| Source | Target | | Valvontaviranomainen suhtautuu myönteisesti sellaisiin tukitoimenpideilmoituksiin, joiden liitteenä on aikaisemmin toteutetuista vastaavista tukitoimenpiteistä laaditut tarkat arvioinnit, jotka osoittavat tuen kannustavan vaikutuksen. | Järelevalveamet suhtub soosivamalt abiteatistesse, mida toetavad varem samalaadsete abimeetmete puhul korraldatud ranged hindamised, mis näitavad abi ergutavat mõju. |
| Seuraavat toimenpiteet soveltuvat ETA-sopimuksen toimintaan ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. | EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punkti c alusel on kokkusobivad järgmised meetmed. |
| Tuki T&K-hankkeisiin | Teadus- ja arendusprojektidele antav abi |
| T&K-hankkeisiin myönnettävä tuki katsotaan ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla edellyttäen, että tämän jakson mukaiset edellytykset täyttyvät. | Teadus- ja arendusprojektidele antavat abi peetakse EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punkti c tähenduses EMP lepinguga kokkusobivaks, kui käesolevas jaotises sätestatud tingimused on täidetud. |
| Tutkimusluokat | Teadustegevuse liigid |
| Tutkimushankkeen tuetun osan on kuuluttava kokonaan vähintään yhteen seuraavista tutkimusluokista: perustutkimus, teollinen tutkimus tai kokeellinen kehittäminen. | Projekti osa, millele abi on eraldatud,peab kuuluma täielikult ühe või mitme järgmise teadustegevuse liigi alla: alusuuring, rakendusuuring, tootearendus. |
| Toimintaa luokitellessaan valvontaviranomainen nojaa omaan käytäntöönsä ja Frascati-käsikirjassa (Frascati Manual on the Measurement of Scientific and Technological Activities, Proposed Standard Practice for Surveys on Research and Experimental Development) [31]annettuihin esimerkkeihin ja selityksiin. | Tegevuste liigitamisel viitab järelevalveamet oma praktikale ning Frascati teatmikus „Teaduslike ja tehnoloogiliste tegevuste mõõtmine, ettepanek üldiste tavade kohta seoses teadustööd ja eksperimentaalarengut käsitlevate uuringutega” esitatud konkreetsetele näidetele ja selgitustele [31]. |
| Kun hanke koostuu eri tehtävistä, kukin tehtävä on luokiteltava osaksi perustutkimusta, teollista tutkimusta tai kokeellista kehittämistä tai on katsottava, ettei se kuulu mihinkään kyseisistä tutkimusluokista. | Kui projekt koosneb eri ülesannetest, tuleb need liigitada alusuuringuteks, rakendusuuringuteks või tootearenduseks või ülesanneteks, mis ei kuulu ühessegi neist liikidest. |
| Tällaisen luokittelun ei välttämättä tarvitse noudattaa kronologista järjestystä siten, että siirryttäisiin vaiheittain perustutkimuksesta markkinoita lähempänä olevaan toimintaan. | Liigitamine ei pea tingimata olema kronoloogiline – ei pea liikuma ajaliselt alusuuringult turule lähemal olevate tegevuste suunas. |
| Valvontaviranomainen voi sen vuoksi myös luokitella hankkeen myöhäisessä vaiheessa toteutettavan tehtävän teolliseksi tutkimukseksi, vaikka se toteaisi, että hankkeen varhaisemmassa vaiheessa toteutettu toiminta on kokeellista kehittämistä tai että se ei ole lainkaan tutkimustoimintaa. | Seega võib järelevalveamet liigitada projekti hilisemas etapis teostatava ülesande rakendusuuringute hulka ja samas leida, et projekti varasemas etapis täidetav ülesanne on tootearendus või et see ei ole üldse teadustegevus. |
| Tuen perusintensiteetit | Abi osatähtsus |
| Hankkeen tukikelpoisten kustannusten perusteella laskettu tuki-intensiteetti saa olla enintään: | Abi osatähtsus, arvutatuna projekti abikõlblike kulude põhjal, ei tohi ületada |
| 100 prosenttia, kun on kyse perustutkimuksesta; | 100 % alusuuringute puhul; |
| 50 prosenttia, kun on kyse teollisesta tutkimuksesta; | 50 % rakendusuuringute puhul; |
| 25 prosenttia, kun on kyse kokeellisesta kehittämisestä. | 25 % tootearenduse puhul. |
| Tuki-intensiteetti on vahvistettava kunkin tuensaajan osalta, myös yhteistyöhankkeissa. | Abi osatähtsus tuleb kindlaks määrata iga abisaaja kohta eraldi, sealhulgas koostööprojektide puhul. |
| Jos tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyössä toteuttamaan T&K-hankkeeseen myönnetään valtiontukea, tuen yhteismäärä, joka muodostuu suorasta valtion avusta kyseiseen tutkimushankkeeseen ja tutkimusorganisaatioiden samaan hankkeeseen myöntämästä rahoituksesta, joka katsotaan tueksi (ks. 3.2 jakso), ei saa ylittää kuhunkin tuensaajayritykseen sovellettavia tuki-intensiteettejä. | Teadusasutuste ja ettevõtjate koostööna elluviidavale teadus- ja arendusprojektile riigiabi andmise korral ei või kombineeritud abi, mis koosneb valitsuse otsetoetusest konkreetsele uurimisprojektile ja riiklikult rahastatavate teadusasutuste (vt jaotist 3.2) panusest asjaomasesse projekti, ületada eespool toodud abi osatähtsust iga abisaaja kohta. |
| Korotukset | Lisatoetused |
| Teolliselle tutkimukselle ja kokeelliselle kehittämiselle vahvistettuja enimmäismääriä voidaan korottaa seuraavasti: | Rakendusuuringute ja tootearenduse jaoks kinnitatud ülemmäära võib suurendada järgmiselt: |
| jos tuki myönnetään pk-yrityksille, tuki-intensiteettiä voidaan korottaa 10 prosenttiyksikköä, kun on kyse keskisuurista yrityksistä, ja 20 prosenttiyksikköä, kun on kyse pienistä yrityksistä; | kui abi antakse VKEdele, võib abi osatähtsust suurendada 10 protsendipunkti võrra keskmise suurusega ettevõtjate puhul ja 20 protsendipunkti võrra väikeste ettevõtjate puhul; |
| tukea voidaan lisäksi korottaa 15 prosenttiyksikköä (tuki-intensiteetti voi kuitenkin olla enintään 80 prosenttia), jos [32]: | kuni 80-protsendilise abi osatähtsuse puhul võib anda lisatoetust 15 protsendipunkti, kui [32] |
| hankkeeseen liittyy vähintään kahden toisistaan riippumattoman yrityksen välistä todellista yhteistyötä ja seuraavat edellytykset täyttyvät: | projekt sisaldab vähemalt kahe üksteisest sõltumatu ettevõtja vahelist tõhusat koostööd ning täidetud on järgmised tingimused: |
| yhden yrityksen osuus yhteistyöhankkeen tukikelpoisista kustannuksista voi olla enintään 70 prosenttia, | ükski ettevõtja ei tohi kanda rohkem kui 70 % koostööprojekti abikõlblikest kuludest; |
| hankkeeseen on liityttävä yhteistyötä vähintään yhden pk-yrityksen kanssa tai yhteistyö on rajat ylittävää, ts. tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoitetaan vähintään kahdessa eri ETA-valtiossa; | projekt peab hõlmama koostööd vähemalt ühe VKEga või peab koostöö olema piiriülene, see tähendab teadus- ja arendustegevuse toimumist vähemalt kahes EFTA riigis; |
| hankkeeseen liittyy todellista yhteistyötä yrityksen ja tutkimusorganisaation välillä erityisesti kansallisen tutkimus- ja kehityspolitiikan yhteensovittamiseksi ja seuraavat edellytykset täyttyvät: | või projekt sisaldab ettevõtja ja teadusasutuse vahelist tõhusat koostööd, eelkõige riikliku teadus- ja arenduspoliitika kooskõlastamist, ning kui täidetud on järgmised tingimused: |
| tutkimusorganisaation osuus tukikelpoisista hankekustannuksista on vähintään 10 prosenttia, | teadusasutus kannab vähemalt 10 % projekti abikõlblikest kuludest ja |
| tutkimusorganisaatiolla on oikeus julkistaa tutkimushankkeiden tulokset siltä osin kuin ne ovat peräisin kyseisen organisaation toteuttamasta tutkimuksesta; | teadusasutusel on õigus avaldada teadusliku uurimisprojekti tulemused juhul, kui need saadakse kõnealuse asutuse teadustegevuse tulemusel; |
| ainoastaan teollisen tutkimuksen osalta, jos hankkeen tulokset levitetään laajasti teknisissä ja tieteellisissä konferensseissa tai ne julkaistaan tieteellisissä tai teknisissä aikakauslehdissä tai avoimissa tietoarkistoissa (tietokannoissa, joissa käsittelemättömät tutkimustiedot ovat kaikkien saatavilla) tai vapaan tai avoimen lähdekoodin ohjelmiston kautta. | või üksnes rakendusuuringu puhul, kui projekti tulemusi levitatakse laialdaselt tehnika- ja teaduskonverentsidel või need avaldatakse teadus- või tehnikaajakirjades või avatud juurdepääsuga hoidlates (andmebaasid, kus igaüks pääseb ligi töötlemata teadusandmetele) või tehakse kättesaadavaks tasuta või avatud lähtetekstiga tarkvara kaudu. |
| Edellä i ja ii alakohdassa alihankintaa ei katsota todelliseksi yhteistyöksi. | Alapunktide i ja ii puhul ei peeta tõhusaks koostööks alltöövõttu. |
| Jos kyse on yrityksen ja tutkimusorganisaation välisestä yhteistyöstä, tässä luvussa määritettyjä enimmäistuki-intensiteettejä ja korotuksia ei sovelleta tutkimusorganisaatioon. | Ettevõtja ja teadusasutuse vahelise koostöö puhul ei kohaldata käesolevas peatükis sätestatud abi ülemmäärasid ega lisatoetusi teadusasutuse suhtes. |
| Tuki-intensiteettejä kuvaava taulukko | Abi osatähtsust illustreeriv tabel |
| Pieni yritys | Väike ettevõtja |
| Keskisuuri yritys | Keskmise suurusega ettevõtja |
| Suuri yritys | Suurettevõte |
| Perustutkimus | Alusuuring |
| Teollinen tutkimus | Rakendusuuring |
| Teollinen tutkimus, johon liittyy: | Rakendusuuring, mida teostatakse: |
| yritysten välistä yhteistyötä | ettevõtjatevahelises koostöös |
| suurten yritysten osalta:rajatylittävää yhteistyötä tai yhteistyötä vähintään yhden pk-yrityksen kanssa | (suurettevõtete puhul peab koostöö olema piiriülene või hõlmama vähemalt ühte VKEd) |
| yrityksen ja tutkimusorganisaation välistä yhteistyötä | ettevõtja ja teadusasutuse vahelises koostöös |
| tulosten levittämistä | mille tulemused kuuluvad levitamisele |
| Kokeellinen kehittäminen | Tootearendus |
| Kokeellinen kehittäminen, johon liittyy: | Tootearendus, mida teostatakse: |
| Tukikelpoiset kustannukset | Abikõlblikud kulud |
| Tuki-intensiteetti lasketaan tutkimushankkeen kustannusten perusteella, jos kustannuksia voidaan pitää tukikelpoisina. | Abi osatähtsus arvutatakse uurimisprojekti kulude põhjal, mida võib pidada abikõlblikeks. |
| Kaikki tukikelpoiset kustannukset on kohdennettava tiettyyn T&K-luokkaan. | Kõik abikõlblikud kulud tuleb jaotada kindlat liiki teadus- ja arendustegevuse alla. |
| Seuraavat kustannukset ovat tukikelpoisia: | Abikõlblikud on järgmised kulud. |
| henkilöstökustannukset (tutkijat, teknikot ja muu tutkimustoimintaa avustava henkilöstö siinä määrin, kuin nämä toimivat tutkimushankkeen parissa); | personalikulud (teadlased, tehnilised töötajad ja muud uurimisprojektis vajalikud töötajad); |
| Maa-alueiden osalta tukikelpoisiksi katsotaan luovutuksen aiheuttamat kustannukset tai toteutuneet pääomakustannukset; | Maa puhul on abikõlblikud äritegevuse üleandmise kulud või tegelikult tekkinud kapitalikulud; |
| ulkopuolisista lähteistä markkinahintaan ostettujen tai lisenssillä hankitun sopimukseen perustuvan tutkimuksen, teknisen tietämyksen ja patenttien kustannukset, jos liiketoimi on toteutettu tavanomaisten kaupan edellytysten mukaisesti eikä siihen liity minkäänlaista kilpailunvastaista yhteistyötä, sekä konsultoinnin ja vastaavien palveluiden kustannukset, kun niitä on käytetty yksinomaan tutkimustoimintaa varten; | lepingulise teadustegevuse, välistest allikatest turuhinnaga ostetud või litsentsitud tehniliste teadmiste ja patentide kulud, kui tehing põhineb reaalturuväärtusel ja sõlmitud ei ole salajast kokkulepet, ning konsulteerimise ja samasuguste, üksnes teadustegevuse jaoks kasutatud teenuste kulud; |
| tutkimushankkeesta suoraan aiheutuvat muut yleiskustannukset; | otseselt uurimisprojektist tulenevad täiendavad üldkulud; |
| muut käyttökustannukset, mukaan luettuina suoraan tutkimustoiminnasta aiheutuvat materiaalien, tarvikkeiden ja vastaavien tuotteiden kustannukset. | muud tegevuskulud, sealhulgas materjalikulud, varustuse ja samalaadsete toodete kulud, mis tekkisid otseselt teadustegevuse tõttu. |
| Takaisinmaksettava ennakko | Tagasi makstav ettemakse |
| Jos EFTA-valtio myöntää takaisinmaksettavan ennakon, joka katsotaan ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi, sovelletaan seuraavia sääntöjä. | Kui EFTA riik teeb tagasi makstava ettemakse, mis on käsitletav riigiabina EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses, kehtivad selle suhtes järgmised eeskirjad. |
| Jos EFTA-valtio voi osoittaa riittäviin ja todennettavissa oleviin tietoihin perustuvin pätevin menetelmin, että se voi laskea takaisinmaksettavan ennakon muodossa myönnettävän tuen bruttoavustusekvivalentin ja sen mukaisesti laatia ohjelman, jossa kyseinen bruttoavustusekvivalentti täyttää tässä jaksossa tuen enimmäisintensiteetille asetetut edellytykset, se voi ilmoittaa sekä tukiohjelman että mainitut menetelmät valvontaviranomaiselle. | Kui EFTA riik suudab kontrollitavatel andmetel põhineva kehtiva metoodika alusel tõestada, et on võimalik välja arvutada tagasi makstava ettemaksena antud toetuse brutoekvivalent ja koostada selle kohaselt kava, kus toetuse brutoekvivalent vastab käesolevas jaotises esitatud abi suurima osatähtsuse tingimustele, võib EFTA riik järelevalveametile sellest abikavast ja selle puhul kasutatud metoodikast teada anda. |
| Jos valvontaviranomainen hyväksyy käytetyt menetelmät ja katsoo tukiohjelman soveltuvan yhteismarkkinoille, tuki voidaan myöntää takaisinmaksettavaan ennakkoon sisältyvän bruttoavustusekvivalentin pohjalta, kunhan tässä jaksossa mainitut enimmäistuki-intensiteetit eivät ylity. | Kui järelevalveamet kiidab metoodika heaks ja peab kava nõuetele vastavaks, võib abi anda tagasi makstava ettemakse brutoekvivalendi alusel kuni käesolevas jaotises lubatud abi osatähtsuseni. |
| Muissa tapauksissa takaisinmaksettava ennakko ilmoitetaan prosentteina tukikelpoisista kustannuksista. Se voi ylittää tässä jaksossa mainitut prosenttimäärät, kunhan seuraavat edellytykset täyttyvät. | Kõikidel teistel juhtudel esitatakse tagasi makstavad ettemaksed protsendina abikõlblikest kuludest. Sellisel juhul võib see ületada käesolevas jaotises sätestatud määra eeldusel, et täidetud on järgmised nõuded. |
| Valvontaviranomainen tarkistaa, että onnistuneen tutkimustoiminnan määritelmä perustuu kohtuulliseen ja varovaiseen hypoteesiin. | Järelevalveamet kontrollib, et teadusprojekti edukuse määratlus oleks kehtestatud mõistliku ja aruka hüpoteesi alusel. |
| Toimenpiteessä on määrättävä, että jos hanke onnistuu, ennakosta maksettava korko on vähintään valtiontuen suuntaviivojen 34 luvussa (Sääntöjenvastaisesti myönnetyn tuen takaisinperinnässä sovellettavat viite- ja diskonttokorot sekä korkokanta) [33]määrätty korko. | Projekti edukuse korral tuleb meetmega ette näha, et ettemakse makstakse tagasi intressimääraga, mis on vähemalt võrdne riigiabi suuniste 34. peatükis „Ebaseaduslikult antud riigiabi tagasinõudmisel kohaldatavad viitemäärad, diskontomäärad ja intressimäärad” sätestatud määraga [33]. |
| Silloin, kun hankkeen tulokset ovat onnistuneeksi määriteltyä tutkimustoimintaa paremmat, EFTA-valtiolla pitäisi olla oikeus edellyttää maksuja, jotka ylittävät ennakon takaisinmaksun, mukaan luettuna valvontaviranomaisen viitekoron mukainen korko. | Kui teadustegevus on edukam, kui on teadusprojekti edukuse määratluses ette nähtud, peaks asjaomasel EFTA riigil olema õigus nõuda ettemaksest suuremaid makseid, sealhulgas ka järelevalveameti kehtestatud võrdlusmäärale vastavat intressi. |
