Source | Target | ’Urban’ tarkoittaa vakionopeustestin ja täydellä teholla tehdyn kiihdytystestin painotettua yhdistelmää (ks. liite 3 – 1.4.6.2). | „Urban” tähistab püsikiiruskatse ja täisgaasiga kiirenduskatse kaalutud kombinatsiooni (vt 3. lisa punkt 1.4.6.2). |
Äänenpainetason mittauslaitteen on oltava äänitasomittari tai vastaava luokan 1 vaatimusten mukainen mittauslaite (mukaan lukien suositeltu tuulisuoja, jos käytössä). | Helirõhutaseme mõõtmiseks kasutatakse sellist müramõõturit või samaväärset mõõtesüsteemi, mis vastab 1. klassi seadmetele kehtestatud nõuetele (hõlmab ka soovitatud tuulekaitset kui seda kasutatakse). |
Vaatimukset kuvataan kansainvälisen sähkötekniikan toimikunnan (IEC) julkaisussa 61672-1:2002. | Neid nõudeid kirjeldatakse standardis IEC 61672-1:2002. |
Mittaukset on suoritettava käyttämällä akustisen mittauslaitteen aikapainotusta F ja taajuuspainotusta A, jotka nekin kuvataan julkaisussa IEC 61672-1:2002. | Mõõtmistel tuleb kasutada müramõõturi ajakarakteristikut F ja A-sageduskorrektsiooni, mida on samuti kirjeldatud standardis IEC 61672-1:2002. |
Testausajan säästämiseksi valmistaja voi toimittaa tiedot edellä kuvatun mukaisesta vaihteen valintaan käytetystä iteroinnista. | Katseaja säästmiseks võib tootja anda teavet eespool kirjeldatud käigu valiku korduvmenetluse kohta. |
Vaihteiden valinta testiä varten riippuu eri vaihteiden kiihtyvyydestä täydellä teholla suhteessa viitekiihtyvyyteen awot,ref, jota edellytetään täydellä teholla tehtävissä kiihdytystestissä kohdan 1.3.3.3.1.2 mukaisesti. | Käikude valik katse jaoks sõltub konkreetsest täisgaasiga kiirendusest erinevatel käikudel võrreldes võrdluskiirendusega awot ref, mis on nõutav täisgaasiga kiirenduskatsete puhul vastavalt punktile 1.3.3.3.1.2. |
Seuraavat vaihteen valintaan liittyvät edellytykset ovat mahdollisia: | Käigu valiku suhtes võivad kehtida järgmised tingimused: |
Jos kahdella vaihteella saavutetaan kiihtyvyys, joka on ±10 prosentin tarkkuudella vertailukiihtyvyydestä awot,ref, testissä käytetään lähimpänä vertailukiihtyvyyttä olevaa vaihdetta; tämä merkitään testausselosteeseen. | kui kiirendust hälbega ± 10 % võrdluskiirendusest awot ref on võimalik saavutada kahel erineval käigul, kasutatakse katseks võrdluskiirendusel kasutatud käigule lähimat käiku ja see märgitakse ära katsearuandes; |
Jos vain yhdellä vaihteella saavutetaan kiihtyvyys, joka on ±10 prosentin tarkkuudella vertailukiihtyvyydestä awot,ref, testissä käytetään tätä vaihdetta. | kui kiirendust hälbega ± 10 % võrdluskiirendusest awot ref on võimalik saavutada ainult ühel konkreetsel käigul, tehakse katse sellel käigul; |
Jos yhdelläkään vaihteella ei saavuteta vaadittua kiihtyvyyttä, joka on ±10 prosentin tarkkuudella vertailukiihtyvyydestä awot,ref, testit tehdään kahdella vierekkäisellä vaihteella (i) ja (i + 1), jotka valitaan niin, että vaihde (i) antaa vertailukiihtyvyyttä awot,ref suuremman ja vaihde (i + 1) pienemmän kiihtyvyyden. | kui kiirendust hälbega ± 10 % võrdluskiirendusest awot ref ei ole võimalik saavutada ühelgi käigul, kasutatakse katseks kahte järjestikust käiku (i) ja (i + 1), mis valitakse selliselt, et käik (i) tagab võrdluskiirendusest awot ref suurema ja käik (i + 1) võrdluskiirendusest awot ref väiksema kiirenduse. |
Jos moottorin nimelliskierrosnopeus ylittyy tietyllä vaihteella ennen kuin ajoneuvo on ylittänyt linjan BB’, käytetään seuraavaksi suurinta vaihdetta. | Kui mootori nominaalkiirus ületatakse ühel käigul enne, kui sõiduk ületab joone BB’, tuleb kasutada järgmist kõrgemat käiku. |
Jos moottorissa on useampi kuin yksi vaihde, ykkösvaihdetta ei käytetä. | Kui sõidukil on mitu käiku, siis esimest käiku ei kasutata. |
Jos awot,ref voidaan saavuttaa vain ykkösvaihteella, käytetään kakkosvaihdetta. | Kui võrdluskiirendust awot ref on võimalik saavutada üksnes esimesel käigul, siis kasutatakse teist käiku. |
Yhdellä vaihteella tai yhdellä vaihteenvalitsimen asennolla testattujen ajoneuvojen tapauksessa painotusta ei tarvita: | Kui sõidukit katsetati ühel käigul või ühes käiguvalitsa asendis, siis ei ole täiendav kaalumine vajalik: |
Liitteen 3 kohdan 1.3.1 mukaisesti mittaukset on tehtävä ajoneuvon kummaltakin puolelta. | lisa punkti 1.3.1 kohaselt tuleb mõõtmised teha mõlemal pool sõidukit. |
Tämä voidaan toteuttaa joko niin, että mitataan kahdella mikrofonilla (yksi radan kummallakin puolella) ja ajetaan yhteen suuntaan, tai niin, että mitataan ainoastaan yhdellä mikrofonilla, joka on radan jommallakummalla puolella, ja ajetaan ajoneuvoa molempiin suuntiin. | Selleks võib kasutada kas kahte mikrofoni (üks kummalgi pool rada) ja sõita ühes suunas või ühte mikrofoni ainult ühel pool rada, aga sõita sõidukiga kahes suunas. |
Testipintaa koskevat vähimmäisvaatimukset. | Katseala pinnale esitatavad miinimumnõuded. |
Varjostettu osa on testialue | Katsealaks on varjutatud ala. |
1 N bromivetyhappoa (HBr): 10 ml | 1 N vesinikbromiidhape (HBr): 10 ml; |
1 N rikkihappoa (H2SO4): 10 ml | 1 N väävelhape (H2SO4): 10 ml; |
= Lcrs i + 1 | = Lcrs i + 1 |
on 40 ± 1 km/h | on 40 km/h ± 1 km/h |
kuvaus moottoripyörätyypistä kohdassa 2.2 mainittujen ominaisuuksien osalta. | mootorratta tüübikirjeldus seoses eespool punktis 2.2 nimetatud aspektidega. |
Euroopan parlamentin päätöslauselma, | Euroopa Parlamendi resolutsioon, |
toukokuuta 2012, | 10. mai 2012, |
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin erillisvirastojen talousarvioiden toteuttamisesta varainhoitovuonna 2010: Euroopan unionin erillisvirastojen toiminta, varainhoito ja sen valvonta | Euroopa Liidu asutuste 2010. aasta eelarve täitmisele heakskiidu andmise kohta: Euroopa Liidu asutuste tulemused, finantsjuhtimine ja kontroll |
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka | EUROOPA PARLAMENT, |
ottaa huomioon 14. marraskuuta 2011 annetun komission kertomuksen varainhoitovuotta 2009 koskevien vastuuvapauden myöntämispäätösten seurannasta (COM(2011) 736) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SEC(2011) 1350 ja SEC(2011) 1351), | võttes arvesse komisjoni 14. novembri 2011. aasta aruannet Euroopa Parlamendile ja nõukogule 2009. aasta eelarve täitmisele heakskiidu andmise otsuse järelmeetmete kohta (KOM(2011) 736) ning sellele lisatud komisjoni töödokumente (SEK(2011) 1350 ja SEK(2011) 1351), |
ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2008 annetun komission tiedonannon ”Euroopan unionin virastot – tulevaisuuden näkymiä” (COM(2008) 135), | võttes arvesse komisjoni 11. märtsi 2008. aasta teatist „Euroopa ametid – edasised sammud” (KOM(2008) 135), |
ottaa huomioon 10. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman vuoden 2009 vastuuvapauden myöntämisestä: Euroopan unionin erillisvirastojen toiminta, varainhoito ja sen valvonta [1],ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 [2],ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19 päivänä marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002 [3]ja erityisesti sen 96 artiklan,ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 5/2008 ”Unionin virastojen toiminnan tuloksellisuus”, | võttes arvesse oma 10. mai 2011. aasta resolutsiooni 2009. aasta eelarve täitmisele heakskiidu andmise kohta: ELi ametite tulemused, finantsjuhtimine ja kontroll [1],võttes arvesse nõukogu 25. juuni 2002. aasta määrust (EÜ, Euratom) nr 1605/2002, mis käsitleb Euroopa ühenduste üldeelarve suhtes kohaldatavat finantsmäärust [2],võttes arvesse komisjoni 19. novembri 2002. aasta määrust (EÜ, Euratom) nr 2343/2002 raamfinantsmääruse kohta asutustele, millele viidatakse Euroopa ühenduste üldeelarve suhtes kohaldatavat finantsmäärust käsitleva nõukogu määruse (EÜ, Euratom) nr 1605/2002 artiklis 185 [3], eriti selle artiklit 96,võttes arvesse kontrollikoja eriaruannet nr 5/2008 „Euroopa Liidu ametid: tulemuslikkus”, |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityisvuosikertomukset hajautettujen erillisvirastojen tilinpäätöksistä varainhoitovuodelta 2010 [4],ottaa huomioon parlamentin teettämän ja 7. huhtikuuta 2009 julkistaman tutkimuksen unionin erillisvirastojen yhteisten tukipalvelujen toteuttamismahdollisuuksista ja toteutettavuudesta, | võttes arvesse kontrollikoja iga-aastaseid eriaruandeid [4]detsentraliseeritud asutuste 2010. aasta raamatupidamise aastaaruannete kohta,võttes arvesse oma 7. aprillil 2009. aastal avaldatud uurimust ELi ametite ühiste tugiteenuste loomise võimaluste ja teostatavuse kohta, |
ottaa huomioon 15. syyskuuta 2011 antamansa päätöslauselman EU:n toimista korruption torjumiseksi [5], 18. toukokuuta 2010 antamansa kannanoton Euroopan unionin korruption vastaisiin pyrkimyksiin [6]sekä Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle annetun komission tiedonannon korruption torjumisesta EU:ssa (COM(2011) 308),ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, | võttes arvesse oma 15. septembri 2011. aasta resolutsiooni ELi jõupingutuste kohta korruptsiooniga võitlemisel [5], oma 18. mai 2010. aasta deklaratsiooni ELi jõupingutuste kohta korruptsiooniga võitlemisel [6]ja komisjoni teatist Euroopa Parlamendile, nõukogule ning Euroopa Majandus- ja Sotsiaalkomiteele võitluse kohta korruptsiooniga Euroopa Liidus (KOM(2011) 308),võttes arvesse kodukorra artiklit 77 ja VI lisa, |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot (A7-0103/2012), | võttes arvesse eelarvekontrollikomisjoni raportit ning tööhõive- ja sotsiaalkomisjoni ja kodanikuvabaduste, justiits- ja siseasjade komisjon arvamusi (A7-0103/2012), |
A. toteaa, että tämä päätöslauselma sisältää asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002 96 artiklan sekä Euroopan parlamentin työjärjestyksen liitteessä VI olevan 3 artiklan mukaisesti kaikkia asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskeviin vastuuvapauspäätöksiin liittyvät luonteeltaan yleiset huomautukset; | A. arvestades, et käesolev resolutsioon sisaldab kõigi määruse (EÜ, Euratom) nr 1605/2002 artiklile 185 vastavate ametite eelarve täitmisele heakskiidu andmise otsusele lisatud horisontaalseid tähelepanekuid vastavalt määruse (EÜ, Euratom) nr 2343/2002 artiklile 96 ja Euroopa Parlamendi kodukorra VI lisa artiklile 3; |
B. toteaa, että erillisvirastojen määrä on kasvanut huomattavasti viime vuosikymmenellä 3:sta (2000) 24:ään (2010); | B. arvestades, et asutuste arv on viimasel aastakümnel enneolematult suurenenud – kolmelt 2000. aastal 24ni 2010 aastal; |
C. katsoo, että neuvoston viimeksi kuluneina vuosina erillisvirastojen perustamisesta ja sijoittamisesta tekemät päätökset ovat syynä niiden toiminnan korkeisiin kustannuksiin ja tehottomuuteen, koska päätökset eivät ole perustuneet tehokkuutta koskeviin näkökohtiin, minkä vuoksi niitä on sijoitettu syrjäisiin paikkoihin ja paikkoihin, joissa kustannukset ovat korkeat; | C. arvestades, et otsuste tõttu, mida nõukogu viimastel aastatel asutuste loomise ja rahastamise kohta teinud on, on asjaomastel asutustel tekkinud suured kulud ja nende toimimine ebatõhusaks muutunud, kuna otsused ei põhine tõhususe saavutamisel, mistõttu on asutusi muu hulgas paigutatud kaugetesse ja suurte kuludega asupaikadesse; |
D. toteaa, että hajautettujen erillisvirastojen määrärahat kasvoivat vuosina 2007–2010 kaikkiaan 1055000000 eurosta (21 virastolle) 1658000000 euroon (24 virastolle); | D. arvestades, et detsentraliseeritud asutuste eelarve suurenes ajavahemikus 2007–2010 oluliselt – 1055000000 eurolt (21 ametile) 1658000000 eurole (24 ametile); |
E. toteaa, että unioni myönsi varainhoitovuonna 2010 hajautetuille erillisvirastoille määrärahoja yli 620000000 euroa; | E. arvestades, et liidu toetus detsentraliseeritud asutustele oli 2010. aastal üle 620000000 euro; |
F. ottaa huomioon, että komission hyväksyttyä 11. maaliskuuta 2008 edellä mainitun tiedonantonsa parlamentti, neuvosto ja komissio käynnistivät uudelleen hankkeen erillisvirastojen yhteisen toimintakehyksen laatimiseksi ja perustivat vuonna 2009 erillisvirastoja käsittelevän toimielinten välisen työryhmän; | F. arvestades, et pärast komisjoni eespool nimetatud 11. märtsi 2008. aasta teatise vastuvõtmist käivitasid Euroopa Parlament, nõukogu ja komisjon uuesti projekti asutuste ühise raamistiku koostamiseks ja moodustasid 2009. aastal institutsioonidevahelise ametite töörühma; |
G. ottaa huomioon, että tämä toimielinten välinen työryhmä kokoontui poliittisella tasolla seitsemännen kerran 13. joulukuuta 2011, jolloin se tarkasteli seuraavia kysymyksiä: uusien erillisvirastojen perustamista koskevat kriteerit, erillisvirastojen toimipaikan valinta ja toimipaikkasopimus, johtokuntien/hallintoneuvostojen kokoonpano, johtajien nimitysmenettelyt, erillisvirastojen arvioiminen ja toiminta, monivuotinen ohjelma ja hallinnollinen tuki; | G. arvestades, et institutsioonidevaheline töörühm kohtus poliitilisel tasandil seitsmendat korda 13. detsembril 2011, ja arvestades, et arutati järgmisi küsimusi: uute asutuste loomise kriteeriumid, asutuste asukoha valimine ja tegevuskoha leping, haldusnõukogude koosseis, direktorite ametissenimetamise kord, hindamine ja tulemused, mitmeaastane programm ning haldustugi; |
H. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus Euroopan unionin erillisvirastojen menoja koskevasta vertailuanalyysistä oli tarkoitus julkaista ennen vuoden 2011 loppua; toteaa, että tilintarkastustuomioistuin toimitti 15. helmikuuta 2012 päivätyllä kirjeellä erillisvirastojen hallintomenoja, varainhoitoa ja toiminnan tehokkuutta koskevan yhteenvetoasiakirjan, joka sisältää tiedot vuosilta 2008–2010; toteaa, että tilintarkastustuomioistuin ilmoitti vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle 18. huhtikuuta 2012 päivätyllä kirjeellä, että se ei aio julkaista erityiskertomusta Euroopan unionin erillisvirastojen menoja koskevasta vertailuanalyysistä; | H. arvestades, et enne 2011. aasta lõppu oli kavas avaldada Euroopa Liidu ametite kulude võrdlust käsitlev kontrollikoja eriaruanne, arvestades, et kontrollikoja 15. veebruari 2012. aasta kirjaga oli kaasas koondaruanne, milles käsitleti asutuste 2008.-2010. aasta juhtimiskulude, finantsjuhtimise ja töö tulemuslikkuse andmeid, ning arvestades, et kontrollikoda andis eelarve täitmisele heakskiidu andmise eest vastutavale institutsioonile 18. aprilli 2012. aasta kirjas teada, et ta ei kavatse Euroopa Liidu asutuste kulude võrdluse kohta eriaruannet esitada; |
I VARAINHOITOA KOSKEVAT YHTEISET HAASTEET | I. FINANTSJUHTIMISE ÜLDISED PROBLEEMID |
Talousarviohallinto (mukaan luettuina määrärahojen siirrot ja peruutukset) | Eelarvevahendite haldamine (kaasa arvatud assigneeringute ülekandmine ja tühistamine) |
kehottaa komissiota välittämään vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuosittain konsolidoidut tiedot kokonaisrahoituksesta, jonka kukin erillisvirasto saa vuosittain unionin yleisestä talousarviosta; korostaa, että asiakirjassa on oltava seuraavat tiedot: | palub komisjonil esitada eelarve täitmisele heakskiidu andmise eest vastutavale institutsioonile igal aastal koondteave selle kohta, kui palju igale asutusele liidu üldeelarvest vahendeid kokku on eraldatud; toonitab, et see dokument peab sisaldama järgmist teavet: |
erillisviraston talousarvioon otettu alkuperäinen unionin rahoitusosuus, | asutuse eelarvesse kantud liidu esialgne toetus; |
ylijäämän palautuksesta saatujen varojen määrä, | ülejäägi tagasinõudmisest saadud rahaliste vahendite summa; |
unionin kokonaisrahoitusosuus erillisvirastolle, | asutusele antav liidu toetus kokku; |
Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) rahoitusosuus; | Euroopa Vabakaubanduse Assotsiatsiooni (EFTA) toetus; |
kehottaa komissiota välittämään vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuosittain tapauksen mukaan konsolidoidut tiedot erillisvirastojen itse hankkimien tulojen määrästä sekä jäsenvaltioiden ja kolmansien osapuolten maksamista rahoitusosuuksista; | palub komisjonil edastada eelarve täitmisele heakskiidu andmise eest vastutavale institutsioonile igal aastal koondteabe (kui võimalik) asutuste tulude mahu ning liikmesriikide ja kolmandate osapoolte tehtud sissemaksete mahu kohta; |
kehottaa komissiota välittämään 1 kohdassa tarkoitetut tiedot varainhoitovuodelta 2010 ja sitä edeltäviltä varainhoitovuosilta vertailukelpoisessa ja helposti seurattavassa muodossa, jotta parlamentti ja kansalaiset pystyvät vertailemaan unionin kullekin erillisvirastolle maksamaa osuutta pitkällä aikavälillä; katsoo, että tällä varmistetaan unionin varojen käytön selvyys, avoimuus ja julkinen valvonta; | kutsub komisjoni üles esitama võrreldavas ja läbipaistvas vormis lõikes 1 loetletud teavet 2010. aasta ja ka eelnenud eelarveaastate kohta, et parlamendil ja avalikkusel oleks võimalik igale asutusele aja jooksul antud liidu toetust võrrelda; sellega tagatakse ühtlasi liidu rahaliste vahendite kasutamise selgus, läbipaistvus ja avalik kontroll; |
kehottaa komissiota lopettamaan erillisvirastojen talousarvion kasvattamisen ja harkitsemaan jopa unionin rahoitusosuuden supistamista; kehottaa lisäksi erillisvirastoja vähentämään juoksevia kuluja ja yleiskustannuksia, muun muassa yhdistämällä samanlaisia tai päällekkäisiä tehtäviä hoitavia erillisvirastoja tai erillisvirastoja, joilla on useampi toimipaikka, ja ottamaan käyttöön mekanismeja, joilla osoitetaan eurolleen varojen käyttö ja varoja koskeva vastuuvelvollisuus ja säästetään merkittävästi unionin varoja; | nõuab tungivalt, et komisjon lõpetaks asutuste eelarvete suurendamise ja koguni kaaluks liidu toetuse vähendamist; nõuab ühtlasi tungivalt, et asutused vähendaksid jooksvaid kulusid ja üldkulusid, ühendades muu hulgas samalaadsete või kattuvate ülesannetega või mitme asukohaga asutusi ning luues mehhanismid, mis võimaldaksid selgelt näidata iga euro kasutamist ja tagaksid vastutuse ning aitaksid saavutada liidu rahaliste vahendite olulise kokkuhoiu; |
vaatii, että kaikki erillisvirastot perustelevat järjestelmällisesti lisätalousarviot sekä määrärahasiirrot budjettikohtien välillä ja varainhoitovuodelta toiselle lopullisia tilinpäätöksiä koskevissa kertomuksissaan ja vuosittaisessa talousarvio- ja varainhallintoa koskevassa selvityksessä; | nõuab, et kõik asutused selgitaksid oma lõplikus raamatupidamise aastaaruandes ja eelarve haldamise ja finantsjuhtimise aruandes süstemaatiliselt paranduseelarveid, assigneeringute ümberpaigutamist ja ülekandmist; |
panee merkille, että joillakin erillisvirastoilla on vaikeuksia käyttää talousarvionsa oikea-aikaisesti ja että varoja sidotaan hankkeisiin, jotka eivät liity kuluvaan varainhoitovuoteen; on huolestunut siitä, että suuria määriä talousarviomäärärahoja myönnetään varainhoitovuoden lopussa; pitää tätä mahdollisena merkkinä siitä, että unionin varoja käytetään joissakin tapauksissa turhaan; pyytää lisätietoja ja perusteluja tilintarkastustuomioistuimelta ja etenkin itse erillisvirastoilta, varsinkin Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskukselta, yhteisön kasvilajikevirastolta, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselta, Euroopan meriturvallisuusvirastolta, Euroopan verkko- ja tietoturvavirastolta, Euroopan rautatievirastolta, Eurojustilta ja Euroopan unionin perusoikeusvirastolta, jotka ovat käyttäneet yli 25 prosenttia talousarviostaan vuoden 2010 kahden viimeisen kuukauden aikana, sekä Euroopan poliisiakatemialta, yhteisön kasvilajikevirastolta, Frontexilta ja jälleen Euroopan meriturvallisuusvirastolta, koska ne siirtävät jatkuvasti seuraavalle varainhoitovuodelle määrärahoja, jotka on peruttava; | märgib, et mõnel ametil on raskusi oma eelarvevahendite õigeaegse ärakasutamisega ning et vahendid nähakse ette projektidele, mis ei ole seotud konkreetse eelarveaastaga; on mures selle pärast, et märkimisväärsed summad eraldatakse eelarvest eelarveaasta lõpul; on arvamusel, et see võib olla märk sellest, et liidu vahendeid kasutatakse mõningatel juhtudel ebaotstarbekalt; palub kontrollikojal ja eelkõige Euroopa Kutseõppe Arenduskeskusel, CPVO-l, EFSA-l, EMSA-l, ENISA-l, ERA-l, Eurojustil ja FRA-l, kes on rohkem kui 25 % oma eelarvest kulutanud 2010. aasta viimase kahe kuu jooksul, ning CEPOLil, CPVO-l, Frontexil ja veel kord EMSA-l, kes kannavad järgmisse eelarveaastasse pidevalt üle suure osa tühistamisele kuuluvatest assigneeringutest, esitada lisateavet ja selgitusi; |
on huolestunut siitä, että vuonna 2010 Euroopan kemikaalivirastossa, Euroopan verkko- ja tietoturvavirastossa, Euroopan rautatievirastossa, Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksessa, Euroopan unionin perusoikeusvirastossa, Euroopan poliisiakatemiassa, Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirastossa, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisessa, Eurojustissa, Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksessa Frontexissa ja sisämarkkinoilla toimivassa yhdenmukaistamisvirastossa siirtovelkojen suhde määrärahasiirtoihin oli alle 50 prosenttia; pyytää edellä mainituilta virastoilta lisätietoja ja perusteluja, koska tilanne osoittaa, että yli puolet niiden tekemistä määrärahasiirroista liittyy seuraavana vuonna toteutettaviin toimiin, ja toteaa, että jos tällaista menettelyä ei voida perustella, se on vastoin vuotuisuusperiaatetta; | on mures selle pärast, et ECHA, ENISA, ERA, Eurofoundi, FRA, CEPOLi, EU-OSHA, EFSA, Eurojusti, ECDC, Frontexi ja OHIMi puhul oli viitvõlgade ja järgmisse aastasse üle kantavate assigneeringute suhe 2010. aastal alla 50 %; kutsub nimetatud asutusi üles andma lisateavet ja selgitusi, kuna see näitab, et üle poole ülekantud assigneeringutest on seotud järgmise aasta tegevustega ning sellega rikutakse – kui see ei ole põhjendatud – aastasuse põhimõtet; |
panee merkille, että useilla erillisvirastoilla oli suuri määrä siirrettyjä ja peruuntuneita toimintamäärärahoja varainhoitovuonna2010, mutta tilintarkastustuomioistuin ei pitänyt tilannetta merkittävänä tai perusteettomana erityiskertomuksissaan tilinpäätöksistä varainhoitovuodelta 2010; toivoo näin ollen, että tilintarkastustuomioistuin ilmoittaa, mitä perusteita se käyttää arvioidessaan, ovatko siirrot merkittäviä tai perusteettomia; | märgib, et mitu asutust kandis 2010. aastal suures mahus üle ja tühistas tegevusassigneeringuid, mida kontrollikoda ei pidanud 2010. aastaraamatupidamise aruannet käsitlevates aruannetes märkimisväärseks ega põhjendamatuks; oleks tänulik, kui kontrollikoda annaks teada, milliste kriteeriumide alusel ta hindab, kas ülekantud assigneeringud on märkimisväärsed või põhjendamatud; |
toteaa, että siirrettyjen ja peruuntuneiden määrärahojen suuri määrä on yleensä osoitus siitä, että erillisvirasto ei ole kyennyt hoitamaan asianmukaisella tavalla talousarvionsa merkittävää kasvua; vaatii, että vastaanottokyky ja lisätehtävien täytäntöön panemiseksi tarvittava aika olisi otettava paremmin huomioon talousarviota koskevissa päätöksissä; kehottaa pienentämään asianomaisten erillisvirastojen vuotuista talousarviota, jos tämän kysymyksen korjaamiseksi ei ryhdytä rakenteellisiin toimiin; | märgib, et ülekantud ja tühistatud assigneeringute suur summa annab üldiselt märku sellest, et asutus ei ole võimeline eelarve suure kasvuga toime tulema; nõuab, et eelarvet puudutavate otsuste tegemisel võetaks senisest suuremal määral arvesse suutlikkust abi vastu võtta ja lisaülesannete täitmiseks vajalikku aega; kutsub üles vähendama vastava asutuse aastaeelarvet juhul, kui see asutus ei suuda süstemaatiliselt sellega toime tulla; |
kehottaa erillisvirastoja parantamaan sitoumustensa hallinnointia sekä sisäistä suunnitteluaan ja yleisiä tuloennusteitaan voidakseen optimoida määrärahasiirtojen ja peruuntuneiden määrärahojen määrän sekä menonsa; muistuttaa, että erillisvirastojen on tarkennettava ohjelmasuunnittelu- ja valvontajärjestelmiään ja käynnistettävä hankinnat aikaisemmassa vaiheessa kalenterivuotta, jotta vuodelta toiselle tehtävien määrärahasiirtojen tarvetta voidaan vähentää; kehottaa lisäksi komissiota antamaan ohjeita asiasta ja seuraamaan tilannetta tarkasti tässä mielessä; | nõuab tungivalt, et asutused parandaksid seetõttu kulukohustuste täitmist, oma sisemist planeerimist ja üldist tulude prognoosimist, et optimeerida assigneeringute ümberpaigutamist ja tühistamist, samuti kulutusi; tuletab asutustele meelde, et nad peavad oma programmeerimis- ja järelevalvesüsteemi täiustama ning alustama hangetega kalendriaasta käigus varem, et vähendada assigneeringute järgmisse aastasse ülekandmise vajadust; kutsub komisjoni ühtlasi üles andma selles osas välja suunised ja säilitama range järelevalve; |
toteaa kuitenkin, että joillakin erillisvirastoilla, kuten Euroopan lääkevirastolla, on rahoitusjärjestelyjensä vuoksi kunkin varainhoitovuoden lopussa yleensä paljon seuraavalle varainhoitovuodelle siirrettäviä määrärahoja; kehottaa tällaisia erillisvirastoja ottamaan käyttöön tehokkaan mekanismin, jonka avulla ne voivat päätellä hyvissä ajoin määrärahasiirtojen arvioidun määrän; katsoo, että tällainen mekanismi on erittäin tärkeä arvioitaessa, onko vuoden lopussa oleva siirrettävien määrärahojen määrä perusteltu,sekä arvioitaessa erillisvirastojen kykyä hallinnoida talousarvioitaan asianmukaisesti; | mõistab, et mõned asutused, nagu Euroopa Ravimiamet (EMA), on oma finantskorralduse tõttu sunnitud tegema palju ülekandeid iga eelarveaasta lõpus; palub nendel asutustel luua ainulaadne mehhanism, mis võimaldaks neil varakult tuvastada ülekantavate assigneeringute hinnangulise summa; on arvamusel, et selline mehhanism on ülioluline, hindamaks, kas ülekantavate assigneeringute summa aasta lõpus on põhjendatud ning kas asutus on võimeline oma eelarvet nõuetekohaselt täitma; |
panee merkille, että osa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen alalla toimivista virastoista on operatiivisia ja että niiden talousarvion toteuttaminen saattaa riippua ulkoisista tekijöistä; | võtab teadmiseks asjaolu, et mõned vabadusel, turvalisusel ja õigusel rajaneva ala asutused toimivad operatiivselt ning et nende eelarve täitmine võib sõltuda välistest teguritest; |
pitää myönteisenä, että Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus aikoo vähentää entisestään vuodelta toiselle tehtäviä määrärahasiirtoja seuraamalla talousarvion toteuttamista (maksusitoumusmäärärahat, maksumäärärahat) ja hankintojen etenemistä vakiomallien avulla; katsoo, että myös muiden erillisvirastojen olisi sovellettava tätä käytäntöä; | väljendab heameelt Euroopa Kutseõppe Arenduskeskuse (Cedefop) kavatsuse üle ülekantavaid assigneeringuid veelgi vähendada, teostades järelevalvet eelarve täitmise (kulukohustused ja maksed) ja hangete üle standardvormide abil; on seisukohal, et ka muud asutused võiksid seda tava järgida; |