| Source | Target | | Pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttaminen | Pikaajalise elujõulisuse taastamine |
| EFTAn valvontaviranomainen varmistautuu, että suuntaviivoissa määrätyt edellytykset pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamisesta täyttyvät [62]ja lisäksi, että yksinoikeudella suojattu tavaraliikennetoiminta muuttuu rakenneuudistuksen ansiosta kilpailuun perustuvaksi toiminnaksi avoimilla markkinoilla. | EFTA järelevalveamet kontrollib mitte üksnes seda, kas 2004. aasta ümberkorraldamisabi suunistes sätestatud pikaajalise elujõulisuse taastamise tingimused on täidetud, [62]vaid ka seda, kas ümberkorraldamine võimaldab tagada kaubaveo muutmist ainuõigusi omavast kaitstud tegevusest konkurentsivõimeliseks tegevuseks avatud turu raamistikus. |
| Tämän rakenneuudistuksen on siis koskettava koko tavaraliikennetoimintaa teolliselta, kaupalliselta ja rahoitukselliselta näkökannalta katsottuna. | Sellise ümberkorraldamise puhul tuleb arvestada seega kaubaveo kõiki - nii tööstuslikke, majanduslikke kui ka rahalisi - aspekte. |
| Rakenneuudistustukia koskevissa vuoden 2004 suuntaviivoissa edellytetyn rakenneuudistussuunnitelman [63]avulla pitäisi erityisesti olla mahdollista varmistaa asiakkaiden vaatimuksia vastaava laatu-, luotettavuus- ja palvelutaso. | Ümberkorraldamisabi suunistes nõutav ümberkorraldamiskava [63]peab võimaldama eelkõige klientide nõudmistele vastava teenuste kvaliteedi ja usaldusväärsuse tagamist. |
| Kohtuuttomien kilpailua vääristävien vaikutusten välttäminen | Liigsete konkurentsimoonutuste vältimine |
| Tarkastellessaan kohtuuttomien kilpailua vääristävien vaikutusten välttämistä, kuten rakenneuudistustukia koskevissa vuoden 2004 suuntaviivoissa määrätään, EFTAn valvontaviranomainen tukeutuu myös seuraaviin seikkoihin: | Analüüsides kõigi liigsete konkurentsimoonutuste ennetamist, mis on ette nähtud 2004. aasta ümberkorraldamisabi suunistes, toetub EFTA järelevalveamet ka järgmistele elementidele: |
| taloudellisten mallien erot rautatieliikenteen ja muiden liikennemuotojen välillä; | raudtee ja muude transpordiliikide vahelised majandusmudelite erinevused; |
| ETA:n tavoite päästä uudelleen tasapainoon eri liikennemuotojen välillä; | ühenduse transpordiliikide tasakaalustamise eesmärk; |
| markkinoiden kilpailutilanne rakenneuudistusajankohtana (yhdentymisaste, kasvupotentiaali, kilpailijoiden olemassaolo, kehitysnäkymät). | konkurentsiolukord turul ümberkorraldamise ajal (sekkumise määr, kasvupotentsiaal, konkurentide olemasolu, arenguperspektiiv). |
| Tuen rajaaminen välttämättömään | Minimaalselt vajaliku abi andmine |
| Rakenneuudistustukia koskevia vuoden 2004 suuntaviivoja sovelletaan tämän perusteen noudattamisen varmistamiseksi. | Kõnealuse kriteeriumi kontrollimiseks tuleb kohaldada 2004. aasta ümberkorraldamiseks antava riigiabi suuniste sätteid. |
| Tässä tarkoituksessa yrityksen oma rahoitusosuus sisältää rautatieyrityksestä oikeudellisesti erotettavan tavaraliikenneosaston rahoitusosuuden. | Seepärast peab ettevõtja oma panus sisaldama juriidiliselt raudtee-ettevõtjast eraldatava kaubaveoharu panust. |
| EFTAn valvontaviranomainen katsoo kuitenkin, että edellä korostettu rautateiden tavaraliikenteen erityistilanne Euroopassa voidaan katsoa kyseisten suuntaviivojen 43 kohdan mukaiseksi poikkeusoloksi. | Siiski leiab EFTA järelevalveamet, et Euroopa raudtee-kaubaveosektori eriline ja eespool kirjeldatud olukord võivad kujutada endast erandlikku asjaolu 2004. aasta suuniste punkti 43 tähenduses. |
| Se voi siis hyväksyä alhaisemman oman rahoitusosuuden kuin rakenneuudistustukia koskevissa vuoden 2004 suuntaviivoissa määrätään edellyttäen, että tavaraliikenneosaston rahoitusosuus on mahdollisimman korkea vaarantamatta toiminnan elinkelpoisuutta. | Komisjon võib seega lubada palju väiksemat omapoolset panust, kui on 2004. aasta ümberkorraldamiseks antava riigiabi suunistega ette nähtud, tingimusel et kaubaveoharu oma panus on nii suur kui võimalik, ilma et see ohustaks tegevuse elujõulisust. |
| Tuen ainutkertaisuuden periaate | Ühekordse abi põhimõte |
| Tuen ainutkertaisuuden periaatetta sovelletaan oikeudellisesti eriytettyyn tytäryritykseen ja ilmoitettu rakenneuudistustuki katsotaan kyseisen yrityksen saamaksi ensimmäiseksi rakennusuudistustueksi. | Juriidiliselt eraldatud filiaali suhtes kohaldatakse ühekordse abi põhimõtet, võttes arvesse ümberkorraldamisabi, millest on teatatud kui esmasest ümberkorraldamisabist, mida kõnealune ettevõtja saab. |
| Sitä vastoin tässä luvussa kuvailluissa olosuhteissa hyväksytty rakenneuudistustuki ei estä soveltamasta tuen ainutkertaisuuden periaatetta rautatieyrityksen muihin osiin. | Kuid käesolevas peatükis nimetatud tingimustel lubatav ümberkorraldamisabi ei ole asjakohane ühekordse abi põhimõtte kohaldamiseks ülejäänud raudtee-ettevõtja suhtes. |
| Kaikkien epäselvyyksien välttämiseksi on todettava, että jos rautatieyritys kokonaisuudessaan on jo saanut rakenneuudistustukea, tuen ainutkertaisuuden periaate ei enää mahdollista tämän luvun mukaisen rakenneuudistustuen myöntämistä tavaraliikenneosaston rakenneuudistukseen. | Selleks et vältida igasuguseid kahtlusi selle kohta, kas raudtee-ettevõtja tervikuna on juba ümberkorraldamisabi saanud, vastandub ühekordse abi põhimõte kaubaveoharule antavale ümberkorraldamisabile, nagu on ette nähtud käesolevas punktis. |
| 6 TUET LIIKENTEEN YHTEENSOVITTAMISEEN | TRANSPORDI KOORDINEERIMISE ABI |
| Kuten edellä todettiin, ETA-sopimuksen 49 artikla on pantu täytäntöön asetuksilla (ETY) N:o 1191/69 ja (ETY) N:o 1107/70, jotka kumotaan julkisen palvelun velvoitetta koskevalla asetuksella. | Nagu eespool märgitud, rakendati EMP lepingu artiklit 49 määruste (EMÜ) nr 1191/69 ja (EMÜ) nr 1107/70 kaudu, mis tunnistatakse kehtetuks avaliku reisijateveoteenuse määrusega. |
| Julkisen palvelun velvoitetta koskevaa asetusta sovelletaan kuitenkin ainoastaan maitse tapahtuvaan matkustajaliikenteeseen. | Avaliku reisijateveoteenuse määrust kohaldatakse siiski üksnes reisijateveole maismaal. |
| Asetus ei kata rautateiden tavaraliikennettä, jonka osalta liikenteen yhteensovittamiseen myönnettäviin tukiin sovelletaan edelleen ainoastaan ETA-sopimuksen 49 artiklaa. | See ei hõlma raudteekaubavedu, millele antav transpordi koordineerimise abi allub üksnes EMP lepingu artiklile 49. |
| Lisäksi julkisen palvelun velvoitetta koskevan asetuksen 9 artikla, joka koskee liikenteen yhteensovittamiseen myönnettäviä tukia sekä tutkimus- ja kehitystukia, ei rajoita ETA-sopimuksen 49 artiklan soveltamista, ja näin ollen rautateiden matkustajaliikenteen yhteensovittamiseen myönnettävien tukien soveltuvuutta yhteismarkkinoille voidaan perustella suoraan 49 artiklalla. | Avaliku reisijateveoteenuse määruse artikkel 9 transpordi koordineerimise abi ning teadus- ja arendustegevuseks antava abi kohta ei piira sõnaselgelt EMP lepingu artikli 49 kehtivust, mida on seega võimalik otse kasutada raudteel reisijateveo koordineerimise abi EMP lepinguga kokkusobivuse õigustamiseks. |
| Tämän luvun tarkoituksena on näin ollen määritellä perusteet, joiden avulla EFTAn valvontaviranomainen voi ETA-sopimuksen 49 artiklan mukaisesti tarkastella liikenteen yhteensovittamiseen myönnettävien tukien soveltuvuutta yhteismarkkinoille yleisesti (6.2 jakso) ja tiettyjen erityisten tukimuotojen ollessa kyseessä (6.3 jakso). | Selle peatüki eesmärk on määrata kindlaks kriteeriumid, mis võimaldavad EFTA järelevalveametil EMP lepingu artikli 49 alusel kontrollida transpordi koordineerimise abi EMP lepinguga kokkusobivust üldiselt (jagu 6.2) ja teatavate abi erivormide korral (jagu 6.3). |
| EFTAn valvontaviranomainen muistuttaa mieliin, että vaikka sopimuksen 49 artiklan soveltamista koskevat yleiset periaatteet ovat luonnollisesti merkityksellisiä arvioitaessa valtiontukia suhteessa julkisen palvelun velvoitetta koskevaan asetukseen, näissä suuntaviivoissa ei käsitellä mainitun asetuksen yksityiskohtaisia soveltamissääntöjä. | EFTA järelevalveamet tuletab meelde, et kuigi lepingu artikli 49 rakendamise üldpõhimõtted on asjakohased riigiabi hindamisel seoses avaliku reisijateveoteenuse määrusega, ei käsitleta käesolevates suunistes kõnealuse vastuvõetud määruse rakenduseeskirju. |
| ETA-sopimuksen 49 artiklan mukaan liikenteen yhteensovittamiseksi tarvittavat tuet soveltuvat yhteismarkkinoille. | EMP lepingu artikli 49 kohaselt on kokkusobiv abi, mis vastab transpordi koordineerimise vajadusele. |
| Yhteisöjen tuomioistuin on todennut, että mainitussa artiklassa katsotaan liikenteelle myönnetty tuki yhteensoveltuvaksi perustamissopimuksen kanssa ainoastaan sellaisissa tarkoin määritetyissä tapauksissa, jos se ei vahingoita yhteisön yleisiä etuja [64]. | Euroopa Kohus on õiguslikult määratlenud, et see artikkel „tunnistab transpordile antava abi kokkusobivust üksnes kindlalt määratletud juhtudel ega kahjusta ühenduse üldisi huve” [64]. |
| ETA-sopimuksen 49 artiklassa käytetty ilmaisu ”liikenteen yhteensovittaminen” merkitsee enemmän kuin pelkästään jonkin taloudellisen toiminnan kehittämisen helpottamista. | EMP lepingu artiklis 49 kasutatud mõistel „transpordi koordineerimine” on tähendus, mis läheb kaugemale lihtsalt majandustegevuse arendamise kergendamisest. |
| Se merkitsee viranomaisten tukitoimia, joilla halutaan ohjata liikennealan kehittymistä yhteisen edun mukaisesti. | See tähendab riigiasutuste sekkumist, mille eesmärk on suunata transpordisektori arengut vastavalt ühisele huvile. |
| Maaliikenteen vapautuminen on tietyssä mielessä huomattavasti vähentänyt yhteensovittamistarpeita. | Maismaatranspordi sektori liberaliseerimise edenemine on koordineerimisvajadust mitmes suhtes märkimisväärselt vähendanud. |
| Tehokkaalla vapautuneella alalla markkinavoimien toiminta voi periaatteessa johtaa yhteensovittamiseen. | Tõhusalt toimivas liberaliseeritud sektoris võib koordineeritus põhimõtteliselt olla turujõudude toimimise tulemuseks. |
| Kuten edellä on esitetty, infrastruktuurien kehittämiseksi tehtävät investoinnit jäävät kuitenkin edelleen monilta osin viranomaisten tehtäväksi. | Nagu eelnevalt märgitud, jäävad investeeringud infrastruktuuri arengusse siiski paljudel juhtudel riigiasutuste kanda. |
| Alan vapautumisen jälkeenkin markkinoiden toiminta voi lisäksi olla riittämätöntä. | Lisaks võivad isegi pärast sektori liberaliseerimist jääda alles mitmed turutõrked. |
| Juuri nämä puutteet tekevät viranomaisten toimet perustelluksi tällä alalla. | Need on eelkõige turutõrked, mis õigustavad riiklikku sekkumist selles valdkonnas. |
| Ensinnäkin liikennealalla on huomattavia ulkoisia haittavaikutuksia, esimerkiksi käyttäjien välillä (ruuhkat) tai yhteiskuntaa kohtaan (saastuminen). | Esiteks on transpordisektoril olulisi negatiivseid välismõjusid, näiteks kasutajate vahel (liiklusummikud) või ühiskonnale tervikuna (keskkonna saastamine). |
| Näitä haittavaikutuksia on hankala ottaa huomioon erityisesti sen vuoksi, että mahdollisuudet sisällyttää ulkoiset kustannukset tai edes pelkät suorat käyttökustannukset liikenneinfrastruktuurin käyttömaksuihin ovat rajalliset. | Neid välismõjusid on raske arvesse võtta, eriti kuna võimalus kaasata väliskulud või isegi lihtsalt otsesed kasutamiskulud transpordiinfrastruktuurile ligipääsu maksustamisse on piiratud. |
| Tämän vuoksi eri liikennemuodot voivat joutua eriarvoiseen asemaan. Tällöin viranomaisten on asianmukaista korjata tilanne myöntämällä tukea niille liikennemuodoille, jotka aiheuttavat vähiten ulkoisia kustannuksia. | Sellest tulenevad võimalikud erinevused eri transpordiliikide vahel, mille riigipoolne korrigeerimine vähem väliskulusid põhjustavate transpordiliikide toetamisega on õigustatud. |
| Toiseksi liikennealalla voi esiintyä yhteensovittamisongelmia taloudellisessa merkityksessä, kun käyttöön esimerkiksi otetaan rautateiden yhteinen yhteentoimivuusstandardi tai kun kyseessä ovat eri liikenneverkkojen väliset yhteydet. | Teiseks võib transpordisektoris olla koordineerimisraskusi majanduslikus mõttes, näiteks ühise koostalitlusstandardi vastuvõtmisel raudteede jaoks või erinevate transpordivõrkude ühendamisel. |
| Kolmanneksi rautatieyritykset eivät ehkä pysty saamaan irti kaikkea hyötyä tutkimus-, kehitys- ja innovointitoiminnastaan (positiiviset ulkoiset vaikutukset), mikä on myös osoitus markkinoiden riittämättömästä toiminnasta. | Kolmandaks ei pruugi raudtee-ettevõtjad olla võimelised saama oma tegevusest teadusuuringute, arendustegevuse ja innovatsiooni vallas (positiivsed välismõjud) kogu võimalikku kasu, mis on samuti turutõrke ilminguks. |
| Se seikka, että ETA-sopimuksessa on erityinen perusta, joka mahdollistaa tuet liikenteen yhteensovittamiseen, osoittaa, kuinka merkittäviä markkinoiden riittämättömän toiminnan riskit ovat ja millaisia kielteisiä vaikutuksia niillä on ETA-alueen kehittämiseen. | Erilise õigusliku aluse olemasolu EMP lepingus, mis võimaldab lubada transpordi koordineerimise vajadusele vastavat abi, annab tunnistust nende turutõrke riskide tähtsusest ja negatiivsest mõjust, mis neil on EMP arengule. |
| Liikenteen yhteensovittamiseen myönnettävät tuet on periaatteessa katsottava ETA-sopimuksen mukaisiksi. | Põhimõtteliselt tuleb EMP lepinguga kokkusobivaks pidada abi, mis vastab transpordi koordineerimise vajadusele. |
| Jotta tuen kuitenkin voidaan kuitenkin katsoa palvelevan liikenteen yhteensovittamistarpeita, sen on oltava tarpeen tavoitteen kannalta ja suhteessa siihen. | Et abi oleks võimalik pidada transpordi koordineerimise „vajadusele vastavaks”, peab see olema hädavajalik ja taotletava eesmärgiga proportsioonis. |
| Tukeen liittyvä kilpailun myötäsyntyinen vääristyminen ei myöskään saa vahingoittaa ETA:n yleisiä etuja. | Lisaks ei tohi abiga vältimatult kaasnev konkurentsimoonutus kahjustada EMP üldisi huve. |
| Esimerkiksi tuki, jolla pyritään ohjaamaan lyhyen matkan meriliikennettä rautateille, ei täytä näitä perusteita. | Näiteks ei saaks neid kriteeriume täita abi, mille eesmärk oleks suunata lähimereveo liiklusvoogu raudteele. |
| Kun otetaan huomioon liikennealan nopea kehittyminen ja näin ollen liikennealan yhteensovittamistarpeet, kaikki tuet, joista ilmoitetaan EFTAn valvontaviranomaiselle, jotta se tekisi päätöksen niiden toteamiseksi ETA-sopimuksen 49 artiklan mukaisesti sopimuksen mukaisiksi, on rajattava [65]enintään viiteen vuoteen, jotta EFTAn valvontaviranomainen voi tarkastella niitä uudelleen saavutettujen tulosten perusteella ja tarvittaessa hyväksyä niiden voimassaolon jatkamisen [66]. | Arvestades transpordisektori kiiret arengut ja seega selle koordineerimise vajadust, peab mis tahes abi, millest EFTA järelevalveametit teavitatakse, et seda oleks võimalik tunnistada EMP lepinguga kokkusobivaks lepingu artikli 49 alusel, olema piiratud [65]maksimaalselt viie aastaga, et EFTA järelevalveamet saaks saavutatud tulemuste alusel seda uuesti läbi vaadata ja vajaduse korral selle uuendamist lubada [66]. |
| Varsinkin rautatiealalla tukia liikenteen yhteensovittamiseksi voidaan myöntää eri muodoissa: | Raudteesektoris võib transpordi koordineerimise vajadusele vastav abi olla erinevas vormis: |
| tuet infrastruktuurin käyttöön eli tuet rautatieyrityksille, jotka joutuvat maksamaan käyttämästään infrastruktuurista aiheutuvat kustannukset samalla kun muille yrityksille, jotka tarjoavat muihin liikennemuotoihin perustuvia liikennepalveluja, ei aiheudu tällaisia kustannuksia; | abi infrastruktuuri kasutamiseks, nimelt abi, mida antakse raudtee-ettevõtjatele, kes kannavad enda poolt kasutatava infrastruktuuriga seotud kulusid, samas kui ettevõtted, mis osutavad transporditeenuseid tuginedes muudele transpordiliikidele, selliseid kulusid ei kanna; |
| ulkoisten kustannusten alentamiseksi maksettavat tuet, joiden tarkoituksena on kannustaa liikennemuotosiirtymään rautatieliikenteen hyväksi, sillä rautatieliikenne aiheuttaa vähemmän ulkoisia kustannuksia kuin muut liikennemuodot, esimerkiksi maantiekuljetukset; | abi väliskulude vähendamiseks, mille eesmärk on soodustada vedude ümbersuunamist raudteele, sest see põhjustab väiksemaid väliskulusid kui muud transpordiliigid, näiteks maanteetransport; |
| tuet, joilla edistetään yhteentoimivuutta ja – sikäli kuin niillä vastataan liikenteen yhteensovittamistarpeisiin – turvallisuuden parantamista, teknisten esteiden poistamista ja meluhaittojen vähentämistä, jäljempänä ’tuet yhteentoimivuuden edistämiseksi’; | abi, mis soodustab koostalitlusvõimet ja vastab transpordi koordineerimise vajadusele, soodustab ohutuse parandamist, tehniliste tõkete kõrvaldamist ja mürareostuse vähendamist (edaspidi „koostalitlusvõimet edendav abi”); |
| liikenteen yhteensovittamistarpeita palvelevat tutkimus- ja kehitystuet. | teadus- ja arendustegevuseks antav abi, mis vastab transpordi koordineerimise vajadusele. |
| Seuraavissa jaksoissa EFTAn valvontaviranomainen täsmentää ehdot, joiden avulla EFTAn valvontaviranomaisen päätöksentekokäytännön perusteella voidaan varmistaa, että nämä erityppiset liikennealan yhteensovittamiseen myönnettävät tuet täyttävät yhteismarkkinoille soveltuvuutta koskevat ETA-sopimuksen 49 artiklassa esitetyt edellytykset. | Järgmistes jagudes käsitleb EFTA järelevalveamet üksikasjalikult tingimusi, mis komisjoni otsustuspraktikat arvestades võimaldavad tagada erinevat tüüpi transpordi koordineerimise abi puhul selle, et vastav abi täidab EMP lepingu artiklil 49 põhinevaid lepinguga kokkusobivuse tingimusi. |
| Kun otetaan huomioon tutkimus- ja kehitystukien erityinen luonne, tämäntyyppisiin toimenpiteisiin sovellettavia perusteita käsitellään erikseen. | Võttes arvesse teadus- ja arendustegevuseks antava abi eripära, käsitletakse nende meetmete suhtes kohaldatavaid kriteeriume eraldi. |
| Rautatieinfrastruktuureiden käyttöön, ulkoisten kustannusten alentamiseen ja yhteentoimivuuteen tarkoitettuihin tukiin sovellettavat perusteet | Raudteeinfrastruktuuri kasutamise abi, väliskulude vähendamise abi ja koostalitlusvõime edendamise abi kriteeriumid |
| Sitä, ovatko infrastruktuureiden käyttöön, ulkoisten kustannusten alentamiseen ja yhteentoimivuuteen tarkoitetut tuet ETA-sopimuksen 49 artiklan mukaisia, tarkastellaan ottaen huomioon asetuksen (ETY) N:o 1107/70 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan soveltamista koskeva komission päätöksentekokäytäntö. | Infrastruktuuri kasutamise abi, väliskulude vähendamise abi ja koostalitlusvõime edendamise abi kokkusobivust EMP lepingu artikliga 49 hinnatakse vastavalt Euroopa Komisjoni otsustuspraktikale kooskõlas määruse (EMÜ) nr 1107/70 artikli 3 lõike 1 alapunkti b kohaldamisega. |
| Tämä käytäntö huomioon ottaen jäljempänä yksityiskohtaisesti esitetyt edellytykset vaikuttavat riittäviltä määrittämään, soveltuuko tuki yhteismarkkinoille. | Allpool esitatud üksikasjalikud tingimused tunduvad seda praktikat arvestades olevat piisavad abi EMP lepinguga kokkusobivuse üle otsustamiseks. |
| Tukikelpoiset kustannukset määritellään seuraavin perustein. | Abikõlblikud kulud tuvastatakse järgmiste elementide alusel. |
| Kun kyseessä ovat rautatieinfrastruktuurien käytöstä maksettavat tuet, tukikelpoisia kustannuksia ovat lisäkustannukset, joita infrastruktuurien käytöstä aiheutuu rautatieliikenteelle mutta ei muille sen kanssa kilpaileville saastuttavammille liikennemuodoille. | Raudteeinfrastruktuuri kasutamise abi puhul on abikõlblikud infrastruktuuri kasutamise lisakulud, mida raudteetransport kannab erinevalt mõnest teisest konkureerivast, rohkem saastavast transpordiliigist. |
| Kun kyseessä ovat ulkoisten kustannusten alentamiseksi maksettavat tuet, tukikelpoiset kustannukset ovat ne osa ulkoisista kustannuksista, jotka pystytään rautatiekuljetuksilla välttämään verrattuna kilpaileviin liikennemuotoihin. | Väliskulude vähendamise abi puhul on abikõlblik see väliskulude osa, mille vältimist raudteetransport võimaldab võrreldes konkureerivate transpordiliikidega. |
| Tässä suhteessa on muistutettava, että direktiivin 2001/14/EY 10 artiklan mukaan ETA-valtiot voivat nimenomaisesti perustaa järjestelmän, jolla korvataan ne ympäristö-, onnettomuus- ja infrastruktuurikustannukset, joilla ei todistetusti rasiteta kilpailevia kuljetusmuotoja, jos nämä kustannukset ylittävät rautateiden vastaavanlaiset kustannukset. | Sellega seoses tuleb meenutada, et direktiivi 2001/14/EÜ artikkel 10 lubab EMP riikidel luua hüvitiskavasid seoses keskkonna-, õnnetus- ja infrastruktuurikuludega, mille mittetasumine teiste transpordiliikide puhul on tõendatav ja sellises ulatuses, mille võrra nad ületavad raudteetranspordi vastavaid kulusid. |
| Vaikka vielä ei ole ETA:n lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistettaisiin infrastruktuurin käyttömaksujen laskentamenetelmät maanliikenteen eri kuljetusmuotojen välillä, EFTAn valvontaviranomainen ottaa näiden suuntaviivojen soveltamisessa huomioon niiden sääntöjen kehittymisen, joita sovelletaan infrastruktuurikustannusten ja ulkoisten kustannusten jakamiseen [67]. | Kui ei ole veel EMP õigusakte, mis ühtlustaksid infrastruktuurile ligipääsu maksu arvutamise meetodid eri maismaatranspordi liikide vahel, arvestab EFTA järelevalveamet käesolevate suuniste rakendamisel infrastruktuurikulude ja väliskulude jagamise eeskirjade arenguga [67]. |
