| Source | Target | | Ks. myös tarkistettu talousarvio (St. prp. nr. 61 (1999–2000)). | Vt ka parandatud eelarvet (St. prp. nr 61 (1999–2000)). |
| Puualan tukiohjelmasta on käytetty eri nimityksiä, kuten ’Treprogrammet’ ja ’Verdiskapningsprogrammet for tre’, tai sen yhteydessä viitataan alkuperäiseen suositukseen, jonka pysyvä valiokunta esitti parlamentille (Innst. S. nr. 208 (1998–1999)). | Puidukava on nimetatud mitut moodi: nii Treprogrammet’iks kui ka Verdiskapningsprogrammet for tre’ks või alalise komitee poolt parlamendile esitatud soovituseks (Innst. S. nr 208 (1998–1999)). |
| Vuonna 2001: St. prp. nr. 1 (2000–2001) ja tarkistettu talousarvio (St. prp. nr. 84 (2000–2001)); vuonna 2002: St. prp.nr. 1 (2001–2002) ja tarkistettu talousarvio (St. prp. nr. 1 Tillegg nr. 4 (2001–2002)); vuonna 2003: St. prp. nr. 1 (2002–2003) ja tarkistettu talousarvio (St. prp. nr. 65 (2002–2003)); vuonna 2004: St. prp. nr. 1 (2003–2004) ja tarkistettu talousarvio (St. prp. nr. 63); vuonna 2005: St. prp. nr. 1 (2004–2005) ja tarkistettu talousarvio (St. prp. nr. 65 (2004–2005)). | 2001: St. prp. nr 1 (2000–2001) ja parandatud eelarve (St. prp. nr 84 (2000–2001)); 2002: St. prp. nr 1 (2001–2002) ja parandatud eelarve (St. prp. nr 1, Tillegg nr 4 (2001–2002)); 2003: St. prp. nr 1 (2002–2003) ja parandatud eelarve (St. prp. nr 65 (2002–2003)); 2004: St. prp. nr 1 (2003–2004) ja parandatud eelarve (St. prp. nr 63); 2005: St. prp. nr 1 (2004–2005) ja parandatud eelarve (St. prp. nr 65 (2004–2005)). |
| Ensimmäisten neljän vuoden aikana (2000–2003) puualan tukiohjelman rahoitus sisältyi valtion talousarvion luvun 1142 kohtaan 71, ja kahtena viimeisenä vuonna (2004 ja 2005) valtion talousarvion luvun 1149 kohtaan 71. | Esimesel neljal aastal (2000–2003, mõlemad kaasa arvatud) käsitleti puidukava rahastamist riigieelarve 1142. peatüki eelarvepunkti 71 all, aga kahel viimasel aastal (2004 ja 2005) käsitleti puidukava rahastamist riigieelarve 1149. peatüki eelarvepunkti 71 all. |
| Lokakuun 6 päivänä 2000 päivätty kirje, jonka Norjan viranomaiset toimittivat valvontaviranomaiselle muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta esittämiensä huomautusten liitteenä 3. | 6. oktoobri 2000. aasta kiri, mille Norra ametiasutused esitasid järelevalveametile Norra ametiasutuste poolt ametliku uurimismenetluse algatamise otsuse kohta esitatud märkuste 3. lisas. |
| Työryhmän raportin kohta 4.6. | Töörühma aruande punkt 4.6. |
| Ks. 29 päivänä syyskuuta 2005 päivätty Norjan viranomaisten kirje valvontaviranomaiselle. Kirje oli Norjan EU-edustuston 3 päivänä lokakuuta 2005 päivätyn kirjeen (tapahtuma nro 345465) liitteenä. | Vt Norra ametiasutuste 29. septembri 2005. aasta kirja järelevalveametile; lisatud Euroopa Liidu juures asuva Norra esinduse 3. oktoobri 2005. aasta kirjale (reg-nr 345465). |
| Ks. edellä alaviitteessä 29 mainittu 29 päivänä syyskuuta 2005 päivätty kirje ja Norjan viranomaisten huomautukset muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehdystä päätöksestä. | Vt eespool joonealuses märkuses 29 viidatud 29. septembri 2005. aasta kirja ja Norra ametiasutuste märkusi ametliku uurimismenetluse algatamise otsuse kohta. |
| Työryhmän raportin kohdat 4.1–4.4 ja 5. | Töörühma aruande punktid 4.1–4.4 ja 5. |
| Englanninkielinen käännös valvontaviranomaisen teettämä. | Järelevalveameti tõlge. |
| Investointien osalta keskisuurten yritysten enimmäisintensiteetti on 7,5 prosenttia ja pienten yritysten 15 prosenttia. Konsulttipalveluiden ja messujen tapauksessa tuen enimmäisintensiteetti on 50 prosenttia. | Investeeringute puhul on abi ülemmäär 7,5 % keskmise suurusega ettevõtetele ja 15 % väikestele ettevõtetele; nõustamisteenuste ja kaubandusmesside puhul on abi osatähtsus 50 %. |
| Työryhmän raportin kohdat 1.4 ja 7.1. | Töörühma aruande punktid 1.4 ja 7.1. |
| Työryhmän raportin kohta 7.1. | Töörühma aruandepunkt 7.1. |
| Vaikka kyseinen tukimäärä täyttäisi vähämerkityksen tuen määritysperusteet, on huomattava, että Norsk Treteknisk Institutt on saanut myös muuntyyppistä tukea. | Kuigi kõnealune summa oleks vähese tähtsusega abi, on Norsk Treteknisk Institutt saanud ka muid toetusi. |
| Tämä tietopyyntö on muotoiltu seuraavasti: ’EØS-regelverket – opplysningsplikt Tildelingen av tilskuddet skjer i henholdtil reglene for bagatellmessig støtte. Ved eventuelle nye søknader om offentlig støtte (uansett støttekilde) har støttemottaker plikt til å opplyse om dette tilskuddet. Opplysningsplikten gjelder i 3 år fra tilsagnstidspunktet. Støttemottakeren må ikke motta mer enn til sammen 100000 Euro (ca. kr 815000,-) i støtte etter reglene for bagatellmessig støtte over et tidsrom på 3 år.’ | Kõnealune teabenõue on sõnastatud järgmiselt: „EØS-regelverket – opplysningsplikt Tildelingen av tilskuddet skjer i henhold til reglene for bagatellmessig støtte. Ved eventuelle nye søknader om offentlig støtte (uansett støttekilde) har støttemottaker plikt til å opplyse om dette tilskuddet. Opplysningsplikten gjelder i 3 år fra tilsagnstidspunktet. Støttemottakeren må ikke motta mer enn til sammen 100000 Euro (ca. kr 815000,-) i støtte etter reglene for bagatellmessig støtte over et tidsrom på 3 år.” |
| Toisintojen kohdassa 4.2. | Punkt 4.2. |
| Tämä vahvistetaan valtion talousarvioesityksestä tehdyissä huomautuksissa (St. prp. nr. 1 (2000–2001) ja työryhmän raportissa. | Seda kinnitavad riigieelarve ettepaneku kohta esitatud märkused dokumendis St. prp. nr. 1 (2000–2001) ja töörühma aruanne. |
| Käännös seuraavasta lainauksesta: ’Norge eksporterer ca 85–90 % av produksjonen av tremasse og papirprodukter og ca 35 % av trelast-produksjonen. Leveransene til EU-land utgjør henholdsvis 70 % og 90 % av eksporten. Eventuelle strategier eller politiske vedtak innen EU som kan påvirke EUs import av skogindustriprodukter vil kunne få store konsekvenser for den norske skogsektoren.’ | Järelevalveameti tõlge järgmisest tsitaadist: „Norge eksporterer ca 85-90 % av produksjonen av tremasse og papirprodukter og ca 35 % av trelast-produksjonen. Leveransene til EU-land utgjør henholdsvis 70 % og 90 % av eksporten. Eventuelle strategier eller politiske vedtak innen EU som kan påvirke EUs import av skogindustriprodukter vil kunne få store konsekvenser for den norske skogsektoren.” |
| Eurostatin tilastot vuosilta 1999–2004, jotka kattavat erilaisen jalostetun puun ja puutavaran tuonnin ja viennin EU:ssa (määrä ilmaistu joko tuhansina kuutiometreinä tai tonneina), osoittavat, että EU:ssa käydään runsaasti kauppaa puutuotteista. | Eurostati statistika aastate 1999–2004 kohta, mis käsitleb mitmesuguse töödeldud puidu importi ja eksporti ELis (suurusjärguks on tuhat kuupmeetrit või tonni), näitab, et puittoodete kaubandus ELis on ulatuslik. |
| Asiaa käsittelevät tilastot ovat i) EU-25:n sisäinen raakapuun tuonti ja vienti; ’table fores51’; ii) EU-25:n sisäinen puumassan sekä paperin ja kartongin tuonti; ’table fores62’; iii) EU-25:n sisäinen puumassan vienti, ’table fores62’; iv) EU-25:n sisäinen sahapuun ja puupaneelien tuonti; ’table fores61’; ja v) EU-25:n sisäinen sahapuun vienti; ’table fores61’. | Asjakohased andmed leiab 1) 25 ELi riigi vahelise ümarpuidu impordi ja ekspordi kohta tabelist „table fores51”, 2) 25 ELi riigi vahelise puidutselluloosi, paberi ja papi impordi kohta tabelist „table fores62” 3) 25 ELi riigi vahelise puidutselluloosi ekspordi kohta tabelist „table fores62”, 4) 25 ELi riigi vahelise saematerjali ja puittahvlite impordi kohta tabelist „table fores61” ning 5) ELi sisese saematerjali ekspordi kohta tabelist „table fores61”. |
| Kaikki tilastot ovat saatavilla osoitteessa http://europa.eu.int/comm/eurostat tai ottamalla yhteyttä Eurostatiin verkkosivujen välityksellä. | Kõik andmed on kättesaadavad veebilehel http://europa.eu.int/comm/eurostat samuti saab neid küsida veebilehe kaudu Eurostatilt. |
| Ks. verkkosivusto osoitteessa http://www.ssb.no/muh/tab15–01.shtml, joilla on taulukko 15 nimeltä ’Trade with selected countries by two-digit SITC. Jan – mar 2006. Million kroner’. | Vt veebilehte http://www.ssb.no/muh/tab15-01.shtml kus on esitatud tabel 15 pealkirjaga „Kaubandus valitud riikidega rahvusvahelise kaubanduse klassifikaatori (SITC) kahekohaliste jaotuste lõikes. Jaanuarist märtsini 2006. Miljonites kroonides” ( Trade with selected countries by two-digit SITC. Jan - mar 2006. Million krone). |
| Valtiontuen suuntaviivojen aiempi 12 luku poistettiin 5 päivänä marraskuuta 2003 tehdyllä valvontaviranomaisen päätöksellä N:o 198/03/KOL. | Järelevalveameti 5. novembri 2003. aasta otsusega nr 198/03/COL jäeti välja riigiabi suuniste eelmine 12. peatükk. |
| Kyseinen 12 luku korvattiin kuitenkin vähämerkityksistä tukea koskevalla asetuksella (EY) N:o 69/2001, jäljempänä ’vähämerkityksistä tukea koskeva asetus’) jo 1 päivästä helmikuuta 2003. | Alates 1. veebruarist 2003 oli siiski määrus (EÜ) nr 69/2001 (edaspidi „vähese tähtsusega abi määrus”) 12. peatüki suhtes ülimuslik. |
| Komission päätös, tehty 31 päivänä maaliskuuta 2000, valtiontuesta N 673/99 (EYVL C 184, 1.7.2000, s. 25). | Komisjoni 31. märtsi 2000. aasta otsus N 673/99 riigiabi kohta (EÜT C 184, 1.7.2000, lk 25). |
| Asia C-143/99, Adria-Wien (Kok. 2001, s. I-8365). | Kohtuasi C-143/99: Adria Wien (2001) EKL I-8365. |
| Yhdistetyt asiat E-5/04, E-6/04 ja E-7/04, Fesil ja Finnfjord, EFTAn oikeustapauskokoelma 2005, s. 117, 77 kohta. | Liidetud kohtuasjad E-5/04, E-6/04 ja E-7/04: Fesil ja Finnfjord, EFTA kohtu lahendid 2005, lk 117, punkt 77. |
| Kyseinen tuomio vahvistaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön asiassa C-75/97, Belgia v. komissio, Kok. 1999, s. I-3671,33 kohta. | Kõnealune kohtuotsus kinnitab Euroopa Kohtu praktikat, mis on sätestatud kohtuasjas C-75/97: Belgia Kuningriik vs. Euroopa Ühenduste Komisjon, EKL 1999, lk I-3671, punkt 33. |
| Ks. myös asia C-66/02, Italia v. komissio, Kok. 2005, s. I-10901,95 kohta. | Vt ka otsust kohtuasjas C-66/02: Itaalia vs. komisjon, EKL 2005, lk I-10901, punkt 95. |
| Ks. tähän liittyen asia C-730/79, Philip Morris v. komissio, Kok. 1989 s. 2671,11 kohta, jossa todetaan seuraavaa: ’Kun valtion taloudellinen tuki vahvistaa yrityksen asemaa jäsenvaltioiden välisessä kaupassa muihin, kilpaileviin yrityksiin verrattuna, tuen on katsottava vaikuttavan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan’. | Sellega seoses vt kohtuasja 730/79, Philip Morris vs. komisjon: EKL 1989, lk 2671, punkt 11, kus on märgitud, et „kui riigi finantsabi tugevdab ettevõtja seisundit teiste ühendusesiseses kaubanduses konkureerivate ettevõtjatega võrreldes, tuleb sellist abi pidada kaubandust mõjutavaks.” |
| Asia C-310/99, Italia v. komissio, Kok. 2002, s. I-2289,91 kohta. | Kohtuasjas C-310/99: Itaalia vs. komisjon, EKL 2002, lk I-2289, punkt 91. |
| Asiassa C-66/02, Italia v. komissio, Kok. 2005, s. I-10901,91 kohta, yhteisöjen tuomioistuin totesi seuraavaa: ’Kun kyse on tukijärjestelmästä, komissio voi tyytyä tutkimaan asianomaisen järjestelmän yleispiirteitä, eikä sillä ole velvollisuutta tutkia jokaista yksittäistä soveltamistapausta […]’ todetakseen, sisältääkö järjestelmä tukea. | Kohtuasja C-66/02: Itaalia vs. komisjon, EKL 2005, lk I-10901, punkt 91, ütles Euroopa Kohus: „Abikava uurimisel selleks, et tuvastada, kas see sisaldab abile omaseid elemente, võib komisjon piirduda selle kava üldiste tunnuste käsitlemisega, olemata kohustatud uurima iga abi kohaldamise juhtumit eraldi.” |
| Ks. myös asia E-2/05, ESA v. Islanti, EFTAn oikeustapauskokoelma 2005, s. 202, 24 kohta. | Vt ka kohtuasja E-2/05 ESA vs. Island, EFTA kohtu lahendid 2005, lk 202, punkt 24. |
| Valvontaviranomaisen päätös N:o 194/04/KOL, tehty 14 päivänä heinäkuuta 2004 (EUVL L 139, 25.5.2006, s. 37), päätös sellaisena kuin se on muutettuna valvontaviranomaisen päätöksellä N:o 319/05/KOL, tehty 14 päivänä joulukuuta 2005 (EUVL C 286, 23.11.2006, s. 9). | Järelevalveameti 14. juuli 2004. aasta otsus nr 195/04/COL (ELT L 139, 25.5.2006, lk 37), mida on muudetud järelevalveameti 14. detsembri 2005. aasta otsusega nr 319/05/COL (ELT C 286, 23.11.2006, lk 9). |
| Ks. myös asia T-195/01, Gibraltar v. komissio, Kok. 2001, s. II-3915. | Vt ka kohtuasja T-195/01: Gibraltar vs. komisjon, EKL 2001, lk II-3915. |
| On huomattava, että koska ohjelman alkuperäinen käyttöönotto tapahtui sääntöjenvastaisesti menettelyn osalta, kaikki ohjelmaan sittemmin tehdyt muutokset on katsottava sääntöjenvastaiseksi tueksi. | Tuleks märkida, et kuna abikava esialgne kasutuselevõtmine oli menetluslikult ebaseaduslik, tuleb ka selle kõiki järgnevaid muudatusi käsitada ebaseadusliku abina. |
| Ks. valvontaviranomaisen päätös 327/99/KOL, tehty 16 päivänä joulukuuta 1999, aluetuki- ja tukitasokartasta (Norja). | Vt järelevalveameti 16. detsembri 1999. aasta otsust nr 327/99/COL toetusi saavate piirkondade kaardi ja toetuse suuruse kohta (Norra). |
| Ks. sisäisten ETA-suuntaviivojen liitteenä olevan taulukon mukaiset (aluetuen) enimmäismäärät ja investointitukea koskeva perusteluosa (4.6 jakso). | Vt EMP sise-eeskirjadele lisatud tabelis ja investeerimisabi selgitavas osas (punkt 4.6) esitatud (piirkondliku abi) piirmäärasid. |
| Tutkimus- ja kehitystyötä koskevat aiemmat suuntaviivat korvattiin 7 päivänä helmikuuta 2007 uusilla. | Uurimis- ja arendustegevusele antavat abi käsitlevad suunised asendati uutega 7. veebruaril 2007. |
| Näyttää siltä, että vuosien 2000 ja 2001 toisinnoissa ei vahvisteta erityistä tuki-intensiteettiä teknisille valmistelututkimuksille. | ja 2001. aasta versioonides ei ole tehniliste eeluuringute toetusmäärasid üldse määratletud. |
| Valtiontuen suuntaviivojen tutkimus- ja kehitystukea koskevan 14 luvun 5.3 kohdan 7 alakohta. | Riigiabi suuniste selleaegse 14. peatüki jaotise 5.3 punkt 7, mis käsitleb uurimis- ja arendustegevuseks antavat abi. |
| Ks. pk-yrityksiä ja koulutustukea koskevien ryhmäpoikkeusasetusten 3 artiklan 3 kohta. | Vt väikesi ja keskmise suurusega ettevõtteid ja koolitusabi käsitlevate grupierandi määruste artikli 3 lõiget 3. |
| Jos tukitoimenpide täyttää ryhmäpoikkeuksen muodolliset edellytykset, se vapautetaan ilmoitusvaatimuksesta. | Grupierandi formaalsete tingimuste täitmisel vabastatakse abimeede teatamise nõudest. |
| kohta. | Punkt 4.4. |
| ja 4.3.1 kohta. | Punktid 4.3 ja 4.3.1. |
| Valtiontuen suuntaviivojen aiempi pk-yrityksille myönnettyä tukea koskeva luku korvattiin 26 päivänä kesäkuuta 2002 pk-yrityksiä koskevalla ryhmäpoikkeusasetuksella. | VKEdele antavat abi käsitlev riigiabi suuniste eelmine peatükk asendati 26. juunil 2002. aastal VKEsid käsitleva grupierandi määrusega. |
| Tällaisia toimenpiteitä ovat osaamisen parantamisen (’kompetansehevning’) kaltaiset toimenpiteet. | Selliste meetmete hulka kuuluvad tulemuslikkuse parandamiseks võetavate meetmetega (kompetansehevning) sarnased meetmed. |
| Hankekustannusten sataprosenttiseen rahoittamiseen perustuva käytäntö nostaa esiin sekä kysymyksen siitä, onko kyse valtiontuesta, että siitä, soveltuuko tuki ETA-sopimuksen toimintaan. | Projekti kulude 100 % hüvitamise tava puhul tekib nii riigiabi olemasolu kui ka vastavuse küsimus. |
| Koska työryhmän raportissa viitataan tähän mahdollisuuteen, voidaan olettaa, että ohjelmassa on tarkoitus noudattaa tällaista käytäntöä ja siihen sovellettavien määräysten soveltuvuudesta ETA-sopimuksen toimintaan on laadittava arviointi (tässä jaksossa). | Võttes arvesse, et kõnealusele võimalusele on viidatud töörühma aruandes, eeldatakse, et selline tava on kavas ette nähtud ning et seda reguleerivate sätete kokkusobivust tuleb hinnata (käesolevas punktis). |
| Valtiontuen olemassaoloa koskeva kysymys on merkityksellinen vain pohdittaessa, olisiko tuki perittävä takaisin. | Riigiabi olemasolu (või puudumise) küsimus on asjakohane üksnes abi tagasinõudmise puhul. |
| Valtiontuen suuntaviivojen tutkimus- ja kehitystukea koskevan 14 luvun 5.3 kohdan 7 alakohta. | Uurimis- ja arendustegevuseks antavat abi käsitleva 14. peatüki jaotise 5.3 punkt 7. |
| Norjan viranomaisten mukaan päivä, jona Norjan viranomaiset ovat antaneet hyväksyntänsä (’tilsagn’), määrittää sen, sovelletaanko kyseiseen tukeen valtiontuen suuntaviivojen aiempaa 12 lukua vai myöhemmin annettua vähämerkityksistä tukea koskevaa asetusta. | Norra ametiasutuste väitel on see kuupäev, mil nad andsid kinnituse („tilsagn”), milles määratleti, kas riigiabi suuniste eelmine 12. peatükk või sellele järgnenud vähese tähtsusega abi määrus on kohaldatav kõnealuse toetuse suhtes. |
| Ks. valtiontuen suuntaviivoissa oleva viittaus valvontamenettelyyn. | Sellega seoses vt riigiabi suunistes viidatud „kontrollivahendit”. |
| Sillä seikalla, että monet hyväksytyt tuet saattavat alittaa vähämerkityksiselle tuelle asetetun kynnysarvon, ei ole merkitystä, sillä analysoidessaan tuen soveltuvuutta ETA-sopimuksen toimintaan, valvontaviranomainen rajaa tarkastelun puualan tukiohjelman määräyksiin. | Asjaolu, et palju kinnitatud toetustest võib olla allpool vähese tähtsusega abi künnist, ei ole asjakohane, sest järelevalveamet piirdub riigiabi kokkusobivuse hindamisel puidukava tingimustega. |
| Todellisella tilanteella on merkitystä pohdittaessa kysymystä tuen takaisinperinnästä. | Abi tagasinõudmisel võetakse arvesse tegelikku olukorda. |
| Kyseistä käytäntöä kuvaillaan edellä I osan 2.5 jaksossa. | Tava kirjelduse kohta vt eespool I osa punkt 2.5. |
| Komission päätös 2003/643/EY, tehty 13 päivänä toukokuuta 2003, valtiontuesta, jonka Saksa on myöntänyt Kahla Porzellan GmbH:lle ja Kahla/Thüringen Porzellan GmbH:lle (EUVL L 227, 11.9.2003, s. 12). | Komisjoni 13. mai 2003. aasta otsus 2003/643/EÜ riigiabi kohta, mida Saksamaa andis Kahla Porzellan GmbH-le ja Kahla/Thüringen Porzellan GmbH-le (ELT L 227, 11.9.2003, lk 12). |
| Vastaavasti kun arvioidaan, onko kyseiseen tukeen sovellettavia valtiontuen suuntaviivojen mukaisia tuki-intensiteettejä noudatettu, on otettava huomioon samalle yritykselle myönnetyn tuen kokonaismäärä. | Kui hinnatakse seda, kas riigiabi suunistes sätestatud asjakohastest toetusmääradest on kinni peetud, tuleb samamoodi arvesse võtta samale ettevõtjale antud abi kogusummat. |
| Myös kyseiseen tukeen sovellettavia tuki-intensiteettejä on noudatettava. | Tuleks märkida, et järgida tuleb ka toetusmäärasid. |
| Kun vähämerkityksistä tukea myönnetään muun tuen yhteydessä, tuen kokonaismäärä ei saa ylittää eri tukimuotoihin sovellettavia tuen enimmäisintensiteettejä. | Kui vähese tähtsusega abi antakse koos muude toetustega, ei tohi toetuste kogusumma olla suurem kui erinevate toetuse liikide jaoks kehtestatud määrad. |
