| Source | Target | | ETA-sopimuksen johdanto-osan 9 kappaleessa tunnustetaan sopimuspuolten vakaa päätös säilyttää, suojella ja parantaa ympäristön laatua sekä huolehtia luonnonvarojen harkitusta ja järkevästä käytöstä, erityisesti noudattaen kestävän kehityksen sekä ennalta varautuvien ja ehkäisevien toimien toteuttamisen periaatetta. | Vastavalt EMP lepingu preambuli punktile 9 on lepinguosalised otsustanud säilitada ja kaitsta keskkonda ning parandada selle kvaliteeti, kasutada loodusressursse kaalutletult ja mõistlikult eeskätt lähtudes säästva arengu põhimõttest ning põhimõttest, mille kohaselt kasutatakse eeskätt ennetusmeetmeid. |
| ETA-sopimuksen 1 artiklan mukaisesti sopimuspuolten olisi pyrittävä entistä läheisempään yhteistyöhön ympäristöpolitiikassa. | Vastavalt EMP lepingu artiklile 1 peaksid osalised tihendama keskkonnakoostööd. |
| ETA-sopimuksen 73 artiklan mukaisesti sopimuspuolten tavoitteena on ”säilyttää, suojella ja parantaa ympäristön laatua” toimissaan neljän vapauden alalla. | Vastavalt EMP lepingu artiklile 73 on lepinguosaliste eesmärk nelja vabaduse valdkonna meetmete läbiviimisel muu hulgas säilitada ja kaitsta keskkonda ning parandada selle kvaliteeti. |
| ETA-sopimuksen 78 artiklassa kannustetaan sopimuspuolia syventämään ja laajentamaan yhteistyötään yhteisön toiminnassa, joka liittyy muun muassa ympäristöön. | EMP lepingu artiklis 78 aga seavad lepinguosalised eesmärgiks tihendada ja laiendada koostööd ühenduse tegevuses, sealhulgas keskkonnaalases tegevuses. |
| Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 2 artiklan mukaan yhtenä yhteisön pääasiallisena tavoitteena on edistää ”ympäristöä arvossa pitävää kestävää kasvua, joka ei edistä rahan arvon alenemista”. | EÜ asutamislepingu artiklis 2 on sätestatud ühenduse peamiste ülesannete hulgas „majandustegevuse harmoonilise, tasakaalustatud ja säästva arengu” edendamine. |
| Näitä määräyksiä täydennetään 174 artiklassa määritellyillä erityisillä tavoitteilla. Kyseisen artiklan mukaan yhteisön ympäristöpolitiikalla myötävaikutetaan erityisesti ympäristön laadun säilyttämiseen, suojeluun ja parantamiseen. | Neid sätteid täiendavad artiklis 174 kindlaksmääratud konkreetsed eesmärgid, kus on sätestatud, et ühenduse keskkonnapoliitika aitab kaasa keskkonna säilitamisele, kaitsmisele ning selle kvaliteedi parandamisele. |
| Perustamissopimuksen 6 artiklan mukaan ”ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset on sisällytettävä 3 artiklassa tarkoitetun yhteisön politiikan ja toiminnan määrittelyyn ja toteuttamiseen, erityisesti kestävän kehityksen edistämiseksi.” | Asutamislepingu artiklis 6 on sätestatud: „Artiklis 3 osutatud ühenduse poliitika ja tegevuse määratlemisse ja rakendamisse peab integreerima keskkonnakaitse nõuded, eelkõige pidades silmas säästva arengu edendamist”. |
| Vuosina 1995–2005 rautateiden tavaraliikenne (ilmaistuna tonnikilometreinä) lisääntyi keskimäärin 0,9 prosenttia vuodessa. Tätä voidaan verrata maanteiden tavaraliikenteeseen, joka kasvoi vuosittain keskimäärin 3,3 prosenttia samalla ajanjaksolla (lähde Eurostat). | Aastatel 1995–2005 suurenes ELis raudteekaubavedu (väljendatuna tonnkilomeetrites) keskmiselt 0,9 % aastas, maanteekaubaveo puhul oli keskmine aastane kasv samal perioodil 3,3 % (allikas Eurostat). |
| Vuosina 1995–2004 rautateiden matkustajaliikenne (ilmaistuna henkilökilometreinä) lisääntyi keskimäärin 0,9 prosenttia vuodessa. Tätä voidaan verrata yksityisautoiluun, joka kasvoi vuosittain keskimäärin 1,8 prosenttia samalla ajanjaksolla (lähde Eurostat). | Aastatel 1995–2004 suurenes ELis reisijatevedu raudteel (väljendatuna reisijakilomeetrites) keskmiselt 0,9 % aastas, erasõidukite puhul oli keskmine aastane kasv samal perioodil 1,8 % (allikas Eurostat). |
| Vuodesta 2002 lähtien, varsinkin niissä maissa, jotka ovat avanneet markkinansa kilpailulle. | Alates 2002. aastast, eelkõige nendes riikides, mis onavanud oma turud konkurentsile. |
| Vuonna 2006 rautateiden tavaraliikenne kasvoi 3,7 prosenttia ja matkustajaliikenne 3 prosenttia. | aastal võime täheldada, et raudteekaubaveo aastane kasv on olnud 3,7 % ja reisijateveo kasv 3 %. |
| Vuoden 2007 pitäisi vahvistaa tämä koheneva suuntaus. | See paranemine peaks kinnitust leidma 2007. aastal. |
| Komission tiedonanto ”Tavoitteena ensisijaisesti tavaraliikenteelle suunnattu rautatieverkko” (SEC(2007) 1322, SEC(2007) 1324 ja SEC(2007) 1325, 18.10.2007. | Euroopa Komisjoni teatis „Põhiliselt kaubaveoks kasutatava raudteevõrgustiku suunas”, (SEK(2007) 1322, SEK(2007) 1324 ja SEK(2007) 1325, 18.10.2007). |
| Islannissa, Maltalla ja Kyproksella ei ole rautatieverkkoa. | Islandil, Maltal ja Küprosel ei ole raudteevõrku. |
| Direktiivit 2001/12/EY, 2001/13/EY ja 2001/14/EY otettiin osaksi ETA-sopimusta 28. syyskuuta 2001 tehdyllä ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 118/2001 (EYVL L 322, 6.12.2001, s. 32, ja ETA-täydennysosa N:o 60, 6.12.2001, s. 29). | Direktiivid 2001/12/EÜ, 2001/13/EÜ ja 2001/14/EÜ on inkorporeeritud EMP lepingusse EMP Ühiskomitee 28. septembri 2001. aasta otsusega nr 118/2001 (ELT L 322, 6. detsember 2001, lk 32 ja EMP kaasanne nr 60, 6.12.2001, lk 29). |
| Kyseisellä päätöksellä muutettiin neuvoston direktiivin 91/440/ETY ottamisesta osaksi ETA-sopimusta 21. maaliskuuta 1994 tehtyä ETA:n sekakomitean päätöstä N:o 7/94 (EYVL L 160, 28.6.1994, s. 1, ja ETA-täydennysosa N:o 17, 28.6.1994, s. 1) ja neuvoston direktiivin 95/18/EY ottamisesta osaksi ETA-sopimusta 15. joulukuuta 1995 tehtyä ETA:n sekakomitean päätöstä N:o 71/95 (EYVL L 57, 7.3.1996, s. 37, ja ETA-täydennysosa N:o 11, 7.3.1996, s. 14). | Selle otsusega muudeti EMP Ühiskomitee 21. märtsi 1994. aasta otsust nr 7/94 nõukogu direktiivi 91/440/EMÜ inkorporeerimise kohta (EÜT L 160, 28.6.1994, lk 1 ja EMP kaasanne nr 17, 28.6.1994, lk 1) ning EMP Ühiskomitee 15. detsembri 1995. aasta otsust nr 71/95 nõukogu direktiivi 95/18/EÜ inkorporeerimise kohta (EÜT L 57, 7.3.1996, lk 37 ja EMP kaasanne nr 11, 7.3.1996, lk 14). |
| Direktiivit 2004/49/EY, 2004/50/EY ja 2004/51/EY otettiin osaksi ETA-sopimusta 29. lokakuuta 2004 tehdyllä ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 151/2004 (EUVL L 102, 21.4.2005, s. 27, ja ETA-täydennysosa N:o 20, 21.4.2005, s. 17). | Direktiivid 2004/49/EÜ, 2004/50/EÜ ja 2004/51/EÜ on inkorporeeritud EMP lepingusse EMP Ühiskomitee 29. oktoobri 2004. aasta otsusega nr 151/2001 (ELT L 102, 21.4.2005, lk 27 ja EMP kaasanne nr 20, 21.4.2005, lk 17). |
| Kyseisellä päätöksellä muutettiin neuvoston direktiivin 95/18/EY ottamisesta osaksi ETA-sopimusta 15. joulukuuta 1995 tehtyä ETA:n sekakomitean päätöstä N:o 71/95 (EYVL L 57, 7.3.1996, s. 37, ja ETA-täydennysosa n:o 11, 7.3.1996, s. 14), direktiivien 2001/12/EY, 2001/13/EY ja 2001/14/EY ottamisesta osaksi ETA-sopimusta 28. syyskuuta 2001 tehtyä ETA:n sekakomitean päätöstä N:o 118/2001 (EYVL L 322, 6.12.2001, s. 32, ja ETA-täydennysosa N:o 60, 6.12.2001, s. 29), direktiivin 96/48/EY hyväksymisestä 30. huhtikuuta 1997 tehtyä ETA:n sekakomitean päätöstä N:o 25/97 (EYVL L 242, 4.9.1997, s. 74, ja ETA-täydennysosa N:o 37, 4.9.1997, s. 74), direktiivin 2001/16/EY hyväksymisestä 1. maaliskuuta 2002 tehtyä ETA:n sekakomitean päätöstä N:o 16/2002 (EYVL L 110, 25.4.2002, s. 11, ja ETA-täydennysosa N:o 21, 25.4.2002, s. 8) ja neuvoston direktiivin 91/440/ETY ottamisesta osaksi ETA-sopimusta 21. maaliskuuta 1994 tehtyä ETA:n sekakomitean päätöstä N:o 7/94 (EYVL L 160, 28.6.1994, s. 1, ja ETA-täydennysosa N:o 17, 28.6.1994, s. 1). | Selle otsusega muudeti EMP Ühiskomitee 15. detsembri 1995. aasta otsust nr 71/95 nõukogu direktiivi 95/18/EMÜ inkorporeerimise kohta (EÜT L 57, 7.3.1996, lk 37 ja EMP kaasanne nr 11, 7.3.1996, lk 14), EMP Ühiskomitee 28. septembri 2001. aasta otsust nr 118/2001 direktiivide 2001/12/EÜ, 2001/13/EÜ ja 2001/14/EÜ inkorporeerimise kohta (EÜT L 322, 6.12.2001, lk 32 ka EMP kaasanne nr 60, 6.12.2001, lk 29), EMP Ühiskomitee 30. aprilli 1997. aasta otsust nr 25/97 direktiivi 96/48/EÜ vastuvõtmise kohta (EÜT L 242, 4.9.1997, lk 74 ja EMP kaasanne nr 37, 4.9.1997, lk 74), EMP Ühiskomitee 1. märtsi 2002. aasta otsust nr 16/2002 direktiivi 2001/16/EÜ vastuvõtmise kohta (EÜT L 110, 25.4.2002, lk 11 ja EMP kaasanne nr 21,25.4.2002, lk 8) ning EMP Ühiskomitee 21. märtsi 1994. aasta otsust nr 7/94 nõukogu direktiivi 91/440/EMÜ inkorporeerimise kohta (EÜT L 160, 28.6.1994, lk 1 ja EMP kaasanne nr 17, 28.6.1994, lk 1). |
| EUVL L 315, 3.12.2007, s. 1, otettu osaksi ETA-sopimusta 2. heinäkuuta 2008 tehdyllä ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 85/2008 (EUVL L 280, 23.10.2008,s. 20 ja ETA-täydennysosa N:o 64, 23.10.2008, s. 13). | ELT L 315, 3.12.2007, lk 1. |
| Direktiivin 91/440/ETY 3 artiklan mukaan rautatieyrityksellä tarkoitetaan ”yhteisön voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti toimiluvan saanutta julkista tai yksityistä yritystä, jonka päätoimena on rautateiden tavara- ja/tai matkustajaliikenteen harjoittaminen ja joka on velvollinen huolehtimaan vetopalveluista; tähän kuuluvat myös yksinomaan vetopalveluja tarjoavat yritykset”. | Direktiivi 91/440/EMÜ artikli 3 kohaselt on raudtee-ettevõtja: „kõik vastavalt kohaldatavatele ühenduse õigusaktidele litsentseeritud riigi osalusega äriühingud või eraõiguslikud ettevõtjad, kelle peamine tegevusala on osutada kaupade ja/või reisijate raudteeveo teenuseid ja kes on kohustatud tagama veduriteenuse; mõiste hõlmab ka üksnes veduriteenust osutavaid ettevõtjaid”. |
| Direktiivin 91/440/ETY 3 artiklan mukaan infrastruktuurin hallinnolla tarkoitetaan ”elintä tai yritystä, joka on vastuussa erityisesti rautateiden infrastruktuurin rakentamisesta ja ylläpidosta. | Direktiivi 91/440/EMÜ artikli 3 kohaselt on raudteeinfrastruktuuri-ettevõtja „organ või ettevõtja, kes vastutab eelkõige raudteeinfrastruktuuri rajamise ja hooldamise eest. |
| Tähän voi kuulua myös infrastruktuurin valvonta- ja turvajärjestelmien hallinnointi. | Raudteeinfrastruktuuri-ettevõtja ülesannete hulka võib kuuluda ka infrastruktuuri kontrolli- ja ohutussüsteemide majandamine. |
| Verkkoa tai verkon osaa koskevat infrastruktuurin hallinnon tehtävät voidaan antaa eri elimille tai yrityksille”. | Need raudteeinfrastruktuuri-ettevõtja ülesanded, mis on seotud võrguga või võrgu osaga, võib delegeerida erinevatele organitele või ettevõtjatele”. |
| Direktiivin 91/440/ETY 9 artiklan 3 kohdan mukaan ”jäsenvaltioiden tukea rautatieyrityksille tässä artiklassa tarkoitettujen velkojen poistamiseksi myönnettäessä on otettava huomioon perustamissopimuksen 73, 87 ja 88 artikla”. | Eespool nimetatud direktiivi 91/440/EMÜ artikli 9 lõige 3: „Abi, mida liikmesriigid eraldavad käesolevas artiklis nimetatud võlgade kustutamiseks, antakse kooskõlas asutamislepingu artiklitega 73, 87 ja 88”. |
| Erityisesti direktiivi 2004/49/EY, joka otettiin osaksi ETA-sopimusta 29. lokakuuta 2004 tehdyllä ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 151/2004. | Eeskätt direktiiv 2004/49/EÜ, inkorporeeritud EMP lepingusse EMP Ühiskomitee 29. oktoobri 2004. aasta otsusega nr 151/2004. |
| Kyseiset kolme asetusta otettiin osaksi ETA-sopimusta alusta lähtien. | Need kolm määruste komplekti kuuluvad EMP lepingusse selle algusest peale. |
| Yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-280/00, Altmark Trans GmbH ja Regierungspräsidium Magdeburg v. Nahverkehrsgesellschaft Altmark GmbH (”Altmark”) , 24. heinäkuuta 2003 antama tuomio, Kok. 2003, s. I-7747. | Euroopa Kohtu 24. juuli 2003. aasta otsus kohtuasjas C-280/00, Altmark Trans GmbH ja Regierungspräsidium Magdeburg vs. Nahverkehrsgesellschaft Altmark GmbH („Altmark”), EKL 2003, lk I-7747). |
| Altmark-tuomio, 107 kohta. | Vt Altmarki otsus, punkt 107. |
| EY:n perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan määräysten soveltamisesta tietyille yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille korvauksena julkisista palveluista myönnettävään valtiontukeen 28 päivänä marraskuuta 2005 tehty komission päätös (EUVL L 312, 29.11.2005, s. 67), johdanto-osan 17 kappale. | Euroopa Komisjoni 28. novembri 2005. aasta otsuse (EÜ asutamislepingu artikli 86 lõike 2 kohaldamise kohta üldist majandushuvi pakkuvaid teenuseid osutavatele ettevõtjatele avalike teenuste eest makstava hüvitisena antava riigiabi suhtes) põhjendus 17 (ELT L 312, 29.11.2005, lk 67). |
| Päätös on otettu osaksi ETA-sopimusta 7. heinäkuuta 2006 tehdyllä ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 91/2006 (EUVL L 286, 19.10.2006, s. 31, ETA-täydennysosa N:o 52, 19.10.2006, s. 24). | Inkorporeeritud EMP lepingusse EMP Ühiskomitee 7. juuli 2006. aasta otsusega nr 91/2006 (ELT L 286, 19.10.2006, lk 31 ja EMP kaasanne nr 52, 19.10.2006, lk 24). |
| EY:n perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohta vastaa ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohtaa. | EMP lepingu artikli 59 lõige 2 vastab EÜ asutamislepingu artikli 86 lõikele 2. |
| Otettu osaksi ETA-sopimusta 4. heinäkuuta 2008 tehdyllä ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 85/2008 (EUVL L 280, 23.10.2008, s. 20, ETA-täydennysosa N:o 64, 23.10.2008, s. 13). | Inkorporeeritud EMP lepingusse EMP Ühiskomitee 4. juuli 2008. aasta otsusega nr 85/2008 (ELT L 280, 23.10.2008, lk 13 ja EMP kaasanne nr 64, 23.10.2008, lk 13). |
| Suuntaviivoissa ei myöskään käsitellä asetuksen (ETY) N:o 1192/69 soveltamista. | Käesolevad suunised ei käsitle ka määruse (EMÜ) nr 1192/69 rakendamist. |
| Kyseinen asetus otettiin osaksi ETA-sopimusta alusta lähtien. | See määrus on inkorporeeritud EMP lepingusse selle algusest peale. |
| Komission tiedonanto ”Kestävää liikkuvuutta Eurooppaan – Euroopan komission vuoden 2001 liikennepolitiikan valkoisen kirjan väliarviointi”. | Euroopa Komisjoni teatis „Liikumisvõimeline Euroopa — jätkusuutlik liikuvus meie mandril – Transpordipoliitika valge raamatu vahekokkuvõte”. |
| Ks. myös ETA:n neuvoa-antavan komitean päätöslauselma ja kertomus ”An Ambitious Transport Policy”. | Vt ka EMP konsultatiivkomitee otsus ja aruanne „An Ambitious Transport Policy”. |
| Yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-382/99, Alankomaiden kuningaskunta v. komissio, 13. kesäkuuta 2002 antama tuomio, Kok. 2002, s. I-5163. | Euroopa Kohtu 13. juuni 2002. aasta otsus kohtuasjas C-382/99, Madalmaade Kuningriik vs. komisjon (EKL 2002, lk I-5163). |
| Yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-156/98, Saksan liittotasavalta v. komissio, 19. syyskuuta 2000 antama tuomio, Kok. 2000. s. I-6857. | Euroopa Kohtu 19. septembri 2000. aasta otsus kohtuasjas C-156/98, Saksamaa Liitvabariik vs. komisjon (EKL 2000, lk I-6857). |
| Lähde: UIC Rolling stock fleet in EU-25 + Norway (2005). | Allikas: UIC Rolling stock fleet in EU-25 + Norway (2005). |
| Lähde: CER (2005). | Allikas: CER (2005). |
| Ks. 6 luku. | Vt peatükk 6. |
| Ks. 5 luku, ks. myös EFTAn valvontaviranomaisen valtiontuen suuntaviivoista vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi 1 päivänä joulukuuta 2004 tehty päätös N:o 305/04/KOL (EUVL L 97, 15.4.2005, s. 41 ja ETA-täydennysosa N:o 21, 28.4.2005, s. 1). | Vt. 5. peatükk ning 1. detsembri 2004. aasta otsusega nr 305/04/COL vastu võetud suunised raskustes olevate äriühingute päästmiseks ja ümberkorraldamiseks antava riigiabi kohta (ELT L 97, 15.4.2005, lk 41 ja EMP kaasanne nr 21, 28.4.2005, lk 1). |
| Ks. vastaavat yhteisön suuntaviivat (EUVL C 244, 1.10.2004, s. 2). | Vt vastavad ühenduse suunised (ELT C 244, 1.10.2004, lk 2). |
| Asetus otettiin osaksi ETA-sopimuksen liitettä XV 25 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyllä ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 88/2002 (EYVL L 266, 3.10.2002, s. 56 ja ETA-täydennysosa N:o 49, 3.10.2002, s. 42). | Määrus on inkorporeeritud EMP lepingu XV lisasse EMP Ühiskomitee 25. juuni 2002. aasta otsusega nr 88/2002 (EÜT L 266, 3.10.2002, lk 56 ja EMP kaasanne nr 49, 3.10.2002, lk 42). |
| EFTAn valvontaviranomainen hyväksyi ympäristönsuojeluun myönnettävän valtiontuen suuntaviivat 16. heinäkuuta2008 tehdyllä päätöksellä N:o 500/08/KOL (EUVL L 144, 10.6.2010, s. 1 ja ETA-täydennysosa N:o 29, 10.6.2010, s. 1). | EFTA järelevalveamet võttis keskkonnakaitseks antavat riigiabi käsitlevate suunised vastu oma 16. juuli 2008. aasta otsusega nr 500/08/COL (ELT L 144, 10.6.2010, lk1 ja EMP kaasanne nr 29, 10.6.2010, lk 1). |
| Edellä mainittu asetus (ETY) N:o 1191/69 otettiin osaksi ETA-sopimusta alusta lähtien. Edellä mainittu Euroopan parlamentin ja neuvoston julkisen palvelun velvoitetta koskeva asetus otettiin osaksi ETA-sopimusta ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 85/2008. Huomiota olisi kiinnitettävä erityisesti asetuksen 3 artiklan 1 kohtaan: ”Kun toimivaltainen viranomainen päättää myöntää valitsemalleen liikenteenharjoittajalle minkä tahansa luonteisen yksinoikeuden ja/tai korvauksen julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisestä, tämän viranomaisen on myönnettävä se julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen puitteissa”. | Eespool viidatud määrus (EMÜ) nr 1191/69, mis on inkorporeeritud EMP lepingusse selle algusest peale; eeskätt tuleb tähelepanu juhtida eespool viidatud ja EMP ühiskomitee otsusega nr 85/2008 EMP lepingusse inkorporeeritud Euroopa Parlamendi avaliku reisijateveoteenuse määruse artikli 3 lõikele 1, milles on sätestatud, et „kui pädev asutus otsustab valitud teenusepakkujale anda avaliku teenindamise kohustuste täitmise eest ainuõiguse ja/või määrata ükskõik millise hüvitise, peab ta seda tegema avaliku teenindamise lepingu raames”. |
| Ks. EFTAn valvontaviranomaisen alueellisia valtiontukia koskevista suuntaviivoista vuosille 2007–2013 6 päivänä huhtikuuta 2006 tehdyn päätöksen 85/06/KOL 8 kohta (EUVL L 54, 28.2.2008, s. 1 ja ETA-täydennysosa N:o 11, 28.2.2008, s. 1). | Vt 6. aprilli 2006. aasta otsusega nr 85/06/COL (ELT L 54, 28.2.2008, lk 1 ja EMP kaasanne nr 11, 28.2.2008, lk 1) vastu võetud EFTA järelevalveameti suunised regionaalabi kohta aastatel 2007–2013, punkt 8. |
| Ks. vastaavat yhteisön suuntaviivat (EUVL C 54, 4.3.2006, s. 13, 8 kohta). | Vt vastavad ühenduse suunised (ELT C 54, 4.3.2006, lk 13, punkt 8). |
| EFTAn valvontaviranomainen toteaa, että tätä perustelua voidaan tapauksesta riippuen soveltaa soveltuvin osin maantieliikenteen julkisessa henkilöliikenteessä käytettäviin ajoneuvoihin, kun nämä ajoneuvot täyttävät uusiin ajoneuvoihin sovellettavat yhteisön standardit. | EFTA järelevalveamet märgib, et seda loogikat võib vastavalt konkreetse juhtumi erilistele asjaoludele kohaldada mutatis mutandis veeremi suhtes, mida kasutatakse reisijateveoks maanteedel, kui see vastab ühenduse uute sõidukite suhtes kohaldatavatele nõuetele. |
| EFTAn valvontaviranomainen soveltaa tällaisissa tapauksissa yhtäläisen kohtelun varmistamiseksi samaa lähestymistapaa kuin näissä suuntaviivoissa kuvataan rautateiden liikkuvan kaluston osalta. | Sellisel juhul kohaldab EFTA järelevalveamet võrdse kohtlemise põhimõttest lähtudes lähenemist, mida on siin kirjeldatud raudteeveeremi puhul. |
| Kun jäsenvaltiot myöntävät tämäntyyppisiä tukia, EFTAn valvontaviranomainen kannustaa EFTA-valtioita tukemaan vähiten saastuttavia teknologioita. Lisäksi EFTAn valvontaviranomainen tutkii, missä määrin on aiheellista myöntää erityistä rahoitustukea, joka johtaa tällaisia teknologioita kannustaviin korkeampiin tuki-intensiteetteihin. | EFTA järelevalveamet julgustab EFTA riike, kes annavad sellist liiki abi, toetama vähem saastavaid tehnoloogiaid ja uurib, mil viisil kõrgeima osatähtsusega konkreetne rahaline toetus on asjakohane selliste tehnoloogiate soodustamiseks. |
| Harvaanasutut alueet vastaavat NUTS-II -tason alueita, joilla väestötiheys on korkeintaan kahdeksan asukasta/km2 ja joiden viereisillä pienemmillä alueilla on sama väestötiheys, tai ne kuuluvat tällaisiin alueisiin. | Hõredalt asustatud piirkonnad kuuluvad NUTS-II tasandi piirkondade hulka, mille rahvastikutihedus on maksimaalselt 8 inimest ruutkilomeetri kohta, ja mis piirnevad samasuguse rahvastikutihedusega väiksemate piirkondadega. |
| Yhteisön normit ylittävien tai yhteisön normien puuttuessa ympäristönsuojelun tasoa parantavien uusien kuljetusajoneuvojen hankintaan myönnettävät tuet ovat mahdollisia valtiontuesta ympäristönsuojelulle annettujen yhteisön suuntaviivojen puitteissa. | Abi andmine selliste uute transpordivahendite omandamiseks, mille keskkonnanõuded on ühenduse nõuetest rangemad või mille kasutamine parandaks keskkonnakaitset ühenduse nõuete puudumisel, on võimalik keskkonnakaitseks antavat riigiabi käsitlevate ühenduse suuniste raames. |
| Jos linja tai palvelu palvelee järjestelmällisesti (eli kullakin matkalla) aluetta, johon sovelletaan korkeinta tuki-intensiteettiä, tätä intensiteettiä sovelletaan kaikkiin tukikelpoisiin menoihin. | Kui konkreetne raudteeliin teenindab või konkreetset teenust pakutakse regulaarselt (s.o igal liinil) piirkonnas, mille suhtes kohaldatakse kõrgeimat osatähtsuse määra, kohaldatakse kõnealust määra kõigi abikõlblike kulude suhtes. |
| Jos aluetta, johon sovelletaan korkeinta tuki-intensiteettiä, palvellaan ainoastaan satunnaisesti, tätä intensiteettiä sovelletaan ainoastaan kyseisellä alueella aiheutuneisiin tukikelpoisiin menoihin. | Kui piirkonda, mille suhtes kohaldatakse kõrgeimat osatähtsuse määra, teenindatakse vaid teatavatel juhtudel, kohaldatakse kõnealust määra üksnes selliste abikõlblike kulude suhtes, mis on seotud asjaomase piirkonna teenindamisega. |
| Yhteisöjen tuomioistuimen asiassa 730/79, Philip Morris Holland v. komissio, 17. syyskuuta 1980 antama tuomio, Kok. 1980, s. 2671, 11 kohta. | Euroopa Kohtu 17. septembri 1980. aasta otsus kohtuasjas 730/79 Phillip Morris Holland vs. Commission (EKL 1980, lk 2671, punkt 11). |
| [55]Asetus (ETY) N:o 1192/69. | Määrus (EMÜ) nr 1192/69. |
| EFTAn valvontaviranomainen soveltaa vastaavasti hukkakustannuksiin liittyvien valtiontukien analysointimenetelmiä koskevassa komission tiedonannossa (26. heinäkuuta 2001, SEC(2001) 1238) vahvistettuja tiettyjä edellytyksiä. | EFTA järelevalveamet kohaldab analoogia alusel teatavaid tingimusi, mis on sätestatud Euroopa Komisjoni 26. juuli 2001. aasta teatises luhtunud kuludega seotud riigiabi analüüsimise metoodika kohta, SEK(2001) 1238. |
| Sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetusten (ETY) N:o 1191/69, (ETY) N:o 1192/69 ja (ETY) N:o 1107/70 soveltamista. | See ei piira määruste (EMÜ) nr 1191/69, (EMÜ) nr 1192/69 ja (EMÜ) nr 1107/70 kohaldamist. |
| Sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2001/14/EY soveltamista. | See ei piira direktiivi 2001/14/EÜ kohaldamist. |
