| Source | Target | | Puutuotekauppa | Puittoodete kaubandus |
| Arvonlisäysmahdollisuuksia metsäalalla käsittelevästä valkoisesta kirjasta, jonka hallitus on antanut parlamentille, ilmenee, että Norja vie puutuotteitaan EU:hun. | Valitsuse poolt parlamendile esitatud valges raamatus, milles käsitletakse väärtuste ja võimaluste loomist metsasektoris, on ära toodud, et Norra ekspordib oma puittooteid Euroopa Liitu. |
| ETA-sopimuksen 8 artiklan 3 kohdassa määrätään seuraavaa: | EMP lepingu artikli 8 lõikes 3 on sätestatud järgmine: |
| ’Jollei toisin määrätä, tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan ainoastaan: | „Kui ei ole sätestatud teisiti, kohaldatakse käesoleva lepingu sätteid üksnes toodete suhtes, mis: |
| tuotteisiin, joita tarkoitetaan harmonoidun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmän 25–97 ryhmässä, lukuun ottamatta pöytäkirjassa 2 lueteltuja tuotteita; | kuuluvad kaupade kirjeldamise ja kodeerimise harmoneeritud süsteemi rubriikidesse 25–97, välja arvatud protokollis nr 2 loetletud tooted; |
| pöytäkirjassa 3 täsmennettyihin tuotteisiin mainitussapöytäkirjassa määrättyjen erityisjärjestelyjen mukaisesti.’ | on kindlaks määratud protokollis nr 3 vastavalt selles sätestatud erikorrale.” |
| Puu ja puusta valmistetut tavarat kuuluvat 44 ryhmään. | Puitu ja puittooteid käsitletakse 44. peatükis. |
| Syyt menettelyn aloittamiseen | Menetluse algatamise põhjused |
| Valvontaviranomainen aloitti muodollisen tutkintamenettelyn todettuaan alustavasti, että puualan tukiohjelmaan sisältyi valtiontukea, johon ei voida soveltaa ETA-sopimuksessa määrättyjä poikkeuksia. | Järelevalveamet algatas ametliku uurimismenetluse, kuna eelnevalt leiti, et puidukava puhul on tegemist riigiabiga, mille suhtes ei saa kohaldada ühtegi EMP lepingus sätestatud erandit. |
| Valvontaviranomainen epäili tämän vuoksi puualan tukiohjelman soveltuvuutta ETA-sopimuksen toimintaan. | Seetõttu kahtles järelevalveamet, kas puidukava saab pidada kehtiva EMP lepinguga kooskõlas olevaks. |
| Valvontaviranomainen viittasi muun muassa siihen, että asiakirjat, joita Norjan viranomaiset olivat toimittaneet puualan tukiohjelmasta, eivät sisältäneet täsmällisiä määritelmiä tukikelpoisista hankkeista ja kustannuksista eivätkä myönnettävän tuen enimmäismääristä. | Viidati asjaolule, et dokumentides, mis Norra ametiasutused puidukava kohta esitasid, olid täpselt määratlemata abikõlblikud projektid, abikõlblikud kulud ja abi ülemmäärad. |
| Norjan viranomaisia kehotettiin toimittamaan tietoja mahdollisista sisäisistä ohjeista, joissa edellytettäisiin, että ohjelma olisi toteutettava valtiontuen suuntaviivojen ja/tai ryhmäpoikkeusasetusten mukaisesti. | Norra ametiasutustel paluti esitada teavet sise-eeskirjade olemasolu kohta, milles on sätestatud, et puidukava rakendatakse kooskõlas riigiabi suunistega ja/või grupierandi määrustega. |
| Valvontaviranomainen muistutti kuitenkin, että vaikka tällainen hallinnollinen käytäntö pystyttäisiinkin osoittamaan, valvontaviranomainen saattaisi silti katsoa, että ohjelma ei sovellu ETA-sopimuksen toimintaan, koska puualan tukiohjelmassa on käytäntönä myöntää sataprosenttista tukea hankkeisiin, joihin myönnettäviä varoja hallintoviranomainen ei katso tueksi, koska toiminnasta ei vastaa mikään yksittäinen yritys ja siitä saatava hyöty katsotaan vähäiseksi. | Järelevalveamet rõhutas siiski, et isegi kui selline haldustava leiab tõendamist, võib järelevalveamet ikkagi leida, et kava ei ole kooskõlas kehtiva EMP lepinguga, võttes arvesse, et puidukava raames rahastati 100 % ulatuses projekte ning haldusasutus ei pea toetust abiks, sest tegevust ei saa siduda ühe ettevõtjaga ning sellest saadavat kasu peetakse üksnes mõõdukaks. |
| Tarkastellessaan kysymystä siitä, täyttävätkö tuet, jotka puualan tukiohjelmasta on myönnetty vähämerkityksistä tukea koskevien erityismääräysten perusteella, valtiontuen suuntaviivojen tai niiden jälkeen annetun vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (joka korvasi 1 päivästä helmikuuta 2003 valtiontuen suuntaviivat tältä osin) [43]mukaiset edellytykset niiden katsomiseksi vähämerkitykseksi tueksi, valvontaviranomainen totesi, että kyseiset erityismääräykset eivät näyttäneet olevan vähämerkityksisen tuen myöntämistä koskevien sääntöjen mukaisia.3. | Küsimuses, kas puidukava vähese tähtsusega abi käsitlevate konkreetsete sätete alusel antud toetused vastavad riigiabi suunistes või sellele järgnenud vähese tähtsusega abi määruses (millega alates 1. veebruarist 2003. aastast asendati riigiabi suuniste asjakohased sätted) [43]sätestatud vähese tähtsusega abi tingimustele, asus järelevalveamet seisukohale, et asjaomased sätted ei vasta vähese tähtsusega abi andmise eeskirjadele.3. |
| Norjan viranomaisten huomautukset | Norra ametiasutuste märkused |
| Norjan viranomaiset myöntävät, että ohjelmasta olisi pitänyt ilmoittaa muodollisesti valvontaviranomaiselle, mutta väittävät, että valvontaviranomainen ei voi todeta ohjelmaa ETA-sopimuksen toimintaan soveltumattomaksi pelkästään sen perusteella, että puualan tukiohjelmasta ei ole annettu ilmoitusta. | Norra ametiasutused möönavad, et puidukavast oleks tulnud järelevalveametile ametlikult teatada, kuid väidavad, et üksnes puidukavast teatamata jätmise tõttu ei saa järelevalveamet otsustada, et see on vastuolus kehtiva EMP lepinguga. |
| Sisältö Sisäisten ohjeiden tai hallinnollisten määräysten antaminen | Sisu |
| Norjan viranomaiset väittävät noudattaneensa käytännössä ETA-sopimuksen aineellisia valtiontukisääntöjä. | Siseriiklike juhiste või ametivõimude korralduste olemasolu |
| Innovasjon Norgen Superior Policy -asiakirjassa määrätään, että rahoituksen myöntämisessä olisi aina noudatettava kansainvälisiä sopimuksia, joiden sopimuspuoli Norja on. | Norra ametiasutused väidavad, et tegelikult järgiti EMP lepingus sätestatud põhilisi riigiabi eeskirju. |
| Lisäksi asian käsittelystä vastaaville Innovasjon Norgen työntekijöille on annettu (työryhmän raportissa) ohjeet puualan tukiohjelman toteuttamisesta ETA-sopimuksen mukaisesti. | Esiteks on Innovasjon Norge vahendite jagamise poliitikas sätestatud, et toetust võib anda neis rahvusvahelistes lepingutes kehtestatud piirmäärade ulatuses, millega Norra on ühinenud. |
| Sisäisten ETA-suuntaviivojen kehittämisen tarkoituksena oli helpottaa ETA-sopimuksen noudattamista. Asiasta vastaavilla työntekijöillä on myös kokemusta valtiontuen suuntaviivojen soveltamisesta ja he osallistuvat aihetta käsitteleville kursseille. | Teiseks on Innovasjon Norge juhtumikäsitlejatele antud juhised rakendada puidukava kooskõlas EMP lepinguga. |
| Jos epäilyksiä ilmenee, he voivat pyytää neuvoja Innovasjon Norgen lakiasiainosastolta. Tapaukset, joissa ei ole kyse tuesta | EMP sise-eeskirjad koostati eesmärgiga tagada EMP lepingu järgimine. |
| Viranomaiset ovat toimittaneet taulukon puualan tukiohjelmasta myönnettävä rahoituksen jakautumisesta. Viranomaisten mukaan tukea on myönnetty kahdeksassa tapauksessa (joista mainitaan kaksi esimerkkiä) hankkeisiin, joiden kohteena olevat tuotteet (kuten pystykaupalla myytävät puut) eivät kuulu harmonoidun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmän 25–97 ryhmään eivätkä sen vuoksi kuulu myöskään ETA-sopimuksen soveltamisalaan. | Juhtumid, mille puhul ei ole tegemist abiga |
| Lisäksi 15 tuensaajaa katsotaan tutkimus- ja koulutuslaitoksiksi, 25 julkisyhteisöiksi, joihin luetaan myös kunnat, ja74 toimialajärjestöiksi. | 15 neist on haridus- ja uurimisasutused, 25 riigiasutuse puhul on tegemist kohalikele omavalitsustele antud abiga ja 74 juhul anti abi allorganisatsioonidele. |
| Tutkimus- ja koulutuslaitosten osalta (joista annetaan kaksi esimerkkiä, joista toinen on voittoa tavoittelematon järjestö) viranomaiset katsovat, että ne eivät kuulu ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan valtiontuen suuntaviivojen aiemman tutkimusta ja kehitystä koskevan 14 luvun 2.2 kohdan perusteella. Kyseisessä kohdassa todetaan, että ’voittoa tavoittelemattomat korkeamman asteen koulutus- ja tutkimuslaitokset eivät yleensä kuulu ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan’ ja ’jos kyseisenkaltaisten laitosten toteuttamien, julkista rahoitusta saavien T&K-hankkeiden tulokset asetetaan Euroopan teollisuuden saataville syrjimättömästi, EFTAn valvontaviranomainen otaksuu, että hankkeeseen ei sisälly ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea’. | Seoses haridus- ja uurimisasutustega (mille kohta esitati kaks näidet, üks neist oli mittetulundusühing) leiavad ametiasutused, et need ei kuulu EMP lepingu artikli 61 lõike 1 kohaldamisalasse riigiabi suuniste eelmise 14. peatüki artikli 2 lõike 2 alusel, mis käsitleb uurimis- ja arendustegevust ning mille kohaselt „EMP lepingu artikli 61 lõike 1 reguleerimisalasse ei kuulu tavaliselt mittetulunduslikud uurimisega tegelevad kõrgharidusasutused” ning milles on sätestatud: „kui kõnealuse asutuse poolt riigi toetuse abil rakendatud uurimis- ja arendusprojekti tulemused tehakse kõigile Euroopa tööstusharudele võrdselt kättesaadavaks, eeldab EFTA järelevalveamet, et üldiselt ei ole tegemist riigiabiga EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses”. |
| Norjan viranomaisten mukaan tuki toimialajärjestöille (jotka ovat tiedotustoimintaa harjoittavia voittoa tavoittelemattomia järjestöjä) ei ole valtiontukea, sillä rahoitusta ei suunnata (suoraan) yrityksille, vaan se kanavoidaan toimialajärjestöjen kautta eikä niitä katsota yrityksiksi. | Norra ametiasutuste väitel ei ole allorganisatsioonidele (mille hulka kuuluvad teabe levitamisega tegelevad mittetulundusühingud) antud abi riigiabi, sest toetust ei anta (otse) ettevõtjatele, vaid allorganisatsioonide kaudu, mida ei peeta ettevõtjateks. |
| Viranomaisten viittaavat komission päätökseen Asetralle myönnetystä avustuksesta, joka hyväksyttiin, koska Asetra ei ole perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yritys [44]. Viranomaiset toteavat lisäksi, että yhteisöjen tuomioistuin on tulkinnut ’taloudellisen edun käsitettä’ monissa asioissa. | Viidatakse komisjoni otsusele, mis käsitleb Asetrat, kellele antud abi tunnistati Norra ametiasutuste sõnul kokkusobivaks, sest Asetra ei olnud ettevõtja EÜ lepingu artikli 87 lõike 1 tähenduses. |
| Esimerkiksi asiassa C-143/99 ’Adria Wien’ yhteisöjen tuomioistuin totesi, että abstraktit edut (ts. kustannukset, jotka eivät ’yleensä kuulu yritysten vastattavaksi’) on erotettava kustannuksista, jotka kuuluisivat yritysten vastattavaksi [45]. Viranomaiset väittävät myös, että 31 muussa tapauksessa (joista ne antavat useita esimerkkejä) tuensaajat eivät saaneet taloudellista etua, sillä ne tarjosivat rahoituksen vastineeksi palvelun eivätkä kyseiset tapaukset sen vuoksi kuulu ETA-sopimuksen 61 artiklan1 kohdan soveltamisalaan. | Samuti väidetakse, et Euroopa Kohus on mitmes kohtuasjas tõlgendanud „majandusliku eelise” mõistet ning kohtuasjas C-143/99 Adria Wien esitatud põhjenduses märgib Euroopa Kohus, et tuleb teha vahet abstraktsete eeliste (st ettevõtte kulude, mis „tavaliselt jäävad eelarvest välja”) ja eelarvekulude vahel [45]. Samuti väidavad ametiasutused, et veel 31 juhul (mille kohta esitatakse mitu näidet) ei saanud abisaajad majanduslikku eelist, sest nad osutasid vastutasuks teenuseid, ja seega ei kuulu need juhtumid EMP lepingu artikli 61 lõike 1 kohaldamisalasse. |
| Norjan viranomaiset viittaavat hyväksyntäkirjeeseen, jossa todetaan, että tuensaajan on toimitettava tietoja ’mahdollisesti uusien tukihakemusten perusteella saatavasta tuesta … Tämä velvollisuus on voimassa kolmen vuoden ajan hyväksyntäkirjeen päiväyksestä. Tuensaaja ei voi saada vähämerkityksistä tukea, jonka kokonaismäärä on yli 100000 euroa (noin 815000 Norjan kruunua), minkään kolmen vuoden jakson aikana.’ | Toetuse saaja ei tohi mis tahes kolme aasta pikkuse ajavahemiku jooksul saada vähese tähtsusega abi kokku rohkem kui 100000 eurot (umbes 815000 Norra krooni).” |
| Viranomaiset väittävät, että ilmaisu ’minkään kolmen vuoden jakson aikana’ tarkoittaa selvästi sitä, että tuensaaja ei voi saada vähämerkityksistä tukea minkään kolmen vuoden jakson aikana ennen hyväksyntäkirjeen päiväystä eikä sen jälkeen. | Ametiasutused väidavad, et täpsustuse „mis tahes kolme aasta pikkuse ajavahemiku jooksul” põhjal on selge, et abisaaja ei tohi saada vähese tähtsusega abi ei kinnitavale kirjale eelneva ega sellele järgneva kolme aasta jooksul. |
| Viranomaiset toteavat lisäksi, että valtaosa tuesta myönnetään joka tapauksessa vähämerkityksiselle tuelle asetetun enimmäismäärän rajoissa. | Lisaks väidavad ametiasutused, et igal juhul on enamik toetustest vähese tähtsusega abi piirmäärast väiksemad. |
| Viranomaiset ovat kuitenkin myös ilmoittaneet, että ’vähämerkityksiseen tukeen sovellettavaa [menettely]kehystä ei kuitenkaan ole [tietyissä tapauksissa]noudatettu, koska tuki on katsottu aineellisten sääntöjen ja pk-yrityksille myönnettyä tukea, T&K-tukea ja koulutustukea koskevien ryhmäpoikkeusasetusten mukaiseksi’. | Samas on ametiasutused selgitanud, et „[teatud]juhtudel ei ole järgitud vähese tähtsusega abi [menetlus]raamistikku, sest abi peeti VKEdele, uurimis- ja arendustegevuseks ja koolituseks antava abi peamiste eeskirjade ja grupierandiga kooskõlas olevaks”. |
| Norjan viranomaiset väittävät, että valvontaviranomainen ei ole kiinnittänyt riittävästi huomiota käytäntöihin ja menettelyihin, joita Innovasjon Norge noudatti arvioidessaan tuen soveltuvuutta ETA-sopimuksen toimintaan. | Norra ametiasutused väidavad, et järelevalveamet eiole pööranud piisavalt tähelepanu tavadele ja menetlustele, mida Innovasjon Norge järgib abi kokkusobivuse hindamisel. |
| Viranomaiset toteavat yleisesti ottaen, että puualan tukiohjelmasta ei ole myönnetty tukea aluetuen muodossa, vaan tämä väärinkäsitys saattaa johtua (sisäisten ETA-suuntaviivojen liitteenä) olevasta yleiskatsauksesta tuen enimmäisintensiteetteihin (myös aluetuen intensiteetteihin). | Sisuliselt väidavad ametiasutused, et puidukava raames ei ole antud piirkondlikku abi ning arusaamatuse põhjuseks võib olla (EMP sise-eeskirjadele lisatud) ülevaade, milles on sätestatud abi ülemmäärad (sh piirkondlik abi). |
| Viranomaiset toteavat heti perään, että on kuitenkin esimerkkejä tapauksista, joissa tukea on myönnetty tutkimus- ja kehitystuen sallittuun enimmäisintensiteettiin saakka mutta joissa tätä määrää on lisäksi korotettu 5 prosentin aluelisällä. | Kohe seejärel väidavad ametiasutused, et on siiski näiteid selle kohta, et abi anti uurimis- ja arendusabi lubatud piirmäära ulatuses, kuid sellele lisati 5 % piirkondlik abi. |
| Esimerkkinä mainitaan Trysil Skog AS:lle myönnetty tuki. | Näitena tuuakse Trysil Skog ASile antud abi. |
| Tutkimusta ja kehitystä koskevan 78 tapauksen osalta (joista mainitaan kolme esimerkkiä) viranomaiset väittävät, että tuki on myönnetty valtiontuen suuntaviivojen aineellisoikeudellisten periaatteiden mukaisesti. | Seoses 78 uurimis- ja arendusabi juhtumiga (mille kohta esitatakse kolm näidet) väidavad ametiasutused, et abi anti kooskõlas riigiabi suunistes kehtestatud põhimõtetega. |
| Kyseisten tapausten arvioinnissa on otettu huomioon se, missä määrin hankkeessa on tarkoitus kehittää uutta teknologiaa, tietämystä tai menetelmiä. Lisäksi etusija on annettu innovatiivisimmille hankkeille. | Võeti arvesse seda, mil määral on projektis ette nähtud uute tehnoloogiate, teadmiste või meetodite väljaarendamine ning eelistati kõige uuenduslikumaid projekte. |
| Myös se, voiko hanke saada rahoitusta muista lähteistä, esimerkiksi Skattefunn-ohjelmasta, on otettu huomioon. | Samuti võeti arvesse seda, kas projekt võis saada raha teistest allikatest, näiteks kava Skattefunn raames. |
| Viranomaiset väittävät, että vaikka sisäisissä ETA-suuntaviivoissa ei mainita pk-yrityksille myönnettyä tukea ja koulutustukea koskevien ryhmäpoikkeusasetetusten otsikkoa ja julkaisutietoja, asetukset on ’sisällytetty suuntaviivoihin suurelta osin’. | Ametiasutused väidavad, et kuigi EMP sise-eeskirjades ei viidata VKEde ja koolitusabi grupierandi määruste pealkirjadele ja avaldamiskuupäevadele, on kõnealuseid määrusi „suures osas arvesse võetud”. |
| ARVIOINTI | HINDAMINE |
| ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa: ’Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, EY:n jäsenvaltion tai EFTA-valtion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu tämän sopimuksen toimintaan, siltä osin kuin se vaikuttaa sopimuspuolten väliseen kauppaan.’ | Riigiabi EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses |
| Taloudellinen etu | Majanduslik eelis |
| Toimenpiteen on tuotava tuensaajille sellainen taloudellinen etu, jota ei saada tavanomaisesta yritystoiminnasta. | Meede peab andma selle saajatele majandusliku eelise, mida nad oma tavategevuse käigus ei saaks. |
| Norjan viranomaiset myöntävät puualan tukiohjelmasta rahoitustukea sellaisille yrityksille, viranomaisille, liike-elämän järjestöille, liitoille jne., jotka edistävät ohjelman tavoitteiden saavuttamista. | Puidukava alusel annavad Norra ametiasutused rahalisi toetusi äriühingutele, asutustele, ühingutele jt, kes aitavad kaasa kava eesmärkide saavutamisele. |
| Tuensaajayritykset saavat taloudellisen edun eli tuen, jota ne eivät saisi tavanomaisesta yritystoiminnasta. | Selliseid toetusi saavad ettevõtjad saavad majandusliku eelise, s.t toetuse, mida nad oma tavategevuse käigus ei oleks saanud. |
| Valtion varojen käyttö | Riigi ressursside kasutamine |
| Edun on oltava valtion myöntämä tai valtion varoista myönnetty. | Eelis peab olema antud riigi poolt või riigi ressurssidest. |
| Maatalous- ja elintarvikeministeriö rahoittaa puualan tukiohjelmasta myönnettävät tuet ja tuet myönnetään suoraan valtion talousarviosta. | Puidukava alusel antud toetusi rahastab põllumajandus- ja toiduministeerium ningseega eraldatakse need otse riigieelarvest. |
| Tiettyjen yritysten tai tuotannonalojen suosiminen | Teatavate ettevõtjate või teatavate kaupade tootmise soodustamine |
| Toimenpiteen on suosittava tiettyjä yrityksiä tai tuotannonaloja. | Meede peab soodustama teatavaid ettevõtjaid või teatavate kaupade tootmist. |
| Useista puualan tukiohjelman käyttöönottoa koskevista lainsäädännön valmisteluasiakirjoista (kuten valkoisesta kirjasta, suosituksesta ja työryhmän raportista) ilmenee, että ohjelman tavoitteena on i) lisätä puunjalostusalan arvoa, ii) parantaa metsäalan ja markkinoiden suhteita kaupankäynnin eri tasoilla (myös raaka-aineen toimittamisessa puunjalostusteollisuudelle). Lisäksi yleistavoitteena on lisätä puun käyttöä. | Mitmest ettevalmistavast seadusandlikust dokumendist (nagu valge raamat, soovitus ja töörühma aruanne), mille alusel võeti vastu puidukava, selgub, et kava eesmärk on i) suurendada puidutöötlemistööstuses loodavat väärtust ja ii) parandada metsandussektori ja turu vahele jäävate eri kaubandustasandite suhteid (mis hõlmab ka puidutöötlemistööstuse varustamist toormaterjaliga) ning selle üldisem eesmärk on suurendada puittoodete kasutamist üldiselt. |
| Puualan tukiohjelmasta myönnetään tämän vuoksi tukea vain, jos katsotaan, että tuki voi hyödyntää puunjalostusalaa ja muita alaan liittyviä puutoimialoja sekä raaka-aineiden toimittamista kyseisille toimialoille. | Seega antakse puidukava alusel toetust vaid juhul, kui see võib tuua kasu puidutöötlemissektorile ja sellega seotud puidutööstusele, samuti ettevõtjatele, kes neid tööstusi toormaterjaliga varustavad. |
| Puualan tukiohjelma suosii siten puuteollisuusyrityksiä ja on siksi luonteeltaan valikoiva. | Seepärast soodustab puidukava puidutöötlemissektori ettevõtjaid, jättes teised sektorid kavast välja, ning on oma olemuselt valikuline. |
| Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on todennut tähän liittyen, että toimenpide voi olla valikoiva, vaikka se kattaisi tietyn kokonaisen toimialan (yritykset) [46]. On huomattava, että vaikka puualan tukiohjelman mukaisia tukia voidaan myöntää myös muiden toimialojen yrityksille (esimerkiksi silloin, kun yritykset tutkivat puun käyttöä yhdessä muiden materiaalien kanssa), tämä mahdollisuus tarjotaan vain niille toimialoille, jotka voivat edistää puualan tukiohjelman yleistavoitteen saavuttamista eli puunjalostusalan arvon yleistä lisäämistä. | Sellega seoses on EFTA kohus leidnud, et meede võib olla valikuline ka siis, kui see hõlmab kogu sektorit (kõiki sektori ettevõtjaid) [46].Tuleb märkida, et kuigi puidukava alusel võib toetusi anda ka teiste tegevusalade ettevõtjatele (nt tegevusalad, mille puhul uuritakse puidu kasutamist koos teiste materjalidega), on see võimalus vaid neil tegevusaladel, mis aitavad saavutada puidukava üldeesmärki, milleks on puidutöötlemistööstuses loodava väärtuse suurendamine. |
| Valvontaviranomainen katsoo tämän vuoksi, että myös tämän mahdollisuuden tarkoituksena on viime kädessä suosia puunjalostusalalla ja siihen liittyvillä puutoimialoilla toimivia yrityksiä. | Seepärast on järelevalveamet seisukohal, et ka see võimalus soodustab lõppkokkuvõttes puidutöötlemisega tegevaid ja sellega seotud valdkondade ettevõtjaid. |
| Kilpailun vääristyminen ja vaikutus sopimuspuolten väliseen kauppaan | Konkurentsi kahjustamine ja lepinguosaliste vahelise kaubanduse mõjutamine |
| Toimenpiteiden on vääristettävä kilpailua javaikutettava sopimuspuolten väliseen kauppaan. | Meede peab kahjustama konkurentsi ja mõjutama lepinguosaliste vahelist kaubandust. |
| Norjan viranomaiset myöntävät puualan tukiohjelmasta tukea puunjalostusalalla (ja siihen liittyvillä aloilla) toimiville yrityksille. | Puidukava alusel annavad Norra ametiasutused toetusi puitu töötlevale tööstusele (ja sellega seotud valdkondadele). |
| Norjan teollisuus vie suuren osan (jopa 90 prosenttia) massapuutavarastaan ja jalostetuista puutuotteista muihin ETA-maihin, joissa puutuotteilla käydään vilkasta kauppaa. | Norra tööstus ekspordib suure osa oma jaemüügiks mõeldud puidust ja töödeldud puittoodetest (kuni 90 %) teistesse EMP riikidesse, kus puittoodetega kauplemine on levinud. |
