| Source | Target | | Ilmoituksessaan Norjan viranomaiset totesivat, että palkaton T&K-henkilöstö -ohjelmasta voivat hakea tukea kaikki Norjassa verovelvolliset veronmaksajat, mukaan luettuna kaikki yritykset riippumatta niiden koosta, toimialasta tai sijaintialueesta [27]. | Teates selgitasid Norra ametiasutused, et teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava on avatud kõigile maksumaksjatele, kes on Norras maksukohustuslased, sealhulgas kõigile ettevõtjatele, sõltumata nende suurusest, tegevusvaldkonnast ja piirkonnast [27]. |
| Yhteistyöhankkeisiin osallistuvat yritykset voivat myös saada ohjelmasta tukea [28]. | Koostööprojektides ühiselt osalevad ettevõtjad võivad samuti kõnealuse abikava raames toetust saada [28]. |
| Norjan viranomaiset ilmoittivat, että palkaton T&K-henkilöstö -ohjelma kattaa keskisuuret ja suuret yritykset, koska ohjelma haluttiin pitää yhdenmukaisena Skattefunn-ohjelman kanssa (josta kaikki yritykset koosta riippumatta voivat hakea tukea). | Norra ametiasutused selgitasid, et teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava hõlmas keskmise suurusega ettevõtjaid ja suurettevõtjaid seetõttu, et see oleks kooskõlas Skattefunni abikavaga (mis on avatud mis tahes suurusega ettevõtjatele). |
| Norjan viranomaiset totesivat tässä yhteydessä, että ”tästä syystä palkaton T&K-henkilöstö -ohjelman tuensaajien määrittelyyn ei sisälly muodollista suuriin yrityksiin kohdistuvaa syrjintää” (korostus lisätty) [29].Norjan viranomaiset ovat kuitenkin selventäneet, että käytännössä palkaton T&K-henkilöstö -ohjelma on tarkoitettu ainoastaan yksityisyrittäjille ja yhden hengen yrityksille: ”Vaikka ohjelma kattaa kaikenkokoiset yritykset, ohjelman luonne (tuki palkattomalle työvoimalle) antaa ymmärtää, että kannustava vaikutus on merkittävin yksityisyrittäjille ja yhden hengen yrityksille” [30]. | Selle taustal märkisid Norra ametiasutused, et „seetõttu teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikavas kehtestatud abisaaja määratluses puudub ametlik diskrimineerimine suurettevõtjate suhtes” (rõhuasetus lisatud) [29].Norra ametiasutused on siiski selgitanud, et tegelikult on teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava suunatud ainult ettevõtjatele ja üksikettevõtjatele: „Isegi kui abikava hõlmab igas suuruses ettevõtjaid, viitab abikava iseloom (toetus palgata tööjõule), et ergutav mõju on kõige märkimisväärsem ettevõtjate ja üksikettevõtjate puhul” [30]. |
| Viranomaiset ovat myös todenneet, että palkaton T&K-henkilöstö -ohjelma ”on tarkoitettu ensisijaisesti uusille teknologiayrityksille, jotka eivät pysty maksamaan palkkaa T&K-toimintaan osallistuville henkilöille” ja että ”ohjelmalla ei ole merkitystä tavallisille keskisuurille tai suurille yrityksille, koska palkaton T&K-henkilöstö -ohjelmasta myönnetään tukea palkatonta työtä tekevälle tutkimus- ja kehityshenkilöstölle, joka ei saa työstään palkkaa tai muuta korvausta” [31]. | Samamoodi märkisid ametiasutused, et teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava„… on peamiselt suunatud hiljutiasutatud tehnoloogiapõhistele ettevõtjatele, kes ei suuda maksta palka teadus- ja arendustegevusega tegelevatele isikutele” ning „kuna teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikavast toetatakse palka või muud hüvitist mitte saavate teadus- ja arendustegevusega tegelevate töötajate palgata tööd, ei kohaldata abikava tavaliste keskmise suurusega ettevõtjate ega suurettevõtjate suhtes” [31]. |
| Tämän perusteella Norjan viranomaiset ovat todenneet, että ”yritykset, joiden vuotuinen liikevaihto tai vuositaseen loppusumma vastaa EFTAn valvontaviranomaisen antamaa keskisuurten yritysten määritelmää, eivät käytännössä saa tukea palkattomalle työvoimalle” [32]. | Selle alusel on Norra ametiasutused teatanud, et „äriühingud, kelle aastakäive või aastabilansi kogumaht vastab ESA kehtestatud keskmise suurusega ettevõtjate määratlusele, ei saa palgata tööjõule toetust” [32]. |
| Viranomaiset lisäsivät, että ”suuremmat yritykset käyttävät yleensä palkattua tutkimus- ja kehityshenkilöstöä Skattefunn-hankkeen varsinaisessa tutkimus- ja kehitystoiminnassa” ja että ”tällaisen henkilöstön palkkakuluista voi saada veronpalautuksia Skattefunn-ohjelmasta, joten suuremmilla yrityksillä ei ole tarvetta eikä perusteita hakea tukea palkaton T&K-henkilöstö -ohjelmasta” [33]. | Ametiasutused on lisanud, et „suuremad ettevõtjad kasutavad üldiselt Skattefunni projekti raames teadus- ja arendustegevuse läbiviimiseks palgatud ja tasustatud teadus- ja arendustöötajaid” ja „kõnealustele töötajatele makstud tasud on Skattefunni abikava raames abikõlblikud maksutagastuse saamiseks ning sellistel ettevõtjatel ei ole seetõttu vajadust ega alust teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava raames toetuse taotlemiseks” [33]. |
| Norjan viranomaiset ovat lisäksi todenneet, että koska tukikelpoisen hankkeen enimmäistukimäärä on sama riippumatta siitä, myönnetäänkö tuki pelkästään Skattefunn-ohjelman mukaisena verovähennyksenä vai verovähennyksen ja palkaton T&K-henkilöstö -ohjelman tuen yhdistelmänä, tämä ei kannusta suuria yrityksiä hakemaan tukea molemmista ohjelmista. | Norra ametiasutused on märkinud, et kuna abikõlbliku projekti toetuse ülemmäär jääb samaks nii juhul, kui toetus antakse ainult maksustatavast tulust tehtava mahaarvamise vormis Skattefunni abikava raames kui ka juhul, kui toetus koosneb maksustatavast tulust tehtava mahaarvamise ning teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava raames antava toetuse kombinatsioonist, ei ole suurematel ettevõtjatel stiimulit saada toetust mõlemast abikavast. |
| Tämän vuoksi Norjan viranomaiset ilmoittivat valvontaviranomaiselle 15 päivänä helmikuuta 2008 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma N:o 465311), että ”ohjelma on virallisesti rajattu valvontaviranomaisen antamaan mikroyritysten ja pienten yritysten määritelmään”. | Selle tulemusena teatasid Norra ametiasutused 15. veebruari 2008. aasta kirjaga (reg nr 465311) järelevalveametile, et „abikava kohaldamisala on formaalselt piiratud järelevalveameti kehtestatud väike- ja mikroettevõtjate määratlusega”. |
| TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET JA TUKI-INTENSITEETTI | ABIKÕLBLIKUD KULUD JA ABI OSATÄHTSUS |
| Norjan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että palkaton T&K-henkilöstö -ohjelman mukaiset tukikelpoiset kustannukset koostuvat tukikelpoiseen hankkeeseen liittyvistä palkattoman työvoiman kustannuksista [34]. | Norra ametiasutused on teatanud, et teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava raames koosnevad abikõlblikud kulud abikõlbliku projektiga seotud palgata tööjõu kuludest [34]. |
| Norjan viranomaiset ovat todenneet, että sopivan tuntitaksan (tuntitaksojen) määrittäminen palkattomalle työvoimalle on vaikeaa, koska henkilön muodollinen pätevyys ei aina kuvaa henkilön kykyä toteuttaa tutkimus- ja kehityshankkeita, ja että asianmukaista koulutusta, kokemusta ja toimialaa vastaavien erillisten taksojen määrittäminen on hankalaa. | Palgata tööjõu asjakohaste tunnitasude kindlaksmääramisel on Norra ametiasutused selgitanud, et kuna isiku ametlik kvalifikatsioon ei peegeldu alati võimes teostada teadus- ja arendusprojekte, on raske määrata eraldi tasusid, mis vastaksid asjakohasele haridusele, kogemusele ja töövaldkonnale. |
| Tästä syystä viranomaiset päättivät käyttää samaa tuntitaksaa palkaton T&K-henkilöstö -ohjelmasta myönnettävää tukea laskettaessa. | Seetõttu otsustati teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava raames antava toetuse arvutamiseks kasutada ühtset tunnitasu. |
| Norjan viranomaiset ehdottivat, että tuntitaksaksi lasketaan 1,6 promillea teollisuustyöntekijän vuoden 2005 nimellisestä vuosipalkasta (348300 Norjan kruunua) [35], jolloin tuntitaksaksi tulee 557,28 Norjan kruunua, joka pyöristettiin yksinkertaisuuden vuoksi 500 Norjan kruunuun. | Norra ametiasutuste pakutud tunnitasu arvutuse aluseks on võetud 1,6 ‰ tööstustöölise nominaalsest aastapalgast (348300 Norra krooni) [35]2005. aastal, tunnitasuks on seega 557,28 Norra krooni, mis lihtsustamise mõttes ümmardati 500 Norra kroonini. |
| Kauppa- ja teollisuusministeriö voi muuttaa 500 Norjan kruunun tuntitaksaa yleisen palkkakehityksen perusteella.Tuntitaksan laskemisessa käytetty menetelmä (1,6 promillea nimellisestä vuosipalkasta) on Norjan tutkimusneuvoston kehittämä. | Kaubandus- ja tööstusministeerium võib kohandada 500 Norra kroonist tunnitasu vastavalt üldistele palkade muutustele.Tunnitasu arvutamise metoodika (1,6 ‰ nominaalsest aastapalgast) on välja töötatud Norra Teadusnõukogus. |
| Tässä yhteydessä Norjan viranomaiset ovat todenneet, että työntekijöiden tuntitaksa voidaan määrittää helposti vuotuisen keskipalkan (joka perustuu tilastoihin) ja vuoden aikana tehtyjen keskimääräisten työtuntien avulla. | Norra ametiasutused selgitasid sellega seoses, et tööjõule makstava tunnitasu võib määrata lihtsalt, toetudes keskmisele aastapalgale (põhineb statistikal) ja aastas keskmiselt töötatud töötundidele. |
| Norjan tutkimusneuvosto kuitenkin halusi yksinkertaistaa tuen myöntämistä tutkimus- ja kehitystoimintaan vielä enemmän. | Teadus- ja arendustegevusele toetuste andmise lihtsustamiseks tahtis Norra Teadusnõukogu siiski enam teha. |
| Tutkimusneuvosto kehitti menetelmän, jossa tuntitaksa ei koostu ainoastaan i) pelkistä palkkakuluista vaan myös ii) ”muista toimintakuluista”, jotka lasketaan työntekijää kohti ja joihin kuuluu a) palkkaan liittyvät sosiaalikulut (eläke- ja sosiaaliturvamaksut jne.), b) laitekustannukset työntekijää kohti (puhelimen, tietokoneen/atk-laitteiden, kopiokoneen jne. käyttö), c) sähköstä, lämmityksestä, toimitilojen vuokrasta, ruokala- ja palveluhenkilökunnasta ja tilapäisestä tukihenkilöstöstä aiheutuvat yleiskustannukset ja d) työvälineiden ja toimistotarvikkeiden vuokraamisesta/ostamisesta aiheutuvat kulut. | Seetõttu töötas nõukogu välja metoodika, mille kohaselt tunnitasu ei sisalda mitte ainult i) puhtalt palgakulusid, vaid ka ii) teisi tegevuskulusid, mis arvutatakse iga töötaja kohta eraldi ning mis koosnevad a) palgaga seotud sotsiaalkuludest (nagu pension ja sotsiaalkindlustus jne); b) seadmete kasutamise kuludest iga töötaja kohta (nt telefoni, arvuti/IT-seadmete, koopiamasina jne kasutamine); c) üldkuludest elektrile, küttele, ruumide rendile, toitlustus- ja teeninduspersonalile ning tugipersonali ajutisele kasutamisele, ning d) kuludest töövahendite ja kontoritarvete rendile/ostmisele. |
| ”Palkattoman työvoiman” tuntitaksa ei siis kata pelkkiä palkkakuluja vaan myös työntekijää kohti laskettavat ”muut toimintakulut” [36].Menetelmän kehittämistä varten Norjan tutkimusneuvosto tarkasti useiden norjalaisten yritysten kirjanpitotiedot, joista ilmeni, että vuotuiset toimintakulut olivat keskimäärin noin 1,8 kertaa korkeammat kuin vuotuiset palkkakulut (joihin kuuluivat sosiaalikulut) [37]. | Palgata tööjõu tunnitasu ei hõlma seega mitte ainult puhtalt palgakulusid, vaid ka teisi tegevuskulusid, mis arvutatakse iga töötaja kohta eraldi [36]. Metoodika välja töötamiseks viis Norra Teadusnõukogu läbi mitme Norra ettevõtja raamatupidamise läbivaatamise, mis näitas, et keskmiselt on aastased tegevuskulud aastastest palgakuludest (sealhulgas sotsiaalkulud)1,8 korda kõrgemad [37]. |
| Koska vuotuisiin palkkakuluihin sisältyi sosiaalikulut (joiden osuus palkasta oli 40 prosenttia), ne korjattiin, minkä jälkeen keskimääräiset toimintakulut olivat 2,52 kertaa suuremmat kuin pelkät palkkakulut. | Pärast aastaste palgakulude korrigeerimist, kuna need sisaldasid ka sotsiaalkulusid (40 % palgast), selgus, et keskmised tegevuskulud on puhtalt palgakuludest 2,52 korda kõrgemad. |
| Kun tämä luku jaettiin vuoden aikana tehdyillä keskimääräisillä työtunneilla (1500) [38], tuntikohtaiset toimintakulut olivat 1,68 promillea (joka pyöristettiin 1,6 promilleen) pelkistä vuotuisista palkkakuluista. | Jagades selle arvu aastase keskmise töötundide arvuga (1500), [38]olid tegevuskulud tunnipõhiselt puhtalt palgakuludest 1,68 ‰ (ümmardatult 1,6 ‰) korda kõrgemad. |
| Tämän vuoksi palkattoman työvoiman tuntitaksan (joka kattaa pelkät palkkakulut ja ”muut toimintakulut”) lasketaan olevan 1,6 promillea vuosipalkasta. | Sellest tulenevalt kõnealuse metoodika kohaselt arvutatakse palgata tööjõu tunnitasuks (hõlmab nii puhtalt palgakulusid kui ka teisi tegevuskulusid) 1,6 ‰ asjaomasest aastapalgast. |
| Palkaton T&K-henkilöstö -ohjelman suuntaviivoissa määrätään, että tukikelpoisiin palkattoman työvoiman kustannuksiin sovelletaan kiinteää 2 miljoonan Norjan kruunun vuotuista enimmäismäärää yritystä kohden [39]. | Teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava suunistes sätestatakse, et abikõlblike palgata tööjõu kulude suhtes kohaldatakse fikseeritud ülemmäära, milleks on 2 miljonit Norra krooni ettevõtja kohta aastas [39]. |
| Palkattoman työvoiman ja hankkeen muita kustannuksia valvotaan vaatimalla niistä kirjanpitäjän varmennus jokaista tukihakemusta varten [40]. | Mis puutub kontrollmeetmetesse, siis peab palgata tööjõu ja muud projektikulud iga toetusetaotluse korral kinnitama raamatupidaja [40]. |
| ”Muut toimintakulut” voidaan varmentaa laskuista, mutta koska palkattoman työvoiman ilmoitetuista työtunneista ei ole todisteita, Norjan viranomaiset ovat esittäneet, että yrityksiä vaaditaan kirjaamaan kunkin henkilön osalta päivämäärä, tehtävä, tehty tuntimäärä ja henkilön nimi. | Kui teiste tegevuskulude olemasolu tõestatakse arvete abil, siis Norra ametiasutused on selgitanud, et kuna teatatud palgata töötundide kohta ei ole tõendeid, peavad ettevõtjad märkima kuupäeva, tööülesande ja töötatud tundide arvu ning asjaomase töötaja nime. |
| Jos hankkeeseen osallistuu useampi kuin yksi henkilö, sekä palkatonta työtä tehneen henkilön että hankkeesta vastuussa olevan henkilön on allekirjoitettava kyseiset tiedot. | Enam kui ühe töötajaga projektide puhul peavad kõnealused andmed allkirjastama nii palgata tööd teinud töötaja kui ka projekti eest vastutav isik. |
| Lisäksi Norjan tutkimusneuvosto voi vähentää ilmoitettujen työtuntien määrää, jos menettelyn aikana käy ilmi, että ilmoitettu tuntimäärä on virheellinen. | Peale selle võib Norra Teadusnõukogu teatatud töötundide arvu vähendada, kui menetluse käigus selgub, et teatatud töötundide arv on ebatäpne. |
| Tuki-intensiteetti | Abi osatähtsus |
| Palkaton T&K-henkilöstö -ohjelman suuntaviivoissa [41]määrätään, että ohjelmasta myönnettyihin tukiin sovelletaan Norjan tulo- ja varallisuusverotusta koskevan lain 16 pykälän 40 momentissa asetettuja rajoja. | Teadus- ja arendustegevuse palgatatööjõu abikava suunistes sätestatakse, et abikava raames antud toetuste suhtes kohaldatakse Norra vara ja sissetuleku maksustamise seaduse 16.–40. jaos sätestatud künniseid [41]. |
| Skattefunn-ohjelma perustuu tähän säännökseen, jossa säädetään, että pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) ollessa kyseessä enintään 20 prosentin tuki-intensiteetti on hyväksyttävä. | Kõnealune säte on aluseks Skattefunni abikavale ning selles sätestatakse, et väikeste- ja keskmise suurusega ettevõtjate (VKEd) puhul on lubatud kuni 20 % abi osatähtsus. |
| Norjan viranomaisten ilmoituksessaan [42]antamien tietojen perusteella pk-yrityksille myönnettävän tuen bruttointensiteetti on 27,8 prosenttia. | Teatises esitatud Norra ametiasutuste teabe kohaselt oli VKEde puhul lubatud 27,8 % abi brutoosatähtsus [42]. |
| Palkaton T&K-henkilöstö -ohjelmasta maksetaan tukea, jonka osuus tukikelpoisista kustannuksista on 20 prosenttia [43]. | Teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava raames makstakse abi toetuse vormis, mis vastab 20 % abikõlblikest kuludest [43]. |
| Palkaton T&K-henkilöstö -ohjelmaa koskevan verolain mukaan tuet ovat kuitenkin vapaita yritysverosta, joka on tällä hetkellä 28 prosenttia. | Lisaks sellele vabastatakse toetused vastavalt teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava käsitlevale maksuseadusele ettevõte tulumaksust, mis on praegu 28 %. |
| Tämän vuoksi tukikelpoisiin kustannuksiin myönnettävä 20 prosentin verovapaa tuki vastaa näihin kustannuksiin myönnettävää 27,8 prosentin verotettavaa tukea. | Abikõlblike kulude 20 % maksuvaba toetus vastab maksustatavale toetusele, mis moodustab 27,8 % nendest kuludest. |
| Tuen bruttointensiteetti on siis 27,8 prosenttia.Palkaton T&K-henkilöstö -ohjelmasta myönnettyä tukea tarkastellaan yhdessä Skattefunn-ohjelmasta myönnetyn tuen kanssa, ja ensiksi mainitusta ohjelmasta myönnetty tuki otetaan huomioon, kun lasketaan jälkimmäisestä ohjelmasta myönnettävän tuen enimmäismäärää. | Abi brutoosatähtsus on seega 27,8 %.Teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava raames antud toetusi vaadeldakse koos Skattefunni abikava raames saadud abiga ning esmalt mainitu raames antud toetusi võetakse arvesse viimati mainitu piirangute arvutamisel. |
| Skattefunn-ohjelman mukaan pk-yrityksille myönnettävän tuen kokonaismäärä saa olla enintään 20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, jotka puolestaan saavat olla enintään 4 miljoonaa Norjan kruunua yritystä kohden vuodessa. | Skattefunni abikava raames ei tohi VKEdele mõeldud toetuse kogusumma ületada 20 % abikõlblikest kuludest, mis ei või olla rohkem kui 4 miljonit Norra krooni ettevõtja kohta aastas. |
| Jos taloudellisen tuen kokonaismäärä ylittää Skattefunn-ohjelmassa asetetut ylärajat, verovähennyksen määrää vähennetään vastaavasti. | Kui rahalise toetuse kogusumma ületab Skattefunni abikava raames kehtestatud ülemmäärad, siis vähendatakse samaväärselt ka maksustatavast tulust tehtavat mahaarvamist. |
| Norjan viranomaiset ovat tarkentaneet, että näillä ylärajoilla ei kuitenkaan ole vaikutusta siihen, että palkattoman työvoiman kustannukset eivät saa missään tapauksessa ylittää edellä mainittua 2 miljoonan Norjan kruunun enimmäismäärää yritystä kohden vuodessa. | Norra ametiasutused on selgitanud, et kõnealused ülemmäärad ei muuda asjaolu, et palgata tööjõust tulenevad kulud peavad igal juhul mahtuma ülalmainitud 2 miljoni Norra krooni suuruse ülemmäära raamesse ettevõtja kohta aastas. |
| Norjan viranomaiset ovat lisäksi todenneet, että jos hankkeeseen myönnetään tukea palkaton T&K-henkilöstö -ohjelmasta sekä julkista tukea muualta kuin Skattefunn-ohjelmasta ja jos tuen yhteismäärä ylittää kokonaistuen enimmäismäärän, palkaton T&K-henkilöstö -ohjelmasta myönnettävää tukea vähennetään. | Ametiasutused on selgitanud, et juhtumite puhul, kus projekt saab toetust teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava raames ning riiklikke toetusi muudest vahenditest(v.a. Skattefunni abikava), mis kokku ületavad toetuste ülemmäära, vähendatakse teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava raames antud toetust. |
| OHJELMAN TALOUSARVIO JA KESTO | EELARVE JA KESTUS |
| Kuten edellä mainittiin, Norjan viranomaiset arvioivat palkaton T&K-henkilöstö -ohjelman tulevan vuotuisen talousarvion olevan enintään noin 50 miljoonaa Norjan kruunua. | Nagu eespool mainitud, näevad Norra ametiasutused ette, et teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava tulevane eelarve on maksimaalselt umbes 50 miljonit Norra krooni aastas. |
| Palkaton T&K-henkilöstö -ohjelman ilmoitettiin olevan kestoltaan rajoittamaton. | Teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava ei ole ajaliselt piiratud. |
| Norjan viranomaiset kuitenkin ilmoittivat 15 päivänä helmikuuta 2008 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma N:o 465311), että ohjelman enimmäiskesto kytkettäisiin tutkimus- ja kehitystyötä sekä innovaatiotoimintaa koskevien nykyisten valtiontuen suuntaviivojen, jäljempänä ’T&K&I-suuntaviivat’, voimassaoloon, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta 2013. | Norra ametiasutused märkisid siiski 15. veebruari 2008. aasta kirjas (reg nr 465311), et abikava maksimaalne kestus seotakse praeguste teadus- ja arendustegevuseks ning innovatsiooniks antava riigiabi käsitlevate ühenduse suuniste kehtivusajaga, mis lõpeb 31. detsembril 2013. |
| Norjan viranomaiset ovat tietoisia siitä, että palkaton T&K-henkilöstö -ohjelman keston pidentäminen edellyttää uutta ilmoitusta. | Norra ametiasutused on teadlikud, et teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava pikem kestus eeldab uue teatise esitamist. |
| MENETTELYN ALOITTAMISEN SYYT | MENETLUSE ALGATAMISE PÕHJUSED |
| Valvontaviranomainen käynnisti muodollisen tutkintamenettelyn todettuaan alustavasti, että palkaton T&K-henkilöstö -ohjelmaan sisältyvä valtiontuki ei välttämättä ole ETA-sopimuksen mukaista. | Järelevalveamet algatas ametliku uurimismenetluse esialgse järelduse alusel, mille kohaselt hõlmab teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava riigiabi, mille kokkusobivuses EMP lepinguga järelevalveamet kahtleb. |
| Yksi valvontaviranomaisen huolenaiheista oli, voiko palkaton T&K-henkilöstö -ohjelman tuki-intensiteetti ylittää valtiontuen suuntaviivoissa [44]asetettua intensiteettiä. | Järelevalveametile tekitas muu hulgas muret asjaolu, kas teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava raames antava abi osatähtsused võiksid ületada riigiabi suunistes sätestatud ülemmäärasid [44]. |
| Palkaton T&K-henkilöstö -ohjelmasta maksettavat tuet ovat todellakin verovapaita, joten veroasteen muutos voi johtaa tuen korkeampaan bruttointensiteettiin. | Tõepoolest, toetused, mida saab anda teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava raames, on maksudest vabastatud ja seetõttu võib maksumäära muutus kaasa tuua kõrgema abi brutoosatähtsuse. |
| Koska ”palkattomasta työvoimasta” ei tosiasiassa synny kustannuksia, valvontaviranomainen epäili, voidaanko kustannukset katsoa suuntaviivojen mukaisiksi tukikelpoisiksi kustannuksiksi. | Peale selle, kuna palgata tööjõu kulusid tegelikult ei kanta, kahtles järelevalveamet, kas neid kulusid saab kõnealuste suuniste alusel pidada abikõlblikeks kuludeks. |
| Tässä yhteydessä valvontaviranomainen otti huomioon sen, ettei tuki ”palkattomalle” työvoimalle ollut sallittua yhteisön kuudennessa tutkimuksen puiteohjelmassa. | Sellega seoses võttis järelevalveamet arvesse asjaolu, et ühenduse teadusuuringute kuuendas raamprogrammis ei ole toetus palgata tööjõule lubatud. |
| Valvontaviranomainen epäili myös tarvittavaa kannustavaa vaikutusta. | Järelevalveametil oli kahtlusi ka seoses vajaliku ergutava mõjuga.4. |
| NORJAN VIRANOMAISTEN HUOMAUTUKSET | NORRA AMETIASUTUSTE MÄRKUSED |
| Norjan viranomaiset ovat tarkentaneet, että veroasteen noustessa palkaton T&K-henkilöstö -ohjelmasta myönnettävää tukea vähennettäisiin tarvittaessa sen varmistamiseksi, ettei tuki-intensiteetti ylitä T&K&I-suuntaviivoissa määriteltyä tuen enimmäisintensiteettiä. | Norra ametiasutused on selgitanud, et kui maksumäära tõstetakse, siis teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava raames antavat toetust vajadusel vähendatakse, tagamaks, et abi osatähtsus ei ületaks teadus- ja arendustegevuseks ning innovatsiooniks antava riigiabi käsitlevates ühenduse suunistes sätestatud abi osatähtsuse ülemmäära. |
| Norjan viranomaiset esittävät tämän lausuntonsa perustaksi palkaton T&K-henkilöstö -ohjelman suuntaviivojen 3 jakson viimeisen kappaleen, jossa määrätään, että ”kun otetaan huomioon hankkeeseen annettu julkinen kokonaisrahoitus, [palkatonta työvoimaa varten]myönnettyä tukea käsitellään samoin kuin verovähennystä. Jos hankkeen julkisen kokonaisrahoituksen määrä ylittää EFTAn valvontaviranomaisen säännöissä sallitun tuen [enimmäismäärän], verovähennyksen määrää vähennetään. Jos palkatonta työvoimaa varten annettu tuki itsessään ylittää sallitun kokonaistuen määrän, palkatonta työvoimaa varten myönnettävää tukea vähennetään” [45]. | Norra ametiasutuste kõnealune seisukoht toetub teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava suuniste 3. jao viimasele lõigule, mis inglise keelde tõlgituna sätestab, et „projektile riiklikest vahenditest saadud abi kogusumma otsustamisel arvestatakse raamatupidamises toetust [palgata tööjõule]samamoodi kui maksustatavast tulust tehtavat mahaarvamist. Kui projektile riiklikest vahenditest saadud abi kogusumma ületab vastavalt ESA eeskirjadele lubatud abi [ülemmäära], siis vähendatakse maksustatavast tulust tehtavat mahaarvamist. |
| Norjan viranomaiset ovat väittäneet, että yhteisön kuudennessa tutkimuksen puiteohjelmassa olevassa toteamuksessa ”luonnolliset henkilöt eivät saa laskuttaa työvoimakustannuksia omasta työstään hankkeessa” termillä ”luonnolliset henkilöt” tarkoitetaan yliopistojen tai korkeakoulujen palveluksessa olevaa henkilöstöä, jolle tutkimuslaitos maksaa palkkaa (toisin kuin yhden hengen yrityksissä). | Kui palgata tööjõule mõeldud toetuse tulemuseks on abi kogusumma lubatud ülemmäära ületamine, siis vähendatakse toetust palgata tööjõule” [45]. Seoses ühenduse teadusuuringute kuuendas raamprogrammis sisalduva seisukohaga, et „füüsilised isikud ei tohi seoses enda osalemisega projektis ise tööjõukulude hüvitamist nõuda”, väitsid Norra ametiasutused, et termin „füüsilised isikud” viitab ülikoolides/kolledžites töötavatele töötajatele, kes saavad palka teadusasutuselt (mitte üksikettevõtjatelt). |
| Koska tällaiset henkilöt eivät missään tapauksessa voi saada tukea palkaton T&K-henkilöstö -ohjelmasta, Norjan viranomaiset katsovat viittauksen yhteisön kuudenteen tutkimuksen puiteohjelmaan olevan merkityksetön. | Kuna sellised isikud ei ole mingil juhul abikõlblikud saama toetust teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava raames, siis ei pea Norra ametiasutused viidet ühenduse teadusuuringute kuuendale raamprogrammile asjakohaseks. |
| Ehdotetun tuntitaksan osalta Norjan viranomaiset ovat huomauttaneet, että 500 Norjan kruunun tuntitaksan laskennassa perustana käytetty teollisuustyöntekijän nimellinen vuosipalkka on paljon alhaisempi kuin tutkimus- ja kehitystyössä olevan henkilöstön nimellinen vuosipalkka. | Norra ametiasutused märkisid seoses kavandatava tunnitasuga, et 500 Norra kroonise tunnitasu arvutamise lähtepunktiks on tööstustöölise nominaalne aastapalk, mis on palju madalam, kui teadus- ja arendustegevusega tegelevate töötajate nominaalne aastapalk. |
| Koska yksityisyrittäjien ja yhden hengen yritysten työntekijöiden koulutustaso yleensä vastaa tutkimus- ja kehitystyössä olevan henkilöstön korkea-asteen koulutusta, tuntitaksan laskennassa palkaton T&K-henkilöstö -ohjelmaa varten olisi voitu käyttää perustana rakennusinsinöörien korkeampaa ansiotasoa. | Kuna üksikettevõtjate ja ettevõtjate haridustase vastab tavaliselt teadus- ja arendustegevusega tegelevate töötajate kõrgemale haridustasemele, siis oleks võinud teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava tarbeks tunnitasu arvutamisel aluseks võtta ehitusinseneride kõrgemat palka. |
| Vuonna 2005 rakennusinsinöörien vuosipalkka oli 460000 tai 500000 Norjan kruunua (sen mukaan, oliko työntekijällä viiden tai kymmenen vuoden kokemus), joten tuntitaksa olisi 772,80 tai 890,40 Norjan kruunua [46]. | aastal oli see vastavalt 460000 või 530000 Norra krooni (sõltuvalt sellest, kas töötajal oli viie- või kümneaastane töökogemus), mille tulemusena oleks tunnitasu 772,80 või 890,40 Norra krooni [46]. |
| Tämän perusteella Norjan viranomaiset ovat väittäneet, että tuntitaksa on pidetty mahdollisimman alhaisena laskemalla ehdotettu tuntitaksa teollisuustyöntekijän huomattavasti pienemmän nimellisen vuosipalkan perusteella.Kannustavan vaikutuksen osalta Norjan viranomaiset ovat väittäneet, että koska käteisvarojen puute on tärkein ongelma yrityksen käynnistysvaiheessa, kannustava vaikutus on ilmeinen ohjelman pääasiallisen kohderyhmän eli pienyrittäjien ja yhden hengen yrityksien tapauksessa. | Sellega seoses on Norra ametiasutused väitnud, et tehes ettepaneku tunnitasu kohta, mille arvutamiseks on kasutatud palju madalamat tööstustööliste nominaalset aastapalka, sooviti hoida tunnitasu võimalikult madalana. Seoses ergutava mõjuga väidavad Norra ametiasutused, et kuna sularaha on varajases käivitamisetapis tõsine probleem, siis hakkab abikava mõjuma peamisele sihtgrupile (väike- ja üksikettevõtjad) automaatselt ergutavana. |
