| Source | Target | | EFTAn valvontaviranomainen muistuttaa lisäksi mieliin, että jos rautatieinfrastruktuurien julkinen rahoitus on yhdelle tai useammalle rautatieyritykselle myönnettävää tukea, se voidaan hyväksyä esimerkiksi ETA-sopimuksen 49 artiklan mukaisesti, jos kyseinen infrastruktuuri on tarpeen liikenteen yhteensovittamiseksi. | EFTA järelevalveamet tuletab meelde, et kui raudteeinfrastruktuuri riiklik rahastamine on abi vähemalt ühele raudtee-ettevõtjale, võib seda lubada näiteks EMP lepingu artikli 49 alusel, kui kõnealune infrastruktuur vastab transpordi koordineerimise vajadusele. |
| Tässä suhteessa näiden suuntaviivojen 6 luku toimii olennaisena viitekohtana yhteismarkkinoille soveltuvuutta arvioitaessa. | Sel juhul on käesolevate suuniste peatükk 6 asjakohane võrdluspunkt kokkusobivuse hindamiseks. |
| 3 TUET LIIKKUVAN KALUSTON OSTAMISEKSI JA UUDISTAMISEKSI | ABI VEEREMI OSTMISEKS JA UUENDAMISEKS |
| Matkustajaliikenteessä käytettävien vetureiden ja junavanujen kanta on vanhaa ja joskus loppuunkäytettyä, erityisesti EU:n uusissa jäsenvaltioissa. | Reisijateveoks kasutatav veduri- ja vagunipark on vana ja mõnel juhul kulunud, seda eriti uutesELi liikmesriikides. |
| Vuonna 2005 EU-25:n ja Norjan (diesel- ja sähkö)vetureista 70 prosenttia ja junavaunuista 65 prosenttia oli yli 20 vuoden ikäisiä [41]. | aastal oli 70 % ELi 25 liikmesriigi ja Norra veduritest (diisel- ja elektrivedurid) ja 65 % vagunitest üle 20 aasta vanad [41]. |
| Euroopan unioniin vuonna 2004 liittyneissä jäsenvaltioissa 82 prosenttia vetureista ja 62 prosenttia junavaunuista oli vuonna 2005 yli 20 vuotta vanhoja [42]. | Võttes arvesse üksnes 2004. aastal Euroopa Liiduga ühinenud liikmesriike oli 2005. aastal 82 % veduritest ja 62 % vagunitest üle 20 aasta vanad [42]. |
| Euroopan komissio kuitenkin arvioi käytettävissään olevien tietojen perusteella, että vuosittain noin 1 prosentti tästä kannasta uusitaan. | Euroopa Komisjoni käsutuses oleva teabe kohaselt uuendatakse komisjoni hinnangul aastas ainult ligikaudu 1 % kaubaveoveeremist. |
| Tämä kehitys heijastaa luonnollisesti yleisesti rautatiealan vaikeuksia, jotka vähentävät rautatieyritysten houkutteita ja valmiutta pyrkiä investoimaan liikkuvan kaluston uudenaikaistamiseen ja/tai uusimiseen. | See areng peegeldab loomulikult raudteesektori üldisi raskusi, mis vähendavad raudtee-ettevõtjate motivatsiooni ja võimet investeerida veeremi moderniseerimisse ja/või uuendamisse. |
| Tällaiset investoinnit ovat kuitenkin välttämättömiä säilyttämään rautatieliikenteen kilpailukyky verrattuna muihin kuljetusmuotoihin, jotka saastuttavat enemmän tai aiheuttavat enemmän ulkoisia kustannuksia. | Selline investeering on samas hädavajalik raudteetranspordi konkurentsivõime säilitamiseks võrreldes teiste rohkem saastavate või suuremaid väliskulusid põhjustavate transpordiliikidega. |
| Investoinnit ovat myös tarpeen rajoittamaan rautatieliikenteen ympäristövaikutuksia, erityisesti meluhaittoja, ja parantamaan rautatieliikenteen turvallisuutta. | See on vajalik ka raudteetranspordi keskkonnamõju piiramiseks mürareostuse vähendamise kaudu ning ohutuse parandamiseks. |
| Lisäksi kansallisten verkkojen yhteentoimivuuden parantaminen edellyttää nykyisen liikkuvan kaluston mukauttamista järjestelmän yhtenäisyyden säilyttämiseksi. | Riiklike raudteevõrkude koostalitlusvõime parandamine tähendab ka olemasoleva veeremi kohandamist, et oleks võimalik säilitada süsteemi sidusust. |
| Edellisen perusteella käy ilmi, että liikkuvan kaluston ostamiseen ja uudistamiseen tarkoitetut tuet voivat tietyissä olosuhteissa myötävaikuttaa monenlaisiin yhteisen edun mukaisiin tavoitteisiin, joten niiden voidaan katsoa noudattavan ETA-sopimusta. | Eelnevat arvestades ilmneb, et abi veeremi ostmiseks ja uuendamiseks võib teatavatel tingimustel anda panuse erinevate ühist huvi teenivate eesmärkide saavutamiseks ning seega võidakse seda pidada EMP lepinguga kokkusobivaks. |
| Tämän jakson tarkoituksena on tarkentaa ne olosuhteet, joissa EFTAn valvontaviranomainen tarkastelee tuen soveltuvuutta. | Käesoleva peatüki eesmärk on täpsustada tingimusi, milles EFTA järelevalveamet viib läbi lepingule vastavuse analüüsi. |
| Soveltuvuus yhteismarkkinoille | Kokkusobivus lepinguga |
| Kun tarkastellaan tuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille, on otettava huomioon tavoite yhteisestä edusta, johon tuki myötävaikuttaa. | Kokkusobivuse kontrollimise puhul tuleb arvesse võtta ühist huvi pakkuvat eesmärki, mille saavutamist abi toetab. |
| EFTAn valvontaviranomainen katsoo, että periaatteessa tarve uudenaikaistaa liikkuvaa kalustoa voidaan ottaa riittävällä tavalla huomioon joko valtiontukiin sovellettavien yleisten sääntöjen täytäntöönpanossa tai soveltamalla ETA-sopimuksen 49 artiklaa, kun tuki on tarkoitettu liikenteen yhteensovittamiseen (6 luku). | EFTA järelevalveamet arvab, et põhimõtteliselt võib veeremi moderniseerimise vajadusi piisavalt arvesse võtta kas riigiabi käsitlevaid üldeeskirju rakendades või EMP lepingu artiklit 49 kohaldades, kui selline abi on ette nähtud transpordi koordineerimiseks (vt peatükk 6). |
| Tarkastellessaan liikkuvaan kalustoon myönnettävien tukien soveltuvuutta yhteismarkkinoille EFTAn valvontaviranomainen soveltaa näin ollen yleisesti perusteita, jotka on määritelty kullekin seuraavalle tukiluokalle näissä suuntaviivoissa tai muissa merkityksellisissä asiakirjoissa: | Kontrollides veeremile antava abi kokkusobivust, rakendab EFTA järelevalveamet seega üldjuhul iga järgneva abikategooria suhtes käesolevates suunistes või muus asjakohases dokumendis määratletud kriteeriume: |
| tuet liikenteen yhteensovittamiseen [43]; | abi transpordi koordineerimiseks [43]; |
| rautatieyritysten rakenneuudistustuet [44]; | abi raudtee-ettevõtjate ümberkorraldamiseks [44]; |
| pk-yritysten tuet [45]; | abi väikestele ja keskmise suurusega ettevõtetele [45]; |
| ympäristönsuojeluun myönnettävä tuki [46]; | keskkonnakaitseabi [46]; |
| tuet, jotka on tarkoitettu julkisen palvelun velvoitteista julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen puitteissa aiheutuvien kustannusten korvaamiseen [47]; | abi avaliku teenindamise kohustusega ja avaliku teenindamise lepingutega seotud kulude hüvitamiseks [47]; |
| alueelliset tuet [48]. | regionaalabi [48]. |
| Siltä osin kuin kyseessä ovat alkuinvestointeihin tarkoitetut alueelliset tuet, alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa todetaan, että ”liikennealalla kuljetuskaluston (irtain omaisuus) hankinnasta aiheutuville kustannuksille ei voida myöntää alkuinvestointitukea” (39 kohta, alaviite 40). | Alginvesteeringuteks ettenähtud regionaalabi puhul on regionaalabi suunistes sätestatud, et: „kulutused transpordisektoris transpordivahendite (vallasvara) soetamiseks ei ole alginvesteeringuks ettenähtud abi kõlblikud” (punkt 39, joonealune märkus 40). |
| EFTAn valvontaviranomainen katsoo, että tästä säännöstä on syytä poiketa, kun kyseessä on rautateiden matkustajaliikenne. | EFTA järelevalveamet arvab, et sellest eeskirjast võib teha erandeid reisijate raudteeveo osas. |
| Tämä johtuu kyseisen kuljetusmuodon erityispiirteistä, erityisesti siitä, että kyseisen alan liikkuva kalusto saattaa olla pysyvästi osoitettu tietyille rautatielinjoille tai tiettyihin palveluihin. | Selle põhjuseks on antud transpordiliigi eripära, eriti tõsiasi, et selles sektoris võib veerem olla püsivalt seotud teatavate raudteeliinide või teenustega. |
| Näin ollen tietyin jäljempänä määritellyin edellytyksin liikkuvan kaluston hankinnasta rautateiden matkustajaliikenteessä (tai muissa liikennemuodoissa, kuten kevytjuna, metro tai raitiovaunu) aiheutuvia kustannuksia pidetään näiden suuntaviivojen mukaisina tukikelpoisina menoina [49]. | Teatavatel alljärgnevalt kindlaksmääratud tingimustel käsitatakse raudtee reisijateveo sektoris (või muudes transpordiliikides nagu kergraudtee, metroo või tramm) veeremi hankimise kulusid abikõlblike kuludena asjaomaste suuniste tähenduses [49]. |
| Sen sijaan yksinomaan tavaraliikenteessä käytettävän liikkuvan kaluston hankintamenot eivät ole tukikelpoisia. | Siiski ei ole abikõlblikud üksnes kaubaveoks kasutatava veeremi hankimiskulud. |
| Muilla alueilla poikkeusta sovelletaan ainoastaan alkuinvestointitukiin, ja korvaaviin investointeihin tarkoitettujen tukien osalta sitä sovelletaan ainoastaan, jos tuen turvin uudenaikaistettava liikkuva kalusto on kokonaisuudessaan yli 15 vuotta vanhaa. | Muudes piirkondades kohaldatakse kõnealust erandit üksnes asendusinvesteeringute suhtes, kui abi kasutatakse üle 15 aasta vanuse veeremi uuendamiseks. |
| Jottei kilpailu vääristyisi yhteisen edun vastaisella tavalla, EFTAn valvontaviranomainen katsoo kuitenkin, että tähän poikkeukseen on sovellettava neljää edellytystä, joiden on täytyttävä kumulatiivisesti: | Selleks et vältida ühise huviga vastuolus olevaid konkurentsimoonutusi, arvab EFTA järelevalveamet siiski, et see erand peab sõltuma neljast tingimusest, mis peavad olema täidetud kumulatiivselt: |
| Useita alueita yhdessä tai useammassa ETA-valtiossa palvelevat liikennepalvelut voivat näin ollen kuulua tämän alakohdan soveltamisalaan, jos vaikutus näiden liikennepalvelujen kattamien alueiden aluekehitykseen voidaan osoittaa erityisesti palvelun säännöllisyydellä. | Reguleerimisalasse võib ühtlasi lisada mitmeid piirkondi teenindavad veoteenused ühes või enamas EFTA riigis, kui on tõendatud teenindatavate piirkondade regionaalarengule avaldatav mõju, eelkõige tänu teenuse regulaarsusele. |
| Tällaisessa tapauksessa EFTAn valvontaviranomainen varmistaa, ettei tuki vaaranna kansainvälisen matkustajaliikenteen markkinoiden ja kabotaasin tosiasiallista avaamista (kolmannen rautatiepaketin voimaantulo); | Sel juhul kontrollib EFTA järelevalveamet, et abi andmine ei seaks ohtu rahvusvahelise reisijateveo ja kabotaažveo turu tegelikku avamist seoses kolmanda raudteepaketi jõustumisega; |
| asianomaisen liikkuvan kaluston pitäisi pysyä vähintään kymmenen vuotta yksinomaan sillä tietyllä alueella tai useita alueita ylittävällä tietyllä linjalla, jonka suhteen tukea on maksettu; | asjaomane veerem peab vähemalt kümneks aastaks jääma seotuks üksnes konkreetse piirkonnaga või mitmeid piirkondi läbiva raudteeliiniga, mille jaoks abi saadi; |
| korvaavan liikkuvan kaluston on täytettävä kyseisessä verkossa sovellettavat, yhteentoimivuutta, turvallisuutta ja ympäristöä koskevat standardit [51]; | uus veerem peab vastama uusimatele koostalitlus-, ohutus- ja keskkonnanõuetele, [51]mida kohaldatakse asjaomase võrgu suhtes; |
| EFTA-valtion on osoitettava, että hanke edistää johdonmukaista alueellista kehitysstrategiaa. | EFTA riik tõendab, et projekti viiakse ellu sidusa piirkondliku arengu strateegia raames. |
| EFTAn valvontaviranomainen valvoo, että kilpailun aiheeton vääristyminen vältetään, erityisesti ottamalla huomioon lisätulot, joita tukea saavalle yritykselle saattaa syntyä asianomaisella linjalla korvattavasta liikkuvasta kalustosta, jos liikkuva kalusto esimerkiksi myydään kolmansille tai sitä käytetään muilla markkinoilla. | EFTA järelevalveamet jälgib, et välditaks põhjendamatuid konkurentsimoonutusi, võttes eelkõige arvesse täiendavaid tulusid, mida veeremi asendamine asjaomasel raudteeliinil võiks abi saanud ettevõtjale kaasa tuua, näiteks müügi kaudu kolmandatele isikutele või muudel turgudel kasutamise kaudu. |
| Tätä varten tuen myöntämisen edellytykseksi voidaan asettaa tukea saavan yrityksen velvoite myydä osittain tai kokonaan ja tavanomaisin markkinaedellytyksin ne tarvikkeet, joita se ei enää tarvitse, jotta toiset toimijat voivat jatkaa tarvikkeiden käyttöä. Tässä tapauksessa vanhojen tarvikkeiden myynnistä saatavat tulot vähennetään tukikelpoisista menoista. | Seepärast võib komisjon allutada abi andmise abisaava ettevõtte kohustusele müüa tavalistel turutingimustel kogu veerem või osa sellest, mida ta enam ei kasuta, et võimaldada selle kasutamise jätkamist teiste teenusepakkujate poolt; sel juhul lahutatakse veeremi müügist saadud tulu abikõlblikest kuludest. |
| Yleisemmin ottaen EFTAn valvontaviranomainen valvoo, ettei tukea käytetä väärin. | Üldisemas plaanis jälgib EFTA järelevalveamet, et ei oleks abi väärkasutamist. |
| Samalla sovelletaan muita edellytyksiä, jotka vahvistetaan alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa erityisesti enimmäisintensiteettien osalta, sekä aluetukikarttoja ja tuen kasaantumista koskevia sääntöjä. | Kohaldada tuleb muid regionaalabi suunistega ettenähtud tingimusi, eriti abi osatähtsuse ülemmäärasid, regionaalabi kaarte ja abi kumuleerumist käsitlevaid eeskirju. |
| EFTAn valvontaviranomainen toteaa, että asianomaiset erityiset suuntaviivat voivat joissakin tapauksissa koskea useita eri alueita, joilla sovelletaan aluetukikarttojen mukaisia erilaisia enimmäisintensiteettejä. | EFTA järelevalveamet märgib, et vastavad raudteeliinid võivad mõnel juhul läbida piirkondi, mille suhtes kehtivad erinevad abi osatähtsuse ülemmäärad vastavalt regionaalabi kaardile. |
| Tällöin EFTAn valvontaviranomainen soveltaa asianomaisen linjan säännöllisesti palvelemien alueiden korkeinta tuki-intensiteettiä suhteessa tämän palvelun säännöllisyyteen [52]. | Sel juhul kohaldab EFTA järelevalveamet asjaomase raudteeliiniga regulaarselt teenindatavate piirkondade kõrgeimat osatähtsuse määra, lähtudes proportsionaalsusest kõnealuse liini regulaarsusega [52]. |
| Kun kyseessä ovat investointihankkeet, joiden tukikelpoiset menot ylittävät 50 miljoonaa euroa, EFTAn valvontaviranomainen katsoo, että rautateiden matkustajaliikenteen erityispiirteiden vuoksi on syytä poiketaalueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen 49–59 kohdasta. | Suurte investeerimisprojektide korral, mille abikõlblikud kulud on suuremad kui 50 miljonit eurot, arvab EFTA järelevalveamet, et reisijate raudteeveo eripära tõttu võib teha erandeid regionaalabi suuniste punktidest 49–59. |
| Alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen 53 ja 56 kohtaa sovelletaan kuitenkin, jos investointihanke koskee liikkuvaa kalustoa, joka on osoitettu useita alueita palvelevalle erityiselle linjalle. | Siiski kohaldatakse regionaalabi suuniste punkte 53 ja 56, kui investeerimisprojekt hõlmab veeremit, mis on määratud mitut piirkonda teenindavale konkreetsele raudteeliinile. |
| Jos tuensaajayritykselle on annettu tehtäväksi yleistä taloudellista etua koskevia palvelutoimia, joihin liittyy liikkuvan kaluston hankintaa ja/tai uudistamista, ja yritys saa jo korvauksen näistä toimistaan, kyseinen korvaus on otettava huomioon siinä alueellisen tuen määrässä, joka yritykselle voidaan myöntää, jotta vältettäisiin liialliset korvaukset. | Kui abi saav ettevõtja osutab üldist majanduslikku huvi pakkuvaid teenuseid, mille puhul on vaja veeremit osta ja/või uuendada, ja ta on juba saanud selle jaoks abi, tuleks seda kõnealusele ettevõtjale regionaalabi andmisel arvesse võtta, et vältida liigsete hüvitiste maksmist. |
| 4 VELKOJEN PERUUTTAMINEN | VÕLGADE KUSTUTAMINE |
| Kuten 1.1 jaksossa todetaan, rautatieyritysten tulot ja menot, erityisesti investointikustannukset, ovat pitkään olleet epätasapainossa. | Nagu jaos 1.1 märgitud, on raudtee-ettevõtjad varem kogenud tasakaalu puudumist sissetulekute ja kulude, eriti investeerimiskulude, vahel. |
| Tämä on johtanut huomattavaan velkaantumiseen, jonka hoitamisesta aiheutuu huomattava rasitus rautatieyrityksille ja joka rajoittaa näiden yritysten investointikapasiteettia sekä infrastruktuurien että liikkuvan kaluston uudistamisen osalta. | See on tekitanud suuri võlgnevusi, mille teenindamine on raudtee-ettevõtjatele väga suureks koormaks ja mis piirab nende võimet teha vajalikke investeeringuid nii infrastruktuuri kui ka veeremi uuendamiseks. |
| Tämä tilanne on otettu nimenomaisesti huomioon direktiivissä 91/440/ETY. | Direktiivis 91/440/EMÜ on seda olukorda sõnaselgelt arvesse võetud. |
| Mainitun direktiivin johdanto-osan seitsemännen kappaleen mukaisesti ETA-valtioiden olisi ”erityisesti huolehdittava siitä, että olemassa olevilla julkisilla rautatiekuljetusyrityksillä on terve taloudellinen rakenne”, ja siinä todetaan, että tätä varten saatetaan tarvita ”taloudellisia uudelleenjärjestelyjä”. | Seda võib järeldada direktiivi seitsmendast põhjendusest, milles on sätestatud, et liikmesriigid peavad „tagama olemasolevatele riigile või riigi kontrolli alla kuuluvatele raudteeveo-ettevõtjatele usaldusväärse finantsstruktuuri” ja nähakse ette, et selleks võivad olla vajalikud „rahanduslikud ümberkorraldused”. |
| Direktiivin 9 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on ”yhdessä olemassa olevien julkisten rautatieyritysten kanssa luotava asianmukaiset mekanismit näiden yritysten velkaantumisen vähentämiseksi tasolle, joka ei ole esteenä terveelle taloudelliselle liikkeenjohdolle, sekä niiden taloudellisen aseman parantamiseksi”. | Direktiivi artiklis 9 on sätestatud, et liikmesriigid „peavad olemasolevate riigile või riigi kontrolli alla kuuluvate raudtee-ettevõtjatega looma asjakohase mehhanismi, et aidata vähendada selliste ettevõtjate võlgu tasemeni, mis ei takista usaldusväärset finantsjuhtimist, ja parandada nende finantsolukorda”. |
| Kyseisen artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat myöntää valtiontukea ”tässä artiklassa tarkoitettujen velkojen poistamiseksi” ja tukia myönnettäessä onotettava huomioon ETA-sopimuksen 49, 61 ja 62 artikla [53]. | Sama artikli lõikega 3 nähakse ette riigiabi andmist „käesolevas artiklis nimetatud võlgade kustutamiseks” ning sätestatakse, et abi antakse kooskõlas EMP lepingu artiklitega 49, 61 ja 62 [53]. |
| Direktiivin 91/440/ETY tultua voimaan ETA-valtiot vähensivät 1990-luvun alussa huomattavasti rautatieyritysten velkaantumista. | aastate alguses, pärast direktiivi 91/440/EMÜ jõustumist, vähendasid EMP riigid märkimisväärselt raudtee-ettevõtjate võlgu. |
| Rautatieyritysten velkojen uudelleenjärjestely sai erilaisia muotoja: | Raudtee-ettevõtjate võlgade ümberkorraldamine toimus eri vormides: |
| velkojen siirtäminen kokonaan tai osittain infrastruktuurin hallinnosta vastaavalle elimelle, minkä ansiosta rautatieyritys voi toimia terveemmällä taloudellisella perustalla. | kõigi või osa võlgade ülekandmine infrastruktuuri haldavale asutusele, mis võimaldas raudtee-ettevõtjal toimida tugevamale majanduslikule alusele tuginedes. |
| Tällainen siirto voitiin tehdä, kun liikennepalvelujen tarjoaminen ja infrastruktuurin hallinto erotettiin toisistaan; | Selline ülekandmine oli võimalik ajal, mil transporditeenuste osutamine eraldati infrastruktuuri haldamisest; |
| erillisten yksiköiden perustaminen infrastruktuurihankkeiden rahoitukseen (esimerkiksi suurten nopeuksien radat), minkä ansiosta helpotetaan taloudellista taakkaa, joka muuten olisi tulevaisuudessa näistä uusista infrastruktuureista rautatieyrityksille aiheutunut; | eraldi üksuste loomine infrastruktuuriprojektide (näiteks kiirrongiliinide) rahastamiseks, mis võimaldab kergendada raudtee-ettevõtjate olukorda tulevase finantskoorma võrra, mida uute infrastruktuuride rahastamine oleks olnud; |
| rautatieyritysten taloudellinen uudelleenjärjestely erityisesti velkojen osittaisella tai täydellisellä peruttamisella. | raudtee-ettevõtjate finantsiline ümberkorraldamine, eriti kõigi või osa võlgade kustutamise kaudu. |
| Näillä kolmenlaisilla toimilla on pystytty kohentamaan rautatieyritysten taloudellista tilannetta lyhyellä aikavälillä. | Need kolm meetme tüüpi andsid panuse raudtee-ettevõtjate rahalise olukorra parandamiseks lühiajalises plaanis. |
| Velkaantuminen on vähentynyt suhteessa kaikkiin vastuisiin, samoin on vähentynyt koronmaksun osuus toimintakustannuksista. | Võlgade suhe kogupassivasse vähenes, samuti laenuintresside suhe tegevuskuludesse. |
| Velkahuojennuksen ansiosta rautatieyritysten taloudellinen tilanne on yleisesti ottaen kohentunut, kun takaisinmaksettavan pääoman ja koronmaksun osuus on vähentynyt. | Üldiselt võimaldas võlakoorma vähendamine raudtee-ettevõtjal parandada oma rahalist olukorda tänu laenu tagasimaksete ja intresside alanemisele. |
