Finnish to Estonian European Commission terminology (DGT)

Search term or phrase in this TERMinator '. "." . '

Purchase TTMEM.com full membership to search this dictionary
 
 
Share this dictionary/glossary:
 

 
database_of_translation_agencies
 

SourceTarget
tukea innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin; tuki innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin,abi innovatsiooniga seotud nõuandeteenuste jaoks, abi innovatsiooni toetavatele teenustele;
tuki korkeasti koulutetun henkilöstön lainaamiseen.kõrge kvalifikatsiooniga töötajate laenamiseks antav abi.
Mainituilla toimenpiteillä katsotaan 6 jaksossa olevan kannustava vaikutus, jos ii kohdassa mainittu edellytys täyttyy.Eespool loetletud meetmete kohta selgitatakse 6. jaotises, et ergutav mõju on eeldatavasti olemas, kui eespool alapunktis ii nimetatud tingimus on täidetud.
Kun on kyse ilmoitetusta tuesta, jonka määrä alittaa tämän luvun 7.1 jaksossa vahvistetut raja-arvot, lisätutkinnan tarkoituksena on osoittaa tuen kannustava vaikutus ja välttämättömyys 6 jakson mukaisesti.Teiseks hõlmab lisakontroll teatatud abi puhul, mis on väiksem kui käesoleva peatüki jaotises 7.1 sätestatud künnis, abi ergutava mõju ja vajalikkuse tõestamist, nagu see on sätestatud 6. jaotises.
Kyseisten toimenpiteiden katsotaan sen tähden soveltuvan ETA-sopimuksen toimintaan 5 ja 6 jakson perusteella vain, jos i) ne täyttävät kaikki 5 jaksossa mainitut edellytykset ja parametrit ja ii) tuen kannustava vaikutus ja välttämättömyys on näytettytoteen 6 jakson mukaisesti.Seega on sellised meetmed 5. ja 6. jaotise alusel kokkusobivad ainult juhul, i) kui abi vastab kõikidele 5. jaotises loetletud tingimustele ja parameetritele ning ii) kui abi ergutav mõju ja vajalikkus on 6. jaotise kohaselt tõestatud.
Kun on kyse ilmoitetusta tuesta, jonka määrä ylittää tämän luvun 7.1 jaksossa vahvistetut raja-arvot, tuen lisätutkinta koostuu 7 jakson mukaisesta yksityiskohtaisesta arvioinnista.Kolmandaks tähendab lisakontroll teatatud abi puhul, mis on suurem kui käesoleva peatüki jaotises 7.1 sätestatud künnis, 7. jaotise kohast üksikasjalikku hindamist.
Kyseisten toimenpiteiden katsotaan siis soveltuvan ETA-sopimuksen toimintaan 5, 6 ja 7 jakson perusteella vain, jos i) ne täyttävät kaikki 5 jaksossa mainitut edellytykset ja parametrit ja ii) 7 jakson mukainen tasapainotesti johtaa myönteiseen kokonaisarviointiin.Seega on meetmed 5., 6. ja 7. jaotise alusel kokkusobivad ainult juhul, i) kui abi vastab kõikidele 5. jaotises loetletud tingimustele ja parameetritele ning ii) kui 7. jaotisele vastavalt tasakaalustatuse kriteeriumit kasutades on lõpptulemus positiivne.
Tämän luvun kattamien erityistoimenpiteiden perustelutKäesolevas peatükis käsitletavate erimeetmete põhjendused
Soveltaessaan näitä perusteita T&K&I-toimintaan valvontaviranomainen on yksilöinyt joitakin toimenpiteitä, joihin myönnettävä valtiontuki voidaan tietyin edellytyksin katsoa ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaiseksi.Järelevalveamet on TAI suhtes kõnealuste kriteeriumide kohaldamisel kindlaks määranud terve rea meetmeid, mille puhul võib riigiabi teatud tingimustel sobida kokku EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punktiga c.
Perus- ja teolliseen tutkimukseen sekä kokeelliseen kehittämiseen liittyviin hankkeisiin myönnettävä tuki kohdennetaan yleensä markkinoiden toimintapuutteeseen, joka koskee myönteisiä ulkoisvaikutuksia (osaamiseen liittyvät kerrannaisvaikutukset), kuten julkishyödykkeitä.Alus- ja rakendusuuringuid ning tootearendust sisaldavatele projektidele antav abi on suunatud positiivsete välismõjude (teadmiste levik) ja üldiste hüvedega seotud turutõrgete kõrvaldamisele.
Valvontaviranomainen pitää T&K&I-toiminnan jakamista myös jatkossa eri luokkiin hyödyllisenä, vaikka toiminta voi noudattaa ennemminkin interaktiivista kuin lineaarista innovaatiomallia.Järelevalveamet peab mitmesuguse teadus- ja arendustegevuse ning innovatsiooni säilitamist kasulikuks hoolimata sellest, et järgitakse pigem interaktiivset kui lineaarset innovatsioonimudelit.
Tuki-intensiteetit vaihtelevat sen mukaan, kuinka vakavasta markkinoiden toimintapuutteesta on kyse ja kuinka lähellä toiminta on kaupallista hyödyntämistä.Abi erinev osatähtsus peegeldab turutõrgete ulatust ja seda, kui lähedalt on tegevus seotud kommertstegevusega.
Tietyntyyppinen innovaatiotoiminta on tämän alan aiemmista valtiontukisäännöistä poiketen sisällytetty kokeelliseen kehittämiseen.Lisaks sellele on erinevalt kõnealuse valdkonna varasematest riigiabi eeskirjadest praegustes eeskirjades teatavad uuenduslikud tegevused arvatud tootearenduse hulka.
Korotusjärjestelmää on lisäksi yksinkertaistettu.Samuti on lihtsustatud lisatoetuste süsteemi.
Koska on odotettavissa, että markkinoiden toimintapuutteet lisääntyvät ja myönteiset ulkoisvaikutukset vahvistuvat, korotukset vaikuttavat perustelluilta, kun on kyse pk-yrityksistä, pk-yritysten keskinäisestä ja niiden kanssa harjoitettavasta yhteistoiminnasta, valtioiden rajat ylittävästä yhteistoiminnasta sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökumppanuuksista (yritysten yhteistoiminta julkisten tutkimusorganisaatioiden kanssa).Turutõrgete eeldatava suurema mõju ja oodatava positiivse välismõju tõttu ilmneb, et VKEde, VKEde-vahelise ja VKEdega tehtava koostöö, piiriülese koostöö ning riiklike ja eraettevõtjate partnerluse puhul (ettevõtjate ja riiklike teadusasutuste vaheline koostöö) on lisatoetused õigustatud.
T&K&I-hankkeisiin liittyviin teknisiin toteutettavuustutkimuksiin myönnettävän tuen tarkoituksena on poistaa markkinoiden toimintapuute, joka liittyy puutteelliseen ja epäsymmetriseen informaatioon.TAI projektidega seotud tehnilisteks teostatavusuuringuteks antava abi eesmärk on kõrvaldada puudulikust ja moondunud teabest tulenevad turutõrked.
Kyseisten tutkimusten katsotaan olevan etäämpänä markkinoista kuin varsinainen hanke, ja suhteellisen korkeat tuki-intensiteetit ovat sen vuoksi hyväksyttäviä.Arvatakse, et need uuringud on turust kaugemal kui projekt ise ja seetõttu saab heaks kiita abi suhteliselt suure osatähtsuse.
Pk-yrityksille teollisoikeuksien kustannuksiin myönnettävä tuki kohdennetaan markkinoiden toimintapuutteeseen, joka koskee myönteisiä ulkoisvaikutuksia (osaamiseen liittyvät kerrannaisvaikutukset).VKEdele tööstusomandiõigustega seotud kulude jaoks antav abi on suunatud positiivsevälismõjuga (teadmiste levik) seotud turutõrgete kõrvaldamiseks.
Kyseisen tuen tavoitteena on parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia kohtuulliseen tuottoon ja tällä tavoin kannustaa niitä tehostamaan T&K&I-toimintaansa.Eesmärk on suurendada VKEde võimalusi saada piisavalt tulu ning ergutada neid seeläbi TAI-ga tegelema.
Tuki nuorille innovatiivisille yrityksille on otettu käyttöön puutteellisesta ja epäsymmetrisestä informaatiosta johtuvien markkinoiden toimintapuutteiden poistamiseksi. Nämä toimintapuutteet aiheuttavat erityisen suurta vahinkoa kyseisille yrityksille heikentämällä niiden kykyä saada riittävää rahoitusta innovatiivisille ideoilleen.Uutele uuenduslikele ettevõtetele antav abi võeti kasutusele puuduliku ja moondunud teabega seotud turutõrgete kõrvaldamiseks; selline teave kahjustab nimetatud ettevõtteid olulisel määral, vähendades nende võimalusi saada asjakohaseid uuenduslikele ettevõtetele ette nähtud toetusi.
Palvelualan prosesseihin ja organisointiin liittyvään innovaatiotoimintaan myönnettävä tuki kohdennetaan puutteelliseen informaatioon ja myönteisiin ulkoisvaikutuksiin liittyviin markkinoiden toimintapuutteisiin.Teenuste valdkonnas protsessi ja korralduse uuendamiseks antav abi on suunatud selliste turutõrgete kõrvaldamisele, mis on seotud puuduliku teabe ja positiivse välismõjuga.
Sen tarkoituksena on puuttua siihen, että palveluihin liittyvä innovaatiotoiminta ei välttämättä sovi T&K-luokkiin.Eesmärk on lahendada selline probleem, et uuendused teenuste valdkonnas ei pruugi kuuluda teadus- ja arendustegevuse alla.
Palvelualan innovointi on usein pikemminkin tulosta vuorovaikutuksesta asiakkaiden kanssa ja markkinoiden kohtaamisesta kuin olemassa olevan tieteellisen, teknisen tai liiketaloudellisen osaamisen hyödyntämisestä tai käytöstä.Uuendused teenuste valdkonnas tulenevad tihti pigem klientidega suhtlemisest ja turuga kokkupuutest, aga mitte olemasolevate teaduslike, tehnoloogiliste või majandusteadmiste ärakasutamisest.
Lisäksi palvelualan innovointi perustuu usein pikemminkin uusiin prosesseihin ja organisointitapoihin kuin tekniseen kehitykseen.Lisaks sellele põhinevad uuendused teenuste valdkonnas tavaliselt uutel protsessidel ja korraldusel, mitte tehnoloogia arengul.
T&K-hanketuki ei tältä osin kata täysin palvelualan prosesseihin ja organisointiin liittyvää innovaatiotoimintaa vaan tarvitaan erityinen lisätukitoimenpide poistamaan innovointia haittaavat markkinoiden toimintapuutteet.Teadus- ja arendusprojektidele antav abi ei hõlma piisavalt protsessi ja korralduse uuendamist teenuste valdkonnas ning vaja on täiendavaid ja konkreetseid abimeetmeid, mis aitaksid kõrvaldada innovatsiooni takistavaid turutõrkeid.
Innovaatioiden välittäjien tarjoamiin neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin myönnettävällä tuella pyritään poistamaan riittämättömään tiedonjakoon, ulkoisvaikutuksiin ja koordinoinnin puuttumiseen liittyviä markkinoiden toimintapuutteita.Innovatsiooniga seotud nõuandeteenuste ja innovatsiooni toetavate teenuste jaoks antav abi on suunatud turutõrgetele, mis on seotud ebapiisava teabelevi, välismõju ja kooskõlastuse puudumisega.
Valtiontuki on sopiva keino kannustaa pk-yrityksiä ostamaan kyseisiä palveluita ja lisätä innovaatioiden välittäjien tarjoamien palveluiden tarjontaa ja kysyntää.Riigiabi on asjakohane lahendus, et ergutada VKEsid niisuguseid teenuseid ostma ja suurendada uuenduste vahendamise teenuste pakkumist ja nõudlust nende järele.
Korkeasti koulutetun henkilöstön lainaamiseen myönnettävällä tuella pureudutaan puutteelliseen informaatioon liittyvään markkinoiden toimintapuutteeseen ETA:n työmarkkinoilla.Kõrge kvalifikatsiooniga töötajate laenamiseks antav abi on suunatud puudulikust teabest tulenevate turutõrgete kõrvaldamisele EMP tööjõuturul.
Korkeasti koulutetun henkilöstön palkkaajat ETA:ssa ovat todennäköisimmin suuryrityksiä, sillä kyseinen henkilöstö katsoo usein suuryritysten tarjoavan paremmat työehdot sekä turvatummat ja houkuttelevammat uranäkymät.EMPs palkavad kõrge kvalifikatsiooniga töötajaid tõenäolisemalt suurettevõtjad, sest selliste töötajate arvates pakuvad suurettevõtjad paremaid töötingimusi, kindlamaid ja paremaid karjäärivõimalusi.
Pk-yritykset sen sijaan voisivat hyötyä tärkeästä osaamisen siirtymisestä ja paremmista innovaatiovalmiuksista, jos ne pystyisivät rekrytoimaan korkeasti koulutettua henkilöstöä T&K&I-toimintaan liittyviin tehtäviin.Selle asemel võiksid olulistest teadmistest ja suuremast innovatsioonipotentsiaalist kasu saada VKEd, kui nad oleksid võimelised TAI jaoks palkama kõrge kvalifikatsiooniga töötajaid.
Yhteyksien luominen suuryritysten tai korkeakoulujen ja pk-yritysten välille voi myös edistää koordinointiin liittyvien markkinoiden toimintapuutteiden poistamista ja tukea klustereiden muodostamista.Sidemete loomine suurettevõtjate või ülikoolide ja VKEde vahel võib samuti aidata kõrvaldada kooskõlastamisega seotud turutõrkeid ning aidata kaasa ettevõtteklastrite loomisele.
Innovaatioklustereille myönnettävällä tuella pyritään poistamaan markkinoiden toimintapuutteita, jotka liittyvät klustereiden kehittämistä haittaaviin tai klustereiden välistä vuorovaikutusta ja osaamisen vaihtoa rajoittaviin koordinointiongelmiin.Innovatsiooniklastritele antava abi eesmärk on kõrvaldada kooskõlastamisega seotud turutõrked, mis takistavad klastrite arengut või piiravad koostööd ja teabevahetust klastrite sees.
Valtiontuki voi edistää kahdella tavalla tämän ongelman ratkaisemista: ensiksikin tukemalla investointeja innovaatioklustereiden yhteiskäytössä oleviin avoimiin infrastruktuureihin ja toiseksi tukemalla klustereiden yhteistoimintaa, verkostoitumista ja koulutustoimintaa.Riigiabi võiks selle probleemi lahendamisel aidata kaasa kahel viisil: esiteks toetada investeeringuid innovatsiooniklastrite jaoks ühistesse avatud infrastruktuuridesse ning teiseks toetada klastrite koostööd, võrgustike loomist ja koolitustegevust.
Soveltamisala ja määritelmätReguleerimisala ja mõisted
Tämän luvun soveltamisalaPeatüki reguleerimisala
ETA-sopimuksen yleisten periaatteiden mukaan valtiontukea ei voida hyväksyä, jos tukitoimenpide on siinä määrin syrjivä, että sitä ei voida perustella sillä, että toimenpide on luonteeltaan valtiontukea.Vastavalt EMP lepingu üldpõhimõtetele ei saa riigiabi heaks kiita, kui abimeede on diskrimineeriv ulatuses, mida ei saa riigiabi olemusega põhjendada.
T&K&I-toiminnan osalta on erityisesti korostettava, että valvontaviranomainen ei hyväksy tukitoimenpidettä, joka sulkee pois mahdollisuuden T&K&I-toiminnan tulosten hyödyntämiseen muissa ETA-valtioissa.TAI puhul tuleb eriti rõhutada, et järelevalveamet ei kiida heaks abimeedet, mille puhul on välistatud võimalus kasutada TAI tulemusi teistes EMP riikides.
Viranomaiset voivat antaa yrityksille T&K-toimeksiantoja tai ostaa niiltä T&K-toiminnan tuloksia.Valitsusasutused võivad tellida teadus- ja arendustegevust äriühingutelt või osta nende käest selle tulemusi.
Jos tällaisia T&K-palveluja ei hankita markkinahintaan, niihin yleensä liittyy ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.Kui sellist teadus- ja arendustegevust ei osteta turuhinnaga, on tegemist tavaliselt riigiabiga EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses.
Jos sopimukset taas tehdään markkinaehtoisesti, josta osoituksena saattaa olla tarjouskilpailun järjestäminen julkisiin hankintoihin sovellettavien direktiivien, erityisesti vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY [13](joka on sisällytetty ETA-sopimuksen liitteessä XVI olevaan 4 kohtaan ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 68/2006 (EUVL L 245, 7.9.2006, s. 22, ja ETA-täydennysosa N:o 44, 7.9.2006, s. 18)), ja julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY [14](joka on sisällytetty ETA-sopimuksen liitteessä XVI olevaan 2 kohtaan ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 68/2006 (EUVL L 245, 7.9.2006, s. 22, ja ETA-täydennysosa N:o 44, 7.9.2006, s. 18)) mukaisesti, valvontaviranomainen katsoo yleensä, että toimenpide ei ole ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.Kui aga sellised lepingud sõlmitakse vastavalt turutingimustele, millest võib anda tunnistust see, et toimus pakkumismenetlus vastavalt kehtivatele riigihanke direktiividele, eriti vastavalt Euroopa Parlamendi ja nõukogu 31. märtsi 2004. aasta direktiivile 2004/17/EÜ (millega kooskõlastatakse vee-, energeetika-, transpordi- ja postiteenuste sektoris tegutsevate ostjate hankemenetlused), [13]mis on inkorporeeritud EMP lepingusse XVI lisa punkti 4 kaudu EMP ühiskomitee otsusega nr 68/2006 (ELT L 245, 7.9.2006, lk 22 ja EMP kaasanne nr 44, 7.9.2006, lk 18) ning Euroopa Parlamendi ja nõukogu 31. märtsi 2004. aasta direktiivile 2004/18/EÜ (ehitustööde riigihankelepingute, asjade riigihankelepingute ja teenuste riigihankelepingute sõlmimise korra kooskõlastamise kohta), [14]mis on inkorporeeritud EMP lepingusse XVI lisa punkti 2 kaudu EMP ühiskomitee otsusega nr 68/2006 (ELT L 245, 7.9.2006, lk 22 ja EMP kaasanne nr 44, 7.9.2006, lk 18), on järelevalveamet üldiselt seisukohal, et tegemist ei ole riigiabiga EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses.
Tätä lukua sovelletaan tutkimukseen ja kehitykseen sekä innovaatiotoimintaan myönnettävään tukeen kaikilla ETA-sopimuksen kattamilla aloilla.Käesolevat peatükki kohaldatakse abi suhtes, mida antakse TAI toetamiseks kõikides EMP lepinguga reguleeritud sektorites.
Tätä lukua sovelletaan myös erityisten valtiontukisääntöjen soveltamisalaan kuuluviin aloihin, jos kyseisissä säännöissä ei toisin määrätä.Seda kohaldatakse ka nende sektorite suhtes, kus kehtivad riigiabi käsitlevad erieeskirjad, kui selliste erieeskirjadega ei ole sätestatud teisiti.
Tätä lukua sovelletaan ympäristöalan T&K&I-toimintaan myönnettyyn valtiontukeen [15], sillä laatua ja suorituskykyä parantavien innovaatioiden sekä energiankäytön ja jätteiden käsittelyn optimointia ja turvallisuutta parantavien innovaatioiden välillä on monia synergiaetuja.Pk-yritysten tutkimus- ja kehitystyöhön myönnetty tuki vapautettiin ilmoitusvelvollisuudesta asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta sen soveltamisalan laajentamiseksi koskemaan tukea tutkimus- ja kehitystyöhön 25 päivänä helmikuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 364/2004 [16](joka on sisällytetty ETA-sopimuksen liitteessä XV olevaan 1f kohtaan ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 131/2004 (EUVL L 64, 10.3.2005, s. 67, ja ETA-täydennysosa N:o 12, 10.3.2005, s. 49)) voimaantulon jälkeen Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 70/2001 [17](joka on sisällytetty ETA-sopimuksen liitteessä XV olevaan 1f kohtaan) säädetyin ehdoin.Käesolevat peatükki kohaldatakse riigiabi suhtes, mida antakse teadus- ja arendustegevuseks ning innovatsiooniks keskkonna valdkonnas, [15]sest kvaliteeti ja tootlikkust parandavad uuendused ning innovatsioon energiakasutuse, jäätmete ja ohutuse optimeerimiseks on üksteisega tihedalt seotud.Pärast komisjoni 25. veebruari 2004. aasta määruse (EÜ) nr 364/2004 [16](millega muudetakse määrust (EÜ) nr 70/2001 seoses selle kohaldamisala laiendamisega uurimis- ja arendustegevuseks antavale abile ning mis on inkorporeeritud EMP lepingusse XV lisa punkti 1 alapunkti f kaudu EMP ühiskomitee otsusega nr 131/2004 (ELT L 64, 10.3.2005, lk 67 ja EMP kaasanne nr 12, 10.3.2005, lk 49)) jõustumist ei ole enam vaja VKEdele teadus- ja arendustegevuseks antavast abist komisjoni 12. jaanuari 2001. aasta määruses (EÜ) nr 70/2001 [17](mis käsitleb EÜ asutamislepingu artiklite 87 ja 88 kohaldamist väikestele ja keskmise suurusega ettevõtjatele antava riigiabi suhtes ning mis on inkorporeeritud EMP lepingusse XV lisa punkti 1 alapunkti f kaudu) sätestatud tingimustel ette teatada.
EFTA-valtiot voivat kuitenkin vapaasti ilmoittaa kyseisestä tuesta.EFTA riigid võivad sellisest abist siiski teatada.
Tässä luvussa tarkoitetaan:Käesolevas peatükis kasutatakse järgmisi mõisteid:
’pienillä ja keskisuurilla yrityksillä’ tai ’pk-yrityksillä’, ’pienillä yrityksillä’ ja ’keskisuurilla yrityksillä’ asetuksessa (EY) N:o 70/2001, joka on sisällytetty ETA-sopimuksen liitteessä XV olevaan 1f kohtaan, tai mainitun asetuksen korvaavassa asetuksessa tarkoitettuja yrityksiä;väikesed ja keskmise suurusega ettevõtjad (edaspidi „VKEd”) – ettevõtted määruse (EÜ) nr 70/2001 (mis on inkorporeeritud EMP lepingusse XV lisa punkti 1 alapunkti f kaudu) või mis tahes nimetatud õigusakti asendava õigusakti tähenduses;
’suurilla yrityksillä’ yrityksiä, jotka eivät ole pienten ja keskisuurten yritysten määritelmän mukaisia;suurettevõtted – ettevõtted, mida ei hõlma väikeste ja keskmise suurusega ettevõtjate mõiste;
Jos tuki myönnetään muussa muodossa kuin avustuksena, tuen määräksi katsotaan tuen avustusekvivalentti.Kui abi antakse muus vormis kui toetusena, on abi suuruseks abi toetusekvivalent.
Useammassa erässä maksettava tuki diskontataan myöntämishetken arvoon.Mitmes osas makstava abi väärtus diskonteeritakse selle andmise aja väärtuseni.
Diskonttauksessa ja halpakorkoisen lainan sisältämän tuen määrän laskennassa käytetään viitekorkona avustuksen myöntämisajankohtana voimassa ollutta korkoa.Diskonteerimisel ja sooduslaenus sisalduva abisumma arvutamisel kasutatav intressimäär on andmise ajal kehtinud viitemäär.
Tuki-intensiteetti lasketaan tuensaajakohtaisesti;Abi osatähtsus arvutatakse ühe abisaaja kohta;
’tutkimusorganisaatiolla’ sellaista korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen kaltaista yksikköä sen oikeudellisesta asemasta (julkis- tai yksityisoikeudellinen) tai rahoitustavasta riippumatta, jonka päätavoitteena on harjoittaa perustutkimusta, teollista tutkimusta tai kokeellista kehittämistä ja levittää tutkimustuloksia opetuksen, julkaisujen tai teknologiansiirron kautta; kaikki voitto investoidaan edelleen tutkimustoimintaan, tulosten levittämiseen tai opetukseen. Tällaisessa yksikössä vaikutusvaltaa esimerkiksi osakkaan tai jäsenen muodossa käyttävillä yrityksillä ei ole etuoikeusasemaa yksikön tutkimuskapasiteetin käyttöön tai sen saavuttamiin tutkimustuloksiin nähden;teadusasutus – üksus, nagu ülikool või uurimisinstituut, olenemata selle õiguslikust seisundist (avalik-õiguslik või eraõiguslik üksus) või finantseerimise viisist. Üksuse peamine eesmärk on teha alus- või rakendusuuringuid või tegeleda tootearendusega ja levitada nende tulemusi õpetamise, publikatsioonide või tehnoloogiasiirde kaudu. Kogu kasum investeeritakse uuesti oma teadustegevusse, selle tulemuste levitamisse või õpetamisse. Ettevõtjatel, kellel on mõjuvõim sellise üksuse suhtes, nt aktsionäridel või liikmetel, ei ole eelisjuurdepääsu sellise üksuse teaduspotentsiaalile ega selle teadustulemustele;
’perustutkimuksella’ kokeellista tai teoreettista työtä, jolla pyritään pääasiassa hankkimaan uutta tietoa ilmiöiden tai havaittavissa olevien tosiseikkojen perusperiaatteista ja jolla ei ensisijaisesti pyritä mihinkään tiettyyn käytännön päämäärään tai tavoitteeseen;alusuuring – eksperimentaalne või teoreetiline töö, mida tehakse selleks, et saada uusi teadmisi nähtuste ja uuritavate asjaolude põhialuste kohta ilma otsese praktilise rakenduse eesmärgita;
Toimintaan voi kuulua luonnosten, piirustusten, suunnitelmien ja muun aineiston laatimista edellyttäen, että niitä ei ole tarkoitettu kaupalliseen käyttöön.Tegevuste hulka võivad kuuluda visandite, jooniste, plaanide ja teiste dokumentide koostamine tingimusel, et need ei ole ette nähtud kasutamiseks kaubanduslikul eesmärgil.
Kokeelliseksi kehittämiseksi katsotaan myös kaupallisesti hyödynnettävissä olevien prototyyppien ja pilottihankkeiden kehittäminen, kun prototyyppi on pakostakin lopullinen kaupallinen tuote ja kun sen tuottaminen pelkästään esittelyä ja validointia varten olisi liian kallista.Tootearenduse hulka kuulub ka kaubanduslikul eesmärgil kasutatavate prototüüpide ja katseprojektide arendamine, kui prototüüp on tingimata kaubanduslik lõpptoode ning kui selle tootmine üksnes demonstreerimise ja valideerimise eesmärgil on liiga kallis.
Jos esittely- tai pilottihankkeita käytetään myöhemminkaupallisiin tarkoituksiin, tällaisesta käytöstä saatava tulo on vähennettävä tukikelpoisista kustannuksista.Näidis- või katseprojekti hilisema kaubanduslikul eesmärgil kasutamise korral tuleb sellisest kasutusest saadav mis tahes tulu abikõlblikest kuludest maha arvata.
Tuotteiden, prosessien ja palveluiden koetuotanto ja testaus on myös tukikelpoista edellyttäen, että kyseisiä tuotteita, prosesseja ja palveluita ei voida käyttää tai muuttaa käytettäviksi teollisissa sovelluksissa tai kaupallisiin tarkoituksiin.Toodete, protsesside ja teenuste katsetootmine ja testimine on samuti abikõlblikud tingimusel, et neid ei saa kasutada või muuta kasutuskõlblikuks tööstuslikes rakendustes või kaubanduslikul eesmärgil.
Kokeellinen kehittäminen ei kata tuotteisiin, tuotantolinjoihin, valmistusmenetelmiin, olemassa oleviin palveluihin tai muihin meneillään oleviin toimintoihin tehtyjä rutiiniluonteisia tai säännöllisesti tehtäviä muutoksia, vaikka nämä muutokset merkitsisivät parannuksia;Tootearendus ei hõlma toodete, tootmisliinide, tootmisprotsesside, olemasolevate teenuste ja muude toimingute rutiinset või perioodilist muutmist, isegi kui sellised muudatused tähendavad täiustamist;
’takaisinmaksettavalla ennakolla’ hankkeeseen myönnettyä lainaa, joka maksetaan yhdessä tai useammassa erässä ja jonka takaisinmaksuehdot riippuvat T&K&I-hankkeen tuloksista;tagasi makstav ettemakse – projekti jaoks antav laen, mis makstakse ühe või mitme osamaksena ja mille tagasimaksmise tingimused sõltuvad teadus-, arendus- ning innovatsiooniprojekti tulemustest;
’tilapäisellä siirrolla’ tarkoitetaan sitä, että henkilöstö on tuensaajan palveluksessa tilapäisesti tietyn ajan, jonka jälkeen työntekijöillä on oikeus palata entisen työnantajansa palvelukseen;lähetamine – töötajate ajutine kasutamine abisaaja poolt teatava ajavahemiku jooksul, pärast mida on töötajal õigus pöörduda tagasi oma endise tööandja juurde;

Want to see more? Purchase TTMEM.com full membership