| Source | Target | | KATSOO, että ETA:n valtiontukisääntöjen yhtenäinen soveltaminen on varmistettava koko Euroopan talousalueella, | ARVESTADES, et EMP riigiabi eeskirjade ühetaoline kohaldamine tuleb tagada kogu Euroopa Majanduspiirkonnas, |
| KATSOO, että ETA-sopimuksen liitteen XV lopussa olevan luvun ”Yleistä” II kohdan mukaan valvontaviranomaisen on komissiota kuultuaan annettava säädökset, jotka vastaavat komission antamia säädöksiä, | ARVESTADES, et EMP lepingu XV lisa lõpus oleva peatüki „ÜLDIST” II punkti kohaselt peab järelevalveamet pärast komisjoniga konsulteerimist vastu võtma Euroopa Komisjoni vastuvõetud õigusaktidega kooskõlas olevaid õigusakte, |
| ON kuullut komissiota, | OLLES konsulteerinud Euroopa Komisjoniga, |
| VALVONTAVIRANOMAINEN muistuttaa kuulleensa EFTA-valtioita Islannille, Liechtensteinille ja Norjalle lähetetyillä kirjeillä, | MEENUTADES, et järelevalveamet on konsulteerinud EFTA riikide Islandi, Liechtensteini ja Norraga kirjavahetuse teel, |
| Muutetaan valtiontuen suuntaviivojen viite- ja diskonttokorkoja koskevaa lukua. | Riigiabi suuniste viite- ja diskontomäärasid käsitlevat peatükki muudetakse. |
| Uusi luku on tämän päätöksen liitteenä I. | Uus peatükk esitatakse käesoleva otsuse I lisas. |
| Muutetaan valtiontuen suuntaviivojen valtiontakauksia koskevaa lukua. | Riigiabi suuniste garantiina antavat riigiabi käsitlevat peatükki muudetakse. |
| Uusi luku on tämän päätöksen liitteenä II. | Uus peatükk esitatakse käesoleva otsuse II lisas. |
| Muutetaan valtiontuen suuntaviivoja sisällyttämällä niihin rautatieyrityksille myönnettävää valtiontukea koskeva uusi luku. | Riigiabi suuniseid muudetakse, lisades keskkonnakaitseks antavat riigiabi käsitleva peatüki. |
| Uusi luku on tämän päätöksen liitteenä III. | Uus peatükk esitatakse käesoleva otsuse III lisas. |
| Muutetaan valtiontuen suuntaviivoja sisällyttämällä niihin sääntöjenvastaisen ja yhteismarkkinoille soveltumattoman valtiontuen takaisinperintää koskeva uusi luku. | Riigiabi suuniseid muudetakse, lisades ebaseadusliku ja EMP lepinguga kokkusobimatu riigiabi tagasinõudmist käsitleva peatüki. |
| Uusi luku on tämän päätöksen liitteenä IV. | Uus peatükk esitatakse käesoleva otsuse IV lisas. |
| Muutetaan valtiontuen suuntaviivoja sisällyttämällä niihin elokuvien ja muiden audiovisuaalisten teosten tukemista koskeva uusi luku. | Riigiabi suuniseid muudetakse, lisades kinematograafia- ja muudele audiovisuaalteostele riigiabi andmist käsitleva peatüki. |
| Uusi luku on tämän päätöksen liitteenä V. | Uus peatükk esitatakse käesoleva otsuse V lisas. |
| Poistetaan kanteluja koskeva valtiontuen suuntaviivojen luku ”Lomake oletettua sääntöjenvastaista valtiontukea koskevien kantelujen tekemiseksi”. | Riigiabi suunistest jäetakse välja kaebusi käsitlev peatükk (kaebuste esitamise näidisvorm). |
| Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2008. | Brüssel, 17. detsember 2008 |
| Jäljempänä ’pöytäkirja 3’. | Edaspidi „protokoll nr 3”. |
| Suuntaviivat ETA-sopimuksen 61 ja 62 artiklan sekä valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan 1 artiklan soveltamista ja tulkitsemista varten, valvontaviranomainen hyväksynyt ja antanut 19 päivänä tammikuuta 1994 (EYVL L 231, 3.9.1994, s. 1, ja ETA-täydennysosa N:o 32, 3.9.1994, s. 1). | Suunised EMP lepingu artiklite 61 ja 62 ning järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 artikli 1 kohaldamiseks ja tõlgendamiseks, mille EFTA järelevalveamet võttis vastu ja avaldas 19. jaanuaril 1994 ning mis on avaldatud Euroopa Liidu Teatajas (edaspidi „EÜT” või „ELT”), L 231, 3.9.1994, lk 1 ja EMP kaasandes nr 32, 3.9.1994, lk 1 (edaspidi „riigiabi suunised”). |
| VIITE- JA DISKONTTOKOROT [1]Valvontaviranomainen käyttää viite- ja diskonttokorkoja valtiontukien valvonnan puitteissa. | VIITE- JA DISKONTOMÄÄRAD [1]Ühenduse teostatava riigiabi järelevalve raamistikus kasutab komisjon nii viite- kui ka diskontomäärasid. |
| Viite- ja diskonttokorkoja käytetään markkinakorkojen kuvaajina, ja niitä sovelletaan erityisesti useassa erässä maksetun tuen avustusekvivalentin määrittämiseen ja korkotukiohjelmista myönnettyjen tukien määrän laskemiseen. | Viite- ja diskontomäärasid kohaldatakse turumäära indikaatorina eelkõige mitme osamaksena välja makstava abi toetusekvivalendi mõõtmiseks ning intressitoetuse skeemidest tuleneva abi osakaalu arvutamiseks. |
| Niitä käytetään myös tarkistamaan, että tuki on vähämerkityksistä tukea koskevan säännön ja ryhmäpoikkeusasetusten mukainen. | Samuti kasutatakse kõnealuseid määrasid nii vähese tähtsuse abi eeskirjale kui ka grupierandi määrustele vastavuse kontrollimiseks. |
| Valvontaviranomainen on hyväksynyt seuraavan menetelmän, jota sovelletaan viitekorkojen määrittelyssä: | Seepärast võtab järelevalveamet vastu järgmise viitemäärade kindlaksmääramise metoodika: |
| Laskentaperusta: 12 kuukauden IBOR | Arvutamise alus: ühe aasta IBOR |
| Peruskorko perustuu 12 kuukauden rahamarkkinakorkoihin. | Baasmäära aluseks on üheaastased rahaturu intressimäärad. |
| Valvontaviranomainen varaa itselleen oikeuden käyttää tietyissä tapauksissa lyhyempiä tai pidempiä maksuaikoja. | Järelevalveamet jätab endale õiguse teatud juhtudel kasutada lühemaid või pikemaid tähtaegu. |
| Jos kyseisiä korkotietoja ei ole saatavilla, käytetään kolmen kuukauden rahamarkkinakorkoja. | Kui kõnealused määrad ei ole kättesaadavad, siis kasutatakse kolmekuulisi rahaturu intressimäärasid. |
| Jos vastaavia tai riittävän luotettavia tietoja ei ole, valvontaviranomainen voi poikkeustapauksissa tiiviissä yhteistyössä asianomais(t)en EFTA-valtio(ide)n kanssa ja pääsääntöisesti asianomaisesta keskuspankista saatujen tietojen perusteella määrittää muun laskentaperustan. | Usaldusväärsete või samaväärsete andmete puudumisel või erandjuhtudel võib järelevalveamet tihedas koostöös asjaomase EFTA riigiga (asjaomaste EFTA riikidega) ja tuginedes põhimõtteliselt asjaomase riigi keskpanga andmetele määrata kindlaks muu arvutamise aluse. |
| Marginaalit | Marginaalid |
| Luokitus | Reitingukategooria |
| Hyvä | Suured |
| Tavanomainen | Tavalised |
| Heikko | Väiksed |
| Erittäin hyvä (AAA-A) | Kõrge (AAA-A) |
| Hyvä (BBB) | Hea (BBB) |
| Tyydyttävä (BB) | Rahuldav (BB) |
| Heikko (B) | Madal (B) |
| Huono / Yritys taloudellisissa vaikeuksissa (CCC tai huonompi) | Nõrk/finantsraskused (CCC ja madalam) |
| Peruskorkoon lisätään yleensä 100 peruspistettä. | Tavaliselt lisatakse baasmäärale 100 baaspunkti. |
| Kyseessä ovat lainat yrityksille, joilla on joko i) tyydyttävä luottoluokitus ja hyvät vakuudet tai ii) hyvä luottoluokitus ja tavanomaiset vakuudet. | Seda kohaldatakse laenude suhtes, mida antakse i) ettevõtjatele, kellel on rahuldav reiting ja suured tagatised, ning ii) ettevõtjatele, kellel on hea reiting ja tavalised tagatised. |
| Jos lainanottajasta ei ole käytettävissä luottotietoja tai luokitus tehdään taseeseen perustuvalla menetelmällä (esimerkiksi tietyt erityistä tarkoitusta varten perustetut yritykset ja toimintansa vasta käynnistäneet yritykset), peruskorkoon on käytettävissä olevista vakuuksista riippuen lisättävä vähintään 400 peruspistettä. Marginaali ei myöskään voi koskaan olla alempi kuin emoyhtiöön sovellettava marginaali. | Kui laenuvõtja kohta puuduvad andmed varasemate laenude ja nende tagasimaksmise kohta või tal ei ole bilansile tuginevat krediidireitingut (näiteks teatavad eriotstarbelised või tegevust alustavad ettevõtjad), tuleks baasmäära suurendada vähemalt 400 baaspunkti võrra (sõltuvalt tagatistest) ning marginaal ei tohi kunagi olla madalam emaettevõtja suhtes kohaldatavast. |
| Luottoluokituksia ei myöskään ole välttämätöntä hankkia erikoistuneilta luokituslaitoksilta vaan yhtä hyvin voidaan soveltaa kansallisia luokitusjärjestelmiä tai pankkien käyttämiä maksuhäiriöriskiä ennustavia luokitusjärjestelmiä [4]. | Krediidireitinguid ei pea andma reitinguagentuurid – riiklikud reitingusüsteemid ja pankade kasutatavad kahjumäärasid kajastavad reitingusüsteemid on samaväärselt tunnustatud [4]. |
| Edellä mainittuja marginaaleja voidaan tarkistaa ajoittain markkinatilanteen huomioon ottamiseksi. | Eespool esitatud marginaale võidakse turuolukorra arvessevõtmiseks aeg-ajalt läbi vaadata. |
| Tarkistus | Ajakohastamine |
| Viitekorkoa tarkistetaan kerran vuodessa. Peruskorko lasketaan edellisen vuoden syys-, loka- ja marraskuussa voimassa olleen 12 kuukauden IBOR-koron perusteella. | Viitemäära ajakohastatakse igal aastal. Seega arvutatakse baasmäär eelmise aasta septembris, oktoobris ja novembris kehtinud ühe aasta IBORi alusel. |
| Jotta voidaan ottaa huomioon merkittävät ja äkkinäiset vaihtelut, korkoa tarkistetaan aina kun kolmen edellisen kuukauden ajalta laskettu keskikorko poikkeaa voimassa olevasta korosta yli 15 prosenttia. | Võttes lisaks arvesse märkimisväärseid ja äkilisi kõikumisi, ajakohastatakse kõnealust määra alati siis, kui kolme eelneva kuu alusel arvutatud keskmine määr erineb kehtivast määrast rohkem kui 15 % võrra. |
| Uusi korko tulee voimaan laskennassa käytettyjä kuukausia seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä. | Selline uus määr kehtib alates arvutuses kasutatud kuudele järgneva teise kuu esimesest päevast. |
| Diskonttokorko: nykyarvon laskeminen | Diskontomäär: nüüdispuhasväärtuse arvutamine |
| Viitekorkoa käytetään myös diskonttokorkona laskettaessa nykyarvoja. | Viitemäära kasutatakse ka diskontomäärana nüüdisväärtuse arvutamisel. |
| Diskonttokorkona käytetään periaatteessaperuskorkoa, johon on lisätty 100 peruspisteen kiinteä marginaali. | Selleks kasutatakse üldiselt baasmäära, mida on suurendatud 100 baaspunkti suuruse kindla marginaali võrra. |
| Tätä menetelmää sovelletaan 1. päivästä tammikuuta 2009. | Käesolev metoodika hakkab kehtima alates 1. jaanuarist 2009. |
| Tämä luku vastaa komission tiedonantoa viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta (EUVL C 14, 19.1.2008, s. 6); http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri = OJ:C:2008:014:0006:0009:FI:PDF. | Käesolev peatükk vastab komisjoni teatisele viite- ja diskontomäärade kindlaksmääramise meetodi läbivaatamise kohta (ELT C 14, 19.1.2008, lk 6, veebiaadress http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServs.do?uri = OJ:C:2008:014:0006:0009:ET:PDF). |
| Tavanomaisina vakuuksina pidetään vakuuksia, jotka rahoituslaitokset yleensä vaativat myöntämiensä lainojen vakuudeksi. | Tavalisi tagatisi tuleb mõista tagatise tasemena, mida finantseerimisasutused nõuavad tavaliselt oma laenude tagamiseks. |
| Vakuustasoa voidaan mitata tappio-osuudella (loss given default, LGD), joka on prosenttiosuutena ilmaistu odotettu tappio velallisen velasta, kun otetaan huomioon vakuuksista ja konkurssipesän varoista saatavat määrät; näin ollen tappio-osuus on käänteisesti verrannollinen vakuuksien laatuun. | Tagatiste taset saab mõõta maksejõuetusest tingitud kahju määrana, milleks on oodatav kahju võlgniku laenuriski protsendina, arvestades tagatistest ja pankrotivarast saadavaid summasid; järelikult on maksejõuetusest tingitud kahju määr pöördvõrdeline tagatiste väärtusega. |
| Tässä luvussa oletetaan, että ”hyvien” vakuuksien tappio-osuus on enintään 30 prosenttia, ”tavanomaisten” 31–59 prosenttia ja ”heikkojen” vakuuksien vähintään 60 prosenttia. | Käesolevas peatükis eeldatakse, et suurte tagatiste korral on maksejõuetusest tingitud kahju määr väiksem kui 30 % või sellega võrdne, tavaliste tagatiste korral jääb maksejõuetusest tingitud kahju määr vahemikku 31–59 % ning väikeste tagatiste korral on maksujõuetusest tingitud kahju määr suurem kui 60 % või sellega võrdne. |
| Lisätietoja tappio-osuuden käsitteestä, ks. Basel II: International Convergence of Capital Measurement and Capital Standards: A Revised Framework – Comprehensive Version, joka on saatavissa seuraavassa Internet-osoitteessa: http://www.bis.org/publ/bcbs107.htm. | Täpsema ülevaate saamiseks maksejõuetusest tingitud kahju määrast vt Basel II: kapitali mõõtmise ja kapitalinõuete rahvusvaheline lähendamine: läbivaadatud raamistik – terviklik versioon (Basel II: International Convergence of Capital Measurement and Capital Standards: A Revised Framework — Comprehensive Version), http://www.bis.org/publ/bcbs128.pdf. |
| Tämä ei rajoita valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettuihin suuntaviivoihin (EUVL L 97, 15.4.2005, s. 41) sisältyvien pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevien määräysten soveltamista, eikä varsinkaan suuntaviivojen 24 kohdan a alakohdan soveltamista, jonka mukaan ”lainasta on perittävä korkoa, joka on vähintään yhtä korkea kuin vakaassa taloudellisessa tilanteessa olevilta yrityksiltä lainoista perittävä korko ja ainakin yhtä korkea kuin valvontaviranomaisen vahvistama viitekorko”. | See ei piira päästmiseks ja ümberkorraldamiseks antavat abi käsitlevate erisätete kohaldamist, mis on sätestatud suunistes raskustes olevate äriühingute päästmiseks ja ümberkorraldamiseks antava riigiabi kohta, ELT L 97, 15.4.2005, lk 41, eelkõige punkti 24 alapunktis a, milles viidatakse intressimäärale, „mis on vähemalt võrreldav heas majanduslikus olukorras olevatelt äriühingutelt võetava intressiga ja eelkõige järelevalveameti poolt vastuvõetud viiteintressiga”. |
| Näin pelastamistukitapauksissa sovelletaan 12 kuukauden IBOR-korkoa, johon on lisätty vähintään 100 peruspistettä. | Seega kohaldatakse päästmiseks antava abi suhtes ühe aasta IBORi, mida on suurendatud vähemalt 100 baaspunkti võrra. |
| Yleisimmin käytettyjä luottoluokitusmenetelmiä vertaillaan muun muassa Kansainvälisen järjestelypankin (BIS) valmisteluasiakirjan (working paper) N:o 207 taulukossa 1: http://www.bis.org/publ/bcbs107.htm. | Kõige enam kasutatavate krediidireitingu mehhanismide võrdlus on näiteks kättesaadav Rahvusvaheliste Arvelduste Panga töödokumendi nr 207 tabelis 1: http://www.bis.org/publ/work207.pdf |
| VALTIONTAKAUKSET [1]1. | RIIKLIKUD TAGATISED [1]1. |
| 1 JOHDANTO | SISSEJUHATUS |
