| Source | Target | | Korkotaso on lisäksi alentunut tällaisen velkahuojennuksen ansiosta, millä on ollut huomattava vaikutus velanhoitoon. | Lisaks sellele andsid sellised kergendused panuse intressimäärade alanemisse, mis avaldab võla teenindamisele olulist mõju. |
| EFTAn valvontaviranomainen toteaa kuitenkin, että useat rautatieyritykset ovat edelleen huolestuttavan velkaantuneita. | Siiski märgib EFTA järelevalveamet, et paljude raudtee-ettevõtjate võlgnevuste tase jääb murettekitavaks. |
| Useat näistä yrityksistä ovat velkaantuneet enemmän kuin kaupallisen yrityksen kannalta on hyväksyttävää, itserahoitus ei edelleenkään toteudu ja/tai yritykset eivät pysty rahoittamaan investointitarpeitaan tuloilla, joita ne saavat nykyisistä ja tulevista kuljetustoimista. | Paljude ettevõtjate võlgnevuse tase on kõrgem äriühingu puhul aktsepteeritavast tasemest; nad ei ole alati võimelised ise end rahastama ega/või ei suuda rahastada oma investeerimisvajadusi praegustest ja tulevastest transporditoimingutest saadavate sissetulekutega. |
| Lisäksi on todettava, että yhteisöön 1. toukokuuta 2004 jälkeen liittyneissä jäsenvaltioissa rautatiealan yritykset ovat huomattavasti velkaantuneempia kuin muualla Euroopan talousalueella. | Lisaks sellele võib märkida, et pärast 1. maid 2004 Euroopa Ühendusega ühinenud riikides on raudteesektori ettevõtete võlgnevuse tase märkimisväärselt suurem kui mujal EMPs. |
| Tämä tosiseikka näkyy siinä, että yhteisön lainsäätäjä päätti olla muuttamatta direktiivien 2001/12/EY ja 2004/51/EY hyväksymisen yhteydessä direktiivin 1991/440/ETY säännöksiä. | Selline olukord peegeldab ühenduse seadusandja valikut mitte muuta direktiivide 2001/12/EÜ ja 2004/51/EÜ vastuvõtmisel direktiivi 1991/440/EMÜ. |
| Nämä säännökset sisältyvät siis peräkkäisten rautatiepakettien muodostamaan yleiseen kehykseen. | Need sätted on ka osa järjestikuste raudteepakettidega loodud terviklikust raamistikust. |
| Tämän luvun tarkoituksena on täsmentää tapaa, jolla EFTAn valvontaviranomainen aikoo tämän johdetusta oikeudesta seuraavan vaatimuksen huomioon ottaen soveltaa ETA-sopimuksen valtiontukisääntöjä rautatieyritysten velkaantumisen vähentämisjärjestelyihin. | Käesoleva peatüki eesmärk on täpsustada, kuidas EFTA järelevalveamet kavatseb kõnealuste teiseste õigusaktidega ettenähtud nõuet arvestades kohaldada EFTA lepingu riigiabi eeskirju raudtee-ettevõtjate võlgade vähendamise mehhanismide suhtes. |
| Ensinnäkin EFTAn valvontaviranomainen muistuttaa mieliin, että ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan periaatetta tuen soveltumattomuudesta sovelletaan ainoastaan tukeen, ”joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa”, ja ainoastaan ”siltä osin kuin se vaikuttaa sopimuspuolten väliseen kauppaan”. | Kõigepealt tuletab EFTA järelevalveamet meelde, et EMP lepingu artikli 61 lõike 1 kohast kokkusobimatuse põhimõtet kohaldatakse ainult sellise abi suhtes, mis „ähvardab kahjustada konkurentsi, soodustades teatud ettevõtteid või teatud kaupade tootmist” ja üksnes „niivõrd, kuivõrd see kahjustab lepinguosaliste vahelist kaubandust”. |
| Kun jäsenvaltion myöntämä rahoitustuki vahvistaa jonkin yrityksen asemaa suhteessa sen kilpailijoihin yhteisön sisäisessä kaupassa, on yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti syytä katsoa, että kyseinen tuki vaikuttaa näihin kilpailijoihin [54]. | Kui riigilt saadav abi tugevdab ettevõtte seisundit võrreldes teiste ühendusesiseses kaubanduses konkureerivate ettevõtetega, tuleb seda Euroopa Kohtu väljakujunenud praktika kohaselt pidada kaubandust mõjutavaks [54]. |
| Kaikki valtiosta johtuvat ja valtion varoin toteutetut toimenpiteet, joista seuraa velkojen täydellinen tai osittainen peruuttaminen nimenomaisesti yhden tai useamman rautatieyrityksen hyväksi, kuuluvat näin ollen ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, jos kyseinen rautatieyritys toimii kilpailulle avoimilla markkinoilla ja velan peruuttaminen vahvistaa sen asemaa ainakin yhdellä näistä markkinoista. | Kõik riiklikud meetmed võlgade täielikuks või osaliseks kustutamiseks konkreetselt ühe või enama raudtee-ettevõtja kasuks ja riigi vahendite abil kuuluvad EMP lepingu artikli 61 lõike 1 reguleerimisalasse, kui asjaomane raudtee-ettevõtja tegutseb konkurentsile avatud turgudel ja kui võlgade kustutamine tugevdab tema positsiooni vähemalt ühel kõnealustest turgudest. |
| Jos rautatieyrityksen velan peruuttaminen on ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvaa valtiontukea, siitä on ilmoitettava EFTAn valvontaviranomaiselle ETA-sopimuksen 62 artiklan mukaisesti. | Kui raudtee-ettevõtja võlgade kustutamine kujutab endast riigiabi EMP lepingu artikli 61 lõike 1 kohaselt, tuleb sellest teatada EFTA järelevalveametile vastavalt EMP lepingu artiklile 62. |
| Tällaista tukea on yleisesti ottaen tarkasteltava vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen myönnettäviä valtiontukia koskevien EFTAn valvontaviranomaisen suuntaviivojen vuodelta 2004, jäljempänä ’rakenneuudistustukia koskevat vuoden 2004 suuntaviivat’ perusteella, jollei näiden suuntaviivojen 5 luvusta muuta johdu. | Üldiselt tuleks sellist abi kontrollida vastavalt EFTA järelevalveameti 2004. aasta suunistele raskustes olevate äriühingute päästmiseks ja ümberkorraldamiseks antava riigiabi kohta (edaspidi „ümberkorraldamisabi 2004. aasta suunised”) ning vastavalt käesolevate suuniste peatükile 5. |
| Siinä erityistapauksessa, että peruutettavat velat liittyvät yksinomaan liikenteen yhteensovittamiseen, julkisen palvelun velvoitteesta maksettavaan korvaukseen tai kirjanpidon säännönmukaistamiseen, tukien soveltuvuutta yhteismarkkinoille tarkastellaan ETA-sopimuksen 49 artiklan, kyseisen artiklan täytäntöönpanemiseksi hyväksyttyjen asetusten sekä kirjanpidon säännönmukaistamista koskevan asetuksen nojalla [55]. | Erijuhtudel, kui kustutatud võlad on seotud üksnes transpordi koordineerimisega, avaliku teenindamise hüvitistega või finantskohustuste ja soodustuste asendamisega, kontrollitakse abi kokkusobivust EMP lepingu artikli 49 ja selle rakendamiseks vastuvõetud määruste ning finantskohustuste ja soodustuste tasendamise määruse [55]alusel. |
| Direktiivin 91/440/ETY 9 artikla huomioon ottaen EFTAn valvontaviranomainen katsoo lisäksi, että tietyin edellytyksin tällaiset tuet on voitava hyväksyä, vaikka taloudellisia uudelleenjärjestelyjä ei tehtäisi, jos kyseessä on sellaisten vanhojen velkojen peruuttaminen, jotka on otettu ennen alan kilpailulle avaamista koskevat edellytykset vahvistavan direktiivin 2001/12/EY voimaantuloa. | Võttes arvesse direktiivi 91/440/EMÜ artiklit 9, arvab EFTA järelevalveamet, et lisaks võib teatavatel tingimustel sellist abi finantsilise ümberkorraldamiseta lubada, kui kustutatakse vanu võlgu, mis on võetud enne sektori konkurentsile avamise tingimusi käsitleva direktiivi 2001/12/EÜ jõustumist. |
| EFTAn valvontaviranomainen itse asiassa katsoo, että tämäntyyppiset tuet voivat olla yhteismarkkinoille soveltuvia, jos niillä on tarkoitus helpottaa siirtymistä avoimille rautatieliikenteen markkinoille, kuten direktiivin 91/440/ETY 9 artiklassa säädetään [56]. | EFTA järelevalveamet arvab, et seda tüüpi abi võib olla kokkusobiv, kui selle eesmärk on avatud raudteeturule ülemineku lihtsustamine, nagu on sätestatud direktiivi 91/440/EMÜ [56]artiklis 9. |
| Näin ollen EFTAn valvontaviranomainen katsoo, että tällaiset tuet voidaan sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan [57]mukaisesti katsoa yhteismarkkinoille soveltuviksi, jos seuraavat edellytykset täyttyvät. | Seega leiab komisjon, et sellist abi võib pidada EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punkti c alusel EMP lepinguga kokkusobivaks, [57]kui täidetud on alljärgnevad tingimused. |
| Ensinnäkin tuen tarkoituksena on oltava sellaisten selkeästi määriteltyjen ja yksilöityjen velkojen kompensoiminen, jotka on otettu ennen 15. maaliskuuta 2001, jolloin direktiivi 2001/12/EY tuli voimaan. | Esiteks tuleb abi kasutada kindlaksmääratud ja kindlakstehtud võlgade hüvitamiseks, mis on võetud enne 15. märtsi 2001, kui jõustus direktiiv 2001/12/EÜ. |
| Tuki ei saa missään tapauksessa ylittää velkojen määrää. | Abi ei tohi mitte mingil juhul ületada võlgade summat. |
| Direktiivin 91/440/ETY 9 artiklan ajatuksena, joka toistuu myöhemmissä direktiiveissä, oli itse asiassa korjata velkaantumistasoa, jonka kertymishetkellä markkinoiden avaamisesta ETA:n tasolla ei ollut vielä päätetty. | Direktiivi 91/440/EMÜ artikli 9 loogika, mis kordub ka järgnevates direktiivides, oli parandada võlgade kumuleerumise taset, mis oli tekkinud olukorras, kus turu avamine EMP tasandil ei olnud veel otsustatud. |
| Toiseksi asianomaisten velkojen on liityttävä suoraan rautatieliikennetoimintaan, rautatieliikenteen hallintoon taikka rautatieinfrastruktuurin rakentamiseen tai käyttöön. | Teiseks peavad kõnealused võlad olema otseselt seotud raudteetranspordiga või raudteeinfrastruktuuri haldamise, rajamise või kasutamisega. |
| Jos velka on otettu investointeihin, jotka eivät suoraan liity rautatieliikenteeseen ja/tai rautatieinfrastruktuureihin, se ei ole tukikelpoista. | Abikõlblikud ei ole võlad, mis on võetud transpordiga ja/või raudteeinfrastruktuuriga otseselt mitteseotud investeeringute tarbeks. |
| Kolmanneksi velkojen peruuttamisen on hyödytettävä sellaisia yrityksiä, joiden ylivelkaantuminen on esteenä niiden terveelle taloudelliselle liikkeenjohdolle. | Kolmandaks peab võlgade kustutamine toimuma ettevõtete puhul, kelle võlakoorem on liiga suur ning takistab nende usaldusväärset finantsjuhtimist. |
| Tuen on oltava tarpeen tilanteen korjaamiseksi sikäli, että yritys ei ETA:n kilpailutilanteen kehittyessä ennakoidulla tavalla pysty tervehdyttämään taloudellista tilannettaan lähitulevaisuudessa. | Abi peab olema vajalik sellise olukorra lahendamiseks, kus EMP konkurentsi tõenäoline areng ei võimaldaks ettevõttel oma finantsolukorda lähema aja jooksul parandada. |
| Tämän perusteen arvioinnissa on otettava huomioon tuottavuuden kasvu, jota yritykseltä kohtuudella voidaan edellyttää. | Selle kriteeriumi hindamisel tuleb arvestada tootlikkuse kasvu, mida võib ettevõttelt mõistlikkuse piires oodata. |
| Neljänneksi tuen ei pidä mennä tätä tavoitetta pidemmälle. | Neljandaks ei tohi abi olla suurem kui selle eesmärgi saavutamiseks vaja. |
| Tältä osin on myös otettava huomioon kilpailun kehittyminen jatkossa. | Ka selles punktis tuleb arvestada konkurentsi arengut tulevikus. |
| Joka tapauksella tuki ei saa lyhyellä aikavälillä asettaa yritystä suotuisampaan asemaan kuin muita hyvin johdettuja keskivertoyrityksiä, joilla on sama toimintaprofiili. | Igal juhul ei tohi abi lühikeses perspektiivis asetada ettevõtet hästi juhitud sama tegevusprofiiliga keskmisest ettevõttest soodsamasse olukorda. |
| Viidenneksi velkojen peruuttaminen ei saa antaa yritykselle kilpailuetua, joka ehkäisee tehokkaan kilpailun kehittymistä ETA-alueella esimerkiksi estämällä markkinoiden ulkopuolisten yritysten tai uusien toimijoiden tuloa tietyille kansallisille tai alueellisille markkinoille. | Viiendaks ei tohi võlgade kustutamine anda ettevõtjale sellist konkurentsieelist, mis takistaks tõhusa konkurentsi arengut EMPs, näiteks takistaks teistel turgudel tegutsevaid ettevõtteid või uusi ettevõtteid teatavatele riiklikele või piirkondlikele turgudele sisenemast. |
| Velkojen peruuttamiseen tarkoitettuja tukia ei varsinkaan saa rahoittaa muilta rautatiealan toimijoilta perittävillä maksuilla [58]. | Iseäranis ei tohi võlgade kustutamiseks ettenähtud abi rahastada teistele raudteeoperaatoritele kehtestatud maksude abil [58]. |
| Kun nämä edellytykset täyttyvät, velkojen peruuttamiseksi toteutettavat toimenpiteet edistävät direktiivin 91/440/ETY 9 artiklassa tarkoitettua tavoitetta vääristämättä kohtuuttomasti kilpailua ja kauppaa ETA-valtioiden välillä. | Kui kõik need tingimused on täidetud, aitavad võlgade kustutamise meetmed saavutada direktiivi 91/440/EMÜ artiklis 9 kavandatud eesmärki, ilma et nad moonutaksid ebaproportsionaalsel määral konkurentsi ja EMP riikide kaubavahetust. |
| Tällöin tukia voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvina. | Neid võib seega pidada EMP lepinguga kokkusobivaks. |
| 5 RAUTATIEYRITYSTEN RAKENNEUUDISTUSTUET – TAVARALIIKENNEOSASTON RAKENNEUUDISTUS | ABI RAUDTEE-ETTEVÕTJATE ÜMBERKORRALDAMISEKS – KAUBAVEOHARU ÜMBERKORRALDAMINE |
| Rakenneuudistustukea ei yleensä voida myöntää yrityksen jollekin liiketoimintaosalle eli taloudelliselle yksikölle, joka ei ole erillinen oikeushenkilö. | Üldjuhul ei ole ettevõtte harul ehk majandusüksusel, mis ei ole eraldi juriidiline isik, võimalik ümberkorraldamisabi saada. |
| Rakenneuudistustukia koskevia vuoden 2004 suuntaviivoja sovelletaan yksinomaan ”vaikeuksissa oleviin yrityksiin”. | Ümberkorraldamisabi suuniseid kohaldatakse tõesti üksnes „raskustes olevate äriühingute” suhtes. |
| Suuntaviivojen 12 kohdan mukaan ”yhtymään kuuluva tai yhtymän haltuun joutuva yritys voi saada … rakenneuudistustukea vain silloin, kun voidaan osoittaa, että vaikeudet kohdistuvat ainoastaan tähän yritykseen eikä niiden aiheuttajana ole sattumanvarainen kustannustenjako yhtymän sisällä, ja että nämä vaikeudet ovat niin vakavia, ettei yhtymä pysty selviytymään niistä itse”. | Suuniste punktis 12 täpsustatakse lisaks, et „suuremasse kontserni kuuluv või selle poolt ülevõetav äriühing ei ole tavaliselt […]ümberkorraldamisabikõlblik, välja arvatud juhul, kui suudetakse näidata, et raskused on äriühingusisesed ega tulene kontserni omavolilisest kulude paigutusest ning on nii tõsised, et kontsern ei saa neist ise üle”. |
| Eritoten olisi vältettävä sitä, että tappiolliseen toimintaan jonkin yrityksen sisällä saataisiin keinotekoisen jaottelun turvin julkisia varoja. | Eelkõige tuleb vältida kulude kunstlikku jaotust, mille puhul võib mõne äriühingu sisene kahjumlik tegevus riiklikest vahenditest toetust saada. |
| EFTAn valvontaviranomainen katsoo kuitenkin, että rautateiden tavaraliikenneala on Euroopassa nykyisin erityisasemassa, minkä vuoksi – yhteisen edun mukaisesti – rautatieyritykselle myönnettyä tukea, jonka avulla voidaan korjata tavaraliikennetoiminnan kohtaamat vaikeudet, voidaan tietyin edellytyksin pitää yhteismarkkinoille soveltuvana. | EFTA järelevalveamet arvab, et Euroopa raudteetranspordi kaubaveosektor on hetkel erilises olukorras, mistõttu ühist huvi silmas pidades võiks raudtee-ettevõtjatele antavat abi, mis võimaldaks leevendada kõnealuse ettevõtte kaubaveoharu rasket olukorda, pidada teatavatel tingimustel EMP lepinguga kokkusobivaks. |
| Rautatiealalla tavaraliikennetoiminnan kilpailutilanne on itse asiassa nykyisin hyvin erilainen kuin matkustajaliikennetoiminnan kilpailutilanne. | Raudteesektoris on kauba- ja reisijateveo konkurentsiolukord tänapäeval väga erinev. |
| Kansalliset tavaraliikennemarkkinat on avattu kilpailulle, mutta rautateiden matkustajaliikennemarkkinat eivät avaudu kilpailulle ennen 1. tammikuuta 2010. | Riikide kaubaveoturud on konkurentsile avatud, kuid reisijateveo turgude konkurentsile avamine ei toimu enne 1. jaanuari 2010. |
| Tällaisella tilanteella on taloudellisia vaikutuksia sikäli, että periaatteessa ainoastaan rahdinantajien ja kuljetusliikkeiden väliset kaupalliset suhteet säätelevät tavaraliikennettä. | Sel olukorral on finantsiline mõju, kuna kaubaveo puhul lähtutakse põhimõtteliselt üksnes ärisuhted kaubasaatjate ja vedajate vahel. |
| Matkustajaliikennetoiminnan taloudellinen tasapaino voi sitä vastoin riippua myös viranomaisten tukitoimista eli julkisen palvelun velvoitteesta maksettavasta korvauksesta. | Reisijateveo finantstasakaal võib seevastu põhineda ka riigi sekkumisel avaliku teenindamise hüvitise kaudu. |
| Vain harvat Euroopan rautatieyrityksistä ovat kuitenkin erottaneet matkustajaliikennetoiminnan oikeudellisesti tavaraliikennetoiminnasta tai ovat tehneet tämän vasta hiljattain. | Mitmed Euroopa raudtee-ettevõtjad ei ole reisijate- ja kaubavedu juriidiliselt eraldanud või on sellega hiljuti algust teinud. |
| ETA:n voimassa olevassa lainsäädännössä ei myöskään velvoiteta tällaiseen oikeudelliseen erotteluun. | Kehtivate EMP õigusaktide kohaselt ei ole kohustuslik asjaomaseid vedusid juriidiliselt eraldada. |
| Lisäksi rautateiden tavaraliikenteen elvyttäminen on ollut jo useiden vuosien ajan yksi eurooppalaisen liikennepolitiikan painopisteistä. | Lisaks on raudteekaubaveo elustamine olnud mitu aastat Euroopa transpordipoliitika prioriteetide hulgas kesksel kohal. |
| Syitä tähän on kerrattu näiden suuntaviivojen 1 luvussa. | Selle põhjused on välja toodud käesolevate suuniste 1. peatükis. |
| Tämän rautateiden tavaraliikenteen erityisluonteen vuoksi tarvitaan mukautettua lähestymistapaa. Tällainen lähestymistapa on tunnustettu komission päätöksentekokäytännössä [59], joka perustuu vuoden 1999 yhteisön suuntaviivoihin valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi [60]. | Sellest raudteekaubaveo eripärast tuleneb vajadus kohandatud lähenemise järele, mida on tunnistatud Euroopa Komisjoni otsustuspraktikas [59]vastavalt ühenduse suunistele raskustes olevate äriühingute päästmiseks ja ümberkorraldamiseks antava riigiabi kohta [60]. |
| Tämän luvun tarkoituksena on – ottaen huomioon EFTAn valvontaviranomaisen päätöksentekokäytäntö ja muutokset, joita rakenneuudistustukia koskevilla vuoden 2004 suuntaviivoilla tehtiin vuoden 1999 suuntaviivoihin – esittää tapa, jolla EFTAn valvontaviranomainen aikoo soveltaa tätä lähestymistapaa tulevaisuudessa. | Komisjoni sellist otsustuspraktikat ja ümberkorraldamiseks antava abi 1999. aasta suunistesse 2004. aasta ümberkorraldamisabi suunistega tehtud muudatusi arvesse võttes on käesoleva peatüki eesmärk selgitada, kuidas komisjon kavatseb kõnealust lähenemist tulevikus rakendada. |
| Kun otetaan huomioon edellä kuvaillut riskit, tämä lähestymistapa on perusteltu ja sitä sovelletaan ainoastaan rautatieyritysten tavaraliikenneosastoihin siirtymäkauden ajan eli ennen 1. tammikuuta 2010 (päivä, jona rautateiden matkustajaliikenne avataan kilpailulle) ilmoitettuihin rakenneuudistustukiin. | Arvestades eespool osutatud riske, on selline lähenemine asjaoludest lähtuv ja seda kohaldatakse edaspidi üksnes raudtee-ettevõtjate kaubaveoharu suhtes ning üleminekuperioodiks, st enne 1. jaanuari 2010 teatatud ümberkorralduste puhul, kui raudtee reisijateveo turg konkurentsile avatakse. |
| Lisäksi EFTAn valvontaviranomainen haluaa ottaa huomioon sen seikan, että yhä useammissa ETA-valtioissa rautatieyritykset ovat mukauttaneet organisaatiotaan tavara- ja matkustajaliikennetoimintojen erityiseen kehitykseen ja eriyttäneet tavaraliiketoimintansa oikeudellisesti. | EFTA järelevalveamet soovib arvesse võtta asjaolu, et järjest rohkemates EMP riikides on raudtee-ettevõtjad kohandanud oma ettevõtte haldust vastavalt kauba- ja reisijateveo eriarengule, alustades kaubaveo juriidilist eraldamist ettevõtte muust tegevusest. |
| EFTAn valvontaviranomainen edellyttää siis rakenneuudistuksen osana ja ennen tuen myöntämistä asianomaisen tavaraliikenneosaston oikeudellista eriyttämistä ja muuttamista yleislainsäädännön mukaiseksi liikeyritykseksi. | Seepärast nõuab EFTA järelevalveamet ümberkorraldamise raames ja eeltingimusena abi andmiseks asjaomase kaubaveoharu juriidilist eraldamist, muutes selle ühenduse õigusele vastavaks äriühinguks. |
| EFTAn valvontaviranomainen katsoo, että tällainen eriyttäminen myötävaikuttaa huomattavasti yhdessä muiden tarkoituksenmukaisten toimenpiteiden kanssa kaksinkertaisen tavoitteen saavuttamiseen: suljetaan pois mahdollisuus rakenneuudistetun liiketoimintaosan ja yrityksen muiden osien välisestä ristiintuesta ja varmistetaan, että kaikki näiden kahden toiminnon väliset rahoitussuhteet perustuvat pysyvästi kaupalliselle pohjalle. | EFTA järelevalveamet leiab, et selline eraldamine aitab koos muude asjakohaste meetmetega oluliselt kaasa kahe eesmärgi saavutamisele — välistada ristsubsideerimist ümberkorraldatava haru ja ülejäänud ettevõtte vahel ning tagada, et kõik finantssuhted nende kahe tegevuse vahel põhineksid püsivalt kaubanduslikel alustel. |
| Tässä luvussa tarkoitettujen tukien tarkastelussa sovelletaan jatkossakin kaikkien epäselvyyksien välttämiseksi rakenneuudistustukia koskevia vuoden 2004 suuntaviivoja, jollei jäljempänä säädetyistä nimenomaisista poikkeuksista muuta johdu. | Käesoleva punktiga ettenähtud abi kontrollimisel kohaldatakse kahtluse vältimiseks täielikult 2004. aasta ümberkorraldamisabi suuniseid, välja arvatud allpool esitatud erandite puhul. |
| Tukikelpoisuusperusteita on mukautettava, jotta huomioon voidaan ottaa tilanne, jossa rautatieyrityksen tavaraliikenneosasto on yhtenäinen ja kestävällä tavalla toimiva taloudellinen yksikkö, joka eriytetään rakenneuudistuksen yhteydessä ja ennen tuen myöntämistä oikeudellisesti yrityksen muista osista, ja kyseisellä tavaraliikenneosastolla on senkaltaisia vaikeuksia, että – jos se olisi eriytetty rautatieyrityksestä – se olisi katsottava rakenneuudistustukia koskevien vuoden 2004 suuntaviivojen mukaiseksi ”vaikeuksissa olevaksi yritykseksi”. | Abikõlblikkuse kriteeriumit tuleb kohandada, et kaasata olukord, kus raudtee-ettevõtja kaubaveoharu on ühtne ja jätkusuutlik majandusüksus, mis eraldatakse juriidiliselt ülejäänud ettevõttest ümberkorraldamise käigus enne abi andmist; ja on raskustes olev haru niivõrd, et kui ta oleks raudtee-ettevõtjast eraldatud, siis kujutaks ta endast raskustes olevat ettevõtet 2004. aasta ümberkorraldamisabi suuniste tähenduses. |
| Tämä edellyttää erityisesti, että kyseisellä yrityksen osalla on vakavia sisäisiä vaikeuksia, jotka eivät johdu rautatieyrityksen sisäisestä sattumanvaraisesta kustannustenjaosta. | See tähendab eelkõige olukorda, kui asjaomase ettevõtja haru seisab silmitsi suurte sisemiste raskustega, mis ei ole raudtee-ettevõtja sisese omavolilise kulude paigutuse tulemus. |
| Jotta rakenneuudistettava liiketoimintaosa katsotaan yhtenäiseksi ja kestävällä tavalla toimivaksi taloudelliseksi yksiköksi, sen pitää kattaa rautatieyrityksen koko tavaraliikennetoiminta teolliselta, kaupalliselta, kirjanpidolliselta ja rahoitukselliselta näkökannalta katsottuna. | Selleks et ümberkorraldatav haru oleks ühtne ja jätkusuutlik majandusüksus, peab ta hõlmama kõiki raudtee-ettevõtja kaubaveoga seotud tegevusi nii tööstuslikust, majanduslikust,raamatupidamislikust kui ka rahanduslikust vaatenurgast. |
| Liiketoimintaosalle on oltava mahdollista määrittää tappioiden sekä omien varojen tai pääoman tasot, jotka osoittavat riittävällä tavalla liiketoimintaosan todellisen taloudellisen tilanteen, jotta rakenneuudistustukia koskevien vuoden 2004 suuntaviivojen 9 kohdassa vahvistettuja perusteita voidaan arvioida johdonmukaisesti [61]. | Peab olema võimalik määrata selle haru kahjum, omavahendid või kapital, mis kajastavad piisavalt kõnealuse haru tegelikku majanduslikku olukorda, et hinnata järjepidevalt 2004. aasta ümberkorraldamisabi suuniste punktis 9 kindlaks määratud kriteeriumit [61]. |
| Arvioidessaan, onko liiketoimintaosa edellä esitetyllä tavalla vaikeuksissa, EFTAn valvontaviranomainen ottaa huomioon rautatieyrityksen muiden osien valmiuden varmistaa rakenneuudistettavan osan elpyminen. | Selleks et hinnata, kas haru on eespool nimetatud tähenduses raskustes, võtab EFTA järelevalveamet arvesse ülejäänud raudtee-ettevõtja võimet tagada ümberkorraldatava haru jaluletõusmine. |
| EFTAn valvontaviranomainen katsoo, että vaikka kuvailtu tilanne ei kuulu suoraan rakenneuudistustukia koskevien vuoden 2004 suuntaviivojen soveltamisalaan, koska kyseisten suuntaviivojen 11 kohdassa suuntaviivojen soveltamisalan ulkopuolelle suljetaan vastaperustetut yritykset, rakenneuudistustukia voidaan myöntää tällaisessa tilanteessa, jotta oikeudellisen eriyttämisen ansiosta syntynyt tytäryritys pystyy toimimaan elinkelpoisissa olosuhteissa markkinoilla. | EFTA järelevalveamet leiab, et kuigi eespool kirjeldatud olukord ei ole otseselt kaetud 2004. aasta ümberkorraldamisabi suunistega, mille reguleerimisala punktist 11 on äsjaloodud ettevõtted välja jäetud, võib ümberkorraldamisabi sellisel juhul siiski anda, et võimaldada juriidilise eraldamisega loodud filiaalil turul elujõuliselt tegutseda. |
| Tällöin otetaan huomioon ainoastaan tilanteet, joissa oikeudellisen eriyttämisen ansiosta syntyvä tytäryritys ottaa hoitaakseen koko tavaraliikennetoiminnan direktiivin 91/440/ETY 9 artiklan mukaisessa erillisessä kirjanpidossa tarkoitetulla tavalla ja kattaa kokonaisuudessaan liiketoimintaosaston vastaavat, vastattavat, pääoman, taseen ulkopuoliset sitoumukset sekä työvoiman. | Siin on kavandatud üksnes olukorrad, kus juriidilise eraldamisega loodav filiaal hõlmab kogu kaubaveoharu niivõrd, kuivõrd see kajastub direktiivi 91/440/EMÜ artikli 9 kohaselt loodud eraldi raamatupidamisarvestuses ning hõlmab haru varasid, kohustusi, kapitali, bilansivälist kohustust ja tööjõudu. |
| EFTAn valvontaviranomainen katsoo, että jos rautatieyritys on hiljattain eriyttänyt oikeudellisesti tavaraliikenneosastonsa ja kyseinen osasto täyttää edellä määritellyt edellytykset, kyseistä tytäryritystä ei samoista syistä tule pitää rakenneuudistustukia koskevien vuoden 2004 suuntaviivojen 11 kohdan mukaisena vastaperustettuna yrityksenä, eikä sitä näin ollen pidä sulkea näiden suuntaviivojen soveltamisalan ulkopuolelle. | EFTA järelevalveamet märgib samadel põhjustel, et kui raudtee-ettevõtja on hiljuti juriidiliselt eraldanud oma kaubaveoharu ja kui kõnealune haru vastab eespool nimetatud tingimustele, ei pea kõnealust filiaali käsitama äsjaloodud ettevõttena 2004. aasta ümberkorraldamisabi suuniste punkti 11 tähenduses ja seega ei ole ta käesolevate suuniste reguleerimisalast välja jäetud. |
