| Source | Target | | II ARVIOINTI | HINDAMINE |
| ETA-SOPIMUKSEN 61 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETTU VALTIONTUKI | RIIGIABI OLEMASOLU EMP LEPINGU ARTIKLI 61 LÕIKE 1 TÄHENDUSES |
| ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa: | EMP lepingu artikli 61 lõikes 1 sätestatakse järgmine: |
| ”Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, EY:n jäsenvaltion tai EFTA-valtion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu tämän sopimuksen toimintaan, siltä osin kuin se vaikuttaa sopimuspuolten väliseen kauppaan.” | „Kui käesolevas lepingus ei ole sätestatud teisiti, on igasugune EÜ liikmesriikide või EFTA riikide poolt või riigi ressurssidest ükskõik missugusel kujul antav abi, mis kahjustab või ähvardab kahjustada konkurentsi, soodustades teatud ettevõtjaid või teatud kaupade tootmist, käesoleva lepinguga kokkusobimatu niivõrd, kuivõrd see mõjutab lepinguosalistevahelist kaubandust.” |
| Jotta kyseessä olisi ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki, toimenpiteen on täytettävä seuraavat neljä kumulatiivista edellytystä: i) toimenpiteen on tuotava tuensaajille sellaista taloudellista etua, jota ei saada tavanomaisesta yritystoiminnasta, ii) etuuden on oltava jäsenvaltion myöntämä tai valtion varoista myönnetty tuki, iii) toimenpiteen on oltava valikoiva siten, että se suosii jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ja iv) toimenpiteen on myös vääristettävä kilpailua ja vaikutettava kauppaan sopimuspuolten välillä. | Selleks, et meedet saaks EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses käsitleda riigiabina, peab see täitma neli kumulatiivset kriteeriumit: i) meede peab andma selle saajatele majandusliku eelise, mida nad oma tavapärase äritegevuse käigus ei saaks; ii) eelis peab olema antud riigi poolt või riigi vahenditest; iii) meede peab olema valikuline, soodustama teatavaid ettevõtjaid või teatavate kaupade tootmist, ning iv) meede peab kahjustama konkurentsi ja mõjutama lepinguosalistevahelist kaubandust. |
| Seuraavassa tarkastellaan, täyttyvätkö kaikki neljä kumulatiivista edellytystä käsiteltävänä olevassa tapauksessa. | Järgnevalt vaadeldakse, kas käesoleva juhtumi puhul on kõnealused neli kumulatiivset kriteeriumit täidetud. |
| TALOUDELLINEN HYÖTY | MAJANDUSLIK EELIS |
| Toimenpiteen on tuotava tuensaajille sellaista taloudellista etua, jota ei saada tavanomaisesta yritystoiminnasta. | Meede peab andma selle saajatele majandusliku eelise, mida nad oma tavapärase äritegevuse käigus ei saaks. |
| Palkaton T&K-henkilöstö -ohjelmasta Norjan viranomaiset myöntävät taloudellista tukea veronmaksajille, yritykset mukaan luettuina. | Norra ametiasutused annavad teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava raames rahalist toetust maksumaksjatele, sealhulgas ettevõtjatele. |
| Tukea saavat yritykset siis saavat taloudellisen edun eli tuen, jota ne eivät saisi normaalista yritystoiminnasta. | Ettevõtjad, kellele kõnealust toetust makstakse, saavad seetõttu majandusliku eelise, st toetust, mida nad oma tavategevuse käigus ei saaks. |
| Tuki on lisäksi vapaata yritysverosta. | Peale selle on kõnealused toetused vabastatud ettevõtte tulumaksust. |
| Verovapautus vapauttaa tuensaajat maksusta, jonka ne normaalisti joutuisivat maksamaan budjetistaan. Verovapautus on tämän vuoksi tuen ohella annettava taloudellinen lisäetu. | Maksuvabastus vabastab abisaajad kohustusest, mis tavaliselt tuleb tasuda nende eelarvest ja kujutab seega endast lisaks toetusele veel üht majanduslikku eelist. |
| VALTION VAROJEN MUKANAOLO | RIIGI VAHENDITE OLEMASOLU |
| Tukitoimenpiteen on oltava valtion myöntämä tai valtion varoista myönnetty. | Eelis peab olema antud riigi poolt või riigi vahenditest. |
| Palkaton T&K-henkilöstö -ohjelmasta myönnetyt tuet ovat kauppa- ja teollisuusministeriön eli valtion rahoittamia. Koska tuet ovat vapaita yritysverosta, valtio jää ilman verotuloja. | Teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava raames antavaid toetusi rahastatakse kaubandus- ja tööstusministeeriumi eelarvest ning on seetõttu riigi poolt rahastatud. |
| Verotulojen menetys vastaa verotustukiin käytettyjen valtion varojen määrää [47]. | Peale selle, seoses toetuse vabastamisega ettevõtte tulumaksust viitab maksuvabastus sellele, et riik loobub maksutulust ning maksutulud vähenevad niivõrd, kuivõrd riigi vahendeid kasutatakse maksustamiskuludeks [47]. |
| TIETTYJEN YRITYSTEN TAI TIETTYJEN TUOTANNONALOJEN SUOSIMINEN | TEATAVATE ETTEVÕTJATE VÕI TEATAVATE KAUPADE TOOTMISE SOODUSTAMINE |
| Toimenpiteen on oltava valikoiva toimenpide, joka suosii ”tiettyjä yrityksiä tai tiettyjä tuotannonaloja”. | Meede peab olema valikuline, soodustades „teatavaid ettevõtjaid või teatavate kaupade tootmist”. |
| Ilmoituksessa mainittiin, että palkaton T&K-henkilöstö -ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta kaikille yrityksille niiden koosta, toimialasta tai sijaintialueesta riippumatta. | Teatises märgiti, et teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava raames antavad toetused on kättesaadavad kõigile ettevõtjatele sõltumata nende suurusest, tegevusvaldkonnast ja piirkonnast. |
| Helmikuun 5 päivänä 2003 tehdyssä päätöksessä N:o 16/03/KOL, jolla sallittiin Skattefunn-ohjelman laajentaminen koskemaan kaikkia yrityksiä riippumatta niiden koosta tai toimialasta [48], valvontaviranomainen katsoi, että Skattefunn-ohjelman hallinnointi- ja täytäntöönpanoelin (Norjan tutkimusneuvosto) käytti harkintavaltaansa hankkeisiin sisältyvän tutkimuksen luonteen ja tukitoimenpiteen kannustavan vaikutuksen arvioinnissa. | 5. veebruari 2003. aasta otsusega nr 16/03/COL, millega laiendatakse Skattefunni abikava kohaldamisala kõigile ettevõtjatele sõltumata nende suurusest ja tegevusvaldkonnast, [48]leidis järelevalveamet, et Skattefunni abikava haldaval ja rakendaval ametiasutusel (Norra Teadusnõukogu) oli otsustusõigus projektide teadusuuringute olemuse ning toetusmeetme ergutava mõju hindamisel. |
| Edellä esitetyn sekä sen perusteella, että hankkeiden tukikelpoisuusehdot ovat samat Skattefunn-ohjelmassa ja palkaton T&K-henkilöstö -ohjelmassa ja niitä arvioi sama hallintoviranomainen eli Norjan tutkimusneuvosto, valvontaviranomainen katsoo, että tutkimusneuvosto käyttää harkintavaltaansa myös palkaton T&K-henkilöstö -ohjelman täytäntöönpanossa. | Pidades silmas eespool kirjeldatut ja asjaolu, et projektide abikõlblikkuse määratlemise kriteeriumid nii Skattefunni kui ka teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava puhul on samad ning neid hindab sama haldusasutus (Norra Teadusnõukogu), on järelevalveamet seisukohal, et teadusnõukogul oli otsustusõigus ka teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava rakendamise suhtes. |
| Tässä yhteydessä valvontaviranomainen haluaa muistuttaa, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on katsonut taloudellista tukiohjelmaa hallinnoivien julkisten viranomaisten harkintavallan tarkoittavan, että ohjelma tosiasiassa on valikoiva [49]. | Seetõttu meenutab järelevalveamet, et Euroopa Kohus on vastu võtnud otsuse, et rahaliste toetuste abikavasid haldavate riigi ametiasutuste otsustusõigus tähendab, et selline abikava on de facto valikuline [49]. |
| Valvontaviranomainen päättelee tämän vuoksi, että tällainen ohjelma olisi tosiasiassa valikoiva.Seuraavat Norjan viranomaisten toteamukset itse asiassa vahvistavat, että Norjan tutkimusneuvosto olisi käyttänyt harkintavaltaansa sulkeakseen käytännössä suuremmat yritykset pois tuen piiristä: ”… palkaton T&K-henkilöstö -ohjelman tuensaajien määrittelyyn ei sisälly muodollista suuriin yrityksiin kohdistuvaa syrjintää” ja ”yritykset, joiden vuotuinen liikevaihto tai vuositaseen loppusumma vastaavat EFTAn valvontaviranomaisen antamaa keskisuurten yritysten määritelmää, eivät käytännössä saa tukea palkatonta työvoimaa varten”. | Sellest tulenevalt järeldab järelevalveamet, et selline abikava oleks de facto valikuline. Tõepoolest, Norra ametiasutuste märkused, et kuigi „… teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikavas kehtestatud abisaaja määratluses puudub ametlik diskrimineerimine suurettevõtjate suhtes” (rõhuasetus lisatud), „[ei saa]äriühingud, kelle aastakäive või aastabilansi kogumaht vastab ESA kehtestatud keskmise suurusega ettevõtjate määratlusele, … palgata tööjõule toetust”, kinnitavad, et Norra Teadusnõukogu oleks kasutanud oma otsustusõigust, et takistada toetuste andmist suurettevõtjatele. |
| Edellä esitettyä arviointia sovellettaisiin myös samalla tavoin palkaton T&K-henkilöstö -ohjelmasta tukea saavien vapauttamiseen yritysverosta. | Eespool esitatud hindamine oleks võrdselt kehtiv teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava raames toetusi saanud abisaajate ettevõtte tulumaksust vabastamisel. |
| Tästä syystä Norjan viranomaiset päättivät tutkintamenettelyn aikana rajoittaa palkaton T&K-henkilöstö -ohjelman muodollisesti mikroyrityksiin ja pieniin yrityksiin pk-yrityksille myönnettävää tukea koskevissa valtiontuen suuntaviivoissa [50]esitetyn pk-yritysten määritelmän mukaisesti. | Seetõttu otsustasid Norra ametiasutused ametliku uurimismenetluse käigus ametlikult piirata teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava kohaldamisala ainult mikro- ja väikeettevõtjatele vastavalt nende määratlusele VKEdele antava riigiabi käsitlevates suunistes [50]. |
| Toimenpiteen on vääristettävä kilpailua ja vaikutettava sopimuspuolten väliseen kauppaan. | Meede peab kahjustama konkurentsi ja mõjutama lepinguosaliste vahelist kaubandust. |
| Palkaton T&K-henkilöstö -ohjelmaa sovelletaan kaikkiin Norjaan sijoittautuneisiin talouden toimijoihin. | Teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõuabikava kohaldatakse kõigi Norra majandussektorite suhtes. |
| Norjan ja EU:n välillä käydään laajaa kauppaa, sillä vuonna 2006 Norjan kokonaisviennistä noin 82 prosenttia suuntautui EU:hun, kun taas EU:n osuus Norjan kokonaistuonnista oli noin 69 prosenttia [51].Näissä olosuhteissa valvontaviranomainen katsoo palkaton T&K-henkilöstö -ohjelmasta myönnettävän tuen ja siihen liittyvän verovapautuksen vahvistavan tuensaajien suhteellista asemaa verrattuna muissa ETA-maissa sijaitseviin yrityksiin, jotka kilpailevat vastaavilla liiketoiminta-aloilla. | Arvestades asjaolu, et 2006. aastal moodustas eksport ELi umbes 82 % Norra koguekspordist ning import EList moodustas umbes 69 % Norra koguimpordist, on Norra ja ELi vahelised kaubandussuhted tihedad [51].Sellises olukorras on järelevalveamet arvamusel, et teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava raames antud toetus ja sellega seotud maksuvabastus tugevdavad abisaajate suhtelist positsiooni võrreldes ettevõtjatega, kes tegutsevad teistes EMP riikides ning konkureerivad sarnastes sektorites või ärivaldkondades. |
| Koska suuremmat yritykset on lisäksi muodollisesti jätetty ohjelman ulkopuolelle, ohjelma vahvistaa siitä tukea saavien pienten yritysten ja mikroyritysten asemaa. | Peale selle, toetudes suuremate ettevõtjate ametlikule abikavast kõrvaldamisele, tugevneb abikava raames toetust saavate väike- ja mikroettevõtjate positsioon. |
| Tästä syystä on katsottava, että palkaton T&K-henkilöstö -ohjelma vaikuttaa kauppaan ja vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua. | Teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava mõjutab seega kaubandust ning kahjustab või ähvardab kahjustada konkurentsi. |
| PÄÄTELMÄT | JÄRELDUS |
| Edellä esitetyn perusteella valvontaviranomainen päättelee, että tuen myöntäminen palkaton T&K-henkilöstö -ohjelmasta ja siihen liittyvä verovapautus ovat ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. | Eespool nimetatut silmas pidades järeldab järelevalveamet, et teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava raames toetuse, sealhulgas maksuvabastuse andmine on EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses riigiabi. |
| MENETTELYTAPOJA KOSKEVAT VAATIMUKSET | MENETLUSNÕUDED |
| Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaan ”EFTAn valvontaviranomaiselle on ilmoitettava tuen myöntämistä taimuuttamista koskevasta suunnitelmasta niin ajoissa, että se voi esittää huomautuksensa. […]Asianomainen valtio ei saa panna ehdottamiaan toimenpiteitä täytäntöön ennen kuin menettelyn tuloksena on saatu aikaan lopullinen päätös”. | Järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikes 3 on sätestatud, et „EFTA järelevalveametit tuleb teavitada kõikidest plaanidest abi määramise või muutmise kohta piisavalt aegsasti, et ta võiks avaldada oma arvamuse. […]. Asjaomane riik ei tohi oma kavandatud meedet jõustada enne lõpliku otsuse tegemist”. |
| Norjan viranomaiset ilmoittivat palkaton T&K-henkilöstö -ohjelmasta 14 päivänä lokakuuta 2005 päivätyllä kirjeellä. | Norra ametiasutused teatasid teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikavast 14. oktoobri 2005. aasta kirjaga. |
| Lainsäädännön valmisteluasiakirjojen mukaan [52]palkaton T&K-henkilöstö -ohjelma voi tulla voimaan vasta sen jälkeen, kun siitä on ilmoitettu valvontaviranomaiselle ja tämä on hyväksynyt sen. | Vastavalt ettevalmistavatele õigusaktidele võib teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava jõustuda ainult pärast järelevalveameti teavitamist ja heakskiitu [52]. |
| Tämän vuoksi Norjan viranomaisten hyväksymän palkaton T&K-henkilöstö -ohjelmaa koskevan verolain voimaantulo ja palkaton T&K-henkilöstö -ohjelman suuntaviivaluonnoksen lopullinen hyväksyminen riippuu siitä, antaako valvontaviranomainen ohjelmalle hyväksyntänsä [53]. | Seetõttu sõltuvad nii Norra ametiasutuste antav luba teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava käsitleva maksuseaduse jõustamiseks kui ka teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava suuniste eelnõu lõplik vastuvõtmine järelevalveameti eelnevast heakskiidust abikavale [53]. |
| Näissä olosuhteissa valvontaviranomainen katsoo, että Norjan viranomaiset eivät ole noudattaneet valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaista ilmoitusvelvollisuuttaan ja toimenpidekieltoa. | Sellises olukorras on järelevalveamet arvamusel, et Norra ametiasutused on täitnud järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikest 3 tulenevat teatamise ja ooteaja kohustust. |
| TUEN SOVELTUVUUS ETA-SOPIMUKSEN TOIMINTAAN | ABI KOKKUSOBIVUS |
| Koska valvontaviranomainen on päätellyt palkaton T&K-henkilöstö -ohjelmaan liittyvän valtiontukea, on tutkittava, voidaanko ohjelmaa pitää yhteensopivana ETA-sopimuksen toiminnan kanssa ETA-sopimuksen 61 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti. | Kuna järelevalveamet järeldab, et teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava kujutab endast riigiabi, tuleb uurida, kas abikava võib pidada EMP lepingu toimimisega kokkusobivaks EMP lepingu artikli 61 lõike 2 või 3 alusel. |
| YHTEENSOPIVUUS ETA-SOPIMUKSEN 61 ARTIKLAN 2 KOHDAN KANSSA | KOKKUSOBIVUS EMP LEPINGU ARTIKLI 61 LÕIKEGA 2 |
| Mikään ETA-sopimuksen 61 artiklan 2 kohdan poikkeuksista ei päde käsiteltävänä olevaan tapaukseen, sillä palkaton T&K-henkilöstö -ohjelman tavoitteena ei ole mikään säännöksessä luetelluista tavoitteista. | Teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava puhul ei saa kohaldada ühtki EMP lepingu artikli 61 lõikes 2 sätestatud eranditest, sest abikava ei ole suunatud ühegi selles sättes loetletud eesmärgi saavutamisele. |
| Valtiontukitoimenpiteen katsotaan olevan yhteensopiva ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan a alakohdan kanssa, jos tarkoituksena on edistää talouskehitystä alueilla, joilla elintaso on poikkeuksellisen alhainen tai joilla vallitsee huomattava vajaatyöllisyys. | Riigiabi loetakse EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punkti a alusel EMP lepingu toimimisega kokkusobivaks, kui see on mõeldud väga madala elatustaseme või suure tööpuudusega piirkondade majandusliku arengu edendamiseks. |
| Tällaisia alueita ei kuitenkaan ole eritelty Norjan aluetukikartassa [54], joten kyseistä määräystä ei voida soveltaa.Myöskään ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan b alakohdan poikkeusta ei voida soveltaa, sillä palkaton T&K-henkilöstö -ohjelmasta myönnetyn valtiontuen tavoitteena ei ole edistää Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen toteutumista tai Norjan taloudessa olevan vakavan häiriön poistamista. | Kuna aga Norra regionaalabi kaardil selliseid piirkondi kindlaks määratud ei ole, siis kõnealust sätet ei kohaldata [54].Lisaks sellele ei saa kohaldada EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punktis b sätestatud erandit, sest teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava alusel antava riigiabi mõte ei ole oluliste kogu Euroopale huvi pakkuvate projektide teostamise edendamine ega Norra majanduse tõsiste häirete kõrvaldamine. |
| Sen sijaan ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdassa asetettua poikkeusta, jonka mukaan valtiontuki voidaan katsoa yhteismarkkinoille soveltuvaksi, jos se myönnetään tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen eikä se muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla, voidaan soveltaa. | Kohaldada saab aga võibolla EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punktis c sätestatud erandit, mille kohaselt võib riigiabi ühisturuga kokkusobivaks pidada, kui see soodustab teatava majandustegevuse või teatavate majanduspiirkondade arengut ega kahjusta kaubandustingimusi määral, mis oleks vastuolus ühiste huvidega. |
| Seuraavassa valvontaviranomainen tarkastelee palkaton T&K-henkilöstö -ohjelman yhteensopivuutta ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan kanssa T&K&I-suuntaviivojen perusteella. | Järgnevalt vaatleb järelevalveamet teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava kokkusobivust EMP lepingu toimimisega seoses EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punktiga c teadus- ja arendustegevuseks ning innovatsiooniks antava riigiabi käsitlevate ühenduse suuniste alusel. |
| Tuki tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan | Teadus- ja arendustegevuseks ning innovatsiooniks antav abi |
| T&K&I-suuntaviivojen [55]mukaan tuen oletetaan yleensä olevan ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaista, jos kyseisten suuntaviivojen 5 jaksossa määritellyt ehdot täyttyvät ja tuki kannustaa lisäämään tutkimus- ja kehitystoimintaa suuntaviivojen 6 jakson mukaisesti. | Vastavalt teadus- ja arendustegevuseks ning innovatsiooniks antava riigiabi käsitlevatele suunistele eeldatakse, et EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punktist c tulenev abi on tavaliselt kokkusobiv, kui kõnealuste suuniste 5. jaos sätestatud tingimused on täidetud ning abi kujutab endast vastavalt suuniste 6. jaole stiimulit tegeleda enam teadus- ja arendustegevusega [55]. |
| T&K&I-suuntaviivojen 5 jaksossa luetellaan erityyppisiä tutkimus- ja kehitystoimintoja, kuten ”perustutkimus”, ”teollinen tutkimus” ja ”kokeellinen kehitys”, ja esitetään kuhunkin tutkimustyyppiin sovellettavat tuki-intensiteetit. | Teadus- ja arendustegevuseks ning innovatsiooniks antava riigiabi suuniste 5. jaos on loetletud erinevad teadus- ja arendustegevuse liigid, nagu „alusuuringud”, „rakendusuuringud” ja „tootearendus” ning on märgitud ära abi osatähtsused, mida iga teadustegevuse kategooria suhtes kohaldatakse. |
| T&K&I-suuntaviivojen 2.2 jakson f alakohdan mukaan ”teollisella tutkimuksella” tarkoitetaan ”suunniteltua tutkimusta tai uuden tiedon ja taitojen hankkimiseen pyrkiviä kriittisiä tutkimuksia, joiden tavoitteena on, että näitä tietoja voidaan käyttää uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseen tai että olemassa olevat tuotteet, prosessit tai palvelut paranevat huomattavasti. Kyseeseen tulee myös teollisen tutkimuksen harjoittamiseen, erityisesti geneerisen teknologian validointiin, tarvittavien monimutkaisten järjestelmien komponenttien luominen g alakohdan [kokeellinen kehitys]soveltamisalaan kuuluvia prototyyppejä lukuun ottamatta”. | Teadus- ja arendustegevuseks ning innovatsiooniks antava riigiabi käsitlevate suuniste jao 2.2 alapunktist f ilmneb, et „rakendusuuringute” mõiste hõlmab „kavandatud uuringuid või kriitilisi uuringuid uute teadmiste hankimiseks, et kasutada neid teadmisi uute toodete, protsesside või teenuste arendamisel või selleks, et täiustada märkimisväärselt olemasolevaid tooteid, protsesse või teenuseid. |
| Saman jakson g alakohdassa määrätään, että ”kokeellisella kehittämisellä” tarkoitetaan ”olemassa olevan tieteellisen, teknisen, liiketoiminta- ja muun asiaa koskevan tiedon ja taitojen hankkimista, yhdistämistä, muokkaamista ja käyttöä suunnitelmien ja järjestelyiden tai mallien laatimiseksi uusille, muutetuille tai parannetuille tuotteille, prosesseille tai palveluille. Tämä voi kattaa myös esimerkiksi muuta sellaista toimintaa, jonka tarkoituksena on uusien tuotteiden, prosessien ja palveluiden peruskäsitteiden määrittely, suunnittelu ja dokumentointi. Toimintaan voi kuulua luonnosten, piirustusten, suunnitelmien ja muun aineiston laatimista edellyttäen, että niitä ei ole tarkoitettu kaupalliseen käyttöön. Kokeelliseksi kehittämiseksi katsotaan myös kaupallisesti hyödynnettävissä olevien prototyyppien ja pilottihankkeiden kehittäminen, kun prototyyppi on pakostakin lopullinen kaupallinen tuote ja kun sen tuottaminen pelkästään esittelyä ja validointia varten olisi liian kallista. Jos esittely- tai pilottihankkeita käytetään myöhemmin kaupallisiin tarkoituksiin, tällaisesta käytöstä saatava tulo on vähennettävä tukikelpoisista kustannuksista”. | Sinna kuulub keerukate, rakendusuuringu jaoks vajalike süsteemide koostisosade loomine, eriti geneerilise tehnoloogia valideerimise puhul, välja arvatud prototüübid, mis kuuluvad alapunkti g [tootearendus]kohaldamisalasse”. Sama jao alapunktis g on sätestatud, et „arendustegevust” [õige termin: tootearendus]on määratletud kui „olemasolevate teaduslike, tehnoloogiliste, ärialaste ja teiste asjakohaste teadmiste ja oskuste omandamine, ühendamine, kujundamine ja kasutamine plaanide ja korralduste või projektide loomise eesmärgil uute, muudetud või täiustatud toodete, protsesside või teenuste jaoks. Need võivad sisaldada ka muid tegevusi, mille eesmärk on uute toodete, protsesside või teenuste mõisteline määratlemine, kavandamine ja dokumenteerimine. Tegevuste hulka võivad kuuluda visandite, jooniste, plaanide ja teiste dokumentide koostamine, tingimusel et need ei ole ette nähtud kasutamiseks kaubanduslikul eesmärgil. Tootearenduse hulka kuulub ka kaubanduslikul eesmärgil kasutatavate prototüüpide ja katseprojektide arendamine, kui prototüüp on tingimata kaubanduslik lõpptoode ja kui selle tootmine üksnes demonstreerimise ja valideerimise eesmärgil on liiga kallis. Järgneva näidis- või katseprojektide kaubanduslikul eesmärgil kasutamise korral tuleb sellisest kasutusest saadav mis tahes tulu abikõlblikest kuludest maha arvata.” |
| Valvontaviranomainen katsoo, että palkaton T&K-henkilöstö -ohjelman I osan 2.1 jaksossa esitetyt tukikelpoisten hankkeiden määritelmät ovat yhteensopivia T&K&I-suuntaviivojen 2.2 jakson f ja g alakohdissa esitettyjen ”teollisen tutkimuksen” ja ”kokeellisen kehityksen” määritelmien kanssa. | Järelevalveamet järeldab, et käesoleva otsuse I osa jaos 2.1 esitatud teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava abikõlblike projektide kirjeldused on kooskõlas teadus- ja arendustegevuseks ning innovatsiooniks antava riigiabi suuniste jao 2.2 alapunktides f ja g esitatud „rakendusuuringute” ja „arendustegevuse” kirjeldusega. |
| Tuki-intensiteetit | Abi osatähtsused |
| T&K&I-suuntaviivojen 5.1.2 jakson mukaan teolliseen tutkimukseen myönnettävän tuen sallittu bruttointensiteetti on 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista ja kokeellisen kehityksen osalta 25 prosenttia. | Vastavalt teadus- ja arendustegevuseks ning innovatsiooniks antava riigiabi käsitlevate suuniste jaole 5.1.2 on abi lubatud brutoosatähtsus rakendusuuringute ja tootearenduse puhul vastavalt 50 % ja 25 % abikõlblikest kuludest. |
| Lisäksi kun tukea myönnetään pienille ja keskisuurille yrityksille (kuten on määritelty pk-yritysten tukea koskevan ryhmäpoikkeusasetuksen [56]liitteessä), 5.1.3 jakson mukaan keskisuurille yrityksille voidaan myöntää lisätukea 10 prosenttia ja pienille yrityksille 20 prosenttia. | Peale selle võib vastavalt jaole 5.1.3 abi osatähtsust suurendada 10 protsendipunkti võrra keskmise suurusega ettevõtjate puhul ja 20 protsendipunkti võrra väikeettevõtjate puhul, kui abi antakse VKEdele (mis on määratletud grupierandi määruse lisas, mis käsitleb VKEdele antavat abi) [56]. |
| Tämän vuoksi sallittu tuki-intensiteetti on enintään 60 prosenttia (keskisuurille yrityksille) tai 70 prosenttia (pienille yrityksille) tukikelpoisista kustannuksista, kun kyseessä on teollinen tutkimus. | Sellega tõuseb rakendusuuringute puhul lubatav abi osatähtsus keskmise suurusega ettevõtjate puhul 60 protsendini ja väikeettevõtjate puhul 70 protsendini abikõlblikest kuludest. |
| Kun kyseessä on kokeellinen kehitys, tuki-intensiteetti on enintään 35 prosenttia keskisuurille yrityksille ja 45 prosenttia pienille yrityksille.Vaikka Norjan viranomaiset ovat ilmoittaneet palkaton T&K-henkilöstö -ohjelmasta myönnettävän tuen intensiteetit sekä pk-yritysten että suurten yritysten osalta, on muistettava, että Norjan viranomaiset ovat päättäneet rajoittaa tukiohjelman kattamaan vain mikroyritykset ja pienet yritykset. | Tootearenduse puhul tõuseb abi maksimaalne osatähtsuse keskmise suurusega ettevõtjate puhul 35 protsendini ja väikeettevõtjate puhul 45 protsendini.Kuigi Norra ametiasutused on teatanud nii VKEde kui ka suurettevõtjate suhtes teadus- ja arendustegevuse palgata tööjõu abikava raames kohaldatavad abi osatähtsused, tuletatakse meelde, et Norra ametiasutused on otsustanud piirata kõnealuse abikava kohaldamisala ainult mikro- ja väikeettevõtjatega. |
| Tämän vuoksi vain pk-yritysten tuki-intensiteetillä (20 prosenttia) on merkitystä. | Seega on asjaomane ainult VKEde suhtes kohaldatav abi osatähtsus (20 %). |
| Tuki on verovapaata, ja veroaste on tällä hetkellä 28 prosenttia. | Toetuse suhtes kohaldatakse praegu 28 % maksuvabastust. |
| Tuen bruttointensiteetti on siis 27,8 prosenttia [57]. | Abi brutoosatähtsus on seega 27,8 % [57]. |
