asuma joonisel näidatud väljalasketoru võrdluspunktist 0,5 m ± 0,01 m kaugusel ja väljalasketoru otsa vooteljega samasuunalise vertikaaltasapinna suhtes 45° ± 5° nurga all. |
| Mikrofonin on oltava vertailupisteen korkeudella mutta vähintään 0,2 m:n korkeudella maanpinnasta. | Mikrofon peab olema võrdluspunktiga samal kõrgusel, kuid mitte madalamal kui 0,2 m kõrgusel maapinnast. |
| Mikrofonin vertailuakselin on oltava maanpinnan kanssa samansuuntainen ja suunnattu kohti pakoaukon vertailupistettä. | Mikrofoni võrdlustelg peab asuma maapinnaga paralleelsel tasapinnal ja olema suunatud väljalaskeava otsas asuva võrdluspunkti poole. |
| Vertailupisteen on oltava korkein kohta, joka täyttää seuraavat vaatimukset: | Võrdluspunkt peab olema kõrgeim punkt, mis vastab järgmistele tingimustele: |
| Vertailupiste sijaitsee pakoputken suulla. | võrdluspunkt peab olema väljalasketoru otsas; |
| Vertailupiste on sillä pystytasolla, jossa pakoputken suun virtausakseli sijaitsee. | võrdluspunkt peab asuma väljalaskeava keskme ning väljalasketoru otsa vooteljega samasuunalisel vertikaaltasapinnal. |
| Jos mikrofonille on kaksi mahdollista sijoituspaikkaa, valitaan ajoneuvon pituussuuntaisesta keskilinjasta kauempana oleva paikka. | Kui mikrofoni saab paigutada kahte asukohta, tuleb kasutada seda kohta, mis asub sõiduki pikikeskjoonest külje suunas kõige kaugemal. |
| Jos pakoputken aukon virtausakseli on 90 ± 5°:n kulmassa ajoneuvon pituussuuntaiseen keskilinjaan nähden, mikrofoni sijoitetaan kohtaan, joka on kauimpana moottorista. | Kui väljalasketoru vootelg on sõiduki pikikeskjoone suhtes 90° ± 5° nurga all, tuleb mikrofon asetada punkti, mis asub mootorist kõige kaugemal. |
| Jos ajoneuvossa on kaksi alle 0,3 m:n päässä toisistaan sijaitsevaa pakoaukkoa, jotka on kytketty samaan vaimentimeen, tehdään vain yksi mittaus. | Kui sõidukil on kaks või enam üksteisest vähem kui 0,3 m kaugusel asuvat ja sama summutiga ühendatud väljalaskeava, tehakse ainult üks mõõtmine. |
