| Source | Target | | Ks. asia C-482/99, Ranska v. komissio (Stardust), Kok. 2002, s. I-4397. | Vt kohtuasi C 482/99 Prantsusmaa vs. komisjon (Stardust), EKL 2002, lk I-4397. |
| Ks. alaviitteessä 4 mainittu asia C-482/99. | Vt kohtuasi C-482/99, samas. |
| Ks. julkisten viranomaisten omistuksia koskevat EFTAn valvontaviranomaisen valtiontuen suuntaviivat (EYVL L 231, 3.9.1994, s. 1, ETA-täydennysosa N:o 32, 3.9.1994, s. 1). | Vt EFTA järelevalveameti riigiabi suunised, milles käsitletakse riigiasutuste osalemist ettevõtete kapitalis (EÜT L 231, 3.9.1994, lk 1, EMP kaasanne nr 32, 3.9.1994, lk 1). |
| Kyseiset suuntaviivat perustuvat ETY:n perustamissopimuksen entisten 92 ja 93 artiklan soveltamisesta julkisten viranomaisten osakeomistuksiin annettuun tiedotteeseen EY 9–1984 (Euroopan yhteisöjen tiedote N:o 9–1984), joka sisältyy ETA-sopimuksen liitteen XV kohtaan 9. | Suunised põhinevad EÜ Bülletäänil nr 9-1984, milles käsitletakse EÜ asutamislepingu (endiste) artiklite 92 ja 93 kohaldamist riigiasutuste osalemisele ettevõtete kapitalis (Euroopa Ühenduste Bülletään nr 9-1984), mis on inkorporeeritud EMP lepingu XV lisa punkti 9. |
| Ks. myös yhdistetyt asiat 296/82 ja 318/82, Alankomaat ja Leeuwarder Papierwarenfabriek Bv v. komissio, Kok 1985, s. 809, 17 kohta. | Vt ka ühendatud kohtuasjad 296/82 ja 318/82, Madalmaad ja Leeuwarder Papierwarenfabriek Bv vs. komisjon, EKL 1985, lk 809, punkt 17. |
| Ks. myös ilmailualan valtiontukia koskevat EFTAn valvontaviranomaisen valtiontuen suuntaviivat (EYVL L 124, 23.5.1996, s. 41 (30 kohta), ETA-täydennysosa N:o 23, 23.5.1996, s. 86 (30 kohta). | Vt ka EFTA järelevalveameti riigiabi suunised lennundussektorile riigiabi andmise kohta (EÜT L 124, 23.5.1996, lk 41 (punkt 30) ja EMP kaasanne nr 23, 23.5.1996, lk 86 (punkt 30)). |
| Suuntaviivoissa valvontaviranomainen velvoitetaan soveltamaan samoja arviointiperusteita kuin komission antamassa tiedonannossa EY:n perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan ja ETA-sopimuksen 61 artiklan soveltamisesta ilmailualan valtiontukeen (EYVL C 350, 10.12.1994, s. 5), 25 ja 26 kohta. | Neis suunistes sätestatakse, kuidas järelevalveamet kohaldab kriteeriume kooskõlas komisjoni teatisega, milles käsitletakse EÜ asutamislepingu artiklite 92 ja 93 ja EMP lepingu artikli 61 kohaldamist lennundussektorile antava riigiabi korral (EÜT C 350, 10.12.1994, lk 5), punktid 25 ja 26. |
| EUVL L 97, 15.4.2005, s. 41, sekä ETA-täydennysosa N:o 18, 14.4.2005, s. 1. | ELT L 97, 15.4.2005, lk 41 ja EMP kaasanne nr 18, 14.4.2005, lk 1. |
| Tämä luku vastaa yhteisön suuntaviivoja valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi (EUVL C 244, 1.10.2004, s. 2). | See peatükk vastab ühenduse suunistele raskustes olevate äriühingute päästmiseks ja ümberkorraldamiseks antava riigiabi kohta (ELT C 244, 1.10.2004, lk 2). |
| ”Velkapaperien” määritelmä ks. säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta 15 päivänä joulukuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/109/EY (EUVL L 390, 31.12.2004, s. 38), joka otettiin osaksi ETA-sopimusta ETA:n sekakomitean 30.9.2005 tekemällä päätöksellä N:o 120/2005, jolla muutettiin ETA-sopimuksen liitettä IX (EUVL L 339, 22.12.2005, s. 26, ETA-täydennysosa N:o 66, 22.12.2005, s. 15), 2 artiklan 1 kohdan b alakohta. | Võlaväärtpaberite mõiste definitsiooni vt Euroopa Parlamendi ja nõukogu 15. detsembri 2004. aasta direktiivi 2004/109/EÜ artikli 2 lõike 1 punkti b läbipaistvuse nõuete ühtlustamise kohta teabele, mis kuulub avaldamisele emitentide kohta, kelle väärtpaberid on lubatud reguleeritud turul kauplemisele, ning millega muudetakse direktiivi 2001/34/EÜ (ELT L 390, 31.12.2004, lk 38). Nimetatud direktiiv on inkorporeeritud EMP lepingusse EMP Ühiskomitee 30. septembri 2005. aasta otsusega nr 120/2005, millega muudetakse EMP lepingu IX lisa (finantsteenused) (ELT L 339, 22.12.2005, lk 26 ja EMP kaasanne nr 66, 22.12.2005, lk 15). |
| Direktiiviä on muutettu viimeksi direktiivillä 2008/22/EY (EUVL L 76, 19.3.2008, s. 50) (ei vielä otettu osaksi ETA-sopimusta). | Direktiivi on viimati muudetud direktiiviga 2008/22/EÜ (ELT L 76, 19.3.2008, lk 50) (EMP lepingusse seni inkorporeerimata). |
| Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun on oltava esimerkiksi seuraavien ETA-määräysten mukaista: EY:n perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan määräysten soveltamisesta tietyille yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille korvauksena julkisista palveluista myönnettävään valtiontukeen tehty komission päätös 2005/842/EY (EUVL L 312, 29.11.2005, s. 67), joka otettiin osaksi ETA-sopimusta ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 91/2006, jolla muutettiin ETA-sopimuksen liitettä XV (EUVL L 289, 19.10.2006, s. 31, ETA-täydennysosa N:o 52, 19.10.2006, s. 24), ja suuntaviivojen julkisen palvelun velvoitteesta maksettavana korvauksena myönnettävää valtiontukea koskeva luku (EUVL L 109, 26.4.2007, s. 44, ETA-täydennysosa N:o 20, 26.4.2007, s. 1). | Selline üldist majandushuvi pakkuv teenus peab olema kooskõlas ühenduse eeskirjadega, näiteks komisjoni 28. novembri 2005. aasta otsusega 2005/842/EÜ EÜ asutamislepingu artikli 86 lõike 2 kohaldamise kohta üldist majandushuvi pakkuvaid teenuseid osutavatele ettevõtjatele avalike teenuste eest makstava hüvitisena antava riigiabi suhtes (ELT L 312, 29.11.2005, lk 67), mis on inkorporeeritud EMP lepingusse EMP Ühiskomitee otsusega nr 91/2006, millega muudetakse Euroopa Majanduspiirkonna lepingu XV lisa (riigiabi) (ELT L 289, 19.10.2006, lk 31 ja EMP kaasanne nr 52, 19.10.2006, lk 24), ja suuniste peatükk, milles käsitletakse riigiabi, mida antakse avalike teenuste eest makstava hüvitisena (ELT L 109, 26.4.2007, p. 44 ja EMP kaasanne nr 20, 26.4.2007, lk 1). |
| Tämä luku vastaa julkisen palvelun velvoitteesta maksettavana korvauksena myönnettävää valtiontukea koskevia yhteisön puitteita (EUVL C 297, 29.11.2005, s. 4). | See peatükk vastab ühenduse raamistikule riigiabi jaoks, mida antakse avalike teenuste eest makstava hüvitisena (ELT C 297, 29.11.2005, lk 4). |
| Tällainen on esimerkiksi taulukko 1 virastojen luottokelpoisuusluokituksesta, joka sisältyy kansainvälisen järjestelypankin valmisteluasiakirjaan nro 207: http://www.bis.org/publ/work207.pdf. | Näiteks tabelis 1 esitatud agentuuride krediidireitingud, mis on esitatud Rahvusvaheliste Arvelduste Panga töödokumendist nr 207, kättesaadav aadressil: http://www.bis.org/publ/work207.pdf. |
| ”Pk-yritykset” viittaa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, sellaisina kuin ne on määritelty EFTAn valvontaviranomaisen valtiontuen suuntaviivojen mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävää tukea koskevassa luvussa. | VKEd on väikesed ja keskmise suurusega ettevõtjad, mille määratlus on esitatud EFTA järelevalveametisuunistes riigiabi andmise kohta mikro-, väikeste ja keskmise suurusega ettevõtjatele (VKEdele). |
| Määritelmä on mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetun komission suosituksen 2003/361/EY mukainen ( EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36). | See määratlus vastab määratlusele, ms on esitatud komisjoni soovituses 2003/361/EÜ mikro-, väikeste ja keskmise suurusega ettevõtjate määratlemise kohta (ELT L 124, 20.5.2003, lk 36). |
| Ks. myös Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen annetun komission asetuksen (EY) N:o 70/2001 liite I (EYVL L 10, 13.1.2001, s. 33). Asetus otettiin osaksi ETA-sopimusta ETA-sopimuksen liitteen XV muuttamisesta tehdyllä ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 88/2002 (EYVL L 266, 3.10.2002, s. 56, ETA-täydennysosa N:o 49, 3.10.2002, s. 42). | Vt ka komisjoni määruse (EÜ) nr 70/2001 I lisa, mis käsitleb EÜ asutamislepingu artiklite 87 ja 88 kohaldamist väikestele ja keskmise suurusega ettevõtetele antava riigiabi suhtes (EÜT L 10, 13.1.2001, lk 33), mis on inkorporeeritud EMP lepingusse EMP Ühiskomitee otsusega nr 88/2002, millega muudetakse Euroopa Majanduspiirkonna lepingu XV lisa (EÜT L 266, 3.10.2002, lk 56, EMP kaasanne nr 49, 3.10.2002, lk 42). |
| Kyseistä asetusta muutettiin viimeksi asetuksella (EY) N:o 1976/2006 (EUVL L 368, 23.12.2006, s. 85), joka otettiin osaksi ETA-sopimusta ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 28/2007 (EUVL L 209, 9.8.2007, s. 50, ETA-täydennysosa N:o 38, 9.8.2007, s. 33). | Määrust muudeti viimati määrusega (EÜ) nr 1976/2006 (ELT L 368, 23.12.2006, lk 85), mis on inkorporeeritud EMP lepingusse EMP Ühiskomitee otsusega nr 28/2007 (ELT L 209, 9.8.2007, lk 50, EMP kaasanne nr 38, 9.8.2007, lk 33). |
| Nämä safe harbour -maksut vahvistetaan saman luokituksen saaneille yrityksille EFTAn valvontaviranomaisen valtiontuen suuntaviivojen luvussa viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta. | Nimetatud „safe-harbour” preemiad on kehtestatud kooskõlas marginaalidega sama reitinguga ettevõtjatele antavatele laenudele, mis on määratud kindlaks riigiabi suuniste peatükis, milles käsitletakse viite- ja diskontomäärade kindlaksmääramise meetodit. |
| Kyseiset suuntaviivat vastaavat komission tiedonantoa viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta (EUVL C 14, 19.1.2008, s. 6). | Nimetatud suunised vastavad komisjoni teatisele viite- ja diskontomäärade kindlaksmääramise meetodi läbivaatamise kohta ( ELT C 14, 19.1.2008, lk 6). |
| Euroopan komission aiheesta tilaaman tutkimuksen (http://ec.europa.eu/comm/competition/state_aid/studies_reports/full_report.pdf (ks. tutkimuksen sivut 23 ja 156–159) perusteella on tehty yleinen 20 pisteen vähennys. | Vastavalt Euroopa Komisjoni tellitud temaatilisele uurimusele (http://ec.europa.eu/comm/competition/state_aid/studies_reports/full_report.pdf, vt lk 23 ja 156–159) on võetud arvesse üldist vähenemist 20 baaspunkti võrra. |
| Vähennys vastaa eroa toisiaan vastaavien lainan ja takauksen marginaalissa, jotta voidaan ottaa huomioon erityisesti lainaan liittyvät lisäkulut. | Vähenemine vastab laenu ja garantii samalaadse riski marginaali erinevusele, et võtta arvesse laenudega seotud täiendavaid kulusid. |
| Esimerkiksi jos pankki myöntää yritykselle luottoluokituksen BBB-/Baa3, yrityksen vuosittaisen takausmaksun olisi oltava ainakin 0,8 prosenttia valtion tosiasiallisesti takaamasta määrästä kunkin vuoden alussa. | Näiteks ettevõttele, kellele panga antud krediidireiting vastab BBB-/Baa 3-le, kehtestatakse iga aasta alguses aastaseks garantiipreemiaks vähemalt 0,8 % riigi poolt tegelikult garanteeritud summast. |
| Ks. alaviitteessä 12 mainitut suuntaviivat, joissa todetaan: ”Viitekorkoa käytetään myös diskonttokorkona laskettaessa nykyarvoja. | Vt joonealuses märkuses 12 nimetatud suunised, kus on sätestatud: „Viitemäära kasutatakse ka diskontomäärana nüüdisväärtuse arvutamisel. |
| Ks. yksityiskohtaiset tiedot alaviitteessä 13. | Vt täpsemalt joonealune viide 13. |
| Vastaa pääomaa koskevia vaatimuksia, joista säädetään luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 14 päivänä kesäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/48/EY 75 artiklassa ja kyseisen direktiivin liitteessä VI (41 kohta ja sitä seuraavat kohdat) (EUVL L 177, 30.6.2006, s. 1). Direktiivi otettiin osaksi ETA-sopimusta ETA-sopimuksen liitteen IX muuttamisesta tehdyllä ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 65/2008 (EUVL L 257, 25.9.2008, s. 27, ETA-täydennysosa N:o 58, 25.9.2008, s. 9). | Vastavalt kapitalinõuetele, mis on kehtestatud Euroopa Parlamendi ja nõukogu 14. juuni 2006. aasta direktiivi 2006/48/EÜ (krediidiasutuste asutamise ja tegevuse kohta (ELT L 177, 30.6.2006, lk 1)) artikliga 75, mis on inkorporeeritud EMP lepingusse EMP Ühiskomitee otsusega nr 65/2008, millega muudetakse Euroopa Majanduspiirkonna lepingu IX lisa (ELT L 257, 25.9.2008, lk 27 ja EMP kaasanne nr 58, 25.9.2008, lk 9), koostoimes VI lisaga (punkt 41 ja järgmised). |
| Jos BBB-luokituksen saaneen yrityksen takaus on 100, vakavaraisuuspääomaa on oltava siis 8. | BBB reitinguga ettevõtjale antud garantii puhul, mis ulatub 100-ni, peab sel viisil loodud reserv olema vähemalt 8. |
| Kun tähän summaan sovelletaan 400 pistettä (tai 4 prosenttia) ovat vuosittaiset pääoman kulut 8*4 % = 0,32 % taattavasta määrästä, mikä vaikuttaa takauksen hintaan vastaavalla tavalla. | 400 baaspunkti (või 4 %) rakendamine sellele summale annab aastaseks kapitalimaksumuseks 8 %*4 % = 0,32 % garanteeritud summast, mis mõjutab vastavalt garantii hinda. |
| Jos järjestelmässä arvioidaan tämän yrityksen aiheuttaman luottotappioriskin olevan vuoden aikana esimerkiksi 0,35 % ja hallintokulujen 0,1 %, takauksen hinnan on oltava 0,77 %, jotta sitä ei katsota tueksi. | Kui kavas ettenähtud ettevõtja eeldatav iga-aastane tuvastatud riskimäär on näiteks 0,35 % ning aastased halduskulud on hinnanguliselt 0,1 %, on garantii hind, mida ei loeta abiks, 0,77 % aastas. |
| Tässä tapauksessa ja olettaen, että riskitön korko on 5 prosenttia, hankittujen varojen vuosittainen kustannus on samalla takauksella (100) ja vakavaraisuuspääomalla (8) yhteensä 8 % × (4 % + 5 %) = 0,72 % taattavasta määrästä. | Sellisel juhul, ja tingimusel, et riskivaba määr on 5 %, on loodavad aastased reservid sama garantii (100) ja reservi (8) jaoks 8 % *(4 % + 5 %) = 0,72 % garanteeritud summast. |
| Samojen oletusten (luottotappioriski 0,35 % ja hallintokulut 0,1 %) mukaan takauksen hinta olisi 0,77 % vuotta kohti, ja järjestelmän olisi maksettava valtiolle lisäksi 0,4 %. | Samadel tingimustel (tuvastatud riskimäär 0,35 % ja halduskulud 0,1 %) oleks garantii hind 0,77 % aastas ning riigile tuleks kava järgi maksta 0,4 % lisatasu. |
| Tämä koskee myös sääntöä, jonka mukaan sellaisten pk-yritysten safe harbour -maksu, joilla ei ole vielä luottotietoja tai taseeseen perustuvaa luokitusta, on 3,8 prosenttia. Se ei kuitenkaan voi olla pienempi kuin maksu, jota sovellettaisiin emoyhtiöihin. | Selles sisaldub ka säte, et VKEde puhul, kelle kohta puuduvad laenuandmed või kellel ei ole bilansile tuginevat krediidireitingut, on „safe-harbour” preemia määraks 3,8 %, kuid see ei tohi olla vähem kui nende emaettevõtjatel. |
| Olettaen, että yritys antaa valtiolle ja luottolaitokselle samantasoisen vakuuden. | Seda eeldusel, et ettevõtja annab riigile ja krediidiasutusele vastaval tasemel tagatise. |
| Ks. alaviitteessä 12 mainittu luku. | Vt joonealuses märkuses 12 nimetatud peatükk. |
| Tämä voi vastata jokaisen riskiluokan osalta seuraavien lukujen erotusta: a) takauksen kohteena olevan rahoitussitoumuksen määrä kerrottuna riskiä kuvaavalla luvulla (maksulaiminlyönnin todennäköisyys sen jälkeen kun hallinto- ja pääomakulut on otettu mukaan), mikä edustaa markkinoilla noudatettavaa maksua, ja b) mahdollisesti suoritettu takausmaksu eli (takausmäärä × riski) – takausmaksu. | Selle arvutuse saab iga riskiklassi jaoks kokkuvõtvalt esitada a) riskiklassi riskiteguriga („risk” tähendab lepinguliste kohustuste täitmatajätmise tõenäosus ilma haldus- ja kapitalikulusid arvestamata) korrutatud tagasimaksmata garanteeritud summa, mis kujutab endast garanti eest turul makstavat preemiat, ja b) mis tahes makstud garantiipreemia vahena, st (garanteeritud summa × risk) – makstud garantiipreemia. |
| Tämä koskee myös sitä, että niiden pk-yritysten safe harbour -maksu, joilla ei ole vielä luottotietoja tai taseeseen perustuvaa luokitusta, on 3,8 prosenttia. Se ei kuitenkaan voi olla pienempi kuin maksu, jota sovellettaisiin emoyhtiöön tai -yhtiöihin. | Siia kuulub ka võimalus, et VKEde puhul, kelle kohta puuduvad laenuandmed või kellel ei ole bilansile tuginevat krediidireitingut, on „safe-harbour” preemia määraks 3,8 %, kuid see ei tohi olla vähem kui nende emaettevõtja(te)l. |
| Tämä voi vastata jokaisen riskiluokan osalta takauksen kohteena olevan rahoitussitoumuksen määrää kerrottuna seuraavien lukujen erotuksella: a) kyseisen riskiluokan safe harbour -maksuprosentti ja b) suoritetun takausmaksun prosenttiosuus eli takausmäärä × (safe harbour -maksu – takausmaksu). | Selle arvutuse saab iga riskiklassi jaoks kokkuvõtvalt esitada a) selle riskiklassi „safe-harbour” garantiipreemia protsendi ja b) makstud garantiipreemia protsendi vahena, mis on korrutatud tagasimaksmata garanteeritud summaga, st garanteeritud summa × ( „safe-harbour” garantiipreemia – makstud preemia). |
| Tämä voi vastata riskiluokasta riippumatta seuraavien lukujen erotusta: a) takauksen kohteena olevan rahoitussitoumuksen määrä kerrottuna riskiä kuvaavalla luvulla (maksulaiminlyönnin todennäköisyys sen jälkeen kun hallinto- ja pääomakulut on otettu mukaan) ja b) mahdollisesti suoritettu takausmaksu eli (takausmäärä x riski) -takausmaksu. | Selle arvutuse saab olenemata riskiklassist kokkuvõtvalt esitada a) kava riskiteguriga („risk” tähendab lepinguliste kohustuste täitmatajätmise võimalus pärast haldus- ja kapitalikulude mahaarvamist) korrutatud tagasimaksmata garanteeritud summa ja b) mis tahes makstud garantiipreemia vahena, st (garanteeritud summa × risk) – makstud garantiipreemia. |
| Ks. EFTAn valvontaviranomaisen valtiontuen suuntaviivat osoitteessa http://www.eftasurv.int/state-aid/legal-framework/state-aid-guidelines/. | Vaata järelevalveameti riigiabi suunised aadressil http://www.eftasurv.int/state-aid/legal-framework/state-aid-guidelines/. |
| Komission asetus (EY) N:o 794/2004 otettiin osaksi ETA-sopimusta ETA-sopimuksen liitteen XV ja pöytäkirjan 26 muuttamisesta tehdyllä ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 123/2005 (EUVL L 339, 22.12.2005, s. 32, ETA-täydennysosa N:o 66, 22.12.2005, s. 18). | Komisjoni määrus (EÜ) nr 794/2004 on inkorporeeritud EMP lepingusse EMP Ühiskomitee otsusega nr 123/2005, millega muudetakse Euroopa Majanduspiirkonna lepingu XV lisa ja protokolli nr 26 (ELT L 339, 22.12.2005, lk 32, EMP kaasanne nr 66, 22.12.2005, lk 18). |
| Jos järjestelmä on ollut käytössä yli 10 vuotta, on ilmoitettava vain viimeiset 10 vuosittaista vajeen tai ylijäämän määrää. | Kui kava on kestnud üle 10 aasta, tuleb esitada ainult iga viimase 10 aasta puudujäägi või ülejäägi summad. |
| Yleinen tausta – Rautatieliikenne | Üldine taust: raudteesektor |
| Rautatiealalla on erityisiä etuja, sillä kyseessä on turvallinen ja saastuttamaton liikennemuoto. | Raudteedel on ainulaadseid eeliseid – see on turvaline ja keskkonnasäästlik transpordiliik. |
| Rautatieliikenne voi näin ollen vaikuttaa huomattavasti kestävän liikennejärjestelmän kehittymiseen Euroopan talousalueella. | Raudteetransport võib seega anda suure panuse säästva transpordi arengusse Euroopa Majanduspiirkonnas. |
| Komission valkoisessa kirjassa ”Eurooppalainen liikennepolitiikka vuoteen 2010: valintojen aika” [2]ja sen väliarvioinnissa [3]korostetaan, kuinka tärkeä on dynaaminen rautatieala, kun halutaan luoda sellainen tavaroiden ja ihmisten kuljetusjärjestelmä, joka on tehokas, varma ja puhdas ja kestävällä tavalla myötävaikuttaa menestyksekkäitten eurooppalaisten yhtenäismarkkinoiden syntymiseen. | Euroopa Komisjoni valge raamat „Euroopa transpordipoliitika aastaks 2010: aeg otsustada” [2]ja selle vahekokkuvõte [3]rõhutavad dünaamilise raudteesektori vajalikkust tõhusa, turvalise ja puhta kauba- ja reisijateveo süsteemi loomiseks, mis annab panuse püsivalt eduka Euroopa ühtse turu väljakujundamisse. |
| ETA:n neuvoa-antavan komitean päätöslauselmassa ja kertomuksessa ”An Ambitious Transport Policy” [4]korostetaan lisää dynaamisen rautatiealan tärkeyttä Euroopan talousalueella. | Dünaamilise raudteesektori tähtsust EMPle rõhutatakse ka ambitsioonikat transpordipoliitikat käsitlevas EMP nõuandekomitee otsuses ja aruandes [4]. |
| Euroopan talousalueen kaupunkeja ja tiettyjä alueita vaivaavat liikenneruuhkat, tarve vastata ilmastonmuutoksen asettamiin haasteisiin sekä hiilivetyjen hinnannousu osoittavat, kuinka tärkeää on edistää rautatieliikenteen kehittämistä. | Liiklusummikud, mille all kannatavad EMP linnad ja teatavad piirkonnad, vajadus lahendada kliimamuutustest tingitud probleeme ning naftatoodete hinna kallinemine näitavad, kuivõrd vajalik on raudteetranspordi arengu edendamine. |
| Tässä suhteessa on muistettava, että myös yhteisellä liikennepolitiikalla on pyrittävä ETA-sopimuksessa [5]ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa [6]vahvistettuihin ympäristötavoitteisiin. | Sellega seoses tuleb meenutada, et EMP lepingus [5]ja Euroopa Ühenduse asutamislepingus [6]püstitatud keskkonnaeesmärke tuleb järgida ka ühises transpordipoliitikas. |
| Euroopan rautatiealan vetovoimaisuus ei ole kuitenkaan riittänyt. Ala kärsi jatkuvasta laskusuuntauksesta 1960-luvulta aina 1990-luvun loppuun saakka. | Siiski kannatab Euroopa raudteetranspordi sektor vähese atraktiivsuse all. Alates 1960. aastatest kuni 20. sajandi lõpuni on raudteetranspordi sektoris toimunud pidev langus. |
| Sekä tavaroiden että matkustajien rautatiekuljetukset ovat suhteellisesti mitattuna vähentyneet muihin kuljetusmuotoihin verrattuna. | Nii kauba- kui ka reisijateveo puhul on raudteeveo osakaal teiste transpordiliikidega võrreldes vähenenud. |
| Vaikka rautateiden matkustajaliikenne on kasvanut absoluuttisesti mitattuna, lisäys vaikuttaa kuitenkin hyvin rajoitetulta verrattuna maantie- ja lentoliikenteen kasvuun [8]. | Kuigi reisijatevedu raudteel kasvab jätkuvalt absoluutarvudes, tundub see kasv maanteetranspordi ja lennutranspordi kasvuga võrreldes väga piiratud [8]. |
| Vaikka tämä suuntaus vaikuttaa kääntyneen viime aikoina päinvastaiseksi [9], edessä on kuitenkin vielä pitkä tie ennen kuin rautatieliikenne vakaantuu ja muuttuu kilpailukykyiseksi. | Kuigi tundub, et selles suundumuses on hiljuti toimunud pööre, [9]on raudteetranspordi tugevaks ja konkurentsivõimeliseks muutmiseks vaja veel palju ära teha. |
| Varsinkin rautateiden tavaraliikennealalla on edelleen huomattavia vaikeuksia, jotka edellyttävät viranomaistoimia [10]. | Raudtee-kaubaveo sektoris on avaliku sektori sekkumist nõudvaid olulisi kitsaskohti [10]. |
| Euroopan rautatiealan suhteellinen laskusuuntaus johtuu pitkälti siitä, että kuljetusalan toimintakaavat säilyivät pitkään lähinnä kansallisina ja monopolistisina. | Euroopa raudteesektori suhteline kahanemine tuleneb suuresti tõsiasjast, et transporditeenuste pakkumist on varem korraldatud peamiselt vastavalt siseriiklikele ja monopoolsetele kavadele. |
| Koska kansallisissa verkoissa ei ollut kilpailua, rautatieyrityksillä ei ensinnäkään ollut kannustimia alentaa toimintakustannuksiaan ja kehittää uusia palveluja. | Esiteks ei ergutanud puuduv konkurents riiklikes raudteevõrkudes raudtee-ettevõtjaid tegevuskulusid vähendama ja uusi teenuseidvälja töötama. |
| Ne eivät saaneet toiminnastaan tarpeeksi tuloja kattaakseen kaikki kulut ja tarpeelliset investoinnit. | Nende tegevus ei taganud piisavat sissetulekut kõigi kulude ja vajalike investeeringute katmiseks. |
| Joskus tällaiset tarpeelliset investoinnit jätettiin tekemättä. ETA-valtiot puolestaan toisinaan velvoittivat rautatieyritykset näihin investointeihin, vaikka yritysten omat rahoitusvarat eivät riittäneet. | Vajalikke investeeringuid ei tehtud. Mõnikord sundisid EMP riigid riiklikke raudtee-ettevõtjaid investeeringuid tegema, ent ettevõtjad ei olnud võimelised neid piisaval määral omavahenditest rahastama. |
| Tämä johti rautatieyritysten huomattavaan velkaantumiseen, mikä puolestaan vaikutti kielteisesti niiden kehitykseen. | Selle tulemuseks oli nende ettevõtjate suur võlakoorem, mis iseenesest avaldas negatiivset mõju ettevõtete arengule. |
| Euroopan rautatieliikenteen kehitystä on myös rajoittanut standardisoinnin ja verkkojen yhteentoimivuuden puute, kun taas maantie- ja lentoliikenteen harjoittajat ovat kehittäneet useita kansainvälisiä palveluja. Euroopan talousalue sai perinnöksi kansallisten verkkojen muodostaman hajanaisen verkoston, jolle olivat tunnusomaista erilaiset raideleveydet ja yhteensopimattomat opastin- ja turvallisuusjärjestelmät. | Lisaks sellele on raudteetranspordi areng Euroopas olnud standardimise ja võrkude koostalitlusvõime puudumise tõttu piiratud, sel ajal kui maantee- ja lennutranspordi ettevõtted arendasid välja mitmeid rahvusvahelisi teenuseid. |
| Rautatieyritykset eivät näin ollen pystyneet hyödyntämään mittakaavaetuja, joita olisi syntynyt, jos infrastruktuuri ja liikkuva kalusto olisi suunniteltu yhdelle suurelle markkina-alueelle 27 [11]kansallisen markkina-alueen sijasta. | EMP päris riiklike raudteevõrkude mosaiigi, mida iseloomustasid erinevad rööpmelaiused ning kokkusobimatud signaal- ja ohutussüsteemid, mis ei võimaldanud raudtee-ettevõtjatel saada kasu mastaabisäästu efektist, mis tuleneks infrastruktuuri ja veeremi orienteeritusest ühele suurele turule 27 [11]riikliku turu asemel. |
