| Source | Target | | katsoo, että jos tarkastuksissa käytetään alihankintaa, sekä riippumattomien tarkastajien että tilintarkastustuomioistuimen on julkaistava riippumattomien tarkastajien kertomus viipymättä; edellyttää siksi, että tilintarkastustuomioistuin pidättyy sisällyttämästä mahdollisen riippumattoman osapuolen kanssa tehtävään sopimukseen salassapitolausekkeita, jotka koskevat kertomusten julkaisemista siinä muodossa, kuin riippumaton sopimuspuoli on ne laatinut; katsoo samalla, että tilintarkastustuomioistuimen on oltava vastuussa tästä riippumattomasta tarkastuksesta ja toimittava sen mukaisesti; | on ka seisukohal, et kui audit tellitakse väljastpoolt, peavad sõltumatute audiitorite aruande avaldama viivitamata nii sõltumatud audiitorid ise kui ka kontrollikoda; selleks palub parlament kontrollikojal hoiduda konfidentsiaalsete klauslite lisamisest sõltumatute töövõtjatega sõlmitavatesse lepingutesse, et aruanded saaks avaldada sel kujul, nagu sõltumatu töövõtja need on teinud; samas peab kontrollikoda võtma endale sellise sõltumatu auditi eest vastutuse ja vastavalt toimima; |
| VII VIRASTOJEN HALLINTA | ASUTUSTE JUHTIMINE |
| Johtokunta/hallintoneuvosto | Haldusnõukogu |
| toteaa, että tiettyjen erillisvirastojen johtokuntien/hallintoneuvostojen suuri koko ja niiden luonne sekä niiden jäsenten suuri vaihtuvuus voivat johtaa päätöksentekoelimen tehottomuuteen; kehottaa tästä syystä erillisvirastoja käsittelevää toimielinten välistätyöryhmää puuttumaan tähän ongelmaan ja arvioimaan uudelleen jäsenten asemaa, toimivaltuuksia ja eturistiriitoihin liittyviä kysymyksiä; ehdottaa lisäksi, että harkittaisiin mahdollisuutta yhdistää toisiinsa liittyvillä aloilla toimivien erillisvirastojen johtokuntia/hallintoneuvostoja, jotta voidaan vähentää kokousten kustannuksia; | märgib, et teatavate asutuste haldusnõukogu liikmete suur arv, nende laad ja sage vahetumine võivad muuta asutuse ebatõhusaks otsuseid tegevaks organiks; kutsub sellega seoses institutsioonidevahelist asutuste töörühma üles selle probleemiga ühiselt tegelema, hinnates ümber oma liikmestaatuse olemuse, pädevuse ulatuse ning huvide konfliktidega seotud asjaolud; teeb ühtlasi ettepaneku kaaluda seotud valdkonnas tegutsevate asutuste haldusnõukogude ühendamist, et vähendada koosolekute kulusid; |
| panee merkille, että johtokunnat/hallintoneuvostot ovat vastuussa erillisvirastojen hallinnosta ja valvonnasta; toteaa, että jotkut johtokuntien/hallintoneuvostojen päätöksistä, kuten sisäisen tarkastajan suosituksen tai suositusten hylkääminen ilman pätevää syytä, voivat olla vahingollisia erillisvirastojen toiminnalle; kehottaa arvioimaan uudelleen komission asemaa erillisvirastojen johtokunnissa/hallintoneuvostoissa ja antamaan sille mahdollisesti äänestysoikeuden ja mahdollisuuden muodostaa ”määrävähemmistö” budjettihallintoon, varainhoitoon ja yleiseen hallintoon liittyvissä kysymyksissä; kehottaa komissiota lisäksi ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kaikista johtokuntien/hallintoneuvostojen tekemistä päätöksistä, jotka ovat vastoin erillisvirastojen moitteettoman varainhoidon ja budjettihallinnon periaatetta tai varainhoitoasetusta; | märgib, et haldusnõukogul on vastutus seoses asutuste juhtimise ja kontrolliga; usub, et haldusnõukogu teatavad otsused kahjustavad asutuste juhtimist, nagu siseaudiitori ühe või mitme soovituse tagasilükkamine ilma mõjuva põhjenduseta; palub uuesti läbi vaadata komisjoni positsiooni asutuste haldusnõukogudes, et anda komisjonile hääleõigus ja nn vähemuse vetoõigus eelarve haldamise ning finants- ja haldusjuhtimisega seotud otsuste puhul; palub komisjonil lisaks teavitada eelarve täitmisele heakskiidu andmise eest vastutavat institutsiooni haldusnõukogu otsustest, mis lähevad vastuollu usaldusväärse eelarve ja finantsjuhtimise põhimõtte või finantsmäärusega; |
| panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen ehdotusten perusteella toteutetut toimet määrärahasiirtojen seurannan ja valvonnan tiukentamiseksi, ja odottaa lisäksi, että erillisvirastojen talousarvioita valvotaan vastedeskin huolellisesti; katsoo, että toimintoperusteinen budjetointi aiheuttaa ongelmia, kun kyse on virastoista, joiden tehtävänä on tiedottaminen, neuvonta ja luottamuksen rakentaminen, koska henkilöstö-, hallinto- ja toimintamenoja on käytännössä vaikea erottaa toisistaan; | avaldab heameelt meetmete üle, mis on võetud vastusena kontrollikoja ettepanekutele kehtestada tihedam järelevalve ja kontroll assigneeringute ümberpaigutamise üle, ning väljendab ühtlasi lootust, et asutuste eelarvete üle kohaldatakse edaspidi jätkuvat tihedat kontrolli; on seisukohal, et tegevuspõhise eelarvestamisega seonduvad probleemid tulenevad praktilistest raskustest eristada personaliga seotud, haldus- ja tegevuskulusid, kui tegevusvaldkonnad hõlmavad teavitamise, konsulteerimise ja usalduse suurendamise meetmeid; |
| kehottaa erillisvirastoja ilmoittamaan toimintakertomuksissaan avoimemmin henkilöstön määrän, sopimussuhteiset toimihenkilöt mukaan luettuina; odottaa erillisvirastoja käsittelevän toimielinten välisen työryhmän sopimusta, koska sillä tulee olemaan suuri vaikutus erillisvirastojen budjetointiin ja toimintaan; | kutsub asutusi üles näitama tegevusaruannetes läbipaistvamalt, milline on asutuste töötajate, sealhulgas lepinguliste töötajate arv; ootab institutsioonidevahelise asutuste töörühma kokkulepet, kuna see annab märkimisväärset teavet asutuste eelarvestamise ja tegevuse kohta; |
| panee huolestuneena merkille, että kahdeksan erillisviraston kohdalla (poliisiakatemia, kemikaalivirasto, elintarviketurvallisuusviranomainen, huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, meriturvallisuusvirasto, koulutussäätiö, perusoikeusvirasto ja Frontex) johtokuntien/hallintoneuvostojen kulut olivat vuonna 2010 keskimäärin kokousta ja jäsentä kohden 1017 eurosta 6175 euroon; katsoo, että nämä kustannukset ovat liian korkeita ja että niitä on vähennettävä huomattavasti; | märgib murega, et kaheksa asutuse, nimelt CEPOLi, ECHA, EFSA, EMCDDA, EMSA, ETFi, FRA ja Frontexi puhul jäi keskmine haldusnõukogu kulu istungi ja liikme kohta 2010. aastal 1017 ja 6175 euro vahele; on arvamusel, et need kulud on ülemäärased ning neid tuleks märkimisväärselt vähendada; |
| Hallinnon tuki | Haldustugi |
| kehottaa lisäksi erillisvirastoja tarkastelemaan seuraavia vaihtoehtoja käsiteltäessä mahdollista hallinnon tukea mahdollisimman tehokasta toimintaa varten: | palub asutustel ühtlasi kavandada haldustoe kõige tõhusama toimimise saavutamiseks järgmised võimalused: |
| pienempien erillisvirastojen sulauttaminen säästöjen aikaan saamiseksi ja tavoitteiden päällekkäisyyden lopettamiseksi ja/tai välttämiseksi ja unionin talousarvion lisämenojen ehkäisemiseksi | väiksemate asutuste ühendamine, et säästa kulusid ja lõpetada ja/või vältida eesmärkide osalist kattuvust ning hoida ära liidu eelarvevahendite edaspidist kulutamist; |
| virastojen tuottamien palvelujen jakaminen joko sijaintipaikan läheisyyden tai toimialan perusteella; pitää onnistuneena meriturvallisuusviraston ja kalastuksenvalvontaviraston aloitetta sisäisen tarkastuksen jakamisesta; pitää tätä kuitenkin vasta alkuna, jota on jatkettava kaikkia erillisvirastoja koskevilla uudelleenjärjestelyillä ja sulauttamisilla; | asutuste ühised teenistused kas asukoha läheduse või poliitikavaldkonna tõttu; tunnustab sellega seoses EMSA-CFCA algatust jagada siseauditi ülesannet; peab seda siiski alles alguseks, mida tuleks jätkata kõiki asutusi hõlmava ümberkorraldamise ja ühendamisega; |
| kehottaa komissiota ja/tai tilintarkastustuomioistuinta teettämään kaikkia erillisvirastoja koskevan arvioinnin, jotta voidaan havaita ja analysoida | palub komisjonil ja/või kontrollikojal anda hinnang kõigile asutustele, et teha kindlaks |
| erillisvirastojen mahdolliset synergiat ja tarpeettomat tai päällekkäiset toiminnot | asutuste võimalik koostoime ja ebavajalikud või kattuvad tegevused ning |
| toimipaikan sijainnista johtuvat tarpeettoman korkeat yleiskustannukset | liiga suured lisakulud, mis on seotud asutuse asukohaga, |
| ja valmistella kattava arvio eräiden erillisvirastojen mahdollisen yhteensulautumisen tai sulkemisen kustannuksista ja hyödyistä sekä vaikutuksista, jos yksittäisestä virastosta ei saada tarpeeksi lisäarvoa tai jos se ei toimi tehokkaasti, ja tiedottamaan tästä asiasta parlamentille hyvissä ajoin vuoden 2011 vastuuvapausmenettelyä silmällä pitäen; | ning neid analüüsida ja koostada põhjalik tasuvusanalüüs ja mõjuhinnang, milles analüüsitakse seda, kas teatavad asutused, mille lisandväärtus või tõhusus ei ole piisav, tuleks mõne teise asutusega ühendada või sulgeda, ja anda sellest parlamendile piisavalt vara enne 2011. aasta eelarve täitmisele heakskiidu andmise menetlust teada; |
| kehottaa komissiota ja neuvostoa ottamaan huomioon kunkin erillisviraston todelliset tarpeet ja tarpeen säästää unionin veronmaksajien varoja nykyisinä finanssi- ja talouskriisin aikoina ja sivuuttamaan joidenkin jäsenvaltioiden intressin saada erillisvirasto johonkin tiettyyn maahan, ellei tämä palvele unionin yleistä etua; | nõuab tungivalt, et komisjon ja nõukogu võtaksid arvesse iga asutuse vajadusi ja vajadust säästa liidu maksumaksjate raha praeguse finants- ja majanduskriisi ajal ega võtaks arvesse seda, et mõni liikmesriik sooviks mitte liidu, vaid mingi muu huvi tõttu, et asutus asuks just tema riigis; |
| Kurinpitomenettely | Distsiplinaarmenetlus |
| muistuttaa jälleen kerran kehottaneensa aina vuoden 2006 vastuuvapauspäätöslauselman antamisesta lähtien erillisvirastoja perustamaan keskinäisen kurinpitolautakunnan, joka huolehtii puolueettomasti kurinpitoseuraamusten asettamisesta aina pois sulkemiseen saakka; toteaa, että tämän hankkeen eteneminen on yhä hankalaa; kehottaa erillisvirastojen verkoston koordinaattorina toimivaa erillisvirastoa perustamaan sellaisten toimihenkilöiden verkoston, jotka kuuluvat kurinpitolautakunnan puolueettomilta jäseniltä edellytettävään palkkaluokkaan; | tuletab veel kord meelde, et parlament on alates 2006. aasta eelarve täitmisele heakskiidu andmist käsitlevast resolutsioonist kutsunud asutusi üles looma asutustevahelist distsiplinaarnõukogu, kes kohaldaks erapooletult distsiplinaarkaristusi kuni väljaarvamiseni; märgib, et seda projekti on raske edasi arendada; kutsub asutuste võrgustiku koordineerimise eest vastutavat asutust üles looma töötajate võrgustikku, millesse kuuluvad distsiplinaarnõukogu erapooletute liikmete palgaastmele vastavad töötajad; |
| VIII VIRASTOJA KOSKEVAA POHDINTAA: YHTEINEN LÄHESTYMISTAPA | ASUTUSTEGA SEOTUD ARUTELU: ÜHTNE KÄSITLUS |
| on tyytyväinen erillisvirastoja käsittelevän toimielinten välisen työryhmän meneillään olevaan työhön, jonka tarkoituksena on tarkastella uudelleen hajautettujen erillisvirastojen roolia ja asemaa unionin toimielinrakenteessa, niiden perustamista, rakennetta ja toimintaa sekä rahoitus-, talousarvio-, valvonta- ja hallinnointikysymyksiä; pyytää työryhmää laatimaan luonnoksen ehdotukseksi parlamentin, neuvoston ja komission välisestä erillisvirastoja koskevasta yhteisymmärryksestä; | tunneb heameelt institutsioonidevahelise asutuste töörühma käimasoleva töö üle, mille eesmärk on vaadata üle detsentraliseeritud asutuste roll ja positsioon liidu institutsioonilises raamistikus, selliste asutuste loomine, struktuur ja töökord, samuti nende rahastamine, eelarve, järelevalve ja juhtimine; palub töörühmal koostada ettepaneku eelnõu parlamendi, nõukogu ja komisjoniga asutuste suhtes ühise arusaama kohta; |
| pyytää komissiota esittämään vaihtoehtoja sille, miten erillisvirastot voisivat järjestää ja toteuttaa ammattitaitoisen kassavirtahallinnon; | palub komisjonil välja töötada lahendused, kuidas korraldada ja rakendada asutuste käes oleva raha professionaalset haldamist; |
| pyytää toimielinten välistä työryhmää yksilöimään nykyisten erillisvirastojen toimien päällekkäisyyksiä ja limittymistä ja harkitsemaan, voitaisiinko jotkut erillisvirastot sulauttaa yhteen; | palub institutsioonidevahelisel töörühmal tuvastada dubleerivad valdkonnad ja kattumised olemasolevate asutuste vahel ning kaaluda mõnede asutuste ühendamist; |
| 10 1. on sitä mieltä, että alueiden komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean yhteistyömallin mukaiset yhteiset hallintorakenteet voisivat olla erillisvirastoille hyödyllisiä; kehottaa toimielinten välistä työryhmää tarkastelemaan erillisvirastojen maantieteellisen hajaantumisen aiheuttamaa ongelmaa, joka lisää niiden kustannuksia huomattavasti ja vaikeuttaa yhteistyötä; on sitä mieltä, että jos erillisvirastot koottaisiin muutamaan toimipaikkaan, ne voisivat jakaa yleiskustannuksia ja hallintokuluja, etenkin tietoteknisiä ja henkilöstökustannuksia sekä varainhoitoon liittyviä kustannuksia; | on arvamusel, et asutustele tuleksid ühised haldusteenistused kasuks, nagu see toimib Regioonide Komitee ja Euroopa Majandus- ja Sotsiaalkomitee puhul; nõuab tungivalt, et institutsioonidevaheline töörühm kaaluks asutuste geograafilise hajutatuse probleemi, mis suurendab märkimisväärselt nende kulusid ning teeb koostöö keeruliseks; on arvamusel, et kui asutused asuksid koos vähestes asukohtades, oleks neil võimalik jagada lisa- ja halduskulusid, eriti seoses IT-, personali- ja finantshalduskuludega; |
| toteaa lopuksi, että erillisvirastojen todellista lisäarvoa olisi erityisesti nykyisen kriisin aikana analysoitava huolellisesti ja nopeasti, jotta voidaan välttää ei-pakolliset menot ja keskittyä ainoastaan todella välttämättömiin menoihin ja jotta voidaan reagoida asianmukaisesti unionin tarpeisiin ja sen kansalaisten tarpeisiin ja huolenaiheisiin ja unionin toimielimiä vastaan esitettyihin syytöksiin; korostaa, että unioni ja jäsenvaltiot eivät voi edellyttää unionin kansalaisilta säästäväisyyttä näyttämättä itse esimerkkiä; kehottaa unionin toimielimiä ja erillisvirastoja oikeudenmukaisiin ja mittaviin säästöihin sen ohella, että tällaisia säästöjä edellytetään kansalaisilta, jotka osallistuvat veronmaksajina unionin talousarvion rahoittamiseen; | märgib kokkuvõtlikult, et eriti praegusel kriisiajal tuleks tõsiselt ja kiiresti analüüsida asutuste tegelikku lisandväärtust, et vältida igasuguste mittekohustuslike ja absoluutselt vältimatute kulutuste tegemist, et vastata liidu ja selle kodanike otsestele vajadustele, muredele ja kahtlustele liidu institutsioonide usaldusväärsuse kohta; rõhutab, et liit ja tema liikmesriigid ei saa paluda oma kodanikelt raha säästmist, kui nad ise seda ei tee; nõuab, et suure kokkuhoiu suhtes, mida teevad liidu organid (sealhulgas asutused) ning mida nõutakse ka liidu eelarvesse panustavatelt maksumaksjatest kodanikelt, valitseks õiglus; |
| kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman vastuuvapausmenettelyn kohteena oleville erillisvirastoille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle. | teeb presidendile ülesandeks edastada käesolev resolutsioon asutustele, kelle suhtes kohaldatakse eelarve täitmisele heakskiidu andmise menetlust, samuti nõukogule, komisjonile ja kontrollikojale. |
| EUVL C 368, 16.12.2011. | ELT C 368, 16.12.2011. |
| Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0388. | Vastuvõetud tekstid, P7_TA(2011)0388. |
| EFTAn valvontaviranomaisen päätös | EFTA järelevalveameti otsus |
| N:o 14/07/KOL, | nr 14/07/COL, |
| tehty 7 päivänä helmikuuta 2007, | 7. veebruar 2007, |
| valtiontukea koskevien menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen muuttamisesta 62. kerran korvaamalla entinen 14 luku uudella 14 luvulla – Tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävä valtiontuki | millega kuuekümne teist korda muudetakse riigiabi käsitlevaid menetlus- ja sisulisi eeskirju, asendades vana 14. peatüki uue 14. peatükiga „Riigiabi andmine teadus- ja arendustegevuseks ning innovatsiooniks” |
| EFTAN VALVONTAVIRANOMAINEN [1], joka OTTAA HUOMIOON Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen [2]ja erityisesti sen 61–63 artiklan sekä pöytäkirjan 26, OTTAA HUOMIOON EFTA-valtioiden sopimuksen valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta [3]ja erityisesti sen 24 artiklan ja 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan, OTTAA HUOMIOON valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevassa I osassa olevan 1 artiklan, | EFTA JÄRELEVALVEAMET [1], VÕTTES ARVESSE Euroopa Majanduspiirkonna lepingut, [2]eriti selle artikleid 61–63 ja protokolli nr 26, VÕTTES ARVESSE EFTA riikide vahelist järelevalveameti ja kohtu asutamist käsitlevat lepingut, [3]eriti selle artiklit 24 ja artikli 5 lõike 2 punkti b, VÕTTES ARVESSE järelevalve- ja kohtulepingu 3. protokolli I osa artiklit 1, |
| SEKÄ KATSOO SEURAAVAA: valvontaviranomainen varmistaa valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 24 artiklan nojalla ETA-sopimuksen valtiontukimääräysten soveltamisen, | ARVESTADES, et järelevalve- ja kohtulepingu artikli 24 kohaselt jõustab järelevalveamet EMP lepingu riigiabi käsitlevad sätted, |
| valvontaviranomainen antaa valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla tiedonantoja ja suuntaviivoja asioista, joita ETA-sopimus koskee, jos kyseisessä sopimuksessa tai valvonta- ja tuomioistuinsopimuksessa nimenomaisesti näin määrätään tai jos valvontaviranomainen pitää sitä tarpeellisena, | ARVESTADES, et järelevalve- ja kohtulepingu artikli 5 lõike 2 punkti b kohaselt avaldab järelevalveamet teateid või suuniseid küsimuste kohta, mida EMP leping käsitleb, kui niimoodi on sätestatud EMP lepingus või järelevalve- ja kohtulepingus või kui järelevalveamet seda vajalikuks peab, |
| valvontaviranomainen palauttaa mieleen valtiontukea koskevat menettelysäännöt ja aineelliset säännöt, jotka se hyväksyi 19 päivänä tammikuuta 1994 [4], Euroopan yhteisöjen komissio, jäljempänä ’komissio’, hyväksyi 22 päivänä marraskuuta 2006 yhteisön puitteet tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle [5],kyseiset suuntaviivat ovat merkitykselliset myös Euroopan talousalueen kannalta, | MEENUTADES riigiabi käsitlevaid menetlus- ja sisulisi eeskirju, mille järelevalveamet võttis vastu 19. jaanuaril 1994 [4], ARVESTADES, et Euroopa Ühenduste Komisjon (edaspidi „komisjon”) võttis 22. novembril 2006 vastu uue ühenduse raamistiku teadus- ja arendustegevuseks ning innovatsiooniks antava riigiabi kohta [5],ARVESTADES, et need suunised on olulised ka Euroopa Majanduspiirkonna jaoks, |
| Euroopan talousalueen valtiontukisääntöjen yhtenäinen soveltaminen on taattava koko Euroopan talousalueella, | ARVESTADES, et EMP riigiabi eeskirjade ühetaoline kohaldamine tuleb tagada kogu Euroopa Majanduspiirkonnas, |
| ETA-sopimuksen liitteen XV lopussa olevan luvun ”Yleistä” II kohdan mukaan valvontaviranomaisen on komissiota kuultuaan annettava säädökset, jotka vastaavat komission antamia säädöksiä, | ARVESTADES, et EMP lepingu XV lisa lõpus oleva peatüki „ÜLDIST” II punkti kohaselt peab järelevalveamet pärast komisjoniga konsulteerimist vastu võtma komisjoni poolt vastu võetud õigusaktidega kooskõlas olevaid õigusakte, |
| valvontaviranomainen on kuullut komissiota, | olles konsulteerinud komisjoniga, |
| valvontaviranomainen muistuttaa kuulleensa EFTAn jäsenvaltioita 10 päivänä tammikuuta 2007 päivätyillä, Islannille, Norjalle ja Liechtensteinille osoitetuilla kirjeillä, | MEENUTADES, et järelevalveamet on kõnealusel teemal konsulteerinud EFTA riikidega 10. jaanuaril 2007 Islandile, Norrale ja Liechtensteinile saadetud kirjadega, |
| ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: | ON VASTU VÕTNUD KÄESOLEVA OTSUSE: |
| Muutetaan valtiontuen suuntaviivoja korvaamalla entinen 14 luku uudella 14 luvulla, joka koskee tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävää valtiontukea. | Riigiabi suuniseid muudetakse, asendades vana 14. peatüki uue 14. peatükiga „Riigiabi andmine teadus- ja arendustegevuseks ning innovatsiooniks”. |
| Uusi luku on tämän päätöksen liitteenä. | Uus peatükk on lisatud käesolevale otsusele. |
| Poistetaan entinen 14 luku, joka koskee tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää tukea. | Vana 14. peatükk „Riigiabi andmine teadus- ja arendustegevuseks” tunnistatakse kehtetuks. |
| Päätös annetaan tiedoksi EFTA-valtioille lähettämällä niille kirjeitse jäljennös tästä päätöksestä ja uudesta 14 luvusta. | EFTA riike teavitatakse käesolevast otsusest kirjaga, millele lisatakse käesoleva otsuse ja uue 14. peatüki koopia. |
| Päätös annetaan tiedoksi komissiolle ETA-sopimuksen pöytäkirjassa 27 olevan d kohdan mukaisesti lähettämällä sille jäljennös tästä päätöksestä ja uudesta 14 luvusta. | Euroopa Komisjoni teavitatakse kooskõlas EMP lepingu protokolli nr 27 punktiga d, edastades talle käesoleva otsuse, sealhulgas uue 14. peatüki koopia. |
| Tämä päätös ja sen liitteenä oleva uusi 14 luku julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden ETA-osastossa ja ETA-täydennysosassa. | Käesolev otsus koos sellele lisatud uue 14. peatükiga avaldatakse Euroopa Liidu Teataja EMP osas ja EMP kaasandes. |
| Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen. | Ainult ingliskeelne tekst on autentne. |
| Tehty Brysselissä 7 päivänä helmikuuta 2007. | Brüssel, 7. veebruar 2007 |
| Jäljempänä ’valvontaviranomainen’. | Edaspidi „järelevalveamet”. |
| Jäljempänä ’ETA-sopimus’. | Edaspidi „EMP leping”. |
| Jäljempänä ’valvonta- ja tuomioistuinsopimus’. | Edaspidi „järelevalve- ja kohtuleping”. |
| Suuntaviivat ETA-sopimuksen 61 ja 62 artiklan sekä valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan 1 artiklan soveltamista ja tulkitsemista varten, EFTAn valvontaviranomainen hyväksynyt ja julkaissut 19 päivänä tammikuuta 1994 (EYVL L 231, 3.9.1994, s. 1, ja ETA-täydennysosa N:o 32, 3.9.1994). | Suunised EMP lepingu artiklite 61 ja 62 ning järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 artikli 1 kohaldamise ja tõlgendamise kohta, mille EFTA järelevalveamet võttis vastu ja avaldas 19. jaanuaril 1994 (EÜT L 231, 3.9.1994, lk 1 ja EMP kaasanne nr 32, 3.9.1994). |
| Suuntaviivoja muutettiin viimeksi 13 päivänä joulukuuta 2006. | Suuniseid muudeti viimati 13. detsembril 2006. |
| Jäljempänä ’valtiontuen suuntaviivat’. | Edaspidi „riigiabi suunised”. |
| TUTKIMUS- JA KEHITYSTYÖHÖN SEKÄ INNOVAATIOTOIMINTAAN MYÖNNETTÄVÄ VALTIONTUKI | RIIGIABI ANDMINE TEADUS- JA ARENDUSTEGEVUSEKS NING INNOVATSIOONIKS |
| Tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävän valtiontuen tavoitteet | Teadus- ja arendustegevuseks ning innovatsiooniks antava riigiabi eesmärgid |
| Tutkimus- ja kehitystyön sekä innovaatiotoiminnan, jäljempänä ’T&K&I-toiminnan’, edistäminen on Euroopan talousalueella [1]tärkeä yhteisen edun mukainen tavoite. | Teadus- ja arendustegevuse ning innovatsiooni (edaspidi „TAI”) edendamine on Euroopa Majanduspiirkonnas [1]oluline ühist huvi pakkuv eesmärk. |
| EY:n perustamissopimuksen 163 artiklassa määrätään, että ”yhteisön tavoitteena on lujittaa yhteisön teollisuuden tieteellistä ja teknologista perustaa sekä suosia yhteisön teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämistä samoin kuin edistää kaikkea tutkimustoimintaa, jota pidetään tarpeellisena (…)”. | EÜ asutamislepingu artiklis 163 on sätestatud, et „ühenduse eesmärk on tugevdada ühenduse tööstuse teaduslikke ja tehnoloogilisi aluseid ning toetada selle muutumist konkurentsivõimelisemaks rahvusvahelisel tasandil, samal ajal edendades igasuguseid teadusuuringuid, mida peetakse vajalikuks […]”. |
| Perustamissopimuksen 164–173 artiklassa määritetään tähän tavoitteeseen liittyvä toiminta sekä monivuotisen puiteohjelman soveltamisala ja toteutus. | Asutamislepingu artiklites 164–173 määratakse kindlaks selleks vajalik tegevus ning mitmeaastase raamprogrammi rakendusala ja elluviimine. |
