Finnish to Estonian European Commission terminology (DGT)

Search term or phrase in this TERMinator '. "." . '

Purchase TTMEM.com full membership to search this dictionary
 
 
Share this dictionary/glossary:
 

 
database_of_translation_agencies
 

SourceTarget
Lisäksi Norja tuo puutavaraa, jalostettua puuta ja puutuotteita EU:sta.Peale selle impordib Norra EList puitu, töödeldud puitu ja puittooteid.
Näissä olosuhteissa tuen myöntäminen yrityksille puualan tukiohjelmasta vahvistaa tuensaajien asemaa verrattuna muihin Norjassa tai muualla ETA-alueella sijaitseviin yrityksiin, jotka kilpailevat niiden kanssa puunjalostusalalla (tai siihen liittyvillä aloilla).Neid asjaolusid arvestades tugevdab puidukava alusel ettevõtjatele toetuse andmine selle saajate seisundit võrreldes teiste Norras ja muudes EMP riikides asuvate ning puitu töötlevate (ja sellega seotud valdkondade) ettevõtjatega.
Koska puu on lisäksi ainoastaan yksi rakennusalalla käytetyistä raaka-aineista, rakennusyritysten puualan tukiohjelmasta saama tuki vahvistaa niiden asemaa verrattuna muihin rakennusalalla kilpaileviin yrityksiin [47].Valvontaviranomainen katsoo tämän vuoksi, että rahoitustuen myöntäminen yrityksille puualan tukiohjelmasta vääristää kilpailua ja vaikuttaa kauppaan.Kuna puit on vaid üks ehituses kasutatavatest toormaterjalidest, tugevdavad puidukava alusel ehitusettevõtetele antud toetused selliste ettevõtjate seisundit võrreldes teiste ehituses konkureerivate ettevõtjatega [47].Seda arvestades on järelevalveamet seisukohal, et puidukava alusel rahaliste toetuste andmine ettevõtetele kahjustab konkurentsi ja mõjutab kaubandust.
Päätelmä ja tukiohjelman olemassaoloJäreldus ja abikava olemasolu
Valvontaviranomainen toteaa edellä esitetyn perusteella, että puualan tukiohjelma täyttää ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan soveltamisehdot ja on sen vuoksi valtiontukea.Eelöeldut silmas pidades järeldab järelevalveamet, et puidukava vastab EMP lepingu artikli 61 lõike 1 kriteeriumidele ning on seega riigiabi.
Norjan viranomaiset ovat kuitenkin väittäneet, että tietyt puualan tukiohjelmasta myönnetyt yksittäiset tuet eivät kuulu ETA-sopimuksen soveltamisalaan tai eivät ole valtiontukea.Norra ametiasutused aga väidavad, et teatavad puidukava alusel antud üksiktoetused ei kuulu EMP lepingu kohaldamisalasse ega ole riigiabi.
Valvontaviranomaisen näkemys (jota Norjan viranomaiset eivät kiistä) on, että puualan tukiohjelma on säädös, jonka perusteella voidaan myöntää säädöksessä yleisesti ja abstraktisti määritellyille yrityksille yksittäisiä tukisummia ilman erillisiä täytäntöönpanotoimia.Järelevalveamet on seisukohal (mida Norra ametiasutused ei vaidlusta), et puidukava on dokument, mille alusel võib anda üksiktoetusi selles üldiselt ja abstraktselt määratud ettevõtjatele ilma selleks edasisi rakendusmeetmeid ette nägemata.
Tukiohjelma on sen vuoksi valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 1 artiklan d alakohdassa tarkoitettu tukiohjelma.Seetõttu on kava abikava järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 II osa artikli 1 lõike d tähenduses.
Valvontaviranomainen muistuttaa tältä osin, että yhteisöjen tuomioistuin totesi asiassa C-310/99 seuraavaa: ’Riidanalaisen päätöksen ei tarvinnut sisältää tukiohjelman perusteella yksittäistapauksissa myönnettyjen tukien erillistä arviointia. Kunkin kyseessä olevan yrityksen tilannetta on tutkittava vasta siinä vaiheessa, kun tukia peritään takaisin [48]. ’ Valvontaviranomainen on arvioinut tämän oikeuskäytännön mukaisesti puualan tukiohjelman sen ominaisuuksien perusteella (sen sijaan, että se olisi arvioinut ohjelmasta myönnettyjen yksittäisten tukien erityispiirteet).Sellega seoses tuletab järelevalveamet meelde, et kohtuasjas C-310/99 tehtud otsuses väitis Euroopa Kohus: „Vaidlustatud otsus ei pidanud sisaldama kava alusel antud üksikute toetuste analüüsi. Alles abi tagasinõudmise etapis on vaja uurida iga asjaomase ettevõtja konkreetset olukorda” [48].
Norjan viranomaisten esittämillä väitteillä ei voi olla vaikutusta kyseiseen arviointiin, vaan ne otetaan huomioon vasta siinä vaiheessa, jos ja kun käydään keskusteluja tuen takaisinperinnästä. Päätelmä siitä, soveltuuko ohjelma ETA-sopimuksen toimintaan, ei vaikuta kysymykseen yksittäisten tukien takaisinperinnästä.Osutatud kohtupraktikat järgides hindas järelevalveamet puidukava abikava tunnuste alusel (vastandatuna kava raames antud üksiktoetuste erijooni).
Kuten edellä mainitussa tuomiossa todetaan, takaisinperintää käsitellään toisessa vaiheessa ja tuki määrätään perittäväksi takaisin vain silloin, kun valtiontukea koskevia aineellisia määräyksiä on rikottu tosiasiallisesti.Norra ametiasutuste väited kõnealust hinnangut ei mõjuta, vaid neid võetakse arvesse üksnes siis ja juhul, kui arutatakse abi tagasinõudmist.
Valvontaviranomainen toteaa, etteivät Norjan viranomaiset ole kiistäneet sitä, että puualan tukiohjelma mahdollistaa rahoituksen myöntämisen tuensaajille ETA-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden, kuten puun osalta.Järeldus kava vastavuse kohta kehtiva EMP lepinguga ei lahenda abi tagasinõudmise küsimust antud üksiktoetuste puhul.
Norjan viranomaiset eivät ole kiistäneet myöskään sitä, että puualan tukiohjelmaan sisältyy mahdollisuus rahoittaa yksiköitä, jotka ovat ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja yrityksiä. On lisäksi kiistatonta, ettei puualan tukiohjelmasta myönnetty rahoitusta yksinomaan tuensaajille, jotka tarjosivat palvelun vastineeksi siitä. Toisin sanoen valtiontuen myöntäminen oli osa itse ohjelmaa.Nagu on märgitud eespool nimetatud kohtuotsuses, on see teine etapp ning abi nõutakse tagasi üksnes juhul, kui on tegelikult rikutud olulisi riigiabi käsitlevaid sätteid.Järelevalveamet märgib, et Norra ametiasutused ei ole vaidlustanud asjaolu, et puidukava võimaldab anda abisaajatele toetusi seoses EMP lepinguga hõlmatud toodetega, näiteks puiduga.
MenettelyvaatimuksetMenetlusnõuded
Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaan ’EFTAn valvontaviranomaiselle on ilmoitettavatuen myöntämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta niin ajoissa, että se voi esittää huomautuksensa (…). Asianomainen valtio ei saa panna ehdottamiaan toimenpiteitä täytäntöön ennen kuin menettelyn tuloksena on saatu aikaan lopullinen päätös.’Järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikes 3 on sätestatud, et: „EFTA järelevalveametit tuleb piisava ajavaruga teavitada igasugusest abi andmise või muutmise kavatsusest, et järelevalveametil oleks võimalik esitada oma märkusi […]. Asjaomane riik ei tohi kavandatud meedet rakendada enne lõpliku otsuse langetamist”.
Valvontaviranomainen toteaa ensiksikin, että harmonoidun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmän 14 ryhmä (puu ja puusta valmistetut tavarat) kuuluu ETA-sopimuksen soveltamisalaan ja puualan tukiohjelma on tämän vuoksi arvioitava ETA-sopimuksen perusteella.Esiteks märgib järelevalveamet, et võttes arvesse asjaolu, et kuna EMP leping hõlmab kaupade kirjeldamise ja kodeerimise harmoneeritud süsteemi 44. peatükki (puit ja puittooted), tuleb puidukava hinnata kõnealuse lepingu alusel.
Norjan viranomaiset eivät ilmoittaneet puualan tukiohjelmaa ennen sen toteutusta eivätkä siksi ole noudattaneet valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaista velvoitettaan.Norra ametiasutused ei teatanud puidukavast enne selle rakendamist ja jätsid seega täitmata järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikes 3 sätestatud kohustuse.
Puualan tukiohjelmasta myönnettävä valtiontuki on valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 1 artiklan f alakohdassa tarkoitettua sääntöjenvastaista tukea.Seega kujutab puidukava alusel antud riigiabi endast ebaseaduslikku abi järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 II osa artikli 1 punkti f tähenduses.
Tuen soveltuvuus ETA-sopimuksen toimintaanAbi kokkusobivus
Valvontaviranomainen toteaa aluksi, että vaikka puualan tukiohjelma sisälsi esimerkiksi tavoitteita ja tukikelpoisia kustannuksia koskevia yksityiskohtaisia tietoja, se ei näyttänyt sisältävän tuen myöntämistä koskevia ehtoja.Esialgu märgib järelevalveamet, et kuigi puidukavas on täpsustatud näiteks selle eesmärgid ja abikõlblikud kulud, ei sisalda see mingeid abi andmise tingimusi.
Valvontaviranomainen ei voi hyväksyä eikä katsoa ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi ohjelmaa, jossa tuen myöntämiselle ei aseteta mitään erityisrajoituksia (jotka koskisivat esimerkiksi tuki-intensiteettiä).Järelevalveamet ei saa kava, milles puuduvad abi andmise piirangud (näiteks seoses abi osatähtsusega),heaks kiita kui kehtiva EMP lepinguga kooskõlas olevat.
Se seikka, että valvontaviranomaisen antamia valtiontuen suuntaviivoja on käytännössä saatettu noudattaa yksittäistapauksissa, ei muuta tätä näkemystä vaan vaikuttaa, kuten edellä I osan 1.5 kohdassa todettiin, pelkästään kysymykseen tuen takaisinperinnästä.Asjaolu, et tegelikult järgiti üksikjuhtudel järelevalveameti riigiabi suuniseid, seda seisukohta ei muuda, vaid mõjutab üksnes otsust, kas abi on vaja tagasi nõuda või mitte, nagu on märgitud eespool I osa punktis 1.5.
Valvontaviranomainen toteaa kuitenkin tässä yhteydessä, että Norjan viranomaisten mukaan työryhmän raportissa oleva viittaus ohjelman toteutukseen ’periaatteiden ja käytäntöjen’ perusteella ETA:n lainsäädännön rajoissa on ymmärrettävä epäsuorana viittauksena sisäisiin ETA-suuntaviivoihin.Sellega seoses märgib järelevalveamet siiski, et Norra ametiasutuste väitel on töörühma aruandes esitatud väide, et kava rakendatakse „põhimõtete ja tavade” alusel EMP õiguse piires, selge viide EMP sise-eeskirjadele.
Valvontaviranomainen tulkitsee Norjan viranomaisten tarkoittavan tällä sitä, että sisäiset ETA-suuntaviivat, joissa vahvistetaan esimerkiksi eri tilanteissa ETA:n lainsäädännön nojalla sallitut tuen enimmäisintensiteetit, olisi katsottava puualan tukiohjelman säännöiksi ja ehdoiksi, joiden perusteella puualan tukiohjelmasta myönnetään tukea.Järelevalveameti arvates tähendab see väide, et kõnealuseid eeskirju, milles on näiteks sätestatud EMP õiguses lubatud abi ülemmäärad eri olukordades, tuleb käsitada abikava eeskirjadena ja tingimustena, mille alusel puidukava raames abi antakse.
Ohjelma sisältää toisin sanoen yksilöitävissä olevat säännöt, joissa asetetaan rajoituksia tuen myöntämiselle.Teisisõnu, kava ei sisaldanud mingeid eeskirju, mis oleksid piiranud selle alusel abi andmist.
Siltä osin kuin Norjan viranomaiset toteavat, että ’suuntaviivoja tarkistetaan jatkuvasti’, on muistettava, että sääntöjenvastaisen valtiontuen soveltuvuutta ETA-sopimuksen toimintaan on arvioitava tuen myöntämisen aikaan tai, jos on kyse ohjelmasta, ohjelman käyttöönoton aikaan voimassa olevassa välineessä vahvistettavien aineellisten perusteiden mukaan.Seoses Norra ametiasutuste väitega, et „eeskirjad vaadatakse regulaarselt läbi”, tuleb meeles pidada, et kooskõlas kehtiva EMP lepinguga hinnatakse ebaseaduslikku riigiabi vastavalt abi andmise ajal või abikava algatamise ajal kehtinud õigusaktis sätestatud olulistele kriteeriumidele.
Jokainen ohjelman sääntöihin tehtävä tarkistus on lisäksi arvioitava, jotta voitaisiin määrittää, onko kyse päätöksessä 195/04/KOL [49]tarkoitetusta muutoksesta.Lisaks tuleb hinnata kõiki kava eeskirjade muudatusi, et teha kindlaks, kas nendega muudetakse kava otsuse 195/04/COL [49]tähenduses.
Yhteensopivuus ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan kanssaPuidukava puhul ei saa kohaldada ühtki EMP lepingu artikli 61 lõike 2 eranditest, sest puidukava eesmärgid ei vasta selles sättes loetletud eesmärkidele.
Valtiontukitoimenpiteen katsotaan soveltuvan ETA-sopimuksen toimintaan ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla, jos sen tarkoituksena on edistää taloudellista kehitystä alueilla, joilla elintaso on poikkeuksellisen alhainen tai joilla vajaatyöllisyys on vakava ongelma.Kooskõla EMP lepingu artikli 61 lõikega 3
ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaista poikkeusta, jonka mukaan valtiontuki voidaan katsoa yhteismarkkinoille soveltuvaksi, jos se myönnetään tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen eikä muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla, voidaan sen sijaan mahdollisesti soveltaa.Kohaldada saab aga võibolla EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punktis c sätestatud erandit, mille kohaselt võib riigiabi ühisturuga kokkusobivaks pidada, kui see soodustab teatava majandustegevuse või teatava majanduspiirkonna arengut ega kahjusta kaubandust määral, mis oleks vastuolus ühiste huvidega.
Näin on, jos toimenpide on valtiontuen suuntaviivojen tai sovellettavien ryhmäpoikkeusasetusten mukainen.See on nii, kui meede on kooskõlas riigiabi suunistega või mis tahes kehtiva grupierandi määrusega.
AluetukiPiirkondlik abi
Yritykset ovataluetukikelpoisia, kun ne ovat sijoittautuneet tietyille edellä mainitussa Norjan aluetukikartassa määritellyille alueille ja kun valtiontuen suuntaviivoissa asetetut aluetukea koskevat edellytykset täyttyvät [51].Norjan viranomaiset ovat väittäneet, että puualan tukiohjelmasta ei ole myönnetty tukea aluetuen muodossa.Ettevõtjad on abikõlblikud, kui nad asuvad eespool nimetatud Norra piirkondliku abi kaardil määratletud piirkonnas ning riigiabi suunistes sätestatud tingimused on täidetud [51].Norra ametiasutused on väitnud, et puidukava alusel piirkondlikku abi ei antud.
Valvontaviranomainen toteaa kuitenkin, että puualan tukiohjelma on toteutettu sisäisten ETA-suuntaviivojen perusteella ja kyseisissä suuntaviivoissa määrätään mahdollisuudesta myöntää alueellista (investointi)tukea [52].Järelevalveamet märgib siiski, et puidukava rakendati EMP sise-eeskirjade alusel, milles on sätestatud piirkondliku (investeerimise) abi andmise võimalus [52].
Norjan viranomaiset ovat lisäksi viitanneet tapauksiin, joissa tutkimus- ja kehitystukeen on lisätty 5 prosentin aluelisä (yhtenä esimerkkinä mainitaan Trysil Skog AS).Lisaks on ametiasutused viidanud juhtudele, kus uurimis- ja arendustegevuseks antud abile lisati 5 % täiendavat piirkondlikku abi (näiteks Trysil Skog ASi juhtum).
Valvontaviranomainen toteaa, että valtiontuen suuntaviivoissa vahvistetut edellytykset aluetuen myöntämiselle on täytettävä myös silloin, kun myönnetään aluelisä.Järelevalveamet märgib, et riigiabi suunistes sätestatud piirkondliku abi andmise tingimused peavad olema täidetud ka juhtudel, kui antakse täiendavat piirkondlikku abi.
Työryhmän raportissa ja sisäisissä ETA-suuntaviivoissa ei kuitenkaan mainita edellytyksiä, jotka olisi täytettävä, jotta aluetukea voitaisiin myöntää, kuten alueellisten etujen yksilöinti (tuottavan investoinnin tai työpaikkojen luomisen muodossa), eikä niissä viitata myöskään Norjan aluetukikarttaan.Ei töörühma aruandes ega EMP sise-eeskirjades ole siiski viidatud tingimustele, mis peavad olema täidetud piirkondliku abi saamiseks, näiteks piirkondlike eeliste määratlemine (investeeringud tootmisse või töökohtade loomine); samuti ei ole viidatud Norra piirkondliku abi kaardile.
Valvontaviranomaisella ei ole tämän vuoksi varmuutta siitä, että puualan tukiohjelmasta myönnettävää aluetukea koskevat määräykset ovat valtiontuen suuntaviivojen aluetukea koskevien edellytysten mukaiset.Sellises olukorras ei saa järelevalveamet olla veendunud, et puidukava alusel antud piirkondlik abi on kooskõlas piirkondlikku abi käsitlevate riigiabi suunistega.
Tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävä tukiUurimis- ja arendustegevuseks antav abi
Tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävän valtiontuen voidaan katsoa soveltuvan ETA-sopimuksen toimintaan, kun se täyttää valtiontuen suuntaviivojen tutkimus- ja kehitystyötä koskevat edellytykset [53].Uurimis- ja arendustegevuseks antavat abi võib pidada kehtiva EMP lepinguga kooskõlas olevaks, kui on täidetud asjaomased riigiabi suunistes sätestatud tingimused [53].
Sisäisissä ETA-suuntaviivoissa olevassa tuki-intensiteettitaulukossa mainitaan kaksi eri tuki-intensiteettiä [54]– 50 ja 55 prosenttia – teknisille valmistelututkimuksille, joita suuret yritykset tekevät osana kilpailua edeltävää tutkimustoimintaa,kun taas valtiontuen suuntaviivoissa [55]määrätään nimenomaisesti, että kilpailua edeltävää tutkimustoimintaa koskevien korotusten yhdistäminen ei saa johtaa yli 50 prosentin tuki-intensiteettiin.Kui EMP sise-eeskirjade toetusmäärade tabelis on nimetatud kaks erinevat toetusmäära tehniliste eeluuringute jaoks, mida suured ettevõtjad teostavad konkurentsieelse uuringu raames, nimelt 50 % ja 55 %, [54]on riigiabi suunistes sõnaselgelt sätestatud, et konkurentsieelsete uuringute puhul ei tohi kogutoetus ületada 50 % abi osatähtsuse määrast [55].
Koska toinen sisäisissä ETA-suuntaviivoissa vahvistetuista tuki-intensiteeteistä on ristiriidassa valtiontuen suuntaviivojen kanssa eikä ole näyttöä siitä, että asiasta vastuussa oleville työntekijöille olisi annettu ohjeet soveltaa OFU-/IFU-ohjelman tuki-intensiteettiä, joka on valtiontuen suuntaviivojen mukainen, näyttäisi siltä, että puualan tukiohjelmaa koskevissa säännöissä annetaan mahdollisuus valtiontuen suuntaviivoissa vahvistetun enimmäismäärän ylittävän tuki-intensiteetin soveltamiseen.Võttes arvesse, et üks EMP sise-eeskirjades sätestatud toetusmääradest ei ole kooskõlas riigiabi suunistega ja puuduvad tõendid selle kohta, et juhtumikäsitlejatele on antud juhised kohaldada kõnealust abi osatähtsuse määra riigiabi suunistega kooskõlas oleva OFU/IFU kava suhtes, ilmneb, et puidukava eeskirjad näevad ette võimaluse, et abi osatähtsuse määr on suurem riigiabi suunistes sätestatud maksimummäärast.
Valvontaviranomaiselle ei ole myöskään esitetty valtiontuen suuntaviivoissa vahvistettua tuki-intensiteettiä korkeamman intensiteetin hyväksymisperusteita.Lisaks ei ole järelevalveametile esitatud mingeid väiteid riigiabi suunistes sätestatud abi osatähtsuse määradest suuremate toetusmäärade lubamiseks.
Pk-yrityksille myönnetty tuki ja koulutustukiVäikestele ja keskmise suurusega ettevõtetetele antav abi ning koolitusabi
Pk-yrityksiä ja/tai koulutustukea koskevien ryhmäpoikkeusasetusten mukaisesti myönnetyn tuen katsotaan soveltuvan ETA-sopimuksen toimintaan, jos tukiohjelma täyttää kaikki kyseisen ryhmäpoikkeusasetuksen edellytykset ja siinä viitataan nimenomaisesti kyseiseen asetukseen (mainitsemalla sen nimi ja julkaisuviitteet Euroopan unionin virallisessa lehdessä) [56].Väikesi ja keskmise suurusega ettevõtteid ning koolitusabi käsitlevate grupierandi määruste kohaselt antud abi peetakse EMP lepingu eesmärkidega kokkusobivaks ja vabastatakse teavitamise kohustusest eeldusel, et kava vastab kõikidele asjakohase grupierandi määruse tingimustele ning sellele on sõnaselgelt viidatud (märgitud selle nimi ja viide Euroopa Liidu Teatajas avaldamise kohta) [56].
Valtion talousarvioissa tai työryhmän raportissa tai missään muussa puualan tukiohjelmaa koskevan lainsäädännön valmisteluasiakirjassa ei kuitenkaan viitata pk-yrityksiin sovellettavan ryhmäpoikkeusasetuksen tai koulutustukea koskevan ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamiseen.Kuid ei riigieelarvetes, töörühma aruandes ega üheski puidukava ettevalmistavas õigusaktis ole viidet väikesi ja keskmise suurusega ettevõtteid käsitleva grupierandi määruse ega koolitusabi käsitleva grupierandi määruse kohaldamise kohta.
Valvontaviranomainen ei myöskään ole saanut Norjan viranomaisilta jommankumman ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamista koskevia tietoja julkaistavaksi Euroopan unionin virallisessa lehdessä.Peale selle ei ole Norra ametiasutused esitanud järelevalveametile mingit teavet ühegi Euroopa Liidu Teatajas avaldatud grupierandi määruse kohaldamise kohta.
Norjan viranomaiset eivät tämän vuoksi ole noudattaneet ryhmäpoikkeusasetuksissa säädettyjä vaatimuksia eikä puualan tukiohjelmaa siksi voida katsoa ryhmäpoikkeusten mukaiseksi.Seetõttu ei ole Norra ametiasutused täitnud grupierandi määruste nõudeid ja seega ei saa puidukava pidada grupierandiga kooskõlas olevaks.
Puualan tukiohjelman voidaan kuitenkin katsoa soveltuvan ETA-sopimuksen toimintaan ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla pk-yrityksiä ja koulutustukea koskevissa ryhmäpoikkeusasetuksissa säädettyjen aineellisten periaatteiden mukaan.Sellest hoolimata saab puidukava pidada EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punkti c alusel kehtiva EMP lepinguga kooskõlas olevaks, võttes arvesse VKEsid ja koolitusabi käsitlevates grupierandi määrustes sätestatud põhimõtteid.
Valvontaviranomainen toteaa, että kaikki sisäisissä ETA-suuntaviivoissa [57]olevat koulutustukea koskevat määritelmät, tukikelpoiset kustannukset ja tuki-intensiteetit ovat koulutustukea koskevan ryhmäpoikkeusasetuksen mukaiset.Sellega seoses märgib järelevalveamet, et kõik EMP sise-eeskirjades sätestatud koolitusabiga seotud määratlused, abikõlblikud kulud ja abi osatähtsused [57]vastavad koolitusabi käsitlevale grupierandi määrusele.
Myös sisäisissä ETA-suuntaviivoissa [58]olevat pk-yrityksiä koskevien konsulttipalvelujen ja messujen määritelmät, tukikelpoiset kustannukset ja tuki-intensiteetit ovat pk-yrityksiä koskevan ryhmäpoikkeusasetuksen mukaiset.Lisaks vastavad EMP sise-eeskirjades sätestatud nõustamisteenusega ja VKEdele messidel osalemiseks antava abiga seotud määratlused, abikõlblikud kulud ja abi osatähtsused [58]VKEsid käsitlevale grupierandi määrusele.
Sisäisten ETA-suuntaviivojen 4.3.2 kohdan mukaan pk-yrityksille voidaan kuitenkin myöntää tukea ’verkottuminen ja yhteistyö’ -tavoitteeseen, joka jää selkeästi pk-yrityksiä koskevan ryhmäpoikkeusasetuksen aineellisten säännösten soveltamisalan ulkopuolelle.EMP sise-eeskirjade punkti 4.3.2 kohaselt võib aga VKEdele anda abi „võrgustumise ja koostöö” eesmärgil, mis kindlasti ei kuulu VKEsid käsitleva grupierandi määruse peamiste sätete kohaldamisalasse.
Onkin pohdittava, voidaanko tällaisiin tarkoituksiin myönnettävän rahoituksen katsoa soveltuvan ETA-sopimuksen toimintaan valtiontuen suuntaviivojen pk-yrityksiä koskevien edellytysten tai niissä vahvistettavien, ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdasta johtuvien aineellisten periaatteiden perusteella [59].Valtiontuen suuntaviivojen mukaan pk-yrityksille voidaan myöntää rahoitusta yhteistyötä varten edellyttäen, että rahoitus ei vaikuta kilpailuun yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.Seetõttu tuleb leida vastus küsimusele, kas sellisel eesmärgil antud abi on kokkusobiv VKEdele antava riigiabi suuniste või otse EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punktist c tulenevate peamiste põhimõtete alusel [59].Riigiabi suunistes on sätestatud, et VKEdele võib anda abi koostöö arendamiseks, kui see ei mõjuta konkurentsi määral, mis on vastuolus ühiste huvidega.
Valvontaviranomainen katsoo tämän vuoksi, että sisäisissä ETA-suuntaviivoissa annettu mahdollisuus myöntää pk-yrityksille rahoitusta ’yhteistyökumppanien kartoitukseen, strategioihin ja yhteistyön virallistamiseen perustamisvaiheessa’ voi olla hyväksyttävää.Sellele tuginedes leiab järelevalveamet, et EMP sise-eeskirjades ette nähtud võimalus anda VKEdele abi „tööpartnerite leidmiseks, strateegiate väljatöötamiseks ja koostöö vormistamiseks asutamise etapis” on vastuvõetav.
Valvontaviranomainen katsoo sitä vastoin, että mahdollisuus rahoittaa yksilöimättömiä ’satunnaisia yhteistoimia’ [60]’operatiivisessa vaiheessa’ tarjoaa tilaisuuden hyvin monenlaisten toimenpiteiden rahoittamisen minä tahansa ajankohtana, mikä ei välttämättä ole osa pk-yritysten keskinäistä yhteistyötä ja voi sen vuoksi vaikuttaa kilpailuun yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Kun Norjan viranomaisia pyydettiin ottamaan kantaa tähän asiaan, ne ilmoittivat, että tämän määräyksen mukaista rahoitusta myönnetään vain konsulttipalveluihin.Samas leiab järelevalveamet, et võimalus rahastada kindlaksmääramata „erakorralisi ühismeetmeid” [60]„tegevusetapi” jooksul võimaldab rahastada mis tahes ajal mitmeid eri meetmeid, mis ei pruugi olla seotud VKEde koostööga ning võivad seetõttu mõjutada konkurentsi määral, mis on vastuolus ühiste huvidega.
Viranomaiset totesivat kuitenkin samalla, että määräyksessä annetaan mahdollisuus myös kyseisten palvelujen ’oheispalvelujen’ rahoittamiseen osana verkkotukea.Kui Norra ametiasutustelt selle kohta aru päriti, väitsid nad, et kõnealuse sätte kohaselt rahastatakse üksnes nõustamisteenuseid.
Valvontaviranomainen katsoo, etteivät näin epämääräiset ja avoimet määräykset voi saada sitä vakuuttuneeksi siitä, että pk-yrityksille myönnettävää rahoitusta koskevan ohjelman säännöt ovat valtiontuen suuntaviivojen pk-yrityksiä koskevien edellytysten tai aineellisten periaatteiden mukaiset.Samas on ametiasutused aga väitnud, et säte võimaldab rahastada ka „seotud teenuseid” võrgustiku abistamisel.
Sen vuoksi ohjelman ei voida katsoa soveltuvan ETA-sopimuksen toimintaan ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. Hankekustannusten sataprosenttiseen rahoittamiseen perustuva käytäntöJärelevalveamet leiab, et nii ebamäärase ja tähtajatu sätte alusel ei saa ta olla kindel, et kõnealuse kava VKEde rahastamist käsitlevad eeskirjad on kooskõlas VKEsid käsitlevate riigiabi suunistega või selle põhimõtetega ning seetõttu ei saa neid EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punkti c alusel heaks kiita kui kehtiva EMP lepinguga kokkusobivaid.
Norjan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että hankekustannukset rahoitetaan sataprosenttisesti esimerkiksi silloin, kun suorien edunsaajien tunnistaminen on vaikeaa tai edunsaajien katsotaan saavan vain vähäisen hyödyn (ts. kun on kyse erityisiä kohdealoja koskevista valmistelututkimuksista ja -raporteista), koska kyseisissä tilanteissa ei ole kyse tuesta [61].Ametiasutused selgitasid, et projekti kulud hüvitatakse 100 % näiteks juhul, kui otsese abi saajaid on raske kindlaks teha või leitakse, et nad saavad ainult mõõdukat kasu (st sihtvaldkondades tehtud eeluuringute ja nende kohta koostatud aruannete puhul) ning et sellisel juhul ei ole tegemist riigiabiga [61].
Kyseisestä käytännöstä on esitettävä seuraavat kaksi huomautusta: 1) Vaikka Norjan viranomaiset mainitsevat valmistelututkimukset ja raportit esimerkkeinä tapauksista, joissa ei ole kyse tuesta, valtiontuen suuntaviivojen tutkimusta ja kehitystä koskevissa edellytyksissä teknisille toteutettavuustutkimuksille vahvistetut tuen enimmäisintensiteetit osoittavat, että (myös valmistelevaan) tutkimustoimintaan myönnetty rahoitus saattaa sisältää valtiontukea [62]. 2) Jollei kyse ole tukimäärästä, joka alittaa vähämerkityksiselle tuelle asetetun kynnysarvon, vähäisen edun saaminen ei sinänsä sulje pois mahdollisuutta, että kyse on valtiontuesta. Valvontaviranomainen katsoo tämän vuoksi, että hankekustannusten sataprosenttisen rahoittamisen tueksi esitetyt perustelut eivät anna varmuutta siitä, että valtiontuen olemassaolo olisi poissuljettu.Seoses kõnealuse tavaga tuleb esitada kaks märkust: 1) kuigi Norra ametiasutused toovad nende juhtumite näiteks, mille puhul ei ole tegemist riigiabiga, eeluuringud ja nende kohta koostatud aruanded, on uurimis- ja arendustegevuseks antava riigiabi suunistes sätestatud abi ülemmäärad tehniliste tasuvusuuringute puhul, mis näitab, et uuringute (isegi ettevalmistavat laadi uuringute) rahastamine võib olla riigiabi, [62]ja 2) kui abisumma ületab vähese tähtsusega abi künnise, ei välista asjaolu, et saadud kasu on mõõdukas, iseenesest riigiabi olemasolu.

Want to see more? Purchase TTMEM.com full membership