| Source | Target | | Nämä edellytykset voivat täyttyä myös silloin, jos organisaatio päättää tehdä kyseisiä oikeuksia koskevia lisäsopimuksia, mukaan luettuina oikeuksien lisensointi yhteistyökumppanille. | Need tingimused on täidetud ka juhul, kui asutus otsustab nende õiguste kohta sõlmida lisalepingu, sealhulgas litsentsiõiguse andmise kohta koostööpartnerile. |
| ’Markkinahinnan mukainen korvaus teollis- ja tekijänoikeuksista’ tarkoittaa korvausta kyseisten oikeuksien täysimääräisestä taloudellisesta hyödystä. | „Intellektuaalomandi õiguste eest makstav turuhinnale vastav hüvitis” tähendab hüvitist kõigi kõnealustest õigustest tulenevate majanduslike hüvede eest. |
| Koska teollis- ja tekijänoikeuksien markkinahinnan asettaminen objektiivisesti on luontaisesti vaikeaa, valvontaviranomainen katsoo yleisten valtiontukiperiaatteiden mukaisesti, että tämä edellytys täyttyy, jos myyjänä toimiva tutkimusorganisaatio käy sopimusta tehtäessä neuvotteluja saadakseen mahdollisimman suuren hyödyn. | Kooskõlas riigiabi üldiste põhimõtetega ja arvestades seda, et intellektuaalomandi õiguste puhul esineb turuhinna kehtestamisel objektiivseid raskusi, loeb järelevalveamet kõnealuse tingimuse täidetuks, kui teadusasutus peab müüjana läbirääkimisi, et saada lepingust maksimaalset kasu. |
| Tällä määräyksellä ei pyritä muuttamaan EFTA-valtioiden velvollisuutta ilmoittaa tietyt toimenpiteet valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjan 3 mukaisesti. | Selle sättega ei kavatseta muuta EFTA riikide järelevalve- ja kohtulepingu protokollis nr 3 sätestatud mõningatest meetmetest teatamise kohustust. |
| Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD), 2002. | Majanduskoostöö ja Arengu Organisatsioon, 2002. |
| Hankkeisiin, joita rahoitetaan Euroopan yhteisön tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn puiteohjelmasta, myönnetään automaattisesti yhteistyölisä näihin hankkeisiin osallistumista koskevien vähimmäisedellytysten vuoksi. | Projektid, mida rahastatakse Euroopa Ühenduse teadusuuringute, tehnoloogiaarenduse ja tutvustamistegevuse raamprogrammist, kvalifitseeruvad automaatselt koostöö jaoks ette nähtud lisatoetuse saamiseks sellistes projektides osalemise miinimumnõuete tõttu. |
| Valtiontuen suuntaviivojen 34 luku vastaa komission tiedonantoa viite- ja diskonttokorkojen vahvistamismenetelmästä (EYVL C 273, 9.9.1997, s. 3), julkaistu myös internetosoitteessa:http://ec.europa.eu/comm/competition/state_aid/legislation/reference.html | Riigiabi suuniste34. peatükk vastab komisjoni teatisele viite- ja diskontomäärade kehtestamise meetodi kohta (EÜT C 273, 9.9.1997, lk 3), avaldatud ka järgmisel veebilehel:http://ec.europa.eu/comm/competition/state_aid/legislation/reference.html |
| EFTA-valtioiden odotetaan toimittavan arviointiselvityksiä omien verotoimenpiteidensä kannustavista vaikutuksista. | EFTA riikidelt oodatakse hinnangute avaldamist oma maksumeetmete ergutava mõju kohta. |
| Jos T&K&I-toiminnan verotuksellisessa valtiontukitoimenpiteessä taas erotetaan eri T&K&I-luokat, sovellettavia tuki-intensiteettejä ei saa ylittää. | Ja vastupidi: kui teadus- ja arendustegevuse ning innovatsiooni maksustamisega seotud riigiabimeetmete puhul eristatakse teadus- ja arendustegevuse ning innovatsiooni liike, ei tohi ületada asjakohast abi osatähtsust. |
| Tämän kuitenkaan rajoittamatta vuosina 2007–2013 myönnettävää kansallista aluetukea koskevan luvun 25.B soveltamista. Kyseinen luku vastaa alueellisia valtiontukia koskevia suuntaviivoja vuosille 2007–2013 (EUVL C 54, 4.3.2006, s. 13). | See ei piira peatüki 25.B „Regionaalabi aastatel 2007–2013” kohaldamist, mis vastab ühenduse regionaalabi suunistele aastateks 2007–2013 ( ELT C 54, 4.3.2006, lk 13). |
| Tämän kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta saada myös vähämerkityksistä tukea muihin tukikelpoisiin kustannuksiin. | Ilma et see piiraks võimalust saada vähese tähtsusega abi teiste abikõlblike kulude puhul. |
| Tällä hetkellä ETA-sopimuksen liitteessä XV oleva 1f kohta. | Praegu EMP lepingu XV lisa punkti 1 alapunkt f. |
| Jos tarkoituksena on myöntää tukea T&K&I-hankkeeseen, tämä ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että potentiaalinen tuensaaja on jo tehnyt toteutettavuustutkimuksia, jotka eivät kuulu valtiontukipyynnön piiriin. | Kui abi kavatsetakse anda teadus-, arendus- ja innovatsiooniprojekti jaoks, ei välista see, et potentsiaalne abisaaja on juba teinud teostatavusuuringud, mida riigiabitaotlus ei hõlma. |
| Ts. hanketuki suurille yrityksille ja pk-yrityksille tuen ylittäessä 7,5 miljoonaa euroa, tuki palvelualan prosesseihin ja organisointiin liittyvään innovaatiotoimintaan ja tuki innovaatioklustereille. | St suurettevõtetele ja VKEdele antav 7,5 miljonit eurot ületav projektiabi, protsessi- ja korralduse uuendamiseks antav abi teenuste valdkonnas ning abi innovatsiooniklastritele. |
| EUREKA-hankkeissa enimmäismäärä on kaksinkertainen. | EUREKA-projektide puhul on ülemine piirmäär kahekordne summa. |
| Hankkeen katsotaan koostuvan ”ensi sijassa” perustutkimuksesta, jos yli puolet tukikelpoisista hankekustannuksista johtuu perustutkimuksen luokkaan kuuluvista toiminnoista. | Projekti peetakse valdavalt alusuuringutest koosnevaks, kui üle poole projekti abikõlblikest kuludest on tekkinud tegevustest, mis kuuluvad alusuuringute kategooriasse. |
| Hankkeen katsotaan koostuvan ”ensi sijassa” teollisesta tutkimuksesta, jos yli puolet tukikelpoisista hankekustannuksista johtuu teollisen tutkimuksen tai perustutkimuksen luokkaan kuuluvista toiminnoista. | Projekti peetakse valdavalt rakendusuuringutest koosnevaks, kui üle poole projekti abikõlblikest kuludest on tekkinud tegevustest, mis kuuluvad rakendusuuringute või alusuuringute kategooriasse. |
| Esimerkkejä menetelmistä: hankkeen nykyarvo (investoinnista saatavien odotettujen diskontattujen kassavirtojen summa, josta vähennetään investointikustannukset), sisäinen korkokanta tai sijoitetun pääoman tuottoprosentti. | Siia võivad kuuluda meetodid projekti nüüdispuhasväärtuse (st investeeringust saadav diskonteeritud rahavoog miinus investeerimiskulud), sisemise tasuvusläve või kasutatud kapitali tasuvuse hindamiseks. |
| Lisäksi voidaan hyödyntää tilinpäätösraportointia ja sisäisiä liiketoimintasuunnitelmia, jotka sisältävät tietoja kysyntäennusteista; kustannusennusteita; taloudellisia ennusteita (esim. nykyarvo, sisäinen korkokanta, sijoitetun pääoman tuottoprosentti); asiakirjoja, jotka on toimitettu investointikomitealle ja joissa esitetään investointiskenaarioita; rahoitusmarkkinoille tarkoitettuja asiakirjoja. | Tõendusmaterjaliks võivad olla finantsaruanded jaäriplaanid, mis sisaldavad teavet nõudluse prognooside kohta; kuluprognoosid; finantsprognoosid (nt nüüdispuhasväärtuse, sisemise tasuvusläve ja kasutatud kapitali tasuvuse kohta); uurimiskomisjonile esitatud ning mitmesuguseid investeerimisstsenaariume pakkuvad dokumendid või finantsturgudele esitatud dokumendid. |
| Valtiontuen suuntaviivojen 10.B luku vastaa valtiontuesta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tehtävien riskipääomasijoitusten edistämiseksi annettuja yhteisön suuntaviivoja (EUVL C 194, 18.8.2006, s. 2). | Riigiabi suuniste peatükk 10.B vastab ühenduse suunistele väikestesse ja keskmise suurusega ettevõtetesse tehtavatele riskikapitaliinvesteeringutele antava riigiabi kohta (ELT C 194, 18.8.2006, lk 2). |
| EUVL L 139, 25.5.2006, s, 37. | ELT L 139, 25.5.2006, lk 37. |
| Vastaa neuvoston asetusta (EY) N:o 659/1999 (EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1) ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 täytäntöönpanosta 21 päivänä huhtikuuta 2004 annettua komission asetusta (EY) N:o 794/2004 (EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1). | Vastab nõukogu määrusele (EÜ) nr 659/1999 (EÜT L 83, 27.3.1999, lk 1) ja komisjoni 21. aprilli 2004. aasta määrusele (EÜ) nr 794/2004, millega rakendatakse nõukogu määrust (EÜ) nr 659/1999, millega kehtestatakse üksikasjalikud eeskirjad EÜ asutamislepingu artikli 93 kohaldamiseks (ELT L 140, 30.4.2004, lk 1). |
| EFTA-valtiot voivat tukea valvontaviranomaisen arviointityötä toimittamalla tiedot tekemästään ohjelmien ja yksittäisten toimenpiteiden jälkiarvioinnista. | Selles protsessis saavad EFTA riigid järelevalveametit aidata, kui esitavad abikavade ja üksikmeetmete omapoolse järelhindamise tulemused. |
| Hyväksytty 7. helmikuuta 2007 tehdyllä EFTAn valvontaviranomaisen päätöksellä N:o 14/07/KOL. | Vastu võetud EFTA järelevalveameti 7. veebruari 2007. aasta otsusega nr 14/07/COL. |
| T&K&I-toimintaan myönnettävän valtiontuen on saatava tuensaaja muuttamaan käyttäytymistään. Tuensaaja voi päättää lisätä T&K&I-toimintaansa sekä toteuttaa T&K&I-hankkeita ja -toimintoja, joita se ei muuten toteuttaisi tai jotka se toteuttaisi rajoitetummin. | TAI-ks antava riigiabi tulemusena peab abisaaja muutma oma käitumist, mille tulemusena paraneks tema TAI tase ning ta võtaks ette asjakohaseid projekte ja tegevusi, mida ta muidu ellu ei viiks või viiks ellu piiratult. |
| Tämän mukaisesti kaikki taloudellisen toiminnan julkinen rahoittaminen kuuluu ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, jos kaikki muut edellytykset täyttyvät. | Sellest tulenevalt kuulub majandustegevuse riiklik rahastamine EMP lepingu artikli 61 lõike 1 reguleerimisalasse, kui kõik teised tingimused on täidetud.3.1.1. |
| Muun kuin taloudellisen toiminnan julkinen rahoittaminen | Mittemajandusliku tegevuse riiklik rahastamine |
| Yritysten puolesta harjoitettava tutkimustoiminta (sopimusperusteinen tutkimus tai tutkimuspalvelut) | Ettevõtjate nimel tehtav teadustöö (lepinguline teadustegevus või lepingulised teadusteenused) |
| seuraavat innovaatiotoiminnan neuvontapalveluiden kustannukset: liikkeenjohdon konsultointi, tekninen apu, teknologiansiirtopalvelut, koulutus, konsultointipalvelut teollis- ja tekijänoikeuksien hankkimista, suojelua ja kauppaa sekä lisenssisopimuksia varten ja standardien käyttöä koskevat konsultointipalvelut, | Innovatsiooniga seotud nõuandeteenuste puhul järgmised kulud: juhtimiskonsultatsioon; tehnoloogiline abi; tehnoloogiasiirde teenused; koolitus; konsultatsioon intellektuaalomandi õiguste omandamise ja kaitse ning nendega kauplemise kohta ning litsentsilepingute kohta; standardite kasutamise alane nõustamine. |
| Vrt. ”Tutkimusinvestoinnit: toimintasuunnitelma Euroopalle”, komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle, KOM(2003) 226 lopullinen, s. 7. | Vt komisjoni teatis nõukogule, Euroopa Parlamendile, Euroopa majandus- ja sotsiaalkomiteele ning regioonide komiteele „Teadusesse investeerimine: tegevusplaan Euroopa jaoks”, KOM(2003) 226 (lõplik), lk 7. |
| tuen määrä on enintään 1 miljoona euroa. | abisumma ei ole suurem kui üks miljon eurot. |
| Tuen määrä voi olla enintään 1,25 miljoonaa euroa alueilla, joille voidaan myöntää poikkeus ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. | Abi ei tohi ületada 1,25 miljonit eurot piirkondade puhul, mille suhtes võib teha erandi EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punkti c alusel. |
| tehty 23 päivänä tammikuuta 2008, | 23. jaanuar 2008, |
| puualan tukiohjelmasta (Verdiskapningsprogrammet for tre) Norja | puidukava kohta (Verdiskapningsprogrammet for tre) Norra |
| EFTAn VALVONTAVIRANOMAINEN [1], joka ottaa huomioon sopimuksen Euroopan talousalueesta [2]ja erityisesti sen 61–63 artiklan sekä pöytäkirjan 26, | EFTA JÄRELEVALVEAMET [1], võttes arvesse Euroopa Majanduspiirkonna lepingut, [2]eriti selle artikleid 61–63 ja protokolli nr 26, |
| ottaa huomioon EFTA-valtioiden sopimuksen valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta [3]ja erityisesti sen 24 artiklan, | võttes arvesse EFTA riikide vahelist järelevalveameti ja kohtu asutamist käsitlevat lepingut, [3]eriti selle artiklit 24, |
| ottaa huomioon valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdan sekä II osan 4 artiklan 4 kohdan, 6 artiklan, 7 artiklan 5 kohdan sekä 13 ja 14 artiklan, | võttes arvesse järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõiget 2 ja II osa artikli 4 lõiget 4, artiklit 6, artikli 7 lõiget 5, artikleid 13 ja 14, |
| ottaa huomioon valvontaviranomaisen antamat valtiontuen suuntaviivat [4]ETA-sopimuksen 61 ja 62 artiklan soveltamisesta ja tulkinnasta ja erityisesti niissä olevat aluetukea sekä tutkimus- ja kehitystukea käsittelevät jaksot, | võttes arvesse järelevalveameti suuniseid [4]EMP lepingu artiklite 61 ja 62, eelkõige piirkondlikku abi ning uurimis- ja arendustegevuseks antavat abi käsitlevate jaotiste kohaldamise ja tõlgendamise kohta, |
| ottaa huomioon ryhmäpoikkeusasetukset koulutustuesta sekä pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) myönnetystä tuesta sekä asetuksen vähämerkityksisestä tuesta [5], | võttes arvesse koolitusabi ja väikestele ja keskmise suurusega ettevõtetele (VKE) antava abi puhul tehtavaid grupierandeid käsitlevaid määrusi, samuti vähese tähtsusega abi käsitlevat määrust [5], |
| ottaa huomioon valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn valvontaviranomaisen päätöksen N:o 147/06/KOL, | võttes arvesse järelevalveameti 17. mai 2006. aasta otsust nr 147/06/COL järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikes 2 ette nähtud ametliku uurimismenetluse algatamise kohta, |
| on kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 6 artiklan mukaisesti [6], | olles palunud huvitatud isikutel esitada oma märkused vastavalt järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 II osa artiklile 6 [6] |
| I. TAUSTATIEDOT | I. ASJAOLUD |
| Valvontaviranomainen vastaanotti 1 päivänä helmikuuta 2005 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma nro 307555) kantelun, jäljempänä ’kantelu’, Norjan muuraus- ja betoniteollisuuden ammattiliitolta (byggutengrenser.no), jäljempänä ’kantelija’. | 1. veebruari 2005. aasta kirjaga (reg-nr 307555) sai järelevalveamet Norra müüritise ja betoonitööstuse kutseühingult byggutengrenser.no (edaspidi „kaebuse esitaja”) kaebuse (edaspidi „kaebus”). |
| Kantelija väittää kantelussaan, jonka valvontaviranomainen vastaanotti ja kirjasi saapuneeksi 3 päivänä helmikuuta 2005, että Norjan valtio myöntää puurakennusteollisuudelle valtiontukea Verdiskapningsprogrammet for tre -tukiohjelmasta, josta käytetään myös nimitystä ’Treprogrammet’, jäljempänä ’puualan tukiohjelma’. | Kaebuses, mille järelevalveamet sai kätte ja registreeris 3. veebruaril 2005, väidab kaebuse esitaja, et Norra annab puitehitisi tootvale tööstusele Verdiskapningsprogrammet for tre (nimetatakse ka Treprogrammet; edaspidi „puidukava”) alusel riigiabi. |
| Käytyään Norjan viranomaisten kanssa asiasta kirjeenvaihtoa [7]valvontaviranomainen ilmoitti 17 päivänä toukokuuta 2006 päivätyllä kirjeellä Norjan viranomaisille, että se oli päättänyt aloittaa valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn, joka koskee puualan tukiohjelmaa. Norjan viranomaiset esittivät huomautuksia 3 päivänä heinäkuuta 2006 päivätyllä Norjan EU-edustuston kirjeellä, jolla toimitettiin eteenpäin valtionhallinnosta ja sen uudistamisesta vastaavan ministeriön sekä maatalous- ja elintarvikeministeriön 26 päivänä kesäkuuta 2006 päivätyt kirjeet. | 17. mai 2006. aasta kirjaga ja pärast mitmete kirjade vahetust [7]teatas järelevalveamet Norra ametiasutustele, et ta on otsustanud algatada seoses puidukavaga järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikes 2 ette nähtud menetluse.Euroopa Liidu juures asuva Norra esinduse 3. juuli 2006. aasta kirjaga, millega edastati haldus- ja reformiministeeriumi ning põllumajandus- ja toiduministeeriumi 26. juuni 2006. aasta kirjad, esitasid Norra ametiasutused oma märkused. |
| Valvontaviranomainen vastaanotti kirjeet ja kirjasi ne saapuneeksi 4 päivänä heinäkuuta 2006 (tapahtuma nro 380386), jäljempänä ’Norjan viranomaisten huomautukset muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehdystä päätöksestä’. | Järelevalveamet sai kirjad kätte ja registreeris need 4. juulil 2006 (reg-nr 380386; edaspidi „Norra ametiasutuste märkused ametliku uurimismenetluse algatamise otsuse kohta”). |
| Valvontaviranomainen ei ole saanut huomautuksia asianomaisilta. | Järelevalveamet ei saanud huvitatud isikutelt ühtegi märkust. |
| Valvontaviranomainen ja Norjan viranomaiset kävivät lisäksi syksyllä 2007 epävirallisia puhelin- ja sähköpostikeskusteluita puualan tukiohjelmasta. | aasta sügisel pidasid järelevalveamet ja Norra ametiasutused puidukava käsitlevaid mitteametlikke arutelusid telefoni ja elektronposti teel. |
| Norjan viranomaiset vahvistivat valvontaviranomaiselle tuolloin annetut tiedot valtionhallinnosta ja sen uudistamisesta vastaavan ministeriön 10 päivänä joulukuuta 2007 sähköisesti lähettämällä kirjeellä (tapahtuma nro 456845). | Norra ametiasutused kinnitasid järelevalveametile arutelu käigus edastatud teavet kirjaga, mille riigihalduse ja reformiministeerium saatis elektrooniliselt 10. detsembril 2007 (reg-nr 456845). |
| Ehdotetun toimenpiteen kuvaus | Kavandatud meetme kirjeldus |
| Puualan tukiohjelman tavoite ja hallinnointi lainsäädännön valmisteluasiakirjojen mukaan | Puidukava eesmärk ja haldamine ettevalmistavates õigusaktides |
| Valkoinen kirja vuosilta 1998–1999 | 1998.–1999. aasta valge raamat |
| Puualan tukiohjelman tavoite on määritetty arvonlisäysmahdollisuuksia metsäalalla käsittelevässä valkoisessa kirjassa, jonka hallitus on antanut parlamentille (St. meld. nr. 17 (1998–99 ’Verdiskapning og miljø – muligheter i skogssektoren’)), jäljempänä ’valkoinen kirja’. | Puidukava eesmärk on sätestatud parlamendile esitatud valitsuse valges raamatus, mis käsitleb lisandväärtuse ja võimaluste loomist metsanduses (St. meld. nr 17 (1998–99); „Verdiskapning og miljø – muligheter i skogssektoren”; edaspidi „valge raamat”). |
| Valkoisen kirjan tarkoituksena oli vahvistaa yleiset toimintalinjat metsävarojen järkevää ja kestävää käyttöä varten sekä lisätä metsäalan panosta kansallisessa taloudessa ja Norjan yhteiskunnan yleisessä kehityksessä. | Valge raamatu eesmärk oli kehtestada metsavarade ratsionaalse ja säästva kasutamise põhimõtted ning suurendada metsanduse osatähtsust riigi majanduses ja Norra ühiskonna üldises arengus. |
| Valkoisessa kirjassa ehdotettiin erilaisia toimenpiteitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi, muun muassa puualan tukiohjelmaa. | Selle eesmärgi saavutamiseks nähti valges raamatus ette mitmed meetmed, millest üks oli puidukava. |
| Lisäksi ehdotettiin viisivuotisen ohjelman perustamista puutyö- ja puunjalostusalan arvon lisäämiseksi. | Sellega seoses nähti valges raamatus ette võtta kasutusele viieaastane kava, mille eesmärk oli suurendada lisandväärtust puittoodete ja (puidu) töötlemise valdkonnas. |
| Ehdotuksessa suositettiin tarkemmin ottaen, että puualan tukiohjelman tavoitteena pitäisi olla arvonlisäyksen kasvu metsätalous- ja puunjalostusalalla sekä metsäalan suurempi panos kestävämpien tuotanto- ja kulutusmallien luomisessa [9]. | Täpsemalt nähti valges raamatus puidukava eesmärgina ette metsanduse ja (puidu) töötlemise lisandväärtuse suurendamist, samuti metsanduse panuse suurendamist säästvama tootmise ja tarbimise saavutamisse [9]. |
| Puualan tukiohjelmassa olisi tämän vuoksi keskityttävä i) puunjalostuksen kehittämiseen, ii) puun käytön lisäämiseen ja iii) metsäalan ja markkinoiden suhteiden parantamiseen kaupankäynnin eri tasoilla [10]. | Neid eesmärke arvesse võttes peaks puidukava keskenduma i) puittoodete töötlemise arendamisele; ii) puittoodete kasutamise suurendamisele ning iii) metsandussektori ja turu vahele jäävate eri kaubandustasandite suhete parandamisele [10]. |
| Valkoisessa kirjassa todettiin myös, että uudessa ohjelmassa olisi asetettava etusijalle tuotekehittelyn, suunnittelun ja arkkitehtuurin uusien mahdollisuuksien kartoittaminen ja että ohjelmalla olisi pyrittävä nostamaan puu houkuttelevaksi rakennusmateriaaliksi, jota voidaan käyttää hyvin monenlaisiin tarkoituksiin [11]. | Samuti nimetati valges raamatus seda, et uus kava peaks keskenduma võimaluste leidmisele tootearenduse, tootekujunduse ja arhitektuuri valdkonnas ning et kava peaks looma võimalused selleks, et puit muutuks atraktiivsemaks ning laiema kasutusotstarbega ehitusmaterjaliks [11]. |
| Yleisemmällä tasolla valkoisessa kirjassa todettiin, että tavoitteena oleva puunjalostusalan arvonlisäys pitäisi saavuttaa kotimaan tasolla [12].Suositus (1998–1999) ja työryhmän raportti | Üldisemalt toodi valges raamatus välja see, et puittoodete töötlemisel lisanduva väärtuse suurenemine peaks toimuma riigisiseselt [12].Soovitus (1998–1999) ja töörühma aruanne |
