| Source | Target | | ’innovaatioklustereilla’ riippumattomien yritysten ryhmittymiä, joihin osallistuu innovatiivisia vastaperustettuja yrityksiä, pk-yrityksiä ja suuria yrityksiä sekä tutkimusorganisaatioita. | innovatsiooniklaster – sõltumatute ettevõtjate ehk uuenduslike alustavate ettevõtete, väikeste ja keskmise suurusega ettevõtjate ja suurettevõtete ning teadusasutuste rühm, kes tegutseb mingis kindlas valdkonnas ja piirkonnas ning on loodud innovatsiooni edendamiseks tiheda koostöö, rajatiste jagamise, teadmiste ja kogemuste vahetamise, tehnoloogiasiirdesse panustamise, võrgustike loomise ja teabe levitamise kaudu klastri ettevõtete vahel. |
| Ne toimivat tietyllä alalla ja alueella ja niiden tarkoituksena on kannustaa innovointiin edistämällä intensiivistä vuorovaikutusta, käyttämällä yhteistä infrastruktuuria ja vaihtamalla tietämystä ja asiantuntemusta sekä osallistumalla tehokkaasti teknologian siirtoon, verkostoitumiseen ja tietojen levittämiseen klusteriin kuuluvien yritysten keskuudessa; olisi suotavaa, että EFTA-valtio pyrkisi luomaan toimivan tasapainon klusteriin osallistuvien pk-yritysten ja suurten yritysten välille, jotta voidaan saavuttaa tietty kriittinen massa erityisesti erikoistumalla johonkin T&K&I-alaan ja ottamalla huomioon kyseisessä EFTA-valtiossa ja muualla ETA:ssa jo toimivat klusterit. | Eelistatult peaks EFTA riik looma klastris õige VKEde ja suurettevõtete tasakaalu, et tagada teatav spetsialiseerunute kriitiline mass mingis teadus- ja arendustegevuse ning innovatsiooni valdkonnas, võttes samuti arvesse EFTA riigis ja EMP tasandil olemasolevaid klastreid. |
| ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki | Riigiabi EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses |
| Kaikki rahoitus, joka täyttää ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan perusteet, katsotaan yleensä valtiontueksi. | Üldiselt peetakse igasugust rahastamist, mis vastab EMP lepingu artikli 61 lõikele 1, riigiabiks. |
| Lisäohjeiden antamiseksi jäljempänä käsitellään tilanteita, jotka ovat tyypillisiä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan alalla. | Lisasuuniste andmise eesmärgil käsitletakse allpool tüüpilisi olukordi, mis võivad teadus- ja arendustegevuse ning innovatsiooni valdkonnas tekkida. |
| Tutkimusorganisaatiot ja innovaatioiden välittäjät ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valtiontuen saajina | Teadusasutused ja uuenduste vahendajad EMP lepingu artikli 61 lõike 1 kohase riigiabi saajana |
| Kysymykseen, ovatko tutkimusorganisaatiot valtiontuen saajia, on vastattava yleisten valtiontukiperiaatteiden mukaisesti. | Küsimusele, kas teadusasutused on riigiabi saajad, tuleb vastata kooskõlas riigiabi üldpõhimõtetega. |
| ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan ja EFTAn tuomioistuimen ja yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytännön mukaan tutkimusorganisaatioiden T&K&I-toiminnan julkinen rahoittaminen katsotaan valtiontueksi, jos kaikki ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan edellytykset täyttyvät. | Kooskõlas EMP lepingu artikli 61 lõikega 1 ning EFTA kohtu ja ühenduse kohtute kohtupraktikaga on teadusasutustes toimuva teadus- ja arendustegevuse ning innovatsiooni riiklik rahastamine riigiabi, kui kõik EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tingimused on täidetud. |
| Oikeuskäytännön mukaan tämä edellyttää muun muassa, että tutkimusorganisaatio on ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yritys. | Kohtupraktika kohaselt nähakse muu hulgas ette, et teadusasutust käsitatakse ettevõtjana EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses. |
| Tämä ei riipu organisaation oikeudellisesta asemasta (julkis- tai yksityisoikeudellinen) tai taloudellisen toiminnan luonteesta (ts. voittoa tavoitteleva tai tavoittelematon). | See ei olene teadusasutuse õiguslikust seisundist (avalik-õiguslik või eraõiguslik) või majanduslikest huvidest (st tulunduslik või mittetulunduslik). |
| Ratkaisevaa organisaation luokittelemiseksi yritykseksi on se, harjoittaako tutkimusorganisaatio taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden ja/tai palveluiden tarjoamisesta tietyillä markkinoilla. | Määrav on asjaolu, kas teadusasutus tegeleb majandustegevusega, mis sisaldab toodete ja teenuste pakkumist asjaomasel turul [23]. |
| Jos sama yksikkö harjoittaa sekä taloudellista että muuta toimintaa, muun kuin taloudellisen toiminnan julkinen rahoittaminen ei kuulu ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, jos taloudellinen ja muu toiminta sekä niiden kustannukset ja rahoitus voidaan erottaa selkeästi toisistaan ja näin estää ristikkäistuen siirtyminen taloudelliseen toimintaan [24]. | Kui üks ja sama üksus tegeleb nii majandustegevuse kui ka mittemajandusliku tegevusega (selleks et vältida majandustegevuse ristsubsideerimist), ei kuulu mittemajandusliku tegevuse riiklik rahastamine EMP lepingu artikli 61 lõike 1 alla, kui kahte liiki tegevust ning nende kulusid ja rahastamist on võimalik selgelt eristada [24]. |
| Eri toimintoihin kuuluvien kustannusten asianmukainen erottaminen toisistaan voidaan osoittaa esimerkiksi korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden vuositilinpäätösten avulla. | Tõendiks kulude nõuetekohase eraldamise kohta võib olla ülikooli või teadusasutuse raamatupidamise aastaaruanne. |
| Valvontaviranomainen katsoo kuitenkin, että tutkimusorganisaatioiden ensisijaiset toiminnot eivät ole yleensä luonteeltaan taloudellista toimintaa, erityisesti: | Sellest olenemata on järelevalveamet arvamusel, et teadusasutuste põhitegevus, nimelt koolitus töötajate oskuste suurendamiseks ja parandamiseks; |
| koulutus henkilöstön taitojen lisäämiseksi ja parantamiseksi, | sõltumatu teadus- ja arendustegevus teadmiste laiendamiseks ja parema mõistmise eesmärgil, sealhulgas koostöö teadus- ja arendustegevuses; |
| riippumattoman T&K-toiminnan harjoittaminen tiedon lisäämiseksi ja ymmärryksen parantamiseksi, yhteistyöhön perustuva T&K-toiminta mukaan luettuna, | teadustöö tulemuste levitamine, |
| tutkimustulosten levittäminen. | ei ole tavaliselt majandustegevus. |
| Lisäksi valvontaviranomainen katsoo, että teknologiansiirtotoiminnot (lisensointi, spin-off-toiminnan käynnistäminen tai muut keinot hyödyntää tutkimusorganisaation osaamista) eivät ole luonteeltaan taloudellista toimintaa, jos toiminnot ovat tutkimusorganisaatioiden sisäisiä [25]ja kaikki toiminnoista saatavat tulot investoidaan edelleen organisaatioiden ensisijaisiin toimintoihin. [26] | Lisaks sellele on järelevalveamet arvamusel, et tehnoloogiasiirdega seotud tegevus (litsentsid, edasiarendus või teadusasutuse loodud teadmiste muu kasutamine) on mittemajanduslik, kui selline tegevus on asutusesisene [25]ja kogu sellest saadud sissetulek investeeritakse uuesti teadusasutuse põhitegevusse [26]. |
| Taloudellisen toiminnan julkinen rahoittaminen | Majandustegevuse riiklik rahastamine |
| Jos tutkimusorganisaatiot tai muut voittoa tavoittelemattomat innovaatioiden välittäjät (esim. teknologiakeskukset, yrityshautomot, kauppakamarit) harjoittavat taloudellista toimintaa, kuten infrastruktuurien vuokrausta, palvelujen tarjoamista liikeyrityksille tai sopimusperusteista tutkimustoimintaa, tämä olisi tehtävä tavanomaisin markkinaedellytyksin. Tällaisen toiminnan julkiseen rahoitukseen liittyy yleensä valtiontukea. | Juhul kui teadusasutus või mittetulunduslik uuenduste vahendaja (nt tehnoloogiakeskus, asutamiskeskus, kaubanduskoda) tegeleb majandustegevusega, näiteks infrastruktuuri väljaüürimise, ettevõtjatele teenuste pakkumise või lepingulise teadustegevusega, peab see toimuma tavalistel turutingimusel ning selliste majandustegevuste riiklikku rahastamist peetakse tavaliselt riigiabiks. |
| Jos tutkimusorganisaatio tai voittoa tavoittelematon innovaatioiden välittäjä voi osoittaa, että sen tiettyjen palvelujen tarjoamiseksi saama valtionrahoitus on kokonaan siirretty lopulliselle tuensaajalle ja että välittäjä ei ole saanut rahoituksesta etua, voidaan katsoa, että välittäjäorganisaatio ei ole tuensaaja. | Juhul kui teadusasutus või mittetulunduslik uuenduste vahendaja suudab aga tõestada, et kogu riiklik raha, mis talle eraldati teatavate teenuste pakkumiseks, on edastatud lõplikule abisaajale ning vahendaja ei ole saanud sellega seoses mingit eelist, võib väita, et vahendaja ei ole riigiabi saaja. |
| Lopullisten tuensaajien tukeen sovelletaan tavanomaisia valtiontukisääntöjä. | Lõpliku abisaaja suhtes kehtivad tavalised riigiabi eeskirjad. |
| ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu epäsuora valtiontuki yrityksille julkisesti rahoitettujen tutkimusorganisaatioiden kautta | Riiklikult rahastatavate teadusasutuste kaudu ettevõtjatele antav kaudne riigiabi EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses |
| Tämän jakson tarkoituksena on selventää, millä edellytyksin yritykset saavat ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua etua silloin, kun kyseessä on tutkimusorganisaation harjoittama sopimusperusteinen tutkimustoiminta tai yhteistyö tutkimusorganisaation kanssa. | Käesoleva jaotise eesmärk on selgitada, millistel tingimustel saavad ettevõtjad eelise EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses juhtudel, mis hõlmavad teadusasutuses tehtud lepingulist teadustegevust või koostööd teadusasutusega. |
| ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan muiden tekijöiden osalta sovelletaan tavanomaisia sääntöjä. Erityisesti on arvioitava asian kannalta merkityksellisen oikeuskäytännön perusteella, voidaanko tutkimusorganisaation toiminta katsoa valtion toiminnaksi. | EMP lepingu artikli 61 lõikes 1 nimetatud muude asjaolude suhtes kehtivad tavalised eeskirjad. |
| Tässä kohdassa käsitellään tilannetta, jossa tutkimusorganisaatio toteuttaa hankkeen yrityksen puolesta. | Käesolevas punktis käsitletakse olukordi, kus projekti viib ellu teadusasutus ettevõtja nimel. |
| Tutkimusorganisaatio, joka toimii toimeksisaajana, tarjoaa toimeksiantajana toimivalle yritykselle palvelun tilanteissa, joissa i) toimeksisaaja saa palvelustaan kohtuullisen korvauksen ja ii) toimeksiantaja määrittää palvelun ehdot ja edellytykset. | Tellimuse täitjana tegutsev teadusasutus osutab ettevõtjale kui tellijale teenust juhul, kui i) tellimuse täitja saab oma teenuse eest piisavat tasu ja ii) tellija määrab kindlaks osutatava teenuse tingimused. |
| Toimeksiantajalla on yleensä omistusoikeus hankkeen tuloksiin ja vastuu epäonnistumisen riskistä. | Tavaliselt kuuluvad projekti tulemused tellijale ja temal lasub ka ebaõnnestumise risk. |
| Kun tutkimusorganisaatio toimii tällaisen sopimuksen perusteella, sen kautta ei yleensä siirretä valtiontukea yritykselle, jos toinen seuraavista edellytyksistä täyttyy: | Kui teadusasutus tegutseb sellise lepingu alusel, siis tavaliselt ettevõtja teadusasutuse kaudu riigiabi ei saa, kui on täidetud üks järgmistest tingimustest: |
| tutkimusorganisaatio tarjoaa palvelun markkinahintaan; tai | teadusasutus osutab oma teenust turuhinnaga või |
| jos palvelusta ei veloiteta markkinahintaa, tutkimusorganisaatio tarjoaa palvelun hintaan, joka perustuu kokonaiskustannuksiin ja kohtuulliseen voittomarginaaliin. | turuhinna puudumise korral osutab teadusasutus oma teenust hinnaga, mis sisaldab kõiki selle kulusid ja mõistlikku kasumimarginaali. |
| Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistoiminta | Ettevõtjate ja teadusasutuste koostöö |
| Yhteistoimintahankkeessa hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuu vähintään kaksi yhteistyökumppania, jotka jakavat riskit ja hankkeen tuotoksen. | Koostööprojektis osaleb vähemalt kaks partnerit, kes tegelevad projekti kavandamisega, aitavad kaasa selle elluviimisele ning jagavad projektiga seotud riski ja selle tulemit. |
| Jos yritykset ja tutkimusorganisaatiot toteuttavat hankkeen yhdessä, valvontaviranomainen katsoo, että teolliselle yhteistyökumppanille ei myönnetä epäsuoraa valtiontukea tutkimusorganisaation kautta yhteistoimintaan sovellettavien edullisten ehtojen muodossa, jos yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy: | Järelevalveamet leiab, et kui koostööprojekti viivad ühiselt ellu ettevõtja ja teadusasutus, ei saa tööstuspartner teadusasutuse kaudu riigiabi koostöö soodsate tingimuste tõttu, kui on täidetud üks järgmistest tingimustest. |
| osallistuvat yritykset vastaavat hankkeen kokonaiskustannuksista; | Osalevad ettevõtjad kannavad kõik projekti kulud. |
| ne tulokset, joista ei seuraateollis- ja tekijänoikeuksia, voidaan saattaa laajaan jakeluun ja kaikki tutkimusorganisaation toiminnasta seuraavat T&K&I-toiminnan tuloksiin liittyvät teollis- ja tekijänoikeudet kohdennetaan täysimääräisesti [28]tutkimusorganisaatiolle; | Tulemusi, millega ei kaasne intellektuaalomandi õigused, võib laialdaselt levitada ja teadusasutuse tegevusest tulenevate TAI tulemuste intellektuaalomandi õigused antakse täielikult üle [28]teadusasutusele. |
| tutkimusorganisaatio saa osallistuvilta yrityksiltä markkinahinnan mukaisen korvauksen teollis- ja tekijänoikeuksista [29], jotka seuraavat tutkimusorganisaation hankkeen puitteissa harjoittamasta toiminnasta ja jotka siirretään osallistuville yrityksille. | Teadusasutus saab osalevatelt ettevõtjatelt hüvitise, mis võrdub teadusasutuse poolt projekti käigus tehtud tegevusest tulenevate intellektuaalomandi õiguste turuhinnaga, [29]ja need õigused antakse üle osalevatele ettevõtjatele. |
| Osallistuvien yritysten mahdollisesti maksama osuus tutkimusorganisaation kustannuksista on vähennettävä kyseisestä korvauksesta. | Osalevate ettevõtjate poolt teadusasutuse mis tahes kulude katmine arvestatakse sellisest hüvitisest maha. |
| Jos mikään edellä mainituista edellytyksistä ei täyty, EFTA-valtio voi tukeutua yhteistyöhankkeen yksittäiseen arviointiin. | Kui täidetud ei ole ükski eespool loetletud tingimustest, võib EFTA riik koostööprojekti eraldi hinnata [30]. |
| On mahdollista, että kyse ei ole valtiontuesta myöskään silloin, jos kumppaneiden välisen sopimuksen arvioinnin perusteella voidaan päätellä, että T&K&I-toiminnan tuloksiin liittyvät teollis- ja tekijänoikeudet ja käyttöoikeudet jaetaan asianmukaisesti yhteistyökumppaneiden kesken niiden saamien etujen, työmäärän sekä hankkeeseen osoittaman rahoituksen ja muun toiminnan perusteella. | Riigiabiga võib mitte olla tegemist juhul, kui partneritevahelise lepingu kohaselt antakse TAI tulemuste intellektuaalomandi õigused ja tulemustele juurdepääsu õigused eri koostööpartneritele ning kui sealjuures arvestatakse piisavalt partnerite huvisid, tööpanust ja projektitehtud rahalisi või muid sissemakseid. |
| Jos 1, 2 ja 3 alakohdan edellytykset eivät täyty ja yhteistyöhankkeen yksittäisen arvion perusteella ei voi päätellä, että kyse ei ole valtiontuesta, valvontaviranomainen katsoo tutkimusorganisaation osuuden kokonaisuudessaan yrityksille myönnetyksi tueksi. | Kui tingimused 1–3 ei ole täidetud ja koostööprojekti eraldi hindamise põhjal ei saa järeldada, et tegemist ei ole riigiabiga, loeb järelevalveamet teadusasutuse panuse projekti täies ulatuses ettevõtjale antud abiks. |
| Tuen soveltuvuus ETA-sopimuksen toimintaan ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla | Abi kokkusobivus EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punkti b alusel |
| ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen toteutuksen edistämiseen myönnettävän T&K&I-tuen voidaan katsoa soveltuvan ETA-sopimuksen toimintaan. | Vastavalt EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punktile b võib teadus-, arendus- ning innovatsiooniabi lugeda EMP lepinguga kokkusobivaks, kui see on antud Euroopale ühist huvi pakkuva tähtsa projekti elluviimiseks. |
| Valvontaviranomainen katsoo, että ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan b alakohtaa voidaan soveltaa, jos seuraavat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät: | Järelevalveamet leiab, et EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punkti b saab kohaldada juhul, kui on täidetud kõik järgmised tingimused. |
| Ehdotettu tuki koskee hanketta, jonka toteuttamisehdot, osallistujat ja tavoitteet määritellään selvästi. | Abi tahetakse anda projektile, mille rakendamise tingimused – sealhulgas ka osavõtjad ja eesmärgid – on selgelt määratletud. |
| Valvontaviranomainen voi myös katsoa useamman hankkeen muodostaman kokonaisuuden yhdeksi hankkeeksi. | Järelevalveamet võib üheks projektiks pidada ka projektide rühma. |
| Hankkeen on koskettava Euroopan yhteistä etua: sen on edistettävä konkreettisella, selvällä ja havaittavissa olevalla tavalla Euroopan etua. | Projekt peab pakkuma Euroopale ühist huvi: projekt peab aitama ühenduse huvile kaasa konkreetsel, selgel ja tuvastataval viisil. |
| Hankkeella tavoitettava etu ei saa rajoittua yhteen hankkeen toteuttavaan EFTA-valtioon tai sen toteuttaviin EFTA-valtioihin, vaan sen on ulotuttava koko ETA-sopimuksen soveltamisalueeseen. | Projektiga saadav eelis ei tohi piirduda seda ellu viiva EFTA riigi või ellu viivate EFTA riikidega, vaid peab laienema kogu EMP lepinguga hõlmatud territooriumile. |
| Hankkeen on oltava merkittävä askel kohti Euroopan tavoitteiden saavuttamista. Se voi esimerkiksi olla eurooppalaisen tutkimusalueen kannalta hyvin tärkeä tai Euroopan teollisuudelle keskeinen hanke. | Projekt peab kujutama endast olulist sammu Euroopa eesmärkide saavutamisel, näiteks olema kas Euroopa teadusruumis ülitähtis või juhtprojekt Euroopa tööstuse jaoks. |
| Ei riitä, että hankkeen toteuttavat eri maissa sijaitsevat yritykset. | See, et projekti viivad ellu ettevõtjad eri riikides, ei ole piisav. |
| Tuen myönteiset vaikutukset voidaan osoittaa esimerkiksi huomattavilla yhteiskuntaan kohdistuvilla kerrannaisvaikutuksilla, hankkeen vaikutuksella Euroopan tilanteen paranemiseen kansainvälisessä T&K&I-ympäristössä, uusien markkinoiden luomisella tai uusien teknologioiden kehittämisellä. | Näidata võiks abi positiivset mõju, näiteks olulist mõju ühiskonnale, meetme rolli Euroopa positsiooni parandamisel rahvusvahelise teadus- ja arendustegevuse ning innovatsiooni suhtes, panust uute turgude loomisesse või uute tehnoloogiate väljaarendamisse. |
| Hankkeen hyödyt eivät saisi rajoittua suoraan kyseessä olevaan alaan, vaan tuloksilla pitäisi olla laajempaa merkitystä ja käyttöä ETA:n taloudessa (tuotantoketjun alku- tai loppupään markkinat, vaihtoehtoiset käyttötavat muilla aloilla jne.). | Projektist saadav kasu ei tohiks piirduda sellega otseselt seotud majandusharuga, vaid selle tulemustel peaks olema EMP majanduses laiem tähendus ja kasutus (järgnevad või eelnevad kaubaturud, võimalik kasutus teistes sektorites jne). |
| Tuki on tarpeellinen määritellyn yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseksi ja kannustaa toteuttamaan hankkeen, johon on myös liityttävä suuri riski. | Abi on vajalik ühist huvi pakkuva konkreetse eesmärgi saavutamiseks ja kujutab endast ergutusvahendit väga suure riskitasemega projekti elluviimiseks. |
| Tämä voidaan osoittaa tarkastelemalla hankkeen kannattavuutta, investointimäärää ja kassavirtojen aikajanaa sekä toteutettavuustutkimuksia, riskinarviointeja ja asiantuntijalausuntoja. | Riskitaseme kindlaksmääramisel võetakse arvesse projekti kasumlikkust, investeeringute summat, rahavoogude ajakava, teostatavusuuringuid, riskianalüüsi ja eksperdiarvamusi. |
| Hankkeella on suuri merkitys sen luonteen ja laajuuden kannalta: sillä on oltava mielekäs tavoite ja sen on oltava kooltaan merkittävä. | Projekt on sisult ja mahult väga tähtis: see peab olema olulise eesmärgi ja märkimisväärse ulatusega projekt. |
| Valvontaviranomainen suhtautuu ilmoitettuihin hankkeisiin myönteisemmin, jos tuensaajan oma osuus hankkeesta on merkittävä. | Järelevalveamet suhtub teatatud projektidesse soosivamalt, kui abisaaja ise annab projekti olulise panuse. |
| Samoin valvontaviranomainen suhtautuu myönteisemmin ilmoitettuihin hankkeisiin, joihin osallistuu yrityksiä tai tutkimusyksiköitä erittäin monesta ETA-valtiosta. | Samamoodi suhtub komisjon soosivamalt teatatud projektidesse, mis hõlmavad ettevõtjaid või teadusasutusi väga paljudest EFTA riikidest. |
| Jotta valvontaviranomainen voisi arvioida tuen asianmukaisesti, Euroopan yhteinen etu on osoitettava käytännössä. On esimerkiksi osoitettava, että hanke edistää merkittävästi Euroopan tavoitteiden saavuttamista. | Selleks et võimaldada järelevalveametil juhtumit nõuetekohaselt hinnata, tuleb näidata üleeuroopalist huvi praktikas: näiteks tuleb näidata, et projekt võimaldab teha olulisi edusamme teatavate Euroopa eesmärkide saavutamiseks. |
| Tuen soveltuvuus ETA-sopimuksen toimintaan ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla | Abi kokkusobivus EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punkti c alusel |
| Tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävä valtiontuki soveltuu ETA-sopimuksen toimintaan ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla, jos se johtaa tasapainotestin perusteella T&K&I-toimintojen lisääntymiseen muuttamatta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. | Teadus- ja arendustegevuseks ning innovatsiooniks antav riigiabi on EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punkti c tähenduses EMP lepinguga kokkusobiv, kui tasakaalustatuse kriteeriumi kohaselt lisandub selle tagajärjel teadus-, arendus- ning innovatsioonitegevus ilma, et see kahjustaks kaubandustingimusi määral, mis oleks vastuolus ühiste huvidega. |
