| Source | Target | | Tyhjätilan mittaus | Jäävpoorsuse mõõtmine |
| Tämän mittauksen suorittamiseksi radasta on otettava porausnäytteitä vähintään neljästä eri kohdasta tasaisin välein testialueelta linjojen AA ja BB väliltä (ks. kuva 1). | Selle mõõtmise jaoks tuleb võtta puursüdamikud vähemalt neljast katseraja eri kohast, mis jaotuvad katserajal ühtlaste vahedega joonte AA’ ja BB’ vahel (vt joonis 1). Selleks et vältida rattarööbastesse ebaühtluste ja ebatasasuste tekkimist, tuleb puursüdamikud võtta mitte rattarööbastest, vaid nende lähedalt. |
| Tasalaatuisuuden varmistamiseksi ja epätasaisuuden välttämiseksi porausnäytteitä ei saisi ottaa itse ajourista, vaan niiden läheisyydestä. | Kaks puursüdamikku (minimaalselt) võetakse rattarööbaste lähedalt ning üks puursüdamik (minimaalselt) võetakse rattarööbaste ja iga mikrofoniasukoha vahekauguse ligikaudsest keskpaigast. |
| Olisi otettava (vähintään) kaksi porausnäytettä ajourien läheisyydestä ja (vähintään) yksi porausnäyte suunnilleen ajourien ja jokaisen mikrofonin sijaintipaikan puolivälistä. | Kui esineb kahtlusi, et ühtluse nõue ei ole täidetud (vt punkt 2.4), võetakse puursüdamikud rohkematest katseraja kohtadest. |
| Lisäksi yhdenkään porausnäytteen tyhjätila ei saa olla yli 10 prosenttia. | Lisaks ei tohi ühegi puursüdamiku poorsus olla üle 10 %. |
| Tienpinnan rakentajan on paneuduttava ongelmaan, joka saattaa ilmetä, kun testialuetta lämmitetään putkilla tai sähköjohdoilla ja porausnäytteet otetaan tältä alueelta. | Katseraja pinna ehitajale tuletatakse meelde probleeme, mis võivad tekkida juhul, kui puursüdamikke on vaja võtta selliselt katsealalt, mida soojendatakse torude või elektrijuhtmete abil. |
| Asennukset on suunniteltava huolella myöhempiä lisäporausnäytteitä ajatellen. | Selliste paigaldiste asukoht tuleb hoolikalt planeerida, pidades silmas tulevasi puursüdamike puurimise kohti. |
| On suositeltavaa jättää joitakin noin 200 mm × 300 mm suuruisia alueita ilman johtoja tai putkia tai sijoittaa jälkimmäiset tarpeeksi syvälle, etteivät ne vahingoitu pintakerroksesta otettavien porausnäytteiden yhteydessä. | Soovitatav on jätta mõned asukohad (mõõtmetega ligikaudu 200 mm × 300 mm), kus ei ole juhtmeid ega torusid või kus need asuvad piisavalt sügaval, et pinnakihist puursüdamike võtmine neid ei kahjustaks. |
| Äänen absorptiokerroin | Helineeldumistegur |
| Äänen absorptiokerroin (tavanomainen ilmaantuvuus) on mitattava impedanssiputkimenetelmällä käyttäen menettelyä, joka esitetään standardissa ISO 10534:1994 ”Akustiikka – äänen absorptiokertoimen ja impedanssin määrittäminen putkimenetelmällä”. | Helineeldumistegurit (täisnurkse langemisnurga puhul) mõõdetakse torumeetodil, kasutades standardis ISO 10534:1994 „Akustika – helineeldumisteguri ja impedantsi määramine torumeetodil” kirjeldatud menetlust. |
| Testinäytteisiin on sovellettava samoja vaatimuksia kuin tyhjätilan osalta (ks. kohta 4.1). | Proovide võtmisel tuleb järgida samu nõudeid nagu jäävpoorsuse mõõtmise puhul (vt punkt 4.1). |
| Äänen absorptio on mitattava 400–800 Hz:n ja 800–1600 Hz:n alueilla (vähintään terssin keskitaajuuksilla), ja suurimmat arvot on kirjattava molemmilta taajuusalueilta. | Heli neeldumist mõõdetakse vahemikus 400 Hz – 800 Hz ja vahemikus 800 Hz – 1600 Hz (vähemalt 1/3 oktaavribade keskmistel sagedustel) ning tehakse kindlaks mõlema sagedusala suurimad väärtused. |
| Sitten jokaisen testinäytteen arvoista lasketaan keskiarvo lopputuloksen saamiseksi. | Seejärel leitakse lõpptulemuse saamiseks kõikide puurkehade puhul saadud väärtuste keskmine. |
| Makrokarkeuden mittaus | Makrotekstuuri mahumõõtmine |
| Tämän standardin mukaisesti makrokarkeuden mittaus on tehtävä vähintään kymmenestä paikasta tasaisin välein ajourilta koko testiradan alueelta ja keskiarvo on mitattava ja verrattava sitä tarkoitettuun makrokarkeuden vähimmäissyvyyteen. | Käesoleva standardi kohaselt tuleb tekstuuri sügavuse mõõtmised teha vähemalt kümnes kohas, mis on ühtlaselt jaotatud piki katseribal asuvaid rattarööpaid, ning tuleb leida keskmine väärtus, mida võrreldakse kindlaksmääratud minimaalse tekstuurisügavusega. |
| Menetelmän kuvauksen osalta ks. ISO-standardi 10844:1994. | Menetluse kirjelduse kohta vt standard ISO 10844:1994. |
| Ajallinen stabiliteetti ja kunnossapito | Ajaline püsivus ja korrashoid |
| Ajan vaikutus | Aja mõju |
| Kuten monilla muillakin pinnoilla, testipinnalta mitattavan vierintämelun voidaan odottaa lisääntyvän jonkin verran rakentamista seuraavien 6–12 kuukauden ajan. | Nii nagu ka teiste pindade puhul, võib eeldada, et 6–12 kuud pärast katseraja pinna rajamist võib sellel mõõdetud rehvi ja teepinna kontaktist tulenev müratase pisut suureneda. |
| Pinta saavuttaa vaaditut ominaisuudet aikaisintaan neljä viikkoa rakentamisen jälkeen. | Pind saavutab oma nõutud omadused mitte varem kui neli nädalat pärast rajamist. |
| Ajallinen stabiliteetti määräytyy ennen kaikkea pinnalla liikkuvien ajoneuvojen aiheuttaman hioutumisen ja tiivistymisen kautta. | Pinnakatte pikaajaline püsivus oleneb peamiselt sellest, kuidas pinnal liikuvad sõidukid seda silendavad ja tihendavad. |
| Pinta on tarkastettava säännöllisesti kohdassa 2.5 tarkoitetulla tavalla. | Seda tuleb perioodiliselt kontrollida punktis 2.5 ette nähtud korras. |
| Pinnan kunnossapito | Pinna korrashoid |
| Irtokivet ja pöly, jotka saattavat huomattavasti vähentää tehokasta pintakarkeutta, on poistettava pinnalta. | Pinnalt peab olema eemaldatud lahtine praht ja tolm, mis võivad oluliselt vähendada tekstuuri tegelikku sügavust. |
| Talvi-ilmaston maissa käytetään joskus suolaa lumen sulattamiseen. | Karmide talveoludega riikides kasutatakse mõnikord jää sulatamiseks soola. |
| Tämä suola voi muuttaa pintaa tilapäisesti tai jopa pysyvästi lisäten samalla melua. Tätä ei siis suositella. | Sool võib pinda ajutiselt või isegi püsivalt muuta ja müra suurendada, mistõttu ei ole seda soovitatav kasutada. |
| Testialueen uudelleenpäällystäminen | Katseala ülepindamine |
| Jos testirataa on korjattava, on yleensä tarpeen päällystää uudestaan ainoastaan ajokaista (3 m leveä kuvassa 1), jolla ajoneuvot liikkuvat, jos testialue kaistan ulkopuolella täytti tyhjätilan tai äänen absorption vaatimukset sitä mitattaessa. | Kui katserada on tarvis üle pinnata, ei ole see tavaliselt vajalik mujal kui ainult katseribal (joonisel 1 märgitud 3 m laiune ala), kus sõidukid sõidavad, eeldusel et katseribast väljapoole jääv katseala vastas mõõtmisel jäävpoorsuse või helineeldumise nõuetele. |
| Testipintaan ja sillä tehtyihin testeihin liittyvät asiakirjat | Katseala pinda ja sellel tehtud katseid käsitlevad dokumendid |
| Testipintaan liittyvät asiakirjat | Katseala pinda käsitlev dokument |
| Testipintaa kuvaavassa asiakirjassa on ilmoitettava seuraavat tiedot: | Katseala pinda kirjeldavas dokumendis esitatakse järgmised andmed: |
| Testiradan sijainti. | katseraja asukoht; |
| Sideaineen tyyppi ja kestävyys, kiviaineksen tyyppi, betonin teoreettinen suurin tiheys (DR), kulutuskerroksen paksuus ja testiradasta otetuista porausnäytteistä määritetty rakeisuuskäyrä. | sideaine tüüp, sideaine kõvadus, täiteaine tüüp, betooni suurim teoreetiline tihedus (DR), kulumiskihi paksus ja katserajalt võetud puursüdamike põhjal koostatud sõelkõver; |
| Tiivistysmenetelmä (esim. jyrän tyyppi ja massa, ajokertojen määrä). | tihendamise meetod (nt rulli tüüp, rulli mass, ülesõitude arv); |
| Sekoituksen lämpötila, ilman lämpötila ja tuulen nopeus pinnan rakentamisen aikana. | segu temperatuur, välisõhu temperatuur ja tuule kiirus pinnakatte paigaldamise ajal; |
| Pinnan rakennuspäivämäärä ja urakoitsijan nimi. | pinnakatte paigaldamise kuupäevja töö teostaja; |
| Kaikkien testien tai vähintään viimeisimmän testin tulokset, joissa on ilmoitettava | kõikide või vähemalt viimaste katsete tulemused, sealhulgas järgmised andmed: |
| Tyhjätila tiivistyksen jälkeen kustakin porausnäytteestä. | jäävpoorsus iga puursüdamiku kohta; |
| Ne testialueen kohdat, joista porausnäytteet tyhjätilan mittausta varten on otettu. | asukohad katsealal, kust võeti puursüdamikud poorsuse mõõtmiseks; |
| Jokaisen porausnäytteen äänen absorptiokerroin (jos se onmitattu). | iga puursüdamiku helineeldumistegur (kui on mõõdetud). |
| Tarkennettava tulokset erikseen jokaisesta porausnäytteestä ja jokaiselta taajuusalueelta sekä yleinen keskiarvo. | Tulemused esitatakse nii iga puursüdamiku kui ka iga sagedusala kohta, samuti esitatakse üldine keskmine väärtus; |
| Ne testialueen kohdat, joista porausnäytteet äänen absorption mittausta varten on otettu. | asukohad katsealal, kust võeti puursüdamikud heli neeldumise mõõtmiseks; |
| Pintakarkeuden syvyys sekä testien määrä ja keskihajonta. | tekstuuri sügavus koos katsete arvu ja standardhälbega; |
| Kohtien 6.1.6.1 ja 6.1.6.2 mukaiset testit suorittanut laitos ja käytetyt laitetyypit. | punktides 6.1.6.1 ja 6.1.6.2 nimetatud katsete tegemise eest vastutav asutus ja kasutatud seadmete tüüp; |
| Testipäivämäärät ja päivä, jona porausnäytteet testiradasta on otettu. | katse(te) kuupäev(ad) ja katserajalt puursüdamike võtmise kuupäev. |
| Ajoneuvolle testipinnalla suoritettuihin melutesteihin liittyvät asiakirjat | Dokument, mis käsitleb pinnal tehtud katseid sõiduki mürataseme mõõtmiseks |
| Asiakirjassa, jossa kuvataan ajoneuvolle testipinnalla suoritetut melutestit, on mainittava, täyttyivätkö kaikki standardin vaatimukset. | Sõiduki mürataseme mõõtmise katset või katseid kirjeldavas dokumendis märgitakse, kas käesoleva standardi kõik nõuded olid täidetud või mitte. |
| Tässä on viitattava kohdassa 6.1 tarkoitettuun asiakirjaan, jossa kuvataan asian vahvistavat tulokset. | Viidatakse punkti 6.1 kohaselt koostatud dokumendile, milles kirjeldatakse seda tõendavaid tulemusi. |
| Merkityksellisin ominaisuus on äänen absorptio, vaikka tyhjätila tiivistyksen jälkeen on tienrakentajille tutumpi ominaisuus. | Kõige olulisem näitaja on helineeldumistegur, kuigi jäävpoorsus on teeinseneridele rohkem tuntud. |
| KUITUMAISIA MATERIAALEJA SISÄLTÄVÄT PAKO- JA ÄÄNENVAIMENNUSJÄRJESTELMÄT | KIUDMATERJALIGA TÄIDETUD VÄLJALASKE- VÕI SUMMUTISÜSTEEMID |
| Vaimentavassa kuitupitoisessa materiaalissa ei saa olla asbestia, ja sitä saa käyttää pako- tai äänenvaimennusjärjestelmän valmistuksessa vain siinä tapauksessa, että soveltuvilla laitteilla varmistetaan, että materiaali pysyy paikallaan pako- tai äänenvaimennusjärjestelmän koko käyttöajan, ja että pako- tai äänenvaimennusjärjestelmä täyttää kohdan 1.1, 1.2 tai 1.3 vaatimukset. | Heli summutav kiudmaterjal ei tohi sisaldada asbesti ning seda võib kasutada väljalaske- või summutisüsteemide ehituses üksnes juhul, kui sobivate vahenditega on tagatud, et kiudmaterjal püsib paigal väljalaske- ja summutisüsteemi kogu kasutamise ajal ning et asjaomane süsteem vastab punktide 1.1, 1.2 ja 1.3 nõuetele. |
| Melutason on täytettävä tämän säännön kohdan 6 vaatimukset, kun kuitupitoinen materiaali on poistettu. | Pärast kiudmaterjali eemaldamist peab müratase vastama käesoleva eeskirja punktis 6 esitatud nõuetele. |
| Vaimentavaa kuitupitoista materiaalia ei saa sijoittaa äänenvaimentimen niihin osiin, joiden läpi pakokaasut kulkeutuvat, ja niiden on täytettävä seuraavat vaatimukset: | Heli summutavat kiudmaterjali ei tohi paigaldada summuti nendesse osadesse, mida läbib heitgaas, ja kiudmaterjal peab vastama järgmistele nõuetele: |
| Materiaalia on kuumennettu uunissa lämpötilassa 650 ± 5 °C 4 tunnin ajan ilman että kuitujen keskipituus, läpimitta tai tiiviys on vähentynyt. | materjali tuleb kuumutada neli tundi ahjus temperatuuril 650o ±5 °C, ilma etkiudude mis tahes pikkus, läbimõõt või mahumass väheneks; |
| Kun materiaalia on kuumennettu uunissa lämpötilassa 650 ± 5 °C 1 tunnin ajan, vähintään 98 prosenttia materiaalista on jäätävä siivilään, jonka reikien nimelliskoko on 250 μm ja joka täyttää standardin ISO 3310/1 vaatimukset standardin ISO 2559:2000 mukaisesti testattaessa. | pärast tunniajalist kuumutamist ahjus temperatuuril 650o ±5 °C peab vähemalt 98 % materjalist jääma sõelale, mille ava suurus on 250 μm, vastates standardi ISO 2559:2000 kohase katsetamise korral standardi ISO 3310/1:1990 nõuetele; |
| Materiaalin painonhukka ei saa olla enemmän kuin 10,5 % sen jälkeen, kun se on upotettu 24 tunniksi lämpötilassa 90 ± 5 °C koostumukseltaan seuraavanlaiseen synteettiseen nesteeseen [1]: | materjali kaalukadu ei tohi ületada 10,5 % pärast 24-tunnist leotamist temperatuuril 90o ±5 °C järgmise koostisega sünteetilises kondensaadis [1] |
| Tislattua vettä 1000 millilitraan asti. | destilleeritud vesi 1000 ml kondensaadi saamiseks. |
| Ennen kuin järjestelmää testataan liitteen 3 mukaisesti, se on saatettava normaaliin käyttökuntoon jollakin seuraavista menettelyistä: | Enne süsteemi katsetamist vastavalt 3. lisale tuleb see seada tavapärasesse töökorda ühel järgmistest konditsioneerimise meetoditest. |
| Vakauttaminen jatkuvan tieajon avulla | Konditsioneerimine kestva maanteesõiduga |
| Vakauttamisjakson aikana ajettava vähimmäismatka on moottoripyöräalaluokan mukaan seuraava: | Vastavalt mootorrataste klassidele on konditsioneerimiseks läbida tulevad vähimad vahemaad järgmised: |
