Finnish to Estonian European Commission terminology (DGT)

Search term or phrase in this TERMinator '. "." . '

Purchase TTMEM.com full membership to search this dictionary
 
 
Share this dictionary/glossary:
 

 
database_of_translation_agencies
 

SourceTarget
Ks. N 386/2004, Ranska – Fret SNCF:n rakenneuudistustuesta 2 päivänä maaliskuuta 2005 tehty komission päätös (EUVL C 172, 12.7.2005, s. 3).Vt Euroopa Komisjoni 2. märtsi 2005. aasta otsus N 386/04 „Toetus ettevõtja Fret SNCF Freight ümberkorraldamiseks” ( ELT C 172, 12.7.2005, lk 3).
EFTAn valvontaviranomainen hyväksyi vastaavat suuntaviivat 16. joulukuuta 1999 tehdyllä päätöksellä N:o 329/99/KOL (EYVL L 241, 26.10.2000, s. 1).EFTA järelevalveamet võttis vastavad suunised vastu oma 16. detsembri 1999. aasta otsusega nr 329/99/COL (EÜT L 241, 26.10.2000, lk 1).
Rakenneuudistukseen myönnettäviä valtiontukia koskevien suuntaviivojen 9 kohdassa todetaan seuraavaa: ”Yritys katsotaan periaatteessa näissä suuntaviivoissa tarkoitetuksi vaikeuksissa olevaksi yritykseksi sen koosta riippumatta seuraavissa olosuhteissa:a) jos kyse on yhtiöstä, jonka osakkaiden vastuu on rajattu ja joka on menettänyt yli puolet merkitystä pääomastaan ja yli neljännes pääomasta on menetetty viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana; taib) jos kyse on yhtiöstä, jossa ainakaan joidenkin osakkaiden vastuuta ei ole rajattu ja joka on menettänyt yli puolet kirjanpidon mukaisista omista varoistaan ja yli neljännes varoista on menetetty viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana; taic) jos se yhtiömuodosta riippumatta täyttää kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut edellytykset yhtiön asettamiselle yleistäytäntöönpanomenettelyyn maksukyvyttömyyden vuoksi.”Ümberkorraldamisabi suuniste (vt eespool) punktis 9 on sätestatud, et „äriühingut loetakse käesolevate suuniste tähenduses igal juhul ja suurusest olenemata raskustes olevaks järgmistel asjaoludel:a) kui on tegemist piiratud vastutusega äriühinguga, kes on kaotanud üle poole oma osa- või aktsiakapitalist ja üle veerandi sellest kapitalist viimase 12 kuu jooksul; võib) kui on tegemist äriühinguga, kus vähemalt mõnel liikmel on piiramatu vastutus äriühingu võlgade eest, ja kes on kaotanud üle poole oma arvetel olevast kapitalist, kusjuures üleveerandi sellest viimase 12 kuu jooksul; võic) kui asjaomane äriühing liigist olenemata vastab siseriikliku õiguse kohaselt kõiki võlakohustusi hõlmava maksejõuetusmenetluse kohaldamise kriteeriumidele”.
Ks. erityisesti rakenneuudistukseen myönnettäviä valtiontukia koskevien suuntaviivojen 33–36 kohta.Vt eelkõige ümberkorraldamiseks antavat riigiabi käsitlevate suuniste punktid 33–36.
Ks. erityisesti rakenneuudistukseen myönnettäviä valtiontukia koskevien suuntaviivojen 3.2 jakso.Vt eelkõige ümberkorraldamiseks antavat riigiabi käsitlevate suuniste jagu 3.2.
Yhteisöjen tuomioistuimen asiassa 156/77, komissio v. Belgia12. lokakuuta 1978 antama tuomio, Kok. 1978, s. 1881, 10 kohta.Euroopa Kohtu otsus, 12. oktoober 1978. Kohtu otsus Euroopa Ühenduste Komisjon vs. Belgia Kuningriik, kohtuasi 156/77 (EKL 1978, lk 1881, punkt 10).
Tämä ajanjakso on pidennetty 10 vuoteen, kun kyseessä ovat toimenpiteet, jotka kuuluvat energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta 27 päivänä lokakuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/96/EY (EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2004/75/EY (EUVL L 157, 30.4.2004, s. 100), 15 artiklan 1 kohdan e alakohdan soveltamisalaan.Nõukogu 27. oktoobri 2003. aasta direktiivi 2003/96/EÜ (millega korraldatakse ümber energiatoodete ja elektrienergia maksustamise ühenduse raamistik) artikli 15 lõike 1 punkti e kohaldamisalasse kuuluvate meetmete puhul pikendatakse seda ajavahemikku 10 aastani (ELT L 283, 31.10.2008, lk 51). Direktiivi on viimati muudetud direktiiviga 2004/75/EÜ (ELT L 157, 30.4.2004, lk 100)).
Ks. erityisesti 2 päivänä huhtikuuta 2008 tehty komission päätös NN 46/B/2006, Slovakia – Excise duty exemptions and reductions provided for by Council Directive 2003/96/EC (transport sector), ei vielä julkaistu.Vt eelkõige komisjoni 2. aprilli 2008. aasta otsus NN 46/B/2006 – Slovakkia – nõukogu direktiiviga 2003/96/EÜ ettenähtud aktsiisivabastused ja -vähendused (transpordisektor), seni avaldamata.
Neuvoston direktiiviä 2003/96/EY ei ole otettu osaksi ETA-sopimusta, sillä se koskee verotuksen yhdenmukaistamista, joka ei kuulu ETA-sopimuksen soveltamisalaan.Nõukogu direktiivi 2003/96/EÜ ei ole EMP lepingusse inkorporeeritud, kuna direktiivis käsitletakse maksude ühtlustamist, mille suhtes EMP lepingut ei kohaldata.
Tässä yhteydessä verojen ja maksujen kantamisesta raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiettyjen infrastruktuurien käytöstä 17 päivänä kesäkuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/62/EY (EYVL L 187, 20.7.1999, s. 42), otettu osaksi ETA-sopimusta 1 päivänä helmikuuta 2002 tehdyllä ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 5/2002 (EYVL L 88, 4.4.2002, s. 9, ja ETA-täydennysosa N:o 18, 4.4.2002, s. 6), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2006/103/EY (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 344), otettu osaksi ETA-sopimusta 26. lokakuuta 2007 tehdyllä ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 132/2007 (EUVL L 100, 10.4.2008, s. 1, ja ETA-täydennysosa N:o 19, 10.4.2008, s. 1), 11 artiklassa säädetään, että tarkasteltuaan kaikki vaihtoehdot, mukaan luettuina ympäristöön, meluun, ruuhkautumiseen ja terveyteen liittyvät kulut, komission on viimeistään 10. kesäkuuta 2008 esitettävä kaikkien ulkoisten kustannusten arviointia varten yleisesti sovellettavissa oleva, avoin ja kattava malli, jota voidaan käyttää myöhempien infrastruktuurikustannusten laskemisen perustana.Euroopa Parlamendi ja nõukogu 17. juuni 1999. aasta direktiivi 1999/62/EÜ (raskete kaubaveokite maksustamise kohta teatavate infrastruktuuride kasutamise eest, EÜT L 187, 20.7.1999, lk 42, inkorporeeritud EMP lepingusse EMP Ühiskomitee 1. veebruari 2002. aasta otsusega nr 5/2002 (EÜT L 88, 4.4.2002, lk 9 ja EMP kaasanne nr 18, 4.4.2002, lk 6), mida on muudetud direktiiviga 2006/103/EÜ (ELT L 363, 20.12.2006, lk 344), inkorporeeritud EMP lepingusse EMP Ühiskomitee 26. oktoobri 2007. aasta otsusega nr 132/2007 (ELT L 100, 10.4.2008, lk 1 ja EMP kaasanne nr 19, 10.4.2008, lk 1) artikli 11 kolmandas lõigus on sätestatud, et „komisjon esitab hiljemalt 10. juuniks 2008 pärast kõikide tegurite, sh keskkonna, müra, ummikute tekke ja tervisega seotud kulutuste kontrollimist kõikide väliskulude hindamiseks üldiselt rakendatava, läbipaistva ja arusaadava mudeli, mis on tulevikus aluseks infrastruktuuri maksude arvutamisele.
Malliin liitetään vaikutusarvio ulkoisten kustannusten sisäistämisestä kaikissa liikennemuodoissa ja strategia tämän mallin täytäntöönpanemiseksi vaiheittain kaikissa liikennemuodoissa.Kõnealusele mudelile lisatakse mõjuanalüüs väliskulude arvesse võtmise kohta kõikide transpordiliikide puhul ja strateegia mudeli järkjärguliseks rakendamiseks kõikide transpordiliikide osas.”
Valmistellessaan tämän tavoitteen täyttämiseksi tiedonantoa ulkoisten kustannusten sisällyttämisestä hintoihin Euroopan komissio julkaisi 16. tammikuuta 2008 käsikirjan, johon on koottu kaikki tähän mennessä liikennealan ulkoisista kustannuksista tehdyt tutkimukset (http://ec.europa.eu/transport/costs/handbook/index_en.htm).Valmistades ette teatist, milles käsitletakse väliskulude arvessevõtmist sisekuludena, mis peaks aitama kõnealust eesmärki ellu viia, avaldas Euroopa Komisjon 16. jaanuaril 2008 käsiraamatu, mis hõlmab seni tehtud uuringuid transpordisektori väliskulude kohta (http://ec.europa.eu/transport/costs/handbook/index_en.htm).
Käsikirja on laadittu yhteistyössä useiden liikennealan tutkimuslaitosten kanssa, ja sitä voidaan käyttää muun muassa tukikelpoisten kustannusten määrittämiseen.Kõnealust käsiraamatut, mis valmis koostöös mitmete transpordiuuringute keskustega, võib muu hulgas kasutada abikõlblike kulude määratlemiseks.
Komissio on julkaissut (KOM(1998) 466) valkoisen kirjan nimeltään ”Oikeudenmukainen maksu infrastruktuurin käytöstä: vaiheittainen lähestymistapa liikenneinfrastruktuurin yhtenäiseen hinnoitteluun Euroopan unionissa” (Euroopan unionin tiedote, täydennysosa 3/98).Lisaks on Euroopa Komisjon avaldanud valge raamatu KOM(1998) 466 „Infrastruktuuri kasutamise õiglane maksustamine: järkjärguline üleminek ühistele transpordi infrastruktuuri maksustamise põhimõtetele Euroopa Liidus” (ELi Bülletään, lisa 3/98).
EFTA-valtiot voivat hakea osviittaa ulkoisten kustannusten eri laskentamenetelmistä komission vihreän kirjan ”Towards fair and efficient pricing in transport policy- options for internalising the external cost of transport in the European Union” liitteestä 2 (Euroopan unionin tiedote, täydennysosa 2/96, (KOM(1995) 691 lopullinen), ja tutkimuksesta, jonka komissio julkaisi 16. tammikuuta 2008 (ks. direktiivin 1999/62/EY 11 artikla).EFTA riigid leiavad viited erinevatele väliskulude hindamise meetoditele Euroopa Komisjoni rohelise raamatu „Õiglase ja tõhusa hinnakujunduse poole transpordis: võimalused transpordi väliskulude arvessevõtmiseks Euroopa Liidus” (ELi Bülletään – kaasanne nr 2/96; dokument KOM(1995) 691 (lõplik)) ja uurimuses, mille komisjon avaldas 16. jaanuaril 2008 (vt direktiivi 1999/62/EÜ artikkel 11).
Direktiivin 2001/14/EY 10 artikla.Direktiivi 2001/14/EÜ artikkel 10.
Ks. erityisesti Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta 23 päivänä heinäkuuta 1996 annettu neuvoston direktiivi 96/48/EY (EYVL L 235, 17.9.1996, s. 6), otettu osaksi ETA-sopimusta ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 25/97 (EYVL L 242, 4.9.1997, s. 74, ja ETA-täydennysosa N:o 37, 4.9.1997, s. 74), ja Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta 19 päivänä maaliskuuta 2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/16/EY (EYVL L 110, 20.4.2001, s. 1), otettu osaksi ETA-sopimusta ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 16/2002 (EYVL L 110, 25.4.2002, s. 11, ja ETA-täydennysosa N:o 21, 25.4.2002, s. 8).Vt eelkõige nõukogu 23. juuli 1996. aasta direktiiv 96/48/EÜ (üleeuroopalise kiirraudteevõrgustiku koostalitlusvõime kohta) (EÜT L 235, 17.9.1996, lk 6), inkorporeeritud EMP lepingusse EMP Ühiskomitee otsusega nr 25/97 (EÜT L 242, 4.9.1997, lk 74 ja EMP kaasanne nr 37, 4.9.1997, lk 74) ja Euroopa Parlamendi ja nõukogu 19. märtsi 2001. aasta direktiiv 2001/16/EÜ (üleeuroopalise tavaraudteevõrgustiku koostalitlusvõime kohta) (EÜT L 110, 20.4.2001, lk 1), inkorporeeritud EMP lepingusse EMP ühiskomitee otsusega nr 16/2002 (EÜT L 110, 25.4.2002, lk 11 ja EMP kaasanne nr 21, 25.4.2002, lk 8).
Molempia direktiivejä on muutettu viimeksi direktiivillä 2007/32/EY (EUVL L 141, 25.6.2007, s. 63), ja ne otettiin osaksi ETA-sopimusta ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 163/07 (EUVL L 124, 8.5.2008, s. 30, ja ETA-täydennysosa N:o 26, 8.5.2008, s. 24).Mõlemat direktiivi muudeti viimati direktiiviga 2007/32/EÜ (ELT L 141, 25.6.2007, lk 63), mis on inkorporeeritud EMP lepingusse EMP Ühiskomitee otsusega nr 163/2007 (ELT L 124, 8.5.2008, lk 30 ja EMP kaasanne nr 26, 8.5.2008, lk 24).
Tukikelpoisten kustannusten laskennassa otetaan huomioon liikkuvan kaluston suorituskyvyn perusteella tehtävät infrastruktuurin käyttömaksujen mahdolliset muutokset (erityisesti melutaso).Abikõlblike kulude arvutamisel võetakse arvesse infrastruktuuri kasutamise maksustamisel tehtavaid võimalikke muudatusi vastavalt veeremi näitajatele (eelkõige müratase).
Ks. havainnollistamisen vuoksi N 574/05 – Nykyisen tukijärjestelmän N 335/03, Italia – (Friuli Venezia Giulia – Tuki rautateiden valtaväylien perustamiseksi) voimassaolon jatkamisesta 22 päivänä joulukuuta 2006 tehty komission päätös (EUVL C 133, 15.6.2007, s. 6); N 427/06, Yhdistynyt kuningaskunta – Rail Environmental Benefit ProcurementScheme (REPS) 12 päivänä lokakuuta 2006 tehty komission päätös (EUVL C 283, 21.11.2006, s. 10).Vt näiteks Euroopa Komisjoni 22. detsembri 2006. aasta otsus N 574/05, olemasoleva abimehhanismi N 335/03 pikendamine – Itaalia – Friuli Venezia Giulia – Abi kiirraudteeühenduste loomiseks (ELT C 133, 15.6.2007, lk 6); Euroopa Komisjoni 12. oktoobri 2006. aasta otsus N 427/2006 – Ühendkuningriik – Rail Environmental Benefit Procurement Scheme (REPS) (ELT C 283, 21.11.2006, lk 10).
Toisesta Marco Polo -ohjelmasta yhteisön rahoitustuen myöntämiseksi tavarankuljetusjärjestelmän ympäristönsuojelun tason parantamista varten (”Marco Polo II”) ja asetuksen (EY) N:o 1382/2003 kumoamisesta 24 päivänä lokakuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1692/2006 (EUVL L 328, 24.11.2006, s. 1), otettu osaksi ETA-sopimusta 29 päivänä kesäkuuta 2007 tehdyllä ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 70/07 (EUVL L 304, 22.11.2007, s. 54, ja ETA-täydennysosa N:o 56, 22.11.2007, s. 8) liitteen 1 mukaan liikennemuotosiirtymätoimille myönnetään yhteisön rahoitustukea enintään 35 prosenttia toimen tavoitteiden saavuttamiseksi välttämättömien ja toimesta aiheutuvien menojen kokonaismäärästä.Euroopa Parlamendi ja nõukogu 24. oktoobri 2006. aasta määruse (EÜ) nr 1692/2006 (teise Marco Polo programmi loomise kohta, et anda ühenduse finantsabi kaubaveosüsteemi keskkonnakaitsemeetmete tõhustamiseks (Marco Polo II), ja määruse (EÜ) nr 1382/2003 kehtetuks tunnistamise kohta (ELT L 328, 24.11.2006, lk 1), inkorporeeritud EMP lepingusse EMP Ühiskomitee 29. juuni 2007. aasta otsusega nr 70/07 (ELT L 304, 22.11.2007, lk 54 ja EMP kaasanne nr 56, 22.11.2007, lk 8)) lisas 1 on ette nähtud, et EMP finantsabi ümbersuunamismeetmetele on maksimaalselt 35 % kogukulutustest, mis on vajalikud meetme eesmärkide saavutamiseks ning tehakse meetme tulemusena.
Liikenteen yhteensovittamiseen myönnettävien valtiontukien osalta näissä suuntaviivoissa perusteena on 30 prosenttia rautatiekuljetusten kokonaiskustannuksista.Käesolevates suunistes on transpordi koordineerimiseks antava riigiabi puhul määraks 30 % raudteetranspordi kogukuludest.
Ks. havainnollistamisen vuoksi N 552/06, Tanska – Rautateiden tavaraliikenteen ympäristötukijärjestelmän pidentämisestä 22 päivänä joulukuuta 2006 tehty komission päätös (EUVL C 133, 15.6.2007, s. 5) ja N 427/06, Yhdistynyt kuningaskunta – Rail Environmental Benefit Procurement Scheme (REPS) 12 päivänä lokakuuta 2006 tehty komission päätös, ks. edellinen alaviite.Vt näiteks Euroopa Komisjoni 22. detsembri 2006. aasta otsus N 552/06, Taani, Keskkonnaabiskeemipikendamine kaubaveoks raudteel (ELT C 133, 15.6.2007, lk 5) ja näiteks Euroopa Komisjoni 12. oktoobri 2006. aasta otsus N 427/2006 – Ühendkuningriik – Rail Environmental Benefit Procurement Scheme (REPS) (eelmine viide).
Näin voi esimerkiksi olla, kun kyseessä ovat yhteentoimivuutta Euroopan laajuisessa liikenneverkossa edistävät toimenpiteet, siten kuin ne ovat viimeksi määriteltyinä yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi tehdyn päätöksen N:o 1692/96/EY muuttamisesta 29 päivänä huhtikuuta 2004 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 884/2004/EY (EUVL L 167, 30.4.2004, s. 1), otettu osaksi ETA-sopimusta 2 päivänä kesäkuuta 2006 tehdyllä ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 62/06 (EUVL L 245, 7.9.2006, s. 9, ja ETA-täydennysosa N:o 44, 7.9.2006, s. 8).See võib olla meetmete puhul, millega edendatakse üleeuroopalise transpordivõrgu koostalitlusvõimet, nagu on viimati määratletud Euroopa Parlamendi ja nõukogu 29. aprilli 2004. aasta otsusega nr 884/2004/EÜ (millega muudetakse otsust nr 1692/96/EÜ üleeuroopalise transpordivõrgu arendamist käsitlevate ühenduse suuniste kohta) (ELT L 167, 30.4.2004, lk 1), inkorporeeritud EMP lepingusse EMP Ühiskomitee 2. juuni 2006. aasta otsusega nr 62/06 (ELT L 245, 7.9.2006, lk 9 ja EMP kaasanne nr 44, 7.9.2006, lk 8).
Kun kyseessä ovat direktiivin 2003/96/EY 15 artiklan 1 kohdan e alakohdan soveltamisalaan kuuluvat toimenpiteet, voidaan pitää varmana, että kuljetuksesta maksettavaan hintaan kohdistuu vaikutus, jollei muuta voida osoittaa.Direktiivi 2003/96/EÜ artikli 15 lõike 1 punkti e kohaste meetmete puhul võib võtta arvesse veohindadele avalduvat mõju, kui ei ole tõendatud vastupidist.
Ks. erityisesti 2. huhtikuuta 2008 tehty komission päätös NN 46/B/2006, Slovakia – Excise duty exemptions and reductions provided for by Council Directive 2003/96/EC (transport sector), ei vielä julkaistu.Vt eelkõige Euroopa Komisjoni 2. aprilli 2008. aasta otsus NN 46/B/2006 – Slovakkia – nõukogu direktiiviga 2003/96/EÜ ettenähtud aktsiisivabastused ja -vähendused (transpordisektor), seni avaldamata.
N 780/06, Alankomaat – Onderzoek en ontwikkeling composiet scheepsconstructie en multi-purpose laadruim; CompoCaNord -hankkeesta 30 päivänä toukokuuta 2007 tehty komission päätös (EUVL C 227, 27.9.2007, s. 5); N 556/2005 – Alankomaat, Ympäristönsuojelusta ja innovoinnista julkisessa liikenteessä Gelderlandin maakunnassa 19 päivänä heinäkuuta 2006 tehty komission päätös (EUVL C 207, 30.8.2006); N 63/2005 – Tšekki, Energian säästöä ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä liikenteen alalla koskevasta ohjelmasta 20 päivänä heinäkuuta 2005 tehty komission päätös (EUVL C 83, 6.4.2006).Euroopa Komisjoni 30. mai 2007. aasta otsus N 780/06 – Madalmaad – Komposiitkonstruktsioon/mitmeotstarbeline lastiruum siseveeteede alustele; projekt „CompoCaNord” ( ELT C 227, 27.9.2007, lk 5); Euroopa Komisjoni 19. juuli 2006. aasta otsus N 556/2005 – Madalmaad – Keskkonnakaitse ja innovatsioon Gelderlandi provintsi ühistranspordis (ELT C 207, 30.8.2006); Euroopa Komisjoni 20. juuli 2005. aasta otsus N 63/2005 – Tšehhi Vabariik – Energiasäästu ja alternatiivkütuste transpordisektoris kasutamise programm (ELT C 83, 6.4.2006).
EFTAn valvontaviranomainen hyväksyi tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävän valtiontuen suuntaviivat 7. helmikuuta 2007 tehdyllä päätöksellä 14/07/KOL (EUVL L 305, 19.11.2009, s. 1 ja ETA-täydennysosa N:o 60, 19.11.2009, s. 1.Järelevalveamet võttis teadus- ja arendustegevuseks ning innovatsiooniks antava riigiabi suunised vastu oma 7. veebruari 2007. aasta otsusega 14/07/COL (ELT L 305, 19.11.2009, lk 1 ja EMP kaasanne nr 60, 19.11.2009, lk 1).
Päivitetyt suuntaviivat ovat saatavilla EFTAn valvontaviranomaisen Internet-sivulla http://www.eftasurv.int/state-aid/legal-framework/state-aid-guidelines/).Ajakohastatud suunised on kättesaavad järelevalveameti veebilehel aadressil http://www.eftasurv.int/state-aid/legal-framework/state-aid-guidelines/).
Ks. edellinen alaviite, 2.1 jakso.Samas, punkt 2.1.
Valtiontuista, jotka Ranska on myöntänyt EDF:lle sekä sähkö- ja kaasutoimialalle 16 päivänä joulukuuta 2003 tehty komission päätös 2005/145/EY (EUVL L 49, 22.2.2005, s. 9); E 12/2005 – Puola, Rajoittamattomasta takauksesta Poczta Polskan hyväksi 24 päivänä huhtikuuta 2007 tehty komission päätös (EUVL C 284, 27.11.2007, s. 2); E 10/2000 – Saksa, Valtiontakauksista Saksan julkisille luottolaitoksille 27 päivänä maaliskuuta 2002 tehty komission päätös (EYVL C 150, 22.6.2002, s. 7); Liechtensteinische Landesbankille myönnetystä valtiontakauksesta 15 päivänä heinäkuuta 2005 tehty EFTAn valvontaviranomaisen päätös 177/05/KOL (EUVL C 310, 8.12.2005, s. 17, ja ETA-täydennysosa N:o 62, 8.12.2005, s. 1).Euroopa Komisjoni 16. detsembri 2003. aasta otsus 2005/145/EÜ, mis käsitleb Prantsusmaa antud riigiabi EDFile ja elektri- ning gaasitööstuse sektorile (ELT L 49, 22.2.2005, lk 9); Euroopa Komisjoni 24. aprilli 2007. aasta otsus, E12/2005 — Poola — Piiramatu garantii ettevõttele Poczta Polska (ELT C 284, 27.11.2007, lk 2); Euroopa Komisjoni 27. märtsi 2002. aasta otsus E10/2000 — Saksamaa — Avalik-õiguslike krediidiasutuste riigigarantii (EÜT C 150, 22.6.2002, lk 7); Järelevalveameti 15. juuli 2005. aasta otsus 177/05/COL Liechtensteinische Landesbankile antud riikliku tagatise kohta (ELT C 310, 8.12.2005, lk 17 ja EMP kaasanne nr 62, 8.12.2005, lk 1).
SÄÄNTÖJENVASTAISEN JA YHTEISMARKKINOILLE SOVELTUMATTOMAN VALTIONTUEN TAKAISINPERINTÄ [1]1.EBASEADUSLIKU JA EMP LEPINGUGA KOKKUSOBIMATU RIIGIABI TAGASINÕUDMINE [1]1.
EFTAn valvontaviranomainen, jäljempänä ’valvontaviranomainen’, ei epäröi toimia sääntöjenvastaista tukea vastaan.EFTA järelevalveamet (edaspidi „järelevalveamet” kavatseb ebaseadusliku abi suhtes võtta range seisukoha.
Valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamista koskevan EFTA-valtioiden sopimuksen pöytäkirjan 3, jäljempänä ’pöytäkirja 3’ [2], mukaisesti valvontaviranomainen on järjestelmällisesti määrännyt EFTA-valtiot perimään takaisin kaikki sääntöjenvastaiset tuet, jotka eivät sovellu Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’ETA-sopimus’ toimintaan, paitsi silloin, jos valvontaviranomainen katsoo, että se olisi ETA:n lainsäädännön yleisperiaatteen vastaista.Vastavalt EFTA riikide vahelise järelevalveameti ja kohtu asutamist käsitleva lepingu protokollile nr 3 (edaspidi „protokoll nr 3”) [2]on järelevalveamet korrapäraselt nõudnud EFTA riikidelt Euroopa Majanduspiirkonna lepinguga (edaspidi „EMP leping”) kokkusobimatu abi tagasimaksmist, välja arvatud juhul, kui ta on jõudnud järeldusele, et tagasinõudmine on vastuolus EMP õiguse üldpõhimõtetega.
Valvontaviranomainen onkin tehnyt kuusi tällaista takaisinperintäpäätöstä.Järelevalveamet on vastu võtnud 6 sellist tagasinõude otsust.
Valtiontukijärjestelmän toimintakyvyn kannalta on olennaista, että nämä päätökset, joilla EFTA-valtiot määrätään perimään takaisin sääntöjenvastainen valtiontuki, jäljempänä ’takaisinperintäpäätökset’, pannaan välittömästi ja tehokkaasti täytäntöön.Riigiabisüsteemi terviklikkuse seisukohalt on oluline, et kõnealuseid otsuseid, millega nõutakse EFTA riikidelt ebaseaduslikult antud abi tagasimaksmist (edaspidi „tagasinõude otsused”), kohaldatakse tõhusalt ja viivitamatult.
Valvontaviranomaisen viime vuosina saama kokemus osoittaa, että tässä suhteessa on todellista syytä huoleen.Järelevalveameti viimaste aastate kogemus näitab, et kõnealuses küsimuses on küllaldaselt põhjust muretsemiseks.
EFTA-valtioiden valtiontukien tulostaulu syksyltä 2008 [3]osoittaa myös, että kyseiset EFTA-valtiot ovat panneet täysimääräisesti täytäntöön ainoastaan yhden valvontaviranomaisen tekemistä kuudesta takaisinperintäpäätöksestä [4].aasta sügisel avaldatud EFTA riikide riigiabi tulemustabelitest [3]ilmneb seegi, et asjaomased EFTA riigid on täielikult täitnud vaid ühe kuuest järelevalveameti tagasinõude otsusest [4].
Vuonna 2004 Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, tilasi kattavan selvityksen EU:n valtiontukipolitiikan täytäntöönpanosta eri jäsenvaltioissa, jäljempänä ’täytäntöönpanotutkimus’ [5].aastal tellis Euroopa Komisjon (edaspidi „komisjon”) võrdleva uuringu ELi riigiabipoliitika rakendamise kohta erinevates liikmesriikides (edaspidi „rakendamisuuring”) [5].
Yksi tutkimuksen tavoitteista oli arvioida takaisinperintämenettelyjen ja -käytäntöjen tuloksellisuutta eräissä jäsenvaltioissa.Üheks uuringu eesmärkidest oli hinnata tagasinõudemenetluste tõhusust ja nende toimimist erinevates liikmesriikides.
Tutkimukset tekijät havaitsivat, että yhteinen piirre kaikissa maaraporteissa on se, että takaisinperintämenettelyt kestävät huomattavan pitkään.Uuringu autorid leidsid, et tagasinõudemenetluste liiga pikk kestus kordub läbiva teemana kõikide riikide aruannetes.
Kokemukseensa perustuen valvontaviranomainen on todennut, että sääntöjenvastaisen ja yhteismarkkinoille soveltumattoman tuen takaisinperinnälle on useita esteitä EFTA-valtioissa.Oma kogemustest lähtudes on järelevalveamet märganud, et ebaseadusliku ja EMP lepinguga kokkusobimatu abi tagasinõudmisel esineb EFTA riikides hulgaliselt takistusi.
On selvää, että takaisinperintäpäätösten täytäntöönpanovastuu jaetaan valvontaviranomaisen ja EFTA-valtioiden kesken. Onnistunut täytäntöönpano edellyttää molempien osapuolten huomattavaa panostusta.On selge, et selliste otsuste elluviimise eest vastutavad järelevalveamet ja EFTA riigid ühiselt ja edu saavutamiseks peavad mõlemad tegema märkimisväärseid pingutusi.
Tämän luvun tarkoituksena on selittää valvontaviranomaisen politiikkaa takaisinperintäpäätösten täytäntöönpanemiseksi.Käesoleva peatüki eesmärgiks on selgitada järelevalveameti tagasinõude otsuste rakendamise poliitikat.
Luvussa ei tarkastella seuraamuksia, joita kansalliset tuomioistuimet voivat määrätä pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaisen ilmoitus- ja toimenpidekieltovelvoitteen laiminlyönnistä.Selles ei käsitleta järeldusi, mille riiklikud kohtud võivad teha seoses protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikes 3 sätestatud teavitamiskohustuse ja rakendamiskeelu eiramisega.
Valvontaviranomaisen mielestä on tarpeen selventää toimenpiteitä, joita se aikoo toteuttaa edistääkseen takaisinperintäpäätösten täytäntöönpanoa. Se esittää myös toimenpiteitä, joita EFTA-valtiot voisivat toteuttaa varmistaakseen, että ne noudattavat kokonaisvaltaisesti ETA:n lainsäädännössä ja varsinkin yhteisöjen tuomioistuinten tai EFTAn tuomioistuimen oikeuskäytännössä vahvistettuja sääntöjä ja periaatteita.Järelevalveamet leiab, et on vaja selgitada meetmeid, mille abil üritatakse hõlbustada tagasinõude otsuste täideviimist ja sätestada meetmed, mida EFTA riigid saaksid võtta, et tagada oma tegevuse täielik vastavus EMP õigusega sätestatud eeskirjadele ja põhimõtetele ning eelkõige Euroopa ühenduste kohtute ja EFTA Kohtu praktikale.
Tämän vuoksi tässä luvussa käsitellään ensin takaisinperinnän tarkoitusta ja takaisinperintäpäätösten täytäntöönpanon pääperiaatteita.Seetõttu tuletatakse käesolevas peatükis meelde eelkõige tagasinõude eesmärk ja aluspõhimõtted, millel tagasinõude otsuste rakendamine põhineb.
Sen jälkeen esitetään näiden pääperiaatteiden käytännön vaikutukset takaisinperintäprosessin eri osapuoliin.Seejärel esitatakse kõnealuste aluspõhimõtete praktiline mõju iga tagasinõudemenetluses osaleja suhtes.
TAKAISINPERINTÄPOLITIIKAN PERIAATTEETTAGASINÕUDEPOLIITIKA PÕHIMÕTTED
Lyhyt katsaus menneeseenLühike ülevaade seni rakendatud tagasinõudepoliitikast
Pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaan ”EFTAn valvontaviranomaiselle on ilmoitettava tuen myöntämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta niin ajoissa, että se voi esittää huomautuksensa.Protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikes 3 sätestatakse, et „EFTA järelevalveametile teatatakse piisavalt aegsasti kõigist abi andmise või muutmise kavadest, et komisjon saaks esitada oma märkused.
[…]Valtio, jota asia koskee, ei saa toteuttaa ehdottamiaan toimenpiteitä ennen kuin menettelyssä on annettu lopullinen päätös”.[…]Asjaomane riik ei vii oma kavandatavaid meetmeid ellu enne, kui selle menetluse tulemusena on tehtud lõplik otsus.”
Jos EFTA-valtio ei ilmoita valvontaviranomaiselle tuen myöntämistä tai muuttamista koskevista suunnitelmistaan ennen tuen myöntämistä, tuki on ETA:n lainsäädännön vastaista myöntämishetkestä lähtien.Juhul, kui EFTA riigid ei teavita järelevalveametit abi andmise või muutmise kavadest enne nende rakendamist, on abi EMP õiguse seisukohalt ebaseaduslik alates selle andmise hetkest.
Vuonna 1973 ns. Kohlegesetz-asiassa antamassaan tuomiossa [6]Euroopan yhteisöjen tuomioistuin vahvisti ensimmäisen kerran, että komissiolla on toimivalta määrätä sääntöjenvastainen ja yhteismarkkinoille soveltumaton valtiontuki perittäväksi takaisin.Euroopa Kohus on 1973. aasta Kohlegesetz’i otsuses [6]esmakordselt kinnitanud, et komisjonil on õigus nõuda ebaseadusliku ja kokkusobimatu riigiabi tagasinõudmist.
Tuomioistuin totesi, että komissiolla on valtuudet päättää, että jäsenvaltion on muutettava tai kumottava yhteismarkkinoille soveltumaton valtiontuki.Kohus leidis, et komisjon on pädev otsustama, et liikmesriik peab ühisturuga kokkusobimatu riigiabi kas muutma või tühistama.
Tämän vuoksi komission olisi voitava myös vaatia tuki maksettavaksi takaisin [7].Sellest tulenevalt on komisjonil ka õigus nõuda kõnealuse abi tagasimaksmist [7].
Vuonna 2001 pöytäkirjaa 3 muutettiin muun muassa liittämällä siihen liite II, jossa muun muassa esitettiin takaisinperinnän perussäännöt [8].aastal muudeti protokolli nr 3, lisades sellele muu hulgas II osa, milles muu seas esitatakse põhilised ebaseadusliku abi tagasinõudmise eeskirjad [8].
Muita takaisinperinnän täytäntöönpanosäännöksiä sisältyi 14. heinäkuuta 2004 tehtyyn päätökseen N:o 195/04/KOL, sellaisena kuin se on muutettuna [9].Järgnevad tagasinõude rakendamissätted on kehtestatud 14. juuli 2004. aasta otsusega 195/2004/COL ja selle muudatustega [9].
Pöytäkirjassa 3 olevan II osan 14 artiklan 1 kohdassa vahvistetaan yhteisöjen tuomioistuinten vakiintunut oikeuskäytäntö [10]. Siinä säädetään valvontaviranomaisen velvollisuudesta määrätä sääntöjenvastainen ja yhteismarkkinoille soveltumaton tuki perittäväksi takaisin.Protokolli nr 3 II osa artikli 14 lõikega 1 kinnitatakse Euroopa Kohtu järjepidevat pretsedendiõigust [10]ja sellega kehtestatakse järelevalveametile ebaseadusliku ja EMP lepinguga kokkusobimatu abi tagasinõudmise kohustus, välja arvatud juhul, kui see oleks vastuolus õiguse üldpõhimõtetega.
Poikkeuksena on tilanne, jossa se olisi yhteisön lainsäädännön jonkin yleisen periaatteen vastaista. Kyseisessä artiklassa säädetään lisäksi, että asianomaisen EFTA-valtion on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet, jotta yhteismarkkinoille soveltumattomaksi todettu ja sääntöjenvastainen tuki peritään takaisin tuensaajalta.Kõnealuse artikliga nähakse ka ette, et asjaomane EFTA riik võtab kõik vajalikud meetmed ebaseadusliku ja EMP lepinguga kokkusobimatu abi tagasinõudmiseks.

Want to see more? Purchase TTMEM.com full membership