| Source | Target | | Lojaalin yhteistyön periaate edellyttää niin ikään, että EFTA-valtiot toimittavat valvontaviranomaiselle kaikki tiedot, joiden perusteella se voi todeta, että valitut keinot soveltuvat päätöksen täytäntöönpanoon [38]. | Samamoodi nõuab lojaalse koostöö põhimõte, et EFTA riik esitaks järelevalveametile kogu vajaliku teabe, mis võimaldab komisjonil veenduda, et valitud vahend viib otsuse kohandatud rakendamiseni [38]. |
| Vaikka EFTA-valtio ilmoittaa valvontaviranomaiselle takaisinperintäpäätöksen täytäntöönpanon teknisistä ja oikeudellisista ongelmista, tämä ei kuitenkaan vapauta sitä velvollisuudesta toteuttaa kaikki tarvittavat toimet tuen perimiseksi takaisin asianomaiselta yritykseltä ja ehdottaa valvontaviranomaiselle päätöksen täytäntöönpanoon soveltuvia järjestelyjä [39]. | Järelevalveameti teavitamine tagasinõude otsuse rakendamisega seotud tehnilistest ja õiguslikest probleemidest ei vabasta EFTA riiki siiski kohustusest võtta kõiki võimalikke vajalikke meetmeid, et abi asjaomaselt ettevõtjalt tagasi saada; ning esitada järelevalveametile ettepanekuid, kuidas otsus kõige paremini täita [39]. |
| TAKAISINPERINTÄPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN | TAGASINÕUDEPOLIITIKA RAKENDAMINE |
| Sekä valvontaviranomaisella että EFTA-valtioilla on keskeinen rooli takaisinperintäpäätösten täytäntäntöönpanossa, ja ne voivat kumpikin edistää takaisinperintäpolitiikan tehokasta toteuttamista. | Nii järelevalveametil kui ka EFTA riigil on oluline osa tagasinõude otsuste rakendamisel ning nad saavad tagasinõudepoliitika tõhusale rakendamisele kaasa aidata. |
| Valvontaviranomaisen rooli | Järelevalveameti roll |
| Valvontaviranomaisen takaisinperintäpäätöksillä asetetaan takaisinperintävelvollisuus asianomaiselle EFTA-valtiolle. | Tagasinõudekohustus asjaomasele EFTA riigile kehtestatakse järelevalveameti tagasinõude otsusega. |
| Niillä velvoitetaan kyseinen EFTA-valtio perimään tietty tukimäärä takaisin yhdeltä tai useammalta tuensaajalta tietyssä määräajassa. | Kõnealuse otsuse alusel peab asjaomane EFTA riik ettenähtud aja jooksul konkreetse abisumma ühelt või mitmelt abisaajalt tagasi nõudma. |
| Kokemukset osoittavat, että kyseisen päätöksen täsmällisyydellä tai kattavuudella on vaikutusta takaisinperintäpäätöksen täytäntöönpanon nopeuteen. | Kogemused näitavad, et aega, mille jooksul tagasinõude otsus ellu viiakse, mõjutab kõnealuse otsuse täpsusaste või terviklikkus. |
| Tämän vuoksi valvontaviranomainen pyrkii edelleen varmistamaan, että takaisinperintäpäätöksissä todetaan selvästi takaisinperittävä määrä, takaisinperinnän kohteena oleva yritys ja määräaika, johon mennessä takaisinperintä olisi suoritettava. | Järelevalveamet jätkab seega oma püüdlusi eesmärgiga tagada, et tagasinõude otsused sisaldaksid tagasinõutava abi täpset summat (täpseid summasid), tagasimaksmise eest vastutava(te) ettevõtja(te) nime/nimesid ning tähtaega, mille jooksul tagasinõue peab olema lõpule viidud. |
| Takaisinperittävää tukea saaneiden yritysten nimeäminen | Nende ettevõtjate kindlakstegemine, kellelt tuleb abi tagasi nõuda |
| Sääntöjenvastainen ja yhteismarkkinoille soveltumaton tuki on perittävä takaisin yrityksiltä, jotka ovat tosiasiassa hyötyneet tuesta [40]. | Ebaseaduslik ja EMP lepinguga kokkusobimatu abi tuleb tagasi nõuda ettevõtjatelt, kes sellest tegelikult kasu said [40]. |
| Valvontaviranomaisen tarkoituksena on jatkaa nykykäytäntöä, jonka mukaan takaisinperintäpäätöksissä nimetään yritykset, joilta tuki on perittävä takaisin. | Järelevalveamet jätkab praktikat nimetada tagasinõude otsust es ettevõtja(d), kellelt tuleb abi tagasi nõuda. |
| Jos täytäntöönpanovaiheessa käy ilmi, että tuki on siirretty toisille yksiköille, EFTA-valtion on ulotettava takaisinperintä kaikkiin todellisiin tuensaajiin. Näin voidaan varmistaa, että takaisinperintävelvollisuutta ei kierretä. | Kui rakendamise etapis selgub, et abi kanti üle muudele üksustele, võivad EFTA riigid tagasinõuet laiendada, et hõlmata kõiki abisaajaid ning tagada, et tagasimakse kohustusest kõrvale ei hiilitaks. |
| Yhteisöjen tuomioistuin on antanut joitakin ohjeita siitä, millä perusteilla takaisinperintävelvollisuus on ulotettava muihin yrityksiin kuin sääntöjenvastaisen ja yhteismarkkinoille soveltumattoman tuen alkuperäiseen edunsaajaan. Yhteisöjen tuomioistuimen mukaan perusteettoman edun siirtämisestä voi olla kyse silloin, kun alkuperäisen tuensaajan omaisuutta siirretään kolmannelle markkina-arvoa alhaisempaan hintaan. | Euroopa Kohus on andnud mõningaid juhiseid tingimuste kohta, mille puhul tagasinõudekohustust peab lisaks esialgsele ebaseadusliku ja kokkusobimatu abi saajale laiendama ka muudele ettevõtjatele. Euroopa Kohtu arvates võib põhjendamatu eelise ülekandmine toimuda juhul, kui esialgse abisaaja vara kantakse kolmandale osapoolele üle hinnaga, mis on selle turuväärtusest madalam. |
| Toisinaan kyse voi olla seuraajayrityksestä, joka on perustettu kiertämään takaisinperintämääräystä [41]. | Mõnikord kantakse kõnealune eelis üle õigusjärgsele ettevõtjale, kes on loodud selleks, et tagasinõudekohustusest kõrvale hiilida [41]. |
| Kyseisen oikeuskäytännön mukaisesti valvontaviranomaisen on osoitettava, että omaisuutta on myyty markkina-arvoa alhaisempaan hintaan, erityisesti takaisinperintämääräyksen kiertämiseksi perustetulle seuraajayritykselle, missä tapauksessa takaisinperintämääräys voidaan ulottaa tällaiseen kolmanteen. | Kohtupraktika kohaselt tuleb järelevalveametil tõendada, et vara müüdi turuväärtusest madalama hinnaga eelkõige õigusjärgsele ettevõtjale, kes on loodud tagasinõudekohustusest kõrvale hiilimiseks; sel juhul saab tagasinõudekohustust laiendada kõnealusele kolmandale osapoolele. |
| Tyypillisiä kiertotapauksia ovat tilanteet, joissa siirto ei perustu mihinkään muuhun taloudelliseen logiikkaan kuin takaisinperintämääräyksen mitätöintiin [42]. | Tavapärasteks kõrvalehiilimise juhtumiteks on need juhud, mil ülekandel ei ole muud majanduslikku põhjendust kui tagasinõudekohustuse kehtetuks tunnistamine [42]. |
| Kun tarkastellaan sellaisen yrityksen osakesiirtoa (osakekaupat), jonka on maksettava takaisin sääntöjenvastainen ja yhteismarkkinoille soveltumaton tuki, yhteisöjen tuomioistuin on todennut [43], että tällaisen yrityksen osakkeiden myynti kolmannelle ei vaikuta tuensaajan velvollisuuteen maksaa tuki takaisin [44]. | Sellise ettevõtja aktsiate ülekandmise puhul, kes peab tagasi maksma ebaseadusliku ja kokkusobimatu abi (aktsiatehingud), on Euroopa Kohus seisukohal, [43]et ettevõtja aktsiate müük kolmandale osapoolele ei mõjuta abisaaja kohustust abi tagasi maksta [44]. |
| Kun voidaan osoittaa, että yrityksen osakkeiden ostaja maksoi niistä käyvän markkinahinnan, sen ei voida katsoa hyötyneen edusta, johon saattaisi sisältyä valtiontukea [45]. | Kui leiab kinnitust, et aktsiate ostja maksis kõnealuse ettevõtja aktsiate eest turuhinnast madalamat hinda, ei saa seda vaadelda kui kasu saamist eelisest, mida võiks käsitleda riigiabina [45]. |
| Kun valvontaviranomainen tekee tukiohjelmaa koskevan takaisinperintäpäätöksen, se ei yleensä pysty päätöksessä nimeämään kaikkia yrityksiä, jotka ovat vastaanottaneet sääntöjenvastaista ja yhteismarkkinoille soveltumatonta tukea. | Kui järelevalveamet võtab abikavade suhtes vastu tagasinõude otsuse, ei ole tal tavaliselt õigust otsuses eneses kindlaks määrata kõiki ebaseaduslikku ja EMP lepinguga kokkusobimatut abi saanud ettevõtjaid. |
| Asianomaisen EFTA-valtion on nimettävä nämä yritykset täytäntöönpanoprosessin alussa, ja EFTA-valtion on tarkasteltava erikseen kunkin tuensaajayrityksen tilannetta [46]. | Seda peaks otsuse rakendamisprotsessi alguses tegema asjaomane EFTA riik, kes peab kaaluma iga asjaomase ettevõtja konkreetset olukorda [46]. |
| Takaisinperittävän määrän laskeminen | Tagasinõutava summa kindlaksmääramine |
| Takaisinperinnän tavoite on saavutettu, ”kun tuensaaja on palauttanut kysymyksessä olevat valtiontuet, tarvittaessa viivästyskorkoineen tai ne yritykset, jotka tuista ovat tosiasiallisesti hyötyneet, ovat palauttaneet ne viivästyskorkoineen. | Tagasinõude eesmärk on saavutatud, kui „abisaaja, ehk teisisõnu ettevõtjad, kes on tegelikult abist kasu saanud, on kõnealuse abi vajaduse korral koos viivisega tagasi maksnud. |
| Tuen palauttamisen seurauksena tuensaaja menettää markkinoilla kilpailijoihin verrattuna saamansa edun ja tuen myöntämistä edeltänyt tilanne palautuu” [47]. | Abi tagastamisega minetatakse abisaaja turueelis teiste konkurentide ees ning taastatakse konkurentsitingimused, mis kehtisid enne abi andmist” [47]. |
| Valvontaviranomainen osoittaa jatkossakin takaisinperintäpäätöksissä selvästi sääntöjenvastaiset ja yhteismarkkinoille soveltumattomat tukitoimenpiteet, joihin liittyvät edut peritään takaisin. | Järelevalveamet võib, nagu ta on sedavaremgi teinud, oma tagasinõude otsustes selgelt määratleda ebaseaduslikud ja lepinguga kokkusobimatud abimeetmed, mille suhtes rakendatakse tagasinõuet. |
| Kun valvontaviranomaisella on käytössään kaikki tarpeelliset tiedot, se pyrkii myös laskemaan takaisinperittävän tuen täsmällisen määrän. | Kui järelevalveametil on tema käsutuses vajalik teave, püüab ta ka kindlaks määrata täpse tagasinõutava abisumma. |
| On kuitenkin selvää, että valvontaviranomainen ei voi vahvistaa takaisinperittävän tuen täsmällistä määrää, eikä sillä ole tähän oikeudellista velvollisuuttakaan. | On siiski selge, et järelevalveamet ei saa ning tal ei ole juriidilist kohustust määrata kindlaks täpset tagasinõutavat abisummat. |
| Riittää, että valvontaviranomaisen päätös sisältää tietoja, joiden avulla EFTA-valtio voi laskea tuen määrän ilman suurempia vaikeuksia [48]. | Piisab sellest, et järelevalveameti otsus sisaldab teavet, mis võimaldab EFTA riigil ilma suuremate raskusteta tagasinõutav abisumma kindlaks määrata [48]. |
| Sääntöjenvastaisen ja yhteismarkkinoille soveltumattoman tukiohjelman tapauksessa valvontaviranomainen ei pysty määrittämään tukimäärää, joka on perittävä takaisin kultakin tuensaajalta. | Ebaseadusliku ja EMP lepinguga kokkusobimatu abikava puhul ei saa komisjon kindlaks määrata igalt abisaajalt tagasinõutavat lepinguga kokkusobimatu abi summat. |
| Tämä edellyttäisi, että EFTA-valtio esittäisi yksityiskohtaisen analyysin kussakin yksittäistapauksessa ohjelman mukaisesti myönnetystä tuesta. | See eeldaks EFTA riigi üksikasjalikku analüüsi iga kõnealuse abikava alusel antud abi üksikjuhu kohta. |
| Tämän vuoksi valvontaviranomainen mainitsee päätöksessään, että EFTA-valtioiden on perittävä takaisin kaikki tuki, ellei sitä ole myönnetty tiettyyn hankkeeseen, joka tuen myöntämishetkellä täytti kaikki ryhmäpoikkeusasetusten tai valvontaviranomaisen hyväksymän tukiohjelman mukaiset edellytykset. | Seega märgib järelevalveamet oma otsuses, et EFTA riigid peavad kogu abi tagasi nõudma, välja arvatud juhul, kui abi anti konkreetsele projektile, mis abi andmise ajal vastas kõigile grupierandi määrustes või järelevalveameti heakskiidetud abikavas sätestatud tingimustele. |
| Pöytäkirjassa 3 olevan II osan 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti takaisinperintäpäätöksen nojalla takaisin perittävään tukeen lisätään korko, jonka suuruuden valvontaviranomainen vahvistaa. | Vastavalt protokolli nr 3 II osa artikli 14 lõikele 2 sisaldab tagasinõude otsuse alusel tagasinõutav abisumma järelevalveameti asjakohasel tasemel määratud intressi. |
| Korkoa maksetaan siitä päivästä alkaen, jolloin sääntöjenvastainen tuki on ollut tuensaajan käytössä, sen takaisinperimispäivään asti [49]. | Intressi makstakse ajavahemiku eest, mil ebaseaduslik abi oli abisaaja käsutuses, kuni selle tagastamise kuupäevani [49]. |
| Päätöksessä N:o 195/04/KOL säädetään, että korolle lasketaan korkoa tuen takaisinperimispäivään saakka [50]. | Otsuses 195/04/COL on sätestatud, et intressimäära kohaldatakse liitintressina kuni abi tagasisaamise kuupäevani [50]. |
| Päätöksen täytäntöönpanoaikataulu | Otsuse rakendamise ajakava |
| Aikaisemmin komission takaisinperintäpäätöksissä on sovellettu aina samaa kahden kuukauden määräaikaa, jonka kuluessa jäsenvaltion oli ilmoitettava päätöksen noudattamiseksi toteuttamansa toimenpiteet. | Komisjoni tagasinõude otsustes on varem kindlaks määratud kahekuuline tähtaeg, mille jooksul asjaomane liikmesriik peab komisjoni teavitama otsuse täitmiseks võetud meetmetest. |
| Yhteisöjen tuomioistuin on vahvistanut, että tätä määräaikaa on pidettävä määräaikana myös päätöksen täytäntöönpanolle [51]. | Euroopa Kohus leidis, et kõnealust tähtaega tuleb käsitleda ka otsuse elluviimise tähtajana [51]. |
| Yhteisöjen tuomioistuin on myös päätellyt, että komission ja jäsenvaltion väliset, komission päätöksen täytäntöönpanoon liittyvät yhteydenotot ja neuvottelut eivät vapauta jäsenvaltiota velvollisuudesta toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet päätöksen panemiseksi täytäntöön asetetussa määräajassa [52]. | Euroopa Kohus leidis samuti, et komisjoni otsuse elluviimisega seotud komisjoni ja liikmesriigi vahelised kontaktid ja läbirääkimised ei vabasta liikmesriiki kohustusest võtta kõiki vajalikke meetmeid kõnealuse otsuse täideviimiseks ettenähtud tähtaja jooksul [52]. |
| Valvontaviranomainen myöntää, että kahden kuukauden määräaika sen päätösten täytäntöönpanolle on useimmissa tapauksissa liian lyhyt. | Järelevalveamet tunnistab, et kahekuuline tähtaeg otsuse täitmiseks on enamikul juhtudel liiga lühike. |
| Sen vuoksi määräaika takaisinperintäpäätösten täytäntöönpanemiseksi muutetaan neljäksi kuukaudeksi. | Seepärast pikendatakse tagasinõude otsuse täitmise tähtaega nelja kuuni. |
| Jatkossa valvontaviranomainen vahvistaa takaisinperintäpäätöksissään kaksi eri määräaikaa: | Edaspidi määrab järelevalveamet oma otsustes kaks tähtaega: |
| Ensimmäinen määräaika päättyy kahden kuukauden kuluttua päätöksen voimaantulosta. EFTA-valtion on ilmoitettava kyseiseen määräaikaan mennessä valvontaviranomaiselle suunnitelluista tai toteutetuista toimenpiteistä. | esimene, otsuse jõustumise järel algav kahekuuline tähtaeg, mille jooksul EFTA riik peab järelevalveametit teavitama kavandatud või võetud meetmetest; |
| Toinen määräaika päättyy neljän kuukauden kuluttua päätöksen voimaantulosta. Valvontaviranomaisen päätös on pantava täytäntöön kyseiseen määräaikaan mennessä. | teine, otsuse jõustumise järel algav neljakuuline tähtaeg, mille jooksul järelevalveameti otsus peab olema täidetud. |
| Jos EFTA-valtiolla on vakavia ongelmia, jotka estävät sitä noudattamasta jompaakumpaa määräaikaa, sen on ilmoitettava ongelmista valvontaviranomaiselle ja esitettävä asianmukaiset perustelut. | Kui EFTA riigil tekib tõsiseid raskusi, mis ei võimalda tal kõnealustest tähtaegadest kinni pidada, peab ta järelevalveametit nendest raskustest teavitama, esitades asjakohased tõendid. |
| Valvontaviranomainen voi pidentää tämän perusteella määräaikaa lojaalin yhteistyön periaatteen mukaisesti [53]. | Järelevalveamet võib seejärel tähtaega pikendada vastavalt lojaalse koostöö põhimõttele [53]. |
| EFTA-valtioiden rooli: takaisinperintäpäätösten täytäntöönpano | EFTA riikide roll: tagasinõude otsuste rakendamine |
| Kuka vastaa takaisinperintäpäätöksen täytäntöönpanosta? | Kes vastutab tagasinõude otsuse rakendamise eest? |
| EFTA-valtio on vastuussa takaisinperintäpäätöksen täytäntöönpanosta. | Tagasinõude otsuse rakendamise eest vastutab EFTA riik. |
| Pöytäkirjassa 3 olevan II osan 14 artiklan 1 kohdassa määrätään, että asianomaisen EFTA-valtion on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet tuen perimiseksi takaisin tuensaajalta. | Protokolli nr 3 II osa artikli 14 lõikes 1 nähakse ette, et asjaomane EFTA riik võtab kõik vajalikud meetmed, et abi selle saajalt tagasi saada. |
| On muistettava, että yhteisöjen tuomioistuin on usein todennut, että jäsenvaltiolle osoitettu komission päätös sitoo kaikkia kyseisen valtion viranomaisia, myös sen tuomioistuimia [54]. | Sellega seoses on tähtis meeles pidada, et Euroopa Kohus on mitmel korral olnud seisukohal, et komisjoni liikmesriigile suunatud otsus on siduv kõigi kõnealuse riigi asutuste, sealhulgas selle riigi kohtute suhtes [54]. |
| Kyseisen EFTA-valtion jokaisen viranomaisen, joka osallistuu takaisinperintäpäätöksen täytäntöönpanoon, on siis toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet päätöksen välittömän ja tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi. | See tähendab, et tagasinõude otsuse rakendamisega seotud EFTA riigi iga asutus peab võtma kõik vajalikud meetmed, et tagada selle otsuse kohene ja tõhus kohaldamine. |
| ETA:n lainsäädännössä ei säädetä, minkä viranomaisen olisi vastattava takaisinperintäpäätöksen käytännön täytäntöönpanosta EFTA-valtiossa. | EMP õiguses ei täpsustata, milline EFTA asutus peaks olema vastutav tagasinõude otsuse tegeliku rakendamise eest. |
| Täytäntöönpanosta vastaavat tahot on nimettävä kunkin EFTA-valtion kansallisessa oikeusjärjestelmässä. | Seega on see, millised asutused on vastutavad tagasinõude otsuse rakendamise eest, iga EFTA riigi sisemise õigussüsteemi määrata. |
| EFTA-valtiot ovat tavallisesti nimenneet yhden keskusviranomaisen (esimerkiksi ministeriön), joka vastaa takaisinperintäprosessin valvonnasta ja on tiiviissä yhteydessä valvontaviranomaiseen [55]. | Enamik EFTA riike on nimetanud tagasinõude täitmist jälgima ühe keskasutuse (näiteks ministeeriumi), kes teavitab pidevalt järelevalveametit [55]. |
| Takaisinperintävelvollisuuden noudattaminen | Tagasinõudekohustuse rakendamine |
| Pöytäkirjan 3 14 artiklan 3 kohdassa EFTA-valtiot velvoitetaan aloittamaan takaisinperintämenettelyt viipymättä. | Protokolli nr 3 artikli 14 lõikes 3 kohustatakse EFTA riiki viivitamata algatama tagasinõudemenetlus. |
| Kuten edellä 3.1 jaksossa todetaan, takaisinperintäpäätöksessä täsmennetään määräaika, jonka kuluessa EFTA-valtion on toimitettava yksityiskohtaiset tiedot toimenpiteistä, jotka se on toteuttanut ja aikoo toteuttaa päätöksen panemiseksi täytäntöön. | Nagu on osutatud eespool jaos 3.1, määratakse tagasinõude otsuses kindlaks tähtaeg, mille jooksul EFTA riik peab esitama täpse teabe meetmete kohta, mida ta otsuse täideviimiseks on võtnud või mida kavatseb võtta. |
| EFTA-valtion edellytetään toimittavan kattavat tiedot sääntöjenvastaisen ja yhteismarkkinoille soveltumattoman tuen edunsaajista, tukimääristä ja sovellettavista kansallisista takaisinperintämenettelyistä. | Eelkõige nõutakse EFTA riigilt, et ta esitaks täieliku teabe ebaseadusliku ja EMP lepinguga kokkusobimatut abi saanud abisaajate, makstud abi summade ning abi tagasisaamiseks kohaldatava riikliku menetluse kohta. |
| Lisäksi EFTA-valtion edellytetään toimittavan asiakirja-aineistoa, joka osoittaa sen ilmoittaneen tuensaajalle tämän velvollisuudesta maksaa tuki takaisin. | Lisaks peab EFTA riik esitama dokumendid, mis kinnitavad, et ta on abisaajat teavitanud tema kohustusest abi tagasi maksta. |
| Tuensaajan ja takaisinperittävän määrän yksilöinti | Abisaaja tuvastamine ning tagasinõutava summa kindlaksmääramine |
