| Source | Target | | Tämä koskee pintakarkeutta ja tyhjätilaa, mutta on myös huomattava, että jos jyräys on tehokkaampaa tietyissä paikoissa kuin muualla, pintakarkeus saattaa olla paikoin erilaista ja tasalaatuisuuden puuttuessa voi myös syntyä töyssyjä. | See kehtib tekstuuri ja poorsuse kohta, kuid lisaks tuleb tähele panna, et kui pinna tasandamine ei ole olnud ühtlane, võib tekstuur olla erinev ja võib esineda ebatasasustest tingitud konarusi. |
| Säännöllinen testaus | Perioodiline kontrollimine |
| Sen tarkastamiseksi, että pinta jatkuvasti täyttää tämän säännön mukaiset vaatimukset pintakarkeuden, tyhjätilan tai äänen absorption osalta, pinta on testattava säännöllisesti seuraavin väliajoin: | Et teha kindlaks, kas pind vastab jätkuvalt käesolevas standardis kehtestatud tekstuuri ja poorsust või heli neeldumist käsitlevatele nõuetele, tuleb pinda perioodiliselt kontrollida järgmiste ajavahemike tagant: |
| Tyhjätilan ja äänen absorption osalta: | jäävpoorsuse või heli neeldumise kontrollimiseks: |
| Kun pinta on uusi. | kui pind on uus; |
| Jos pinta uutena täyttää vaatimukset, myöhempiä säännöllisiä testejä ei tarvita. | kui pind vastab uuena nõuetele, ei nõuta edasist perioodilist kontrollimist. |
| Pintakarkeuden syvyyden (TD) osalta: | tekstuuri sügavuse (TD) kontrollimiseks: |
| Kun melutesti alkaa (Huom. aikaisintaan neljä viikkoa rakentamisen jälkeen). | kui mürataseme katsed algavad (NB! Mitte varem kui neli nädalat pärast mahapanekut); |
| Sen jälkeen 12 kuukaudenvälein. | seejärel iga 12 kuu järel. |
| Testauspinnan suunnittelu | Katseala pinna projekteerimine |
| Alue | Ala |
| Testirataa suunniteltaessa on vähimmäisvaatimuksena varmistaa, että testirata eli alue, jonka ajoneuvot ylittävät testin aikana, on päällystetty vaatimusten mukaisella testipinnoitteella ja siinä on asianmukaiset reuna-alueet turvallista ja sujuvaa ajoa varten. | Katseraja plaani kavandamisel on tähtis miinimumnõudena tagada, et sõidukite läbitava katseribaga risti olev ala oleks kaetud kindlaksmääratud katsematerjaliga ning et oleks jäetud sobiv varu ohutuks ja otstarbekohaseks sõiduks. |
| Jos käytetään jälkimmäistä menetelmää, radan sen puoleiselle pinnalle, jolla ei ole mikrofonia, ei ole asetettu vaatimuksia. | Viimase meetodi kasutamise korral ei kohaldata pinnakattega seotud nõudeid raja selle poole suhtes, kus ei ole mikrofoni. |
| Varjostettu alue: | Varjutatud ala: |
| testitiepinnoitteella päällystetty vähimmäisalue eli testialue | väikseim ala, mis on kaetud katseks valitud teekattega, st katseala. |
| Mustat ympyrät: | Mustad ringid: |
| mikrofonin sijoituspaikat (korkeus 1,2 m). | mikrofonide asukohad (kõrgus maapinnast 1,2 m). |
| Pinnan suunnittelu ja valmistelu | Pinna projekteerimine ja ettevalmistamine |
| Pinnan vähimmäisvaatimukset | Projekteerimise põhinõuded |
| Testipinnan on täytettävä seuraavat neljä vaatimusta: | Katseala pind peab vastama neljale projekteerimisnõudele. |
| Sen on oltava tiivistä asfalttibetonia. | Katseala pind peab olema tihedast asfaltbetoonist. |
| Sepelin suurimman koon on oltava 8 mm (toleranssi 6,3–10 mm). | Killustikuterade maksimaalne suurus võib olla 8 mm (lubatud 6,3 mm kuni 10 mm). |
| Kulutuskerroksen paksuuden on oltava vähintään 30 mm. | Kulumiskihi paksus on ≥ 30 mm. |
| Sideaineen on oltava tunkeumaltaan normaalia modifioimatonta bitumia. | Sideaineks peab olema otsedestillatsiooni teel saadud sobiva kõvadusega modifitseerimata bituumen. |
| Suunnitteluohjeita | Projekteerimise juhised |
| Kiviaineksen rakeisuuskäyrä, jolla saavutetaan toivotut ominaisuudet, esitetään kuvassa 2. Sen tarkoituksena on toimia ohjeena testipinnan rakentajalle. | Juhisena pinna ehitajale on joonisel 2 näidatud soovitud omadustega täiteaine lõimise sõelkõver. |
| Lisäksi taulukossa on tiettyjä yleisohjeita tarvittavan pintakarkeuden ja kestävyyden aikaansaamiseksi. | Lisaks on tabelis esitatud mõned juhised soovitud tekstuuri ja vastupidavuse saavutamiseks. |
| Rakeisuuskäyrä on seuraavan kaavan mukainen: | Sõelkõver vastab järgmisele valemile: |
| P läpäisyprosentti | P läbimise % |
| d seulan neliömäisen silmän koko millimetreinä | d sõela nelinurkse ava mõõt (mm); |
| 8 mm keskimmäiselle käyrälle | 8 mm peakõvera korral; |
| 10 mm alemmalle toleranssikäyrälle | 10 mm mõõduvahemiku alumise kõvera korral; |
| 6,3 mm ylemmälle toleranssikäyrälle. | 6,3 mm mõõduvahemiku ülemise kõvera korral. |
| Kiviaineksen rakeisuuskäyrä asfalttiseoksessa toleransseineen | Täitematerjali sõelkõver asfaldisegus koos hälvetega |
| Läpäisyprosentti (massan mukaan) | Läbimise protsent (massi %) |
| Seulan koko (mm) | Ava mõõt (mm) |
| Edellisen lisäksi annetaan seuraavat suositukset: | Peale selle antakse järgmised soovitused. |
Hiekkamurskassa (0,063 mm| Liiva fraktsioon (0,063 mm | |
| Pohjan ja alusrakenteen avulla on saatava aikaan parhaiden tienrakennusperiaatteiden mukainen hyvä stabiilius ja tasaisuus. | Alus ja dreenikiht peavad tagama hea püsivuse ja tasasuse vastavalt parimale tee-ehitustavale. |
| Sepelin on oltava murskattua (100 % murskattuja pintoja) ja koostuttava materiaalista, jonka murskauskestävyys on hyvä. | Killustik peab olema purustatud (100 % purustatud tahkudega) ja valmistatud suure purunemiskindlusega materjalist. |
| Sekoituksessa käytettävän sepelin on oltava huuhdeltua. | Segus kasutatav killustik peab olema pestud. |
| Pinnalle ei saa lisätä sepeliä. | Pinnale ei tohi täiendavat killustikku peale puistata. |
| Sideaineen PEN-arvona ilmaistun kovuuden on oltava 40–60, 60–80 tai jopa 80–100 kyseessä olevan maan ilmastollisista olosuhteista riippuen. | Sideaine kõvadus väljendatuna PEN-ühikutes on 40–60, 60–80 või isegi 80–100, sõltuvalt asjaomase riigi kliimatingimustest. |
| Sääntönä on, että on käytettävä niin kovaa sideainetta kuin mahdollista edellyttäen, että tämä on tavanmukainen käytäntö. | Reeglina tuleb kasutada võimalikult kõva sideainet, kui see sobib kokku tavapraktikaga. |
| Sekoituksen lämpötila ennen jyräystä on valittava niin, että jyräyksen tuloksena saadaan vaadittu tyhjätila. | Segu rullimiseelne temperatuur valitakse selline, et järgneva rullimisega saavutatakse nõutav poorsus. |
| Kohdissa 2.1–2.4 esitettyjen vaatimusten täyttymiseen ja vaaditun tiiviyden saavuttamiseen vaikuttavat seoksen asianmukaisen lämpötilan lisäksi myös jyräyskertojen määrä ja jyräysajoneuvon valinta. | Et suurendada punktides 2.1–2.4 esitatud tehniliste tingimuste täitmise tõenäosust, tuleb tihedus tagada mitte ainult sobiva segamistemperatuuri valikuga, vaid ka sobiva ülesõitude arvu ja tihendussõiduki valikuga. |
| Suure | Kogus |
| Tavoitearvot | Sihtväärtused |
| Toleranssit | Lubatud hälbed |
| suhteessa seoksen kokonaismassaan | % segu üldmassist |
| suhteessa kiviaineksen massaan | % täiteainest |
| Kiviainesten massat, seulassa neliömäiset aukot (SM)>2 mm | Killustiku mass, sõela nelinurkse ava mõõt (SM)>2 mm |
Hiekan massa 0,063| Liiva mass 0,063 | |
| Täyteaineen massa SM<0,063 mm | Filleri mass SM<0,063 mm |
| Sideaineen (bitumin) massa | Sideaine mass (bituumen) |
| Kiviainesten maksimikoko | Suurim killusuurus |
| Sideaineen kovuus | Sideaine kõvadus |
| (Ks. kohdan 3.2.2 alakohta f) | (vt punkt 3.2.2 alapunkt f) |
| Kiillottuvuus | Lihvitud kivi osakaal (PSV) |
| Tiiviys verrattuna Marshall-tiiviyteen | Tihedus Marshalli tiheduse suhtes |
