| Source | Target | | Puitteet puualan tukiohjelman käyttöönotolle vahvistettiin yksityiskohtaisemmin 3 päivänä kesäkuuta 1999 päivätyssä suosituksessa, jonka parlamentin pysyvä valiokunta laati parlamentille (Innst. S. nr. 208 (1998–1999)), jäljempänä ’suositus’. | Puidukava loomise raamistik sätestati üksikasjalikumalt parlamendi alalise komitee 3. juuni 1999. aasta soovituses parlamendile (Innst. S. nr 208 (1998–1999); edaspidi „soovitus”). |
| Suosituksessa ehdotetaan työryhmän perustamista uuden ohjelman strategioiden sekä täytäntöönpano- ja rahoitustarpeiden määrittämiseksi. | Soovituses tehti ettepanek luua töörühm uue abikava strateegiate, rakendamise ja rahastamisvajaduse kindlaksmääramiseks. |
| Hieman myöhemmin eli heinäkuussa 1999 perustettiinkin työryhmä, johon kuului muun muassa maatalousministeriön, puuntuottajien ammattiliittojen ja metsänomistajien yhdistysten, tutkimus- ja kehittämislaitosten sekä vähittäiskaupan alan edustajia. | Varsti pärast seda, 1999. aasta juulis, loodi töörühm, mille liikmeteks olid teiste hulgas põllumajandusministeeriumi, metsaomanike ja puidutootjate kutseühingute, uurimis- ja arendusasutuste ning jaemüügisektori esindajad. |
| Työryhmä julkaisi 14 päivänä huhtikuuta 2000 raportin, jäljempänä ’työryhmän raportti’, puualan tukiohjelman sisällöstä, organisoinnista ja rahoituksesta. Työryhmän raportissa palautetaan mieliin valkoisessa kirjassa mainitut puualan tukiohjelman tavoitteet ja päämäärät. | Töörühm andis 14. aprillil 2000. aastal välja aruande puidukava sisu, korralduse ja rahastamise kohta (edaspidi „töörühma aruanne”). |
| Raportissa suositetaan myös, että ohjelma pitäisi rajata metsäalan ja mekaanisen puunjalostusteollisuuden väliseen jalostusketjuun. | Töörühma aruandes korratakse valitsuse valgesraamatus nimetatud puidukava eesmärke. |
| Siihen pitäisi kuitenkin ottaa mukaan myös raaka-ainetoimitukset puunjalostusteollisuudelle (esimerkiksi laadun parantamiseksi sekä täsmällisten ja säännöllisten toimitusten varmistamiseksi) [13]. | Töörühm täpsustab, et puidukava peaks piirduma töötlemisahela osaga, mis jääb metsandussektori ja puitu mehaaniliselt töötleva tööstuse vahele, kuid peaks hõlmama ka puidutöötlemistööstust toormaterjaliga varustavaid tarnijaid (nt kvaliteedi, tarnete täpsuse ja järjepidevuse parandamiseks) [13]. |
| Raportissa asetetaan tavoitteeksi myös se, että puualan tukiohjelmassa keskitytään Norjan puuvaroihin ja parannukset saadaan aikaan Norjan puunjalostusalalla.Työryhmän raportissa ehdotetaan, että puualan tukiohjelman hallinnointi- ja täytäntöönpanovastuu annetaan i) Statens nærings- og distriktsutviklingsfondille, josta käytetään yleisesti lyhennettä ’SND’ (jonka nimi muutettiin organisaatiouudistuksen jälkeen 1 päivänä tammikuuta 2004’Innovasjon Norgeksi’), ja ii) hallintoryhmälle, johon kuuluu maatalousministeriön nimittämiä eri ministeriöiden edustajia ja markkinatoimijoita, jäljempänä ’hallintoryhmä’ [14]. Työryhmän raportin mukaan hallintoryhmän olisi vastattava käytännössä ohjelman arvioinnista ja kehittämisestä (myös sen varmistamisesta, että arvoketju sitoutuu toimintaan ja että ohjelmassa toteutettavat toimet ovat sopusoinnussa sen tavoitteen ja strategioiden kanssa). | Samuti märgitakse töörühma aruandes, et on oluline, et puidukava keskenduks Norra metsavarudele ning areng saavutataks Norra (puitu) töötleva tööstuse kaudu.Töörühma aruande kohaselt vastutavad puidukava haldamise ja rakendamise eest i) Statens nærings- og distriktsutviklingsfond, enamasti nimetatud SND, (mis korraldati ümber ja mille uueks nimeks alates 1. jaanuarist 2004 on Innovasjon Norge) ja ii) juhtimisrühm (edaspidi „juhtimisrühm”), mis koosneb eri ministeeriumide esindajatest ja turul tegutsevatest ettevõtjatest, kelle määrab põllumajandusministeerium [14]. |
| Innovasjon Norgen olisi puolestaan vastattava ohjelman toteutuksesta [15]. | Töörühma aruande kohaselt peaks juhtimisrühm keskenduma kava hindamisele ja edasiarendamisele (sh väärtusahela kaasatuse tagamisele ja kontrollimisele, et tegevus vastaks kava eesmärkidele ja strateegiatele), samal ajal kui Innovasjon Norge peaks vastutama kava rakendamise eest [15]. |
| Innovasjon Norgelle annettiin tämän vuoksi valtuudet hyväksyä ja myöntää kaikki ohjelman puitteissa myönnettävä rahoitus. | Sel eesmärgil anti Innovasjon Norgele kõikide kava raames antavate toetuste heakskiitmise ja eraldamise õigus. |
| Norjan viranomaiset tekivät muodollisen tutkintamenettelyn aikana selväksi, että puualan tukiohjelman toteutuksessa sovellettiin Innovasjon Norgen (muiden tukiohjelmien hallinnoinnissa käyttämien) yleisten työskentelytapojen perusperiaatteita [16]. Innovasjon Norge myönsi tämän vuoksi puualan tukiohjelmasta tukia seuraavin perustein: i) Innovasjon Norgen nk. | Ametliku uurimismenetluse käigus selgitasid Norra ametiasutused, et puidukava rakendamisel toetuti põhimõtetele, mille kohaselt Innovasjon Norge tavaliselt tegutseb (muude abikavade haldamisel) [16]. |
| Superior Policy -asiakirja [17], ii) Innovasjon Norgen sisäiset ETA-suuntaviivat, iii) maatalousministeriön ensimmäinen vuotuinen jako-osuuksia koskeva kirje [18], iv) asioiden käsittelystä vastaaville Innovasjon Norgen työntekijöille tarkoitetun ohjekirjan mukaiset yleiset menettelyt ja v) valvontaviranomaisen antamat valtiontuen suuntaviivat [19]. | Seega tugines Innovasjon Norge puidukava raames toetusi andes i) Innovasjon Norge vahendite jagamise poliitikale; [17]ii) Innovasjon Norge EMP sise-eeskirjadele; iii) põllumajandusministeeriumi esimesele kirjale, mis käsitles vahendite jaotamist; [18]iv) Innovasjon Norge juhtumikäsitlejate juhendis sätestatud üldisele korrale ja v) järelevalveameti riigiabisuunistele. |
| Käytännössä tärkeimpiä näistä perusteista ovat sisäisissä ETA-suuntaviivoissa vahvistetut periaatteet, joihin myös valtaosa Norjan viranomaisten esittämistä huomautuksista perustuu. Innovasjon Norge on laatinut sisäiset ETA-suuntaviivat hallinnoimiensa norjalaisten tukiohjelmien perusteella. | Praktilisest küljest on kõige olulisemad EMP sise-eeskirjad, millele tugineb ka suurem osa Norra ametiasutuste märkustest. Innovasjon Norge koostas EMP sise-eeskirjad tema hallatavate olemasolevate Norra abikavade põhjal. |
| Suuntaviivoissa selvennetään ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valtiontuen käsitettä, ja niissä on otteita valtiontuen suuntaviivoista ja vähämerkityksistä tukea koskevista säännöistä sekä taulukko, jossa esitetään voimassa olevissa tukiohjelmissa noudatettavat tuki-intensiteetit [20]. | Eeskirjades selgitatakse riigiabi mõistet EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses; need sisaldavad väljavõtteid riigiabi suunistest ja vähese tähtsusega abi suunistest ning tabelit, milles on esitatud olemasolevate abikavade toetusmäärad [20]. |
| Sisäisiä ETA-suuntaviivoja on päivitetty jatkuvasti, ja valvontaviranomaiselle onkin toimitettu niistä jo viisi eri toisintoa [21].Norjan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että vaikka työryhmän raportti ei sisällä edellytyksiä, jotka hankkeiden olisi täytettävä ollakseen tukikelpoisia, sisäisissä ETA-suuntaviivoissa asetetaan tällaisia edellytyksiä. | EMP sise-eeskirju on pidevalt ajakohastatud ning seetõttu on järelevalveasutusele esitatud viis eri versiooni [21]. Norra ametiasutused väidavad, et kuigi töörühma aruanne ei sisalda tingimusi, millele projekt peab toetuse saamiseks vastama, on kõnealused tingimused sätestatud EMP sise-eeskirjades. |
| Vaikka työryhmän raportissa ei viitata erikseen sisäisiin ETA-suuntaviivoihin, Norjan viranomaiset ovat todenneet, että raportissa oleva viittaus ’periaatteiden ja käytäntöjen’ vahvistamiseen (ETA:n lainsäädännön puitteissa) puualan tukiohjelman toteutusta varten on ymmärrettävä viittaukseksi sisäisiin ETA-suuntaviivoihin [22]. | Kuigi töörühma aruandes EMP sise-eeskirjadele eraldi ei viidata, väidavad Norra ametiasutused, et töörühma aruandes esitatud viidet puidukava rakendamise „põhimõtetele ja tavadele” (EMP õiguse piires) tuleb käsitada viitena EMP sise-eeskirjadele [22]. |
| Norjan viranomaisten mukaan sisäiset ETA-suuntaviivat on otettu tällä tavoin puualan tukiohjelman erottamattomaksi osaksi [23]. | Norra ametiasutuste sõnul on EMP sise-eeskirjad sellega muudetud puidukava lahutamatuks osaks [23]. |
| Asian käsittelystä vastuussa olevia Innovasjon Norgen työntekijöitä neuvotaan arvioimaan hakemuksia sisäisten ETA-suuntaviivojen tarkoituksenmukaisiksi katsomiensa erityissääntöjen perusteella. | Innovasjon Norge juhtumikäsitlejatele on antud juhised hinnata taotlusi nende poolt asjakohaseks peetavate EMP sise-eeskirjades sätestatud eeskirjade alusel. |
| Jos he katsovat, ettei hanke sisällä lainkaan valtiontukea, se voidaan rahoittaa sataprosenttisesti [24]. | Kui nad leiavad, et riigiabi puudub täielikult, võib projekti rahastada 100 % ulatuses [24]. |
| Oikeusperusta ja vuotuiset määrärahat | Õiguslik alus ja aastaeelarved |
| Kyseiset vuodet kattavan valtion talousarvion mukaan maatalous- ja elintarvikeministeriö rahoittaa puualan tukiohjelmaa myöntämällä siihen vuotuisia määrärahoja suoraan valtion talousarviosta. | Asjaomaste aastate riigieelarvetest ilmneb, et puidukava rahastab põllumajandus- ja toiduministeerium, kes eraldab selleks otse riigieelarvest igal aastal teatava summa. |
| Puualan tukiohjelman rahoitus on vahvistettu hallituksen parlamentille tekemässä ehdotuksessa, joka sisältää valtion talousarvion vuodeksi 2000 (St. prp. nr. 1 (1999–2000)) ja jossa puualan tukiohjelman rahoitus on sisällytetty lukuun 1142 kohdaksi 71 [25]. | Puidukava rahastamise täpsemad üksikasjad on sätestatud valitsuse ettepanekus parlamendile, mis sisaldab ka 2000. aasta riigieelarvet (St. prp. nr 1 (1999–2000)), kus puidukava rahastamist käsitletakse 1142. peatükis eelarvepunkti 71 all [25]. |
| Vuotuiset määrärahat | Aastaeelarved |
| Määrärahat, milj. | Eelarve (miljonites Norra kroonides) |
| NOK Hyväksytyt, milj. NOK | Kinnituse saanud summad (miljonites Norra kroonides) |
| Tuet maksettiin kolmen vuoden kuluessa vuodesta, jona hyväksyntä (’tilsagn’) annettiin, ja sen jälkeen, kun tuensaaja oli saanut hankkeen valmiiksi. | Toetused maksti välja kinnituse (tilsagn) andmise aastale järgnenud kolme aasta jooksul ning pärast seda, kui toetuse saaja oli projekti lõpetanud. |
| Jos tietyn vuoden määrärahoja ei käytetty kokonaan, jäljellä oleva summa siirrettiin seuraavalle vuodelle. | Kui mõneks aastaks eelarve kohaselt ettenähtud rahast jäi osa kulutamata, võis allesjäänud summa kanda üle järgmisesse aastasse. |
| Tämän vuoksi tietyn vuoden hyväksytyt määrärahat saattavat ylittää saman vuoden budjetoidut määrärahat. | Seega võib kinnituse saanud summa olla mõne aasta puhul suurem, kui sama aasta eelarves ettenähtud summa. |
| Puualan tukiohjelmasta myönnettävän tuen saajat | Puidukava alusel toetuse saajad |
| Työryhmän raportissa todetaan, että puualan tukiohjelma pitäisi suunnata sellaisille yrityksille ja muille toimijoille, joilla on ohjelman strategioiden ja kohdealojen mukaisia konkreettisia hankkeita sekä hankkeita, jotka johtavat arvonlisäykseen [28]. | Töörühma aruandes nähakse ette, et puidukava peaks olema suunatud kava strateegiatega sobivaid, selle töövaldkonda jäävaid ja lisaväärtust loovaid konkreetseid projekte omavatele äriühingutele ja teistele ettevõtjatele [28]. |
| Työryhmän raportin mukaan puualan tukiohjelman tavoitteet olisi pyrittävä saavuttamaan seuraavassa esiteltyjen kolmen strategian avulla. | Töörühma aruandest ilmneb, et puidukava eesmärkide saavutamiseks tuleks järgida kolme järgmist strateegiat. |
| Kukin strategia olisi pantava täytäntöön sen yhteydessä määritettyjen toimintojen avulla [31]. | Iga strateegiat rakendatakse selle puhul eraldi väljatoodud tegevuste kaudu [31]. |
| Toiminnoista aiheutuvat kustannukset ovat sen vuoksi tukikelpoisia puualan tukiohjelman puitteissa. | Seepärast kuuluvad selliste tegevuste kulud rahastamisele puidukava alusel. |
| Profiilinmuokkaus- ja viestintästrategia (luodaan sitoutumista ja halua kehittää arvoketjua, houkutellaan osaamista, ihmisiä ja pääomaa, parannetaan metsä- ja puualan näkyvyyttä ja aktiivista profiilinmuokkausta, tuodaan esiin puun etuja materiaalina ja jaetaan tietoa). | Profiili loomise ja teabevahetuse strateegia (s.t väärtusahela arendamise soovi tekitamist ja sellesse kaasamist; oskuste, inimeste ja kapitali kaasamist; metsa ja puittoodete populaarsuse suurendamist ja profiili kujundamist; puitmaterjali eelistele keskendumist ja sellekohase teabe levitamist). |
| Strategian täytäntöönpanotoimia ovat kampanjat, joissa esitellään metsä/puualaa myönteisessä valossa, tiedon levittäminen puun käytöstä muotoilu-/arkkitehtuurilehdissä sekä tiedon jakaminen ammattikäyttäjille, yliopistoille, oppilaitoksille ja kuluttajille. | Selle strateegia rakendamiseks kasutatavad meetmed on metsa-/puiduettevõtteid positiivsest küljest kujutavad kampaaniad, kujundus- ja arhitektuuriajakirjade kaudu teabe levitamine puidu kasutamisvõimaluste kohta ning teabe pakkumine professionaalsetele kasutajatele, ülikoolidele, õppeasutustele ja tarbijatele. |
| Lisäksi perustetaan puuta käsittelevä internetportaali ja verkosto, jonka kautta voidaan kanavoida tietoa koko arvoketjulle ja joka toimii myös yleisenä tietolähteenä, sekä kansallisia ja alueellisia kohtauspaikkoja tutkimus- ja kehittämisryhmiä, arkkitehteja, muotoilijoita, tietotekniikkaan erikoistuneita ryhmiä, trendintunnistajia, innovaatioyrityksiä ja sijoittajia yms. varten. | Muud meetmed on puiduportaali loomine Internetis ja sellise väärtusahelas teabe juhtimiseks mõeldud võrgustiku loomine, mis toimiks ka üldise teabeallikana; samuti üleriigiliste ja piirkondlike kokkusaamiste korraldamine, mis võimaldaksid kohtuda uurimis- ja arendusrühmadel, arhitektidel, disaineritel, infotehnoloogiaga tegelevatel rühmadel, turusuundumuste uurijatel, uuenduste pakkujatel, investoritel jt. |
| Tuotekehittely- ja uutuusstrategia (toteutetaan uusia mahdollisuuksia, ideoita ja aloitteita, tuetaan innovaatiota ja uusia luomuksia). | Tootearenduse ja uudsete lahenduste leidmise strateegia (hõlmab uute võimaluste, ideede ja algatuste elluviimist, toetab uuendusi ja uusi tooteid). |
| Toteutettavia toimenpiteitä ovat rakenteelliset kehittämisohjelmat, pienyrityksille suunnattujen yritysfoorumien perustaminen, erilaisiin oppilaitoksiin liittyvät innovaatiohankkeet, muotoilu-/arkkitehtuurikilpailut, uusien tuotteiden kehittely uusille markkinasegmenteille (kuten vapaa-ajanmarkkinat, julkisten alueiden laitteet/infrastruktuuri, terveydenhoitoalan puutuotteet jne.) ja kehittämishankkeet, joissa keskitytään luomaan tuottoa arvoketjulle (esimerkiksi raaka-aineet, sivutuotteet, puukauppa ja sähköinen kaupankäynti). | Selle strateegia rakendamiseks kasutatavad meetmed on struktuurilise arengu programmid, foorumite loomine väikestele ettevõtetele, mitme õppeasutusega seotud uuenduslikud projektid, disaini- ja arhitektuurikonkursid, uute toodete loomine uutes turulõikudes (näiteks vaba aja veetmine, avalikuks kasutamiseks mõeldud rajatised/infrastruktuur, tervishoiu valdkonnas kasutatavad puittooted jne) ning arendusprojektid, milles keskendutakse tulu saamisele asjaomases väärtusahelas (näiteks seoses toormaterjali, kõrvaltoodete, puidukaubanduse ja elektroonilise kaubandusega). |
| Muita toimenpiteitä ovat foorumin ja rakenteiden perustaminen uutuuksien ja innovaatioiden kehittelyä varten, opiskelijoiden innovaatiohankkeet ja arkkitehtuuri-/muotoilukilpailut, joilla edistetään tietyn puumateriaalin käyttöä. | Muud meetmed on uuenduslike lahenduste leidmiseks ja uuendusteks vajaliku foorumi ja struktuuri loomine, uuendustele kaasa aitavad õpilasprojektid ning arhitektuuri- ja disainikonkursid mõne kindla puitmaterjali kasutamise suurendamiseks. |
| Yhteistyö- ja tehostamisstrategia (parannetaan tuotteiden ja prosessien kanavointia arvoketjussa, kustannustehokkuutta, arvonlisäystä ja kannattavuutta sekä henkilöstöresurssien ja infrastruktuurin optimaalista käyttöä) | Koostöö- ja tõhustamisstrateegia (hõlmab kaupade liikumise ja protsesside juhtimise parandamist väärtusahelas; efektiivsuse, väärtuste loomise ja kasumlikkuse suurendamist ning inimressursside ja infrastruktuuri optimaalset ärakasutamist). |
| Toimenpiteitä ovat yhdennetyn logistiikkajärjestelmän luominen hyödykkeiden jakelun ajoituksen sekä tuotteiden laadun ja hinnan parantamiseksi, tietotekniikan käyttö kustannussäästöjen aikaansaamiseksi myynti-/jakelutasolla ja tietotekniikkajärjestelmien kehittäminen koko arvoketjun kattavan viestinnän mahdollistamiseksi ja laadun parantamiseksi. | Meetmeteks on ühtse logistikasüsteemi väljatöötamine kaupade turustamise ajastuse ning toodete kvaliteedi ja hinna parandamiseks, müügi/turustustasandi kulusid vähendavate infotehnoloogiatoodete ning selliste väärtusahelas suhtlemist võimaldavate infosüsteemide väljatöötamine, mis aitaksid kvaliteeti parandada. |
| Muita toimenpiteitä ovat kilpailut, yhdennetyn tietotekniikkajärjestelmän kehittämistä koskevat valmistelevat tutkimukset ja tuotetiedon digitalisointi koko arvoketjussa, arvon lisäämisen kustannustehokkuutta käsittelevät osaamisohjelmat sekä toimenpiteet, jotka synnyttävät tuottoa metsäalalla, puuteollisuudessa ja kaupassa. | Muud meetmed on konkursside ja ühtse infosüsteemi väljatöötamist ettevalmistavate uuringute korraldamine ning kogu väärtusahelas kaupade kohta olemasoleva teabe digitaalkujule viimine, väärtuse loomise efektiivsust käsitlevad koolitusprogrammid ning meetmed tulu saamiseks metsandusest, puidutööstusest ja -kaubandusest. |
| Sisäisissä ETA-suuntaviivoissa määritetään tukikelpoiset kustannukset pk-yritysten, koulutustoimintojen, tutkimuksen ja kehityksen sekä (pk-yritysten tekemien ja alueellisten) investointien osalta. | EMP sise-eeskirjades on sätestatud VKEde, koolitustegevuse ja uurimis- ja arendustegevuse ning (VKEde ja piirkondlike) investeeringute abikõlblikud kulud. |
| Tämän päätöksen liitteessä I on käännetty toisinto sisäisissä ETA-suuntaviivoissa olevista tukikelpoisten kustannusten kuvauksista [32]. | EMP sise-eeskirjades esitatud abikõlblike kulude kirjelduse tõlge on lisatud käesolevale dokumendile I lisana [32]. |
| Tuki-intensiteetit | Abi osatähtsus |
| Koska taulukossa mainitaan kaksi eri tuki-intensiteettiä ohjelmien ’OFU/IFU’ ja ’Omstilling og nyskapning’ puitteissa tehtävien tutkimukseen ja kehitykseen liittyvien valmistelututkimusten osalta, viranomaiset ovat katsoneet aiheelliseksi täsmentää, että puualan tukiohjelmaan on sovellettu ohjelman ’OFU/IFU’ tuki-intensiteettiä. | Kuna tabelis on „OFU/IFU” ja „Omstilling og nyskapning” kava raames tehtavate uurimis- ja arendustegevuse eeluuringute puhul esitatud kaks toetusmäära, selgitasid ametiasutused, et puidukavas kasutati „OFU/IFU” kava toetusmäärasid. |
| Kyseiset tuki-intensiteetit eroavat toisistaan siinä, että kun suurten yritysten kilpailua edeltävän tutkimustoiminnan osana tekemiin teknisiin toteutettavuustutkimuksiin myönnettävän tuen enimmäisintensiteetti saa olla ohjelman ’Omstilling og nyskapning’ puitteissa (suurten yritysten osalta) 55 prosenttia, se saa olla ohjelman ’OFU/IFU’ puitteissa vain 50 prosenttia. | Toetusmäärade erinevus seisneb selles, et tehniliste teostatavusuuringute puhul, mida teevad suured ettevõtted (suurte ettevõtete) konkurentsieelsete uuringute raames, võib abi osatähtsus ulatuda „Omstilling og nyskapning” kava alusel kuni 55 %, kuid „OFU/IFU” kava alusel antava abi osatähtsus on ainult 50 %. |
| Yhteisrahoituksen ja kustannusten sataprosenttisen rahoittamisen tapauksessa sovellettavat tuki-intensiteetit | Abi osatähtsus kaasfinantseerimise ja kulude 100 % hüvitamise korral |
| Puualan tukiohjelmasta voidaan myöntää hankkeisiin tukea periaatteessa sillä edellytyksellä, että tuensaajat osallistuvat hankkeen rahoittamiseen ja työvoiman hankkimiseen [34]. | Projektidele puidukava alusel toetuste andmine sõltub toetusesaajate finantsosalusest ja tööpanusest [34]. |
| Yhteisrahoituksen osuuden kokonaisrahoituksesta ei kuitenkaan tarvitse yltää tiettyyn vähimmäismäärään. Sen osuus vaihtelee hankkeen tavoitteiden ja luonteen mukaan. | Kaasfinantseerimise puhul üldist miinimumnõuet ei ole; selle suurus sõltub pigem projekti eesmärkidest ja olemusest. |
| Norjan viranomaiset ovat todenneet tältä osin, että puualan tukiohjelmasta myönnetään tukea sisäisissä ETA-suuntaviivoissa vahvistettujen tuki-intensiteettien mukaan, joten hankkeisiin sisältyy aina jonkin verran yhteisrahoitusta. | Sellega seoses on Norra ametiasutused väitnud, et puidukava alusel antakse abi vastavalt EMP sise-eeskirjades sätestatud toetusmääradele, nii et tegelikult on alati tegemist teatud kaasfinantseerimisega. |
| Viranomaiset ovat kuitenkin ilmoittaneet noudattavansa puualan tukiohjelmassa myös käytäntöä, jonka mukaan tiettyjen hankkeiden kustannukset rahoitetaan sataprosenttisesti, jolloin tuensaajat eivät siis osallistu hankkeiden rahoitukseen. | Samas selgitasid ametiasutused, et puidukava raames hüvitati teatud projektide kulud 100 % ning sellisel juhul kaasfinantseerimist ei toimunud. Sellega seoses viitavad ametiasutused töörühma aruandele, kus on märgitud järgmine: „Kava alusel antavad toetused erinevad vastavalt projekti eesmärgile ja olemusele. Kui on raske kindlaks teha projektist otsest kasusaajat, näiteks uuringute või eeluuringute puhul, võib kava alusel rahastada kogu projekti [kulud]. Kava alusel antava abi osatähtsus võib olla väike, kui projekt on selles osalejatele eeldatavasti oluline ning kui nad saavad sellest otsest kasu. Kohaldatakse EMP riigiabi eeskirju. Kava aluseks olevad põhimõtted ja tavad luuakse kõnealuste eeskirjade sätete alusel. |
| Viranomaiset ovat täsmentäneet, että kustannusten sataprosenttiseen rahoittamiseen perustuvaa käytäntöä on noudatettu silloin, kun hankkeista suoraan hyötyvien sidosryhmien tunnistaminen on ollut vaikeaa (tai kun yksittäisten yritysten katsotaan saavan hankkeesta vain vähäistä hyötyä), kuten erityisiä kohdealoja koskevien valmistelututkimusten ja -raporttien tapauksessa. | Lisaks selgitasid ametiasutused, et 100 % rahastamist kasutati juhul, kui oli raske kindlaks teha, millised sidusrühmad saavad projektist otsest kasu (või kui üksikud ettevõtjad said sellest üksnes mõõdukat kasu), näiteks konkreetsetes sihtvaldkondades tehtud eeluuringute ja neid käsitlevate aruannete puhul. |
| Viranomaiset mainitsevat esimerkkinä tästä 125000 Norjan kruunun tuen Norsk Treteknisk Instituttille hankkeeseen, joka koski sisäiseen käyttöön tarkoitettujen höyläpaneelien tuotekehitystä [36]. | Üheks näiteks, mille ametiasutused toovad, on 125000 Norra krooni suuruse toetuse andmine Norsk Treteknisk Institutt’i projektile siseruumides kasutamiseks mõeldud hööveldatud puidutahvlite tootmise arendamiseks [36]. |
| Norjan viranomaisten mukaan (hankkeen) tulokset ovat Norsk Treteknisk Instituttin jäsenyritysten saatavilla ja suureen osaan Norsk Treteknisk Instituttin tuottamista tiedoista voi joka tapauksessa yleensä tutustua sen kirjastossa. | Norra ametiasutuste sõnul on (projekti) tulemused kättesaadavad selle liikmeks olevatele äriühingutele, kuid suur osa Norsk Treteknisk Institutt’i teabest on avalikkusele kättesaadav selle raamatukogus. |
| Vähämerkityksinen tuki | Vähese tähtsusega abi |
| Norjan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että puualan tukiohjelmaan liittyvien erityismääräysten perusteella myönnetyt tuet täyttävät vähämerkityksisen tuen määritysperusteet. | Norra ametiasutuste sõnul vastavad puidukava erisätete alusel antud toetused vähese tähtsusega abi tingimustele. |
| Viranomaiset ovat ilmoittaneet, että kun tuki on myönnetty vähämerkityksisenä tukena, tuensaajalle lähetetyssä hyväksyntäkirjeessä mainitaan vähämerkityksisen tuen enimmäismäärä ja aikaraja sekä tuensaajalle kuuluva velvollisuus ilmoittaa myönnettävän tuen hyväksyntäajankohtaa seuraavien kolmen vuoden aikana muista lähteistä saatavista tuista [37].Viranomaiset ovat lisäksi ilmoittaneet hallintokäytännöstä, jonka mukaan esimerkiksi tutkimukseen ja kehitykseen myönnettävän tuen lisänä saatetaan myöntää vähämerkityksistä tukea. | Ametiasutused selgitasid, et vähese tähtsusega abi andmise korral esitatakse abisaajale sellise abi andmist kinnitavas kirjas ka vähese tähtsusega abi künnis, ajakava ning see, et abisaaja on kohustatud teavitama abist, mida ta on saanud muudest allikatest kolme aasta jooksul asjaomase toetuse andmise kohta kinnituse saamisest [37].Lisaks selgitasid ametiasutused, et kohaldatava haldustava kohaselt võib näiteks uurimis- ja arendustegevuseks antavale abile lisada vähese tähtsusega abi. |
| Tästä käytännöstä määrätään erikseen sisäisten ETA-suuntaviivojen syyskuussa 2004 ja heinäkuussa 2005 päivätyissä toisinnoissa [38]. | Selline tava on konkreetselt sätestatud EMP sise-eeskirjade 2004. aasta septembri ja 2005. aasta juuli versioonides [38]. |
| Kesto | Kestus |
| Norjan viranomaisten mukaan puualan tukiohjelma otettiin käyttöön 1 päivänä heinäkuuta 2000 (eli päivänä, josta lähtien tukihakemuksia on voitu esittää) ja se oli voimassa viisi vuotta eli vuoden 2005 loppuun (viimeinen tuki hyväksyttiin 30 päivänä joulukuuta 2005) [39]. | Norra ametiasutuste sõnul alustati puidukava elluviimist 1. juulil 2000 (s.o kuupäev, millest alates võis toetuse saamise taotlusi esitada) ning see pidi kestma viis aastat, st kuni 2005. aasta lõpuni (viimase kinnituse kuupäev on 30. detsember 2005) [39]. |
