| Source | Target | | Tukikelpoiset kustannukset | Abikõlblikud kulud ja abi osatähtsus |
| Pk-yritysten tuki-intensiteetit [33]määritetään sisäisissä ETA-suuntaviivoissa. Muuntyyppisten tukien intensiteettien osalta viitataan taulukkoon, jonka otsikko on ’Innovasjon Norgen hallinnoimien ohjelmien suurimmat sallitut rahoitusasteet – yritysten koko ja tukikelpoiset alueet’. | Kuigi EMP sise-eeskirjades on sätestatud VKEdele antava toetuse määrad, [33]on abi osatähtsus teist liiki abi puhul näidatud üksnes viitega tabelile „Maksimaalsed rahastamismäärad protsentides organisatsiooni Innovasjon Norge hallatud kavade puhul ettevõtete suuruse ja abi valdkondade järgi”. |
| Valkoisen kirjan kohdassa 4.3 todetaan, että ’Norja vie ulkomaille noin 85–90 prosenttia puu- ja paperituotteiden massatuotannosta ja noin 35 prosenttia puutavarasta. EU:n jäsenvaltioihin suuntautuvien toimitusten osuudet kokonaisviennistä ovat puu- ja paperituotteiden osalta 70 prosenttia ja puutavaran osalta 90 prosenttia. Mahdollisilla EU:n strategioilla tai poliittisilla aloitteilla, jotka voivat vaikuttaa metsäteollisuustuotteiden tuontiin EU:hun, voi olla huomattavia vaikutuksia Norjan metsäalaan’ [40]. | Sellega seoses on valge raamatu punktis 4.3 täpsustatud, et „Norra ekspordib umbes 85–90 % hulgi müüdavatest puit- ja pabertoodetest ning umbes 35 % puidutoodangust. ELi riikidesse tarnimine moodustab vastavalt 70 % ja 90 % kogu ekspordist. Igasugustel ELi strateegiatel ja ELi poliitilisel sekkumisel, mis võivad mõjutada ELi metsatööstustoodete importi, võivad olla Norra metsandussektori jaoks tõsised tagajärjed” [40]. |
| Velvollisuutta toimittaa tietoja tuesta, joka on saatu kolmen vuoden kuluessa hyväksyntäkirjeen päiväyksestä, on tarkasteltava suhteessa virkkeeseen, jonka mukaan tuensaaja ei voi saada tukea ’minkään’ kolmen vuoden jakson aikana. | Kohustust anda teavet kolme aasta jooksul pärast kinnitava kirja kuupäeva saadud abi kohta tuleb vaadelda koos tekstiga, mis käsitleb tingimust, et abi ei tohi olla saadud „mis tahes” kolme aasta pikkuse ajavahemiku jooksul. |
| Viranomaisten mukaan tällä tavoin varmistetaan, että tuki on vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen mukaista. | Ametiasutuste sõnul tagab see vastavuse vähese tähtsusega abi määrusele. |
| Jäljempänä olevassa arvioinnissa tarkastellaan tämän vuoksi sitä, olisiko Innovasjon Norgen sisäisten ETA-suuntaviivojen ja myös niihin sittemmin tehtyjen muutosten voitu puualan tukiohjelman sääntöinä katsoa soveltuvan ETA-sopimuksen toimintaan ja olevan erityisesti valvontaviranomaisen antamien valtiontuen suuntaviivojen ja kulloinkin sovellettujen ryhmäpoikkeusasetusten mukaisia.3.1 Yhteensopivuus ETA-sopimuksen 61 artiklan 2 kohdan kanssa | Seetõttu analüüsitakse allpool esitatud hinnangus, kas Innovasjon Norge EMP sise-eeskirju, sh neisse hiljem tehtud muudatusi, sai puidukava eeskirjadena käsitada kehtiva EMP lepinguga ja eelkõige järelevalveameti riigiabi suunistega ning grupierandi määrustega kooskõlas olevana, sest neid kohaldati kõikidel nimetatud hetkedel.3.1. |
| ETA-sopimuksen 61 artiklan 2 kohdan mukaisia poikkeuksia ei voida soveltaa käsiteltävänä olevaan tapaukseen, sillä puualan tukiohjelmalla ei ole kyseisessä kohdassa lueteltuja tavoitteita. | Kooskõla EMP lepingu artikli 61 lõikega 2 |
| Tämän päätöksen liitteessä II on käännetty toisinto kyseisestä taulukosta, jossa ei ole mitään mainintaa puualan tukiohjelmasta. | Tabeli tõlgitud versioon (ei sisalda viidet puidukavale) on lisatud käesolevale dokumendile II lisana. |
| Viranomaiset tarkensivat myöhemmin, että viittaus menettelysääntöjen rikkomiseen koskee kymmentä tapausta, joissa tuki myönnettiin sallitun tuki-intensiteetin rajoissa mutta joissa myönnettiin lisäksi vähämerkityksistä tukea ilmoittamatta siitä vähämerkityksisen tukiosan saajalle. | Seejärel selgitasid ametiasutused, et viide „menetluseeskirjade” järgimata jätmisele tähendab, et kümnel juhul anti abi lubatud piirmäära ulatuses, kuid sellele lisati vähese tähtsusega abi, ilma et abisaajale oleks teatatud, et tegemist on vähese tähtsusega abiga. |
| Lisäksi Eurostatin tilastojen mukaan puutuotteilla käydään EU:ssa laajaa kauppaa [41]. | Lisaks sellele selgub Eurostati statistikast, et puittoodetega kauplemine on ELis laiaulatuslik [41]. |
| tehty 17 päivänä maaliskuuta 2008, | 17. märts 2008, |
| tutkimus- ja kehitystoiminnassa käytettävästä palkattomasta työvoimasta (Norja) | mis käsitleb palgata tööjõu kasutamist teadus- ja arendustegevuses (Norra) |
| EFTAN VALVONTAVIRANOMAINEN [1], joka ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen [2]ja erityisesti sen 61–63 artiklan sekä pöytäkirjan 26, | EFTA JÄRELEVALVEAMET [1], võttes arvesse Euroopa Majanduspiirkonna lepingut, [2]eriti selle artikleid 61–63 ning protokolli nr 26, |
| ottaa huomioon EFTAn jäsenvaltioiden sopimuksen valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta [3]ja erityisesti sen 24 artiklan, | võttes arvesse EFTA riikide vahelise, järelevalveameti ja kohtu loomist käsitlevat lepingut [3]ja eriti selle artiklit 24, |
| ottaa huomioon valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 ja 3 kohdan ja II osan 4 artiklan 4 kohdan, 6 artiklan ja 7 artiklan 4 kohdan, | võttes arvesse järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikeid 2 ja 3 ning II osa artikli 4 lõiget 4, artiklit6 ja artikli 7 lõiget 4, |
| ottaa huomioon valvontaviranomaisen valtiontuen suuntaviivat [4]ETA-sopimuksen 61 ja 62 artiklan soveltamisesta ja tulkinnasta ja erityisesti niiden tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävää tukea käsittelevän luvun, | võttes arvesse järelevalveameti riigiabi suuniseid [4]EMP lepingu artiklite 61 ja 62 kohaldamiseks ja tõlgendamiseks ning eriti nende teadus- ja arendustegevuseks ning innovatsiooniabiks antava riigiabi käsitlevat jagu, |
| ottaa huomioon valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdan ja II osan 6 artiklan mukaisesti muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta 8 päivänä maaliskuuta 2006 tehdyn valvontaviranomaisen päätöksen N:o 59/06/KOL, | võttes arvesse järelevalveameti 8. märtsi 2006. aasta otsust nr 59/06/COL algatada järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõike 2 ja II osa artikli 6 alusel ametlik uurimismenetlus, |
| on mainitun säännöksen [5]mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa, | olles kutsunud huvitatud isikuid üles esitama märkusi vastavalt osutatud sättele [5] |
| I TOSISEIKAT | I. ASJAOLUD |
| Norjan viranomaiset ilmoittivat 14 päivänä lokakuuta 2005 päivätyllä Norjan EU-edustuston kirjeellä, jolla toimitettiin eteenpäin 5 päivänä lokakuuta 2005 päivätty Norjan kauppa- ja teollisuusministeriön kirje, valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti ehdotuksesta uudeksi valtiontukiohjelmaksi, jolla tuettaisiin palkattoman työvoiman käyttöä tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Valvontaviranomainen vastaanotti kirjeet ja kirjasi ne saapuneiksi 17 päivänä lokakuuta 2005 (tapaus N:o 346675). | Norra esindus Euroopa Liidu juures edastas 14. oktoobri 2005. aasta kirjaga Norra kaubandus- ja tööstusministeeriumi 5. oktoobri 2005. aasta kirja, mille järelevalveamet sai kätte ja registreeris 17. oktoobril 2005 (reg nr 346675). Nimetatud kirjaga teavitasid Norra ametiasutused vastavalt järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikele 3 ettepanekust uue riigiabi kava kohta teadus- ja arendustegevuses palgata tööjõu toetamiseks. |
| Ehdotetusta ohjelmasta käytetään jäljempänä nimitystä ’palkaton T&K-henkilöstö -ohjelma’. | Kavandatavale abikavale viidatakse edaspidi kui „teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikavale”. |
| Valvontaviranomainen ilmoitti Norjan viranomaisille 8 päivänä maaliskuuta 2006 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma N:o 364666) ja sitä seuranneessa kirjeenvaihdossa [6], että se oli päättänyt käynnistää valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 6 artiklassa tarkoitetun menettelyn palkaton T&K-henkilöstö -ohjelman osalta, ja kehotti Norjan viranomaisia esittämään huomautuksensa päätöksestä.Norjan viranomaiset esittivät huomautuksensa 19 päivänä huhtikuuta 2006 päivätyllä Norjan EU-edustuston kirjeellä, jolla toimitettiin eteenpäin 11 päivänä huhtikuuta 2006 päivätty valtionhallinnosta ja sen uudistamisesta vastaavan ministeriön kirje ja 7 päivänä huhtikuuta 2006 päivätty kauppa- ja teollisuusministeriön kirje. | Järelevalveamet teavitas 8. märtsi 2006. aasta kirjaga (reg nr 364666) ning ulatusliku kirjavahetuse [6]tulemusena Norra ametiasutusi oma otsusest algatada seoses teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikavaga järelevalveameti ja kohtulepingu protokolli nr 3 II osa artiklis 6 sätestatud menetlus ning kutsus Norra ametiasutusi üles esitama otsuse kohta märkuseid.Norra esindus Euroopa Liidu juures edastas 19. aprilli 2006. aasta kirjaga Norra riigihaldus- ja reformiministeeriumi 11. aprilli 2006. aasta kirja ja Norra kaubandus- ja tööstusministeeriumi 7. aprilli 2006. aasta kirja, mis sisaldasid Norra ametiasutuste märkuseid. |
| Valvontaviranomainen vastaanotti kirjeen ja kirjasi sen saapuneeksi 20 päivänä huhtikuuta 2006 (tapahtuma N:o 370829). | Järelevalveamet sai kirja kätte ja registreeris selle 20. aprillil 2006 (reg nr 370829). |
| Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehty päätös N:o 59/06/KOL [7]julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja sen ETA-täydennysosassa. | Otsus nr 59/06/COL ametliku uurimismenetluse algatamise kohta avaldati Euroopa Liidu Teatajas ja selle EMP kaasandes [7]. |
| Valvontaviranomainen on kehottanut asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa. | Järelevalveamet kutsus huvitatud isikuid üles esitama oma märkusi. |
| Norjan viranomaiset esittivät 15 päivänä helmikuuta 2008 päivätyllä valtionhallinnosta ja sen uudistamisesta vastaavan ministeriön sähköisesti toimittamalla kirjeellä (tapahtuma N:o 465311) koosteen tiedoista, jotka oli annettu epävirallisessa yhteydenpidossa puhelimen ja sähköpostin välityksellä vuoden 2007 ja tammikuun 2008 aikana. | Norra riigihaldus- ja reformiministeeriumi 15. veebruaril 2008. aastal elektrooniliselt saadetud kirjas (reg nr 465311) esitasid Norra ametiasutused 2007. aastal ja 2008. aasta jaanuaris mitteametlike kontaktide vahendusel telefoni ja e-posti kaudu edastatud teabe kokkuvõtte. |
| EHDOTETUN TOIMENPITEEN KUVAUS | KAVANDATUD MEETME KIRJELDUS |
| PALKATON T&K-HENKILÖSTÖ -OHJELMAN TARKOITUS, OIKEUSPERUSTA JA TOIMINTA | TEADUS- JA ARENDUSTEGEVUSE PALGATA TÖÖJÕU ABIKAVA EESMÄRK, ÕIGUSLIK ALUS JA TOIMIMINE |
| Lainvalmisteluasiakirjoista ilmenee, että palkaton T&K-henkilöstö -ohjelman yleistavoitteena on kannustaa erityisesti pieniä yrityksiä, kuten yksityisyrittäjiä ja yhden hengen yrityksiä, lisäämään investointeja tutkimus- ja kehitystoimintaan. | Ettevalmistavatest õigusaktidest ilmneb, et teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava üldine eesmärk on ergutada eelkõige väikeseid äriühinguid (ettevõtjaid ja üksikettevõtjaid) investeerima teadus- ja arendustegevusse [8]. |
| Uuden ohjelman erityisenä tavoitteena on kannustaa henkilöiden toimintaa tutkimus- ja kehitystoimintaan suuntautuneissa yrityksissä, jotka toimintansa alkuvaiheessa ovat usein riippuvaisia työvoimasta, jolle ei voida maksaa palkkaa. | Uue abikava eesmärk on täpsemalt öeldes ergutada inimeste jõupingutusi teadus- ja arendustegevusele orienteeritud äriühingutes, kes sõltuvad käivitusetapis sageli tööjõuressurssidest, kellele neil ei ole võimalik tasu maksta. |
| Norjan viranomaiset katsovat tutkimus- ja kehitystoimintaan suuntautuvien yritysten olevan tärkeitä tutkimuksesta saatavan lisäarvon ja innovaatioiden vuoksi. | Norra ametiasutused peavad teadus- ja arendustegevusele orienteeritud äriühinguid olulisteks teadustegevuse kaudu loodavate väärtuste ja innovatsiooni tõttu. |
| Norjan viranomaiset ovat perustelleet palkaton T&K-henkilöstö -ohjelman käyttöönottoa tarkemmin sillä, että nykyisestä ”Skattefunn-ohjelmasta” [9]ei voida tukea palkatonta työvoimaa, joka osallistuu yksityisyrittäjien tai yhden hengen yritysten [10]harjoittamaan tutkimus- ja kehitystoimintaan, sillä Skattefunn-ohjelma on verovähennysohjelma. | Täpsemalt on Norra ametiasutused selgitanud, et teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava kasutuselevõtu ajendiks oli asjaolu, et kehtiva Skattefunni abikava [9]raames ei ole võimalik toetada palgata tööjõudu, kes osaleb ettevõtjate ja üksikettevõtjate teadus- ja arendustegevuses, kuna Skattefunni abikava on maksustatavast tulust tehtavate mahaarvamiste kava [10]. |
| Viranomaiset ovat selittäneet, että Skattefunn-ohjelmasta myönnetään tukea tutkimus- ja kehitystoimintaan verovähennyksinä (tai verohyvityksinä), jolloin yrityksen maksettavaksi määrätystä verosta vähennetään tietty prosenttiosuus tukikelpoisista kustannuksista. | Ametiasutused on selgitanud, et Skattefunni kava raames antakse abi teadus- ja arendustegevusele maksustatavast tulust tehtava mahaarvamise vormis (või maksuvähendusena), mille kohaselt summa, mis vastab teatavale protsendile abikõlblikest kuludest, arvatakse äriühingu tasumisele kuuluvast maksusummast maha. |
| Norjan viranomaiset ovat kuitenkin katsoneet, ettei olisi yleisen verolainsäädännön mukaista vähentää veroina maksettavasta määrästä summaa, joka ei perustu todellisiin tukikelpoisiin kustannuksiin vaan palkattoman työvoiman käyttöön eli ”kustannuksiin”, joita ei ole aiheutunut, koska palkkaa ei ole maksettu, ja jotka eivät näy yrityksen kirjanpidossa. | Norra ametiasutused olid siiski arvamusel, et üldise maksuõigusega ei oleks kooskõlas arvata maksudeks makstavast summast maha summa, mille aluseks ei ole tegelikud abikõlblikud kulud, vaid pigem palgata tööjõud, st „kulud”, mis ei ole tekkinud seetõttu, et palka ei ole välja makstud, ning mis ei peegeldu ettevõtjate raamatupidamises. |
| Tämän vuoksi on katsottu, ettei palkatonta työvoimaa voida määritellä Skattefunn-ohjelman mukaiseksi tukikelpoiseksi kustannukseksi. | Sellest tulenevalt ollakse seisukohal, et palgata tööjõud ei kuulu Skattefunni kava raames abikõlblike kulude hulka. |
| Edellä esitetyn perusteella Norjan viranomaiset ehdottivat palkaton T&K-henkilöstö -ohjelman perustamista. Ohjelmasta aiottiin myöntää tutkimus- ja kehitystoimintaan osallistuvalle palkattomalle työvoimalle taloudellista tukea, joka olisi verovapaata. | Seda arvestades tegid Norra ametiasutused ettepaneku luua teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava, mille raames antakse teadus- ja arendustegevuses hõivatud palgata tööjõule rahalist toetust maksuvabade toetuste vormis. |
| Norjan viranomaiset katsovat, että palkaton T&K-henkilöstö -ohjelmalla oikaistaan tai täydennetään nykyistä Skattefunn-ohjelmaa. | Norra ametiasutused näevad teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava kehtiva Skattefunni kava muudatuse või täiendusena. |
| Ilmoituksessaan Norjan viranomaiset totesivat myös, että useilla yrityksillä on hankkeita, jotka on hyväksytty Skattefunn-ohjelmaan, mutta joiden yhteydessä yritykset eivät ole kuitenkaan voineet hyötyä verovähennyksistä (tai ne ovat joutuneet maksamaan takaisin verovähennystä vastaavan summan), koska kyseisissä hankkeissa käytettiin palkatonta työvoimaa. | Norra ametiasutused selgitasid teatises ka seda, et paljudel ettevõtjatel on projekte, mis kiideti Skattefunni kava raames heaks, kuid millega seoses ei võimaldatud neil hiljem maksustatavast tulust tehtavast mahaarvamisest kasu saada (või pidid nad juba saadud mahaarvamisele vastava summa tagasi maksma), kuna kõnealused projektid hõlmasid palgata tööjõudu. |
| Tämän vuoksi Norjan viranomaiset päättivät ottaa käyttöön ”korvausjärjestelmän” [11], josta yrityksille voitaisiin korvata niiden tutkimus- ja kehityshankkeisiin vuosina 2002–2004 kohdistuneet taloudelliset menetykset, jotka aiheutuivat siitä, ettei Skattefunn-ohjelma kattanut palkatonta työvoimaa. | Norra ametiasutused otsustasid seetõttu võtta kasutusele hüvituskava, millega hüvitatakse ettevõtjatele nende teadus- ja arendusprojektidele aastatel 2002–2004 põhjustatud finantskahjud, mis tulenesid asjaolust, et Skattefunni kava ei hõlmanud palgata tööjõudu [11]. |
| Päätöksessään käynnistää palkaton T&K-henkilöstö -ohjelmaan liittyvä muodollinen tutkintamenettely valvontaviranomainen katsoi, että yrityksille korvausjärjestelmän puitteissa myönnettävä tuki täyttäisi vähämerkityksistä tukea koskevassa asetuksessa [12]säädetyt vähämerkityksisen tuen vaatimukset. | Oma otsuses algatada seoses teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikavaga ametlik uurimismenetlus oli järelevalveamet seisukohal, et vähese tähtsusega abi määruse tähenduses täidab hüvituskava raames ettevõtjatele antud abi vähese tähtsusega abi tingimused [12]. |
| Muodollinen tutkintamenettely ei kattanut korvausjärjestelmää.Oikeusperusta | Hüvituskava ei olnud kaasatud ametlikku uurimismenetlusse.Õiguslik alus |
| Norjan hallituksen Norjan parlamentille antamassa alkuperäisessä talousarvioehdotuksessa [13]ja parlamentaarisen valiokunnan siitä parlamentille antamassa suosituksessa [14]Norjan hallitus ehdotti yhteensä 70 miljoonan Norjan kruunun [15]varaamista palkaton T&K-henkilöstö -ohjelmaa ja Skattefunn-ohjelmaa varten. Koska valvontaviranomaiselta ei ole vielä saatu hyväksyntää, palkaton T&K-henkilöstö -ohjelmasta ei ole maksettu varoja. | Norra valitsuse esialgses eelarveprojektis Norra parlamendile, [13]millele järgnes parlamentaarse komitee soovitus parlamendile, [14]tegi valitsus ettepaneku eraldada kokku 70 miljonit Norra krooni nii teadus-ja arendustegevuse palgata tööjõu abikavale kui ka hüvituskavale [15]. |
| Norjan viranomaisten mukaan ohjelman vuotuisen talousarvion odotetaan olevan enintään noin 50 miljoonaa Norjan kruunua [16]. | Kuni järelevalveameti heakskiiduni ei tehta teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikavast väljamakseid, kuid Norra ametiasutused on selgitanud, et abikava aastaeelarve saab olema maksimaalselt umbes 50 miljonit Norra krooni [16]. |
| Hyväksyessään alkuperäisen talousarvion palkaton T&K-henkilöstö -ohjelmaa varten 17 päivänä kesäkuuta 2005 Norjan parlamentti hyväksyi myös ehdotuksen Norjan tulo- ja varallisuusverolain muuttamiseksi. Ehdotus sisälsi säännöksiä, jotka koskivat palkaton T&K-henkilöstö -ohjelmasta myönnettävään rahoitukseen sovellettavaa verotuskohtelua ja enimmäisveromääriä, jäljempänä ’palkaton T&K-henkilöstö -ohjelmaa koskeva verolaki’ [17].Talousarvion ja palkaton T&K-henkilöstö -ohjelmaa koskevan verolain hyväksymisen lisäksi Norjan kauppa- ja teollisuusministeriö on laatinut suuntaviivaluonnoksen palkaton T&K-henkilöstö -ohjelman täytäntöönpanosta, jäljempänä ’palkaton T&K-henkilöstö -ohjelman suuntaviivat’ [18]. | Samaaegselt teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava esialgse eelarve vastuvõtmisega võttis Norra parlament 17. juunil 2005 vastu Norra vara ja sissetuleku maksustamise seaduse muutmise ettepaneku, võttes kasutusele teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava raames eraldatavate vahenditega seoses maksustamisviisi ja ülemmäärasid käsitlevad sätted [17](edaspidi teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava käsitlev maksuseadus).Lisaks eelarve ning teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava käsitleva maksuseaduse vastuvõtmisele andis Norra kaubandus- ja tööstusministeerium välja teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava rakendamist käsitleva suuniste eelnõu [18](edaspidi teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava suunised). |
| Suuntaviivaluonnoksessa esitetään, että ”Norges forskningsråd” (Norjan tutkimusneuvosto) vastaa ohjelman hallinnoinnista ja täytäntöönpanosta. | Suuniste eelnõus sätestatakse, et abikava rakendamise ja haldamise eest vastutavaks asutuseks on Norges forskningsråd (Norra Teadusnõukogu). |
| Palkaton T&K-henkilöstö -ohjelman toiminta – tukikelpoiset hankkeet | Teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava toimimine – abikõlblikud projektid |
| Palkaton T&K-henkilöstö -ohjelman suuntaviivoista ilmenee, että tukikelpoisten hankkeiden on sisällettävä tutkimus- ja kehitystoimintaa, jota suorittavalle henkilölle ei makseta palkkaa tai muuta korvausta. | Teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava suunistest ilmneb, et abikõlblikud projektid peavad hõlmama selliste üksikisikute teadus- ja arendustegevust, kes ei saa oma töö eest tasu ega muud hüvitist. |
| Ohjelma ei kata henkilöitä, jotka saavat korvauksen muista julkisista varoista [19]. | Üksikisikud, kes saavad tasu muudest avalikest vahenditest, ei ole abikavaga hõlmatud [19]. |
| Palkaton T&K-henkilöstö -ohjelman suuntaviivojen mukaan tukikelpoisia hankkeita ovat: | Teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava suuniste kohaselt nimetatakse abikõlblikeks projektideks: |
| Hankkeet, joihin kuuluu suunniteltua tutkimusta tai uuden tiedon ja taitojen hankkimiseen pyrkiviä kriittisiä tutkimuksia, joiden tavoitteena on käyttää näitä tietoja uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseen tai olemassa olevien tuotteiden, prosessien tai palveluiden huomattavaan parantamiseen. | projekte, mis hõlmavad kavandatud teadusuuringuid või kriitilisi uuringuid uute teadmiste ja oskuste hankimiseks, mida saaks kasutada uute toodete, protsesside või teenuste arendamisel või selleks, et täiustada märkimisväärselt olemasolevaid tooteid, protsesse või teenuseid. |
| Hankkeet kattavat myös tällaisen tutkimuksen harjoittamiseen, erityisesti geneerisen teknologian validointiin, tarvittavien monimutkaisten järjestelmien komponenttien luomisen vaihtoehdon ii) soveltamisalaan kuuluvia prototyyppejä lukuun ottamatta [20]. | See hõlmab keerukate, kõnealuste teadusuuringute jaoks vajalike süsteemide koostisosade loomist, eriti geneerilise tehnoloogia valideerimise puhul, välja arvatud prototüübid, mis kuuluvad punkti ii) kohaldamisalasse, [20]ning |
| Hankkeet, joissa on tavoitteena tuottaa uutta tietoa, tietämystä tai asiantuntemusta, jonka oletetaan hyödyttävän yritystä sen kehittäessä uusia tai parempia tuotteita, palveluita tai tuontantomenetelmiä. | projekte, mis on suunatud sellise uue teabe, teadmiste või kogemuste saamiseks, millest arvatakse olevat ettevõttele kasu seoses uute või paremate toodete, teenuste ja tootmismeetodite välja töötamisel. |
| Ohjelmasta voidaan tukea myös toimintaa, jossa teollisesta tutkimuksesta saadut tulokset muutetaan suunnitelmaksi tai hankkeeksi luoda uusia parannettuja tuotteita, palveluita tai tuotantomenetelmiä, sekä prototyypin kehittämistä tai pilottihanketta, joita ei voida hyödyntää kaupallisesti [21]. | Peale selle on abikava tähenduses samuti abikõlblikud tegevused, kus rakendusuuringute tulemused võetakse üle uue edendatud toote, teenuse või tootmismeetodi kavva, projekti või disaini, samuti esimese prototüübi või katseprojekti väljatöötamine, mida ei saa kaubanduslikult kasutada [21]. |
| Norjan viranomaiset ovat todenneet, että nämä tukikelpoisten tutkimus- ja kehityshankkeiden määritelmät vastaavat nykyisessä Skattefunn-ohjelmassa tukikelpoisiksi määriteltyjä tutkimus- ja kehityshankkeita. | Norra ametiasutused on märkinud, et kõnealused abikõlbliku teadus- ja arendusprojektide määratlused on identsed kehtiva Skattefunni abikava raames teostatavate abikõlblike teadus- ja arendusprojektide määratlustega. |
| Norjan viranomaiset itse asiassa tarkoittavat palkaton T&K-henkilöstö -ohjelman tukikelpoisilla hankkeilla hankkeita, jotka täyttävät Skattefunn-ohjelman kriteerit tai jotka on hyväksytty Skattefunn-ohjelmaan [22]. | Praktikas viitavad Norra ametiasutused teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava raames abikõlblikele projektidele kui projektidele, mis vastavad Skattefunni kriteeriumitele või on Skattefunni abikava raames heaks kiidetud [22]. |
| Kuten edellä mainittiin, palkaton T&K-henkilöstö -ohjelman hallinnoinnista ja täytäntöönpanosta vastaa Norjan tutkimusneuvosto. | Nagu eespool märgitud, hakkab teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava haldama ning rakendama Norra Teadusnõukogu. |
| Neuvosto toimii myös sihteeristönä ja hallintoelimenä, joka arvioi, täyttävätkö hankkeet Skattefunn-ohjelman tukikelpoisuusvaatimukset [23]. | Viimati nimetatud asutus tegutseb ka sekretariaadi ning haldusasutusena, kelle ülesandeks on hinnata, kas projektid on Skattefunni abikava raames abikõlblikud [23]. |
| Norjan viranomaiset ovat todenneet, että tukikelpoinen tutkimus- ja kehitystoiminta määritellään samalla tavoin sekä Skattefunn-ohjelmassa että palkaton T&K-henkilöstö -ohjelmassa ja että sama hallintoelin arvioi molempien ohjelmien osalta, ovatko hankkeet tukikelpoisia. Näiden ohjelmien täytäntöönpano on siis tiiviisti koordinoitua. | Norra ametiasutused on selgitanud, et asjaolu, et abikõlblik teadus- ja arendustegevus on määratletud samal moel nii Skattefunni abikavas kui ka teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikavas, ning et haldusasutus, kes hindab projektide abikõlblikkust, on mõlema abikava puhul sama, tähendab seda, et rakendamise seisukohast on mõlema abikava rakendamine tihedalt kooskõlastatud. |
| Tarkoituksena on, että tukikelpoiselle tutkimus- ja kehitystoiminnalle tukea hakevien hakijoiden tarvitsee täyttää ainoastaan yksi hakulomake, jossa hakija voi valita, hakeeko hän tukea palkatulle ja/tai palkattomalle työvoimalle, jota käytetään kyseisessä tutkimus- ja kehitystoiminnassa [24]. Lisäksi palkaton T&K-henkilöstö -ohjelmasta myönnettävä taloudellinen tuki otetaan huomioon, kun hakijat hakevat tukea myös Skattefunn-ohjelmasta. | Sellest tulenevalt on eesmärgiks see, et taotlejad, kes taotlevad toetust abikõlblikule teadus- ja arendustegevusele, peavad täitma ainult ühe taotlusvormi, milles taotlejal on valida, kas ta soovib seoses asjaomase teadus- ja arendustegevusega taotleda toetust palgalisele ja/või palgata tööjõule [24]. |
| Kokonaistuen enimmäismäärä määräytyy tällöin jälkimmäisen ohjelman enimmäistukimäärän mukaan [25]. | Peale selle võetakse teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava raames antavaid rahalisi toetusi arvesse siis, kui taotlejad taotlevad toetust ka Skattefunni abikava raames ning abi kogusumma suhtes kohaldatakse viimati nimetatud abikava raames antava toetuste ülemmäära [25]. |
