| Source | Target | | Taustaa | Taust Käesoleva peatükiga ajakohastatakse EFTA järelevalveameti lähenemist garantiina antavale riigiabile. |
| Tässä luvussa tarkistetaan EFTAn valvontaviranomaisen lähestymistapaa takauksina myönnettyjen valtiontukien osalta ja pyritään antamaan EFTA-valtioille yksityiskohtaisempia tietoja niistä periaatteista, joille EFTAn valvontaviranomainen aikoo perustaa tulkintansa ETA-sopimuksen 61 ja 62 artiklasta sekä valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjasta 3 sekä näiden määräysten soveltamisesta valtiontakauksiin. | Teatise eesmärk on anda EFTA riikidele üksikasjalikumad juhised põhimõtete kohta, mille alusel EFTA järelevalveamet kavatseb tõlgendada EMP lepingu artikleid 61 ja 62 ning järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 ja neid riigigarantiide suhtes kohaldada. |
| Nämä periaatteet on vahvistettu valtiontakauksia koskevissa EFTAn valvontaviranomaisen valtiontuen suuntaviivoissa [2]. | Need põhimõtted on praegu sätestatud EFTA järelevalveameti suuniste peatükis, milles käsitletakse garantiidena antavat riigiabi [2]. |
| Kyseisen luvun soveltamisesta vuoden 2000 jälkeen saatu kokemus viittaa siihen, että EFTAn valvontaviranomaisen linjausta tällä alueella olisi tarkistettava. | Alates 2000. aastast peatüki kohaldamisest saadud kogemused näitavad, et EFTA järelevalveameti poliitika selles valdkonnas tuleks läbi vaadata. |
| Tässä yhteydessä EFTAn valvontaviranomainen haluaa muistuttaa esimerkiksi Euroopan komission viime aikojen käytännöstä useissa päätöksissä [3], jotka liittyvät tarpeeseen järjestää erillinen arviointi jokaiseen järjestelmään liittyvään takaukseen liittyvistä tappioriskeistä. | Sellega seoses soovib EFTA järelevalveamet meenutada näiteks Euroopa Komisjoni hiljutist otsustuspraktikat seoses mitme konkreetse juhtumiga, [3]pidades silmas vajadust hinnata kahju saamise ohtu eraldi igale abikavale antava garantii puhul. |
| EFTAn valvontaviranomaisen tarkoituksena on tehdä tällä alalla noudattamastaan politiikasta mahdollisimman avointa ja että valvontaviranomaisen päätökset ovat ennakoitavissa sekä varmistaa kaikkien osapuolten tasapuolinen kohtelu. | EFTA järelevalveamet kavatseb edaspidi muuta oma poliitika selles valdkonnas võimalikult läbipaistvaks, et otsused oleksid prognoositavad ja tagataks võrdne kohtlemine. |
| Erityisesti EFTAn valvontaviranomainen haluaa antaa pienille ja keskisuurille yrityksille, jäljempänä ’pk-yritykset’ ja EFTA-valtioille mahdollisuuden safe harbour -järjestelmän antamaan suojaan määrittämällä yksittäiselle yritykselle sen luottoluokituksen perusteella vähimmäismarginaalin, joka valtiontakauksesta olisi perittävä, jotta takausta ei katsottaisi ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan mukaisesti tueksi. | Eelkõige soovib EFTA järelevalveamet pakkuda väikestele ja keskmise suurusega ettevõtjatele (edaspidi „VKE”) ning EFTA riikidele võimalust konkreetse äriühingu puhul ja selle finantsnäitajate põhjal õiguskindlalt ette määrata, kui suur peaks olema riigigarantiiks makstav minimaalne garantiitasu, mida ei saa pidada abiks EFTA lepingu artikli 61 lõike 1 mõistes. |
| Lisäksi kaikenlainen vaje perityssä takausmaksussa tähän tasoon verrattuna katsottaisiin tukiosuudeksi. | Samamoodi, kui garantiipreemiat makstakse sellest alammäärast vähem, võib seda vahet pidada abielemendiks. |
| Takaustyypit | Garantii liigid |
| Yleisimmässä muodossaan takaukset liittyvät lainaan tai muuhun rahoitussitoumukseen, josta lainanottaja sopii lainanantajan kanssa. Takaukset voidaan myöntää yksittäisinä takauksina tai takausjärjestelmiin kuuluvina. | Garantiid on enimlevinud kujul seotud laenusaaja poolt laenuandjaga kokku lepitud laenuga või muu rahalise kohustusega. Garantiisid võib anda üksikgarantiidena või garantiikavade raames. |
| Takausmuodot voivat kuitenkin olla erilaisia esimerkiksi niiden oikeusperustasta, rahoitustoimen luonteesta ja takauksen kestosta riippuen. Luettelo ei ole tyhjentävä, mutta seuraavat takausmuodot voidaan yksilöidä: | Garantii liike võib olla siiski erinevaid olenevalt õiguslikust alusest, tehingu laadist, kestusest jne. Garantii võib olla (loetelu ei ole ammendav): |
| yleistakaukset eli yrityksille sellaisenaan myönnettävät takaukset, jotka eroavat tiettyyn rahoitustoimeen, kuten lainaan tai pääomasijoitukseen, liittyvistä takauksista, | üldgarantii, st ettevõtjale kui tervikule antav garantii (erinevalt garantiist, mis on seotud konkreetse tehinguga, nagu laen, omakapitaliinvesteering jne); |
| tietyn välineen kautta myönnetyt takaukset, jotka eroavat yrityksen oikeudelliseen muotoon liittyvistä takauksista, | konkreetse vahendiga antav garantii (erinevalt ettevõtja õigusliku vormiga seotud garantiist); |
| suoraan myönnetyt takaukset tai ensimmäisen tason takaajalle myönnetyt vastatakaukset; | vahetult antav garantii või esimese taseme garandile antav vastugarantii; |
| Samaa periaatetta sovelletaan myös silloin kun valtio hyväksyy rajoittamattoman vastuun yrityksen veloista hankkiessaan osakkuuden siitä sen sijaan, että valtio rajoittaisi vastuutaan. | Sama kehtib, kui riik omandab osaluse ettevõttes ning seejuures asendatakse tavapärane piiratud vastutus piiramatu vastutusega; |
| selvästi sopimukseen (kuten muodolliset sopimukset, hallinnolliset kirjeet) tai muuhun oikeudelliseen lähteeseen liittyvät takaukset, jotka eroavat takauksista, joiden muoto ei ole yhtä ilmeinen (kuten liitekirjeet, suulliset sitoumukset) ja joissa takauksen tarjoaman suojan taso voi vaihdella. | garantii, mis tuleneb selgelt lepingust (nagu näiteks ametlikud lepingud, esmahinnangud) või mõnest muust õiguslikust allikast(erinevalt garantiist, mille vorm on vähem selgepiiriline, näiteks kaaskiri, suuline kohustus), mille antav kindlustunne võib olla erineva tasemega. |
| Luvun rakenne ja soveltamisala | Teatise struktuur ja kohaldamisala |
| Tässä luvussa tarkoitetaan | Käesolevas peatükis kasutatakse järgmisi mõisteid: |
| ’takausjärjestelmällä’ välinettä, jolla voidaan ilman erillisiä täytäntöönpanotoimenpiteitä myöntää takauksia tietyt edellytykset (takauksen kesto, taattava määrä, perustana oleva rahoitustoimi sekä yrityksen tyyppi ja koko) täyttäville yrityksille (esimerkiksi pk-yritykset); | „garantiikava” on mis tahes vahend, mille raames saab ettevõtjatele anda garantiisid ilma täiendavate meetmete rakendamise vajaduseta, pidades silmas teatavaid tingimusi kehtivuse, summa, seotud tehingute ning ettevõtjate tüübi või suuruse suhtes (nt VKEd); |
| ’yksittäisellä takauksella’ yritykselle myönnettyä takausta, jota ei ole myönnetty takausjärjestelmän perusteella. | „üksikgarantii” on ettevõtjale antav mis tahes garantii, mida ei anta garantiikava raames. |
| Tämän luvun 3 ja 4 jakso on suunniteltu sovellettaviksi suoraan takauksiin, jotka liittyvät tiettyihin rahoitustoimiin, kuten lainaan. | Käesoleva peatüki jaotised 3 ja 4 on ette nähtud vahetult kohaldamiseks kõigi garantiide puhul, mis on seotud konkreetse finantstehinguga nagu laen. |
| EFTAn valvontaviranomainen katsoo, että nimenomaan näissä tapauksissa on voitava luokitella, ovatko takaukset valtiontukea vai eivät, koska tapauksia esiintyy usein ja niihin liittyvät määrät voidaan yleensä laskea. | Kuna need juhtumid on sagedased ja neid on enamasti võimalik arvudes väljendada, leiab EFTA järelevalveamet, et nende puhul on eriti oluline määrata kindlaks, kas garantii kujutab endast riigiabi või mitte. |
| Koska useimmissa tapauksissa takauksen kohteena oleva rahoitustoimi on laina, tässä luvussa viitataan jäljempänä takauksen ensisijaiseen edunsaajaan ’lainanottajana’ ja tahoon, jonka riskiä valtiontakaus vähentää, ’lainanantajana’. | Arvestades, et enamikul juhtudel on garantiiga kaetud tehinguks laen, nimetatakse peamist tagatisest abisaajat edaspidi „laenusaajaks” ja asutust, kelle risk riigigarantii tõttu väheneb, „laenuandjaks”. |
| Näiden kahden termin käytöllä pyritään myös helpottamaan tekstin perusteiden ymmärtämistä, koska lainan perusperiaate on laajalti ymmärretty. | Nende kahe konkreetse termini kasutamise eesmärk on ka hõlbustada teksti aluspõhimõtete mõistmist, kuna laenu mõiste tähendus on lai. |
| Tästä ei kuitenkaan seuraa, että 3 ja 4 jaksoa voidaan soveltaa vain lainatakaukseen. | Sellest ei järeldu siiski, et jaotisi 3 ja 4 kohaldatakse ainult laenugarantii suhtes. |
| Niitä sovelletaan kaikkiin takauksiin, joihin liittyy samanlainen riskinsiirto, kuten pääomasijoituksissa, olettaen että asiaankuuluva riskiprofiili (mukaan lukien mahdollinen vakuuksien puute) on otettu huomioon. | Need kehtivad kõigi garantiide puhul, kus esineb samalaadne riski ülekandmine, näiteks omakapitaliinvesteeringute puhul, tingimusel, et arvestatakse asjaomast riskiprofiili (sealhulgas võimalikku tagatiste puudumist). |
| Tätä lukua sovelletaan kaikkiin talouden aloihin mukaan lukien kuljetussektori, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisiä aloja koskevien erityisten takaussääntöjen soveltamista. | Käesolevat peatükki kohaldatakse kõigi majandusharude, sealhulgas transpordisektori suhtes, ilma et see piiraks asjaomase sektoriga seotud garantiide suhtes kehtivate erieeskirjade kohaldamist. |
| Tämä luku ei koske vientiluottotakuita. | Käesolevat peatükki ei kohaldata ekspordikrediidi garantiide suhtes. |
| Muut takaustyypit | Muud garantiiliigid |
| Mikäli tiettyihin takausmuotoihin (ks. 1.2 jakso), esimerkiksi vakuutustakuuseen, sisältyy riskinsiirto takaajalle eikä niillä ole yhtä tai useampaa 1.3 jaksossa mainituista erityisominaisuuksista, on laadittava tapauskohtainen analyysi, johon sovelletaan tarpeen mukaan tämän luvun jaksoja tai siinä kuvattuja menettelyjä. | Kui teatavate garantiiliikidega (vt punkt 1.2) kaasneb riski ülekandmine garandile ja kui need ei vasta vähemalt ühele punktis 1.3 sätestatud erikriteeriumile, näiteks kindlustusgarantiid, tuleb iga juhtumit analüüsida eraldi, kohaldades vajaduse korral käesolevas peatükis kirjeldatud asjakohaseid osi või meetodeid. |
| Puolueettomuus | Erapooletus |
| Tämä luku ei rajoita ETA-sopimuksen 125 artiklan soveltamista eikä se rajoita EFTA-valtioiden sääntöjä omistusoikeusjärjestelmistä. | Käesolev peatükk ei piira EMP lepingu artikli 125 kohaldamist ega mõjuta seetõttu omandiõigust käsitlevate eeskirjade kohaldamist EFTA riikides. |
| ETA-sopimuksessa suhtaudutaan puolueettomasti sekä julkiseen että yksityiseen omistukseen. | EMP leping on avalik-õigusliku omandi ja eraomandi suhtes erapooletu. |
| Erityisesti yksinomaan se, että yrityksen omistus on enimmäkseen julkinen ei sinällään tarkoita, että kyseessä on valtiontakaus, jollei asiaan liity eksplisiittisiä tai implisiittisiä takaustekijöitä. | Eelkõige ei piisa garantii pidamiseks riigigarantiiks üksnes asjaolust, et ettevõte on suures osas avalik-õiguslikus omandis, kui garantiis pole ühtegi otsest või kaudset tagatise elementi. |
| 61 ARTIKLAN 1 KOHDAN SOVELLETTAVUUS | ARTIKLI 61 LÕIKE 1 KOHALDATAVUS |
| Yleisiä huomautuksia | Üldised märkused |
| ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa todetaan, että jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, EY:n jäsenvaltion tai EFTA-valtion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu ETA-sopimuksen toimintaan, siltä osin kuin se vaikuttaa sopimuspuolten väliseen kauppaan. | EMP lepingu artikli 61 lõikes 1 on sätestatud, et igasugune EÜ liikmesriikide või EFTA riikide poolt või riigi ressurssidest ükskõik missugusel kujul antav abi, mis kahjustab või ähvardab kahjustada konkurentsi, soodustades teatud ettevõtjaid või teatud kaupade tootmist, on EMP lepinguga kokkusobimatu niivõrd, kuivõrd see mõjutab lepinguosaliste vahelist kaubandust. |
| Näitä yleisiä arviointiperusteita sovelletaan myös takauksiin. | Need üldkriteeriumid kehtivad ka garantiide kohta. |
| Mitä tulee muihin mahdollisiin tukimuotoihin, valtion, siis keskushallinnon, alueellisten tai paikallisten viranomaisten, suoraan myöntämät takaukset, samoin kuin muiden valtion hallinnoimien elimien, kuten yritysten ja viranomaisille vastuussa olevien tahojen, valtion varoista myöntämät takaukset [4]voidaan katsoa valtiontueksi.Epäselvyyksien välttämiseksi valtion varojen osallisuus olisi siten selvitettävä valtiontakausten yhteydessä. | Nagu muude võimaliku abi liikide puhul võib ka garantii, mida vahetult annab riigi ametiasutus (kesk-, piirkondlik või kohalik ametiasutus), samuti garantii, mida annab riigi vahenditest riigi kontrolli all olev muu asutus, näiteks ametiasutusele kuuluv ettevõtja, [4]kujutada endast riigiabi.Igasuguste kahtluste vältimiseks tuleks selgitada riigigarantiidega seotud riigi vahendite mõistet. |
| Valtiontakauksesta saatava hyöty on se, että valtio vastaa takaukseen liittyvästä riskistä. | Riigigarantii eelis on see, et garantiiga seotud riski kannab riik. |
| Tällaisesta valtion ottamasta riskistä peritään tavallisesti asianmukainen takausmaksu. | Riigi riskivalmidus tuleks tavapäraselt hüvitada asjakohase preemiaga. |
| Jos valtio luopuu tällaisesta maksusta kokonaan tai osittain, yritys hyötyy ja samalla kulutetaan valtion varoja. | Kui riik loobub tervest või osast garantiipreemiast, siis on see eelise andmisega ettevõtjale samaaegselt riigi vahenditeraiskamine. |
| Siten kyseessä voi olla ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan mukainen valtiontuki, vaikka kävisi ilmi, ettei valtio joutuisi maksamaan takaamaansa määrää. | Järelikult, isegi kui selgub, et riik ei tee ühtegi garantiiga seotud väljamakset, võib ikkagi olla tegemist riigiabiga EMP lepingu artikli 61 lõike 1 kohaselt. |
| Tuen myöntäminen tapahtuu, kun takaus annetaan, ei silloin kun vaaditaan takaussuoritusta tai kun suoritetaan takaussitoumuksen mukaisia maksuja. | Abi andmine toimub garantii andmise hetkel, mitte selle kasutamise või garantii tingimuste kohaste väljamaksete tegemise ajal. |
| Takausta myönnettäessä on arvioitava, onko takaus valtiontukea ja jos on, mikä on tuen määrä. | Seda, kas garantii kujutab endast riigiabi või mitte, ning kui kujutab, siis kui suur võiks olla selle summa, tuleb hinnata garantii andmise ajal. |
| Tässä yhteydessä EFTAn valvontaviranomainen korostaa, että valtiontukea koskevien määräysten mukaan tehty analyysi ei estä tietyn toimenpiteen yhteensopivuutta muiden ETA-sopimuksen määräysten kanssa. | Sellega seoses märgib EFTA järelevalveamet, et riigiabi eeskirjades sätestatud analüüs ei eelda automaatselt selle meetme kokkusobivust teiste EMP lepingu sätetega. |
| Tuki lainanottajalle | Abi laenusaajale |
| Tuensaaja on yleensä lainanottaja. | Tavaliselt saab abist kasu laenusaaja. |
| Kuten 2.1 jaksossa todetaan, valtion ottamasta riskistä peritään tavallisesti asianmukainen takausmaksu. | Nagu on märgitud punktis 2.1, tuleks riski võtmine hüvitada asjakohase preemiaga. |
| Jos lainanantajan ei tarvitse suorittaa maksua lainkaan tai se on liian pieni, se saa edun. | Kui laenusaaja preemiat ei maksa või maksab vähe, on see tema jaoks eelis. |
| Valtiontakauksella lainanottaja saa lainalleen rahoitusmarkkinoilla yleisesti saatavilla olevia edullisemmat ehdot takauksettomaan tilanteeseen verrattuna. | Võrreldes garantii puudumisega, võimaldab riigigarantii laenusaajal saada kapitaliturgudel tavalisest paremate finantstingimustega laenu. |
| Valtiontakauksella lainanottaja saa alhaisemman koron ja/tai joutuu antamaan vähemmän vakuuksia. | Tavaliselt õnnestub laenusaajal riigigarantii abil kokku leppida madalamates intressimäärades ja/või pakkuda väiksemat tagatist. |
| Joissain tapauksissa lainanottaja ei ilman valtiontakausta löytäisi rahoituslaitosta, joka olisi valmis antamaan sille lainaa millään ehdoilla. | Mõnel juhul ei õnnestu laenusaajal ilma riigigarantiita leida ka mis tahes tingimustel laenu andvat finantsasutust. |
| Valtiontakaukset voivat siten helpottaa uusien yritysten perustamista, ja niiden avulla jotkin yritykset saattavat hankkia rahoitusta uutta liiketoimintaa varten. | Seega võivad riigigarantiid soodustada uute ettevõtjate loomist ning võimaldavad teatavatel ettevõtjatel hankida raha uute tegevusalade hõlmamiseks. |
| Valtiontakauksen avulla myös maksukyvytön yritys voi jatkaa toimintaansa sen sijaan, että liiketoiminta lopetettaisiin tai järjesteltäisiin uudelleen, ja tämä saattaa vääristää kilpailua. | Samuti võib riigigarantii aidata raskustes ettevõtjal likvideerimise või ümberkorraldamise asemel tegevust jätkata, mis võib tekitada konkurentsimoonutusi. |
| Tuki lainanantajalle | Abi laenuandjale |
| Vaikka tuensaaja yleensä on lainanottaja, tietyissä tilanteissa myös lainanantaja voi saada tuesta suoraa hyötyä. | Kuigi tavaliselt saab abist kasu laenusaaja, ei või välistada, et teatavatel asjaoludel saab abist otsest kasu ka laenuandja. |
| Jos esimerkiksi lainaa tai muuta rahoitussitoumusta koskeva sopimus on jo tehty ja valtiontakaus annetaan jälkikäteen muuttamatta kyseisen lainan tai rahoitussitoumuksen ehtoja tai jos takauksen kohteena olevaa lainaa käytetään saman luottolaitoksen myöntämän toisen, takaamattoman lainan takaisinmaksuun, kyseessä saattaa myös olla tuki lainanantajalle, jos lainan vakuudet paranevat. | Eriti juhul, kui näiteks juba võetud laenule või muule rahalisele kohustusele antakse riigigarantii tagantjärele, ilma et kohandataks selle laenu või rahalise kohustuse tingimusi, võikui ühe garanteeritud laenu abil makstakse tagasi teist, garanteerimata laenu samale krediidiasutusele, võib samuti tegemist olla abiga laenuandjale, kuivõrd laenude tagatus suureneb. |
| Jos takaus sisältää tukea lainanantajalle, on muistettava, että tällainen tuki voi periaatteessa olla toimintatuki. | Kui garantii sisaldab abi laenuandjale, tuleks tähelepanu pöörata asjaolule, et selline abi võib põhimõtteliselt olla tegevusabi. |
| Takaukset eroavat avustusten ja verovapautusten kaltaisista valtiontukitoimenpiteistä siinä mielessä, että myöntäessään takauksen valtio perustaa oikeussuhteen lainanantajaan. | Garantiid erinevad muudest riigiabimeetmetest nagu toetused või maksuvabastused selle poolest, et garantii puhul sõlmib riik laenuandjaga ka õigusliku suhte. |
