Source | Target | Asia C-24/95, Alcan, mainittu edellä alaviitteessä 20, 34–37 kohta. | Kohtuasi C-24/95, Alcan, viidatud joonealuses märkuses 20, punktid 34–37. |
Asia C-303/88, Italia v. komissio, Kok. 1991, s. I-1433. | Kohtuasi C-303/88, Itaalia vs. komisjon, EKL 1991, lk I-1433. |
Asia C-52/84, komissio v. Belgia, Kok. 1986, s. 89, 9 kohta. | Kohtuasi C-52/84, komisjon vs. Belgia, EKL 1986, lk 89, punkt 9. |
Asia C-52/84, komissio v. Belgia, mainittu edellä alaviitteessä 28, 14 kohta. | Kohtuasi C-52/84, komisjon vs. Belgia, vt joonealune märkus 28, punkt 14. |
Asia C-499/99, komissio v. Espanja, Kok. 2002, s. I-6031. | Kohtuasi C-499/99, komisjon vs. Hispaania, EKL 2002, lk I-06301. |
Asia C-280/05, komissio v. Italia, mainittu edellä alaviitteessä 25. | Kohtuasi C-280/95, komisjon vs. Itaalia, vt joonealune märkus 25. |
Asia C-6/97, Italia v. komissio, Kok. 1999, s. I-2981, kohta 34. | Kohtuasi C-6/97, Itaalia vs. komisjon, EKL 1999, lk I-2981, punkt 34. |
EFTAn tuomioistuimen työjärjestyksen 80 artiklan 2 kohta. | EFTA Kohtu kodukorra artikkel 80 lõige 2. |
Asia C-404/00, komissio v. Espanja, mainittu edellä alaviitteessä 24. | Kohtuasi C-404/00, komisjon vs. Hispaania, vt joonealune märkus 24. |
Asia C-94/87, komissio v. Saksa, mainittu edellä alaviitteessä 23, 9 kohta, ja asia C-348/93, komissio v. Italia, mainittu edellä alaviitteessä 16, 17 kohta. | Kohtuasi C-94/87, komisjon vs. Saksamaa, vt joonealune märkus 23, punkt 9 ja kohtuasi C-348/93 komisjon vs. Itaalia, vt joonealune märkus 16, punkt 17. |
Täytäntöönpanoa koskevia ehdotuksia havainnollistava esimerkki ks. asia C-209/00, komissio v. Saksa, Kok. 2002, s. I-11695. | Näitena rakendamise ettepanekute kohta vt kohtuasi C-209/00, komisjon vs. Saksamaa, EKL 2002, lk I-11695. |
Asia 94/87, komissio v. Saksa, mainittu edellä alaviitteessä 23, 10 kohta. | Kohtuasi 94/87, komisjon vs. Saksamaa, vt joonealune märkus 23, punkt 10. |
Asia C-303/88 P, Italia v. komissio, mainittu edellä alaviitteessä 27, 57 kohta, ja asia C-277/00, Italia v. komissio, Kok. 2004, s. I-3925, 75 kohta. | Kohtuasi C-303/88, Itaalia vs. komisjon, vt joonealune märkus 27, punkt 57 ja kohtuasi C-277/00 Saksamaa vs. komisjon („SMI”), EKL 2004, lk I-3925, punkt 75. |
Asia C-277/00, Saksa v. komissio, mainittu edellä alaviitteessä 40. | Kohtuasi C-277/00, Saksamaa vs. komisjon, vt joonealune märkus 40. |
Yhdistetyt asiat C-328/99 ja C-399/00, Italia ja SIM 2 Multimedia v. komissio, Kok. 2003, s. I-4035. | Kohtuasi C-328/99 ja C-399/00, Itaalia ja SIM 2 Multimedia Spa vs. komisjon, EKL 2003, lk I-4035. |
Ks. toinen esimerkki kiertotilanteesta, asia C-415/03, komissio v. Kreikka, mainittu edellä alaviitteessä 11. | Teise sekkumise näitena vt kohtuasi C-415/03, komisjon vs. Kreeka, vt eespool joonealune märkus 11. |
Yhdistetyt asiat C-328/99 ja C-399/00, Italia ja SIM 2 Multimedia v. komissio, mainittu edellä alaviitteessä 42, 83 kohta. | Kohtuasi C-328/99 ja C-399/00, Itaalia ja SIM 2 Multimedia vs. komisjon, vt joonealune märkus 42, punkt 83. |
Kun yksityistetään yritys, joka on saanut valvontaviranomaisen yhteismarkkinoille soveltuvaksi katsomaa tukea, EFTA-valtio voi lisätä yksityistämissopimukseen vastuuvelvollisuusehdon suojatakseen ostajayritystä riskiltä siitä, että valvontaviranomaisen alkuperäinen päätös tuen hyväksymisestä kumottaisiin EFTAn tuomioistuimessa ja korvattaisiin valvontaviranomaisen päätöksellä, jossa tuki määrätään perittäväksi takaisin tuensaajalta. | Juhul kui erastatakse ettevõtja, kes on saanud riigiabi, mille järelevalveamet on kuulutanud lepingule vastavaks, võib EFTA riik erastamislepingusse lisada vastutussätte, et kaitsta ettevõtja ostjat riski vastu, mille puhul EFTA kohus lükkab järelevalveameti esialgse heakskiitva otsuse ümber ja asendab selle järelevalveameti otsusega, millega nõutakse abisaajalt kõnealuse abi tagasimaksmist. |
Tällainen ehto voisi vaikuttaa hintaan, jonka ostaja maksaa yksityistetystä yrityksestä, jotta uusi takaisinmaksuvastuu voitaisiin ottaa asianmukaisesti huomioon. | Selline säte võib kajastuda ostja poolt erastatava ettevõtja eest makstavas hinnas, et võtta arvesse uut tagasinõudekohustust. |
Asia C-277/00, Saksa v. komissio, mainittu edellä alaviitteessä 40, 80 kohta. | Kohtuasi C-277/00, Saksamaa vs. komisjon, vt joonealune märkus 40, punkt 80. |
Asia C-310/99, Italia v. komissio, Kok. 2002, s. I-2289, kohta 91. | Kohtuasi C-310/99, Itaalia vs. komisjon, EKL 2002, lk I-2289, punkt 91. |
Asia C-277/00, Saksa v. komissio, mainittu edellä alaviitteessä 40, 74–76 kohta. | Kohtuasi C-277/00, Saksamaa vs. komisjon, vt joonealune märkus 40, punktid 74–76. |
Asia C-480/98, Espanja v. komissio, Kok. 2000, s. I-8717, 25 kohta, ja yhdistetyt asiat C-67/85, C-68/85 ja C-70/85, Kwekerij van der Kooy BV ym. v. komissio, Kok. 1988, s. 219. | Kohtuasi C-480/98, Hispaania vs. komisjon, EKL 2000, lk I-8717, punkt 25 ja liidetud kohtuasjad C-67/85, C-68/85 ja C-70/85, Kwekerij van der Kooy BV ja teised vs. komisjon, EKL 1988, lk 219. |
Ks. poikkeuksena tästä asia C-480/98, Espanja v. komissio, mainittu edellä alaviitteessä 48, 36 kohta ja sitä seuraavat kohdat. | Selles küsimuses vt erandit kohtuasjas C-480/98, Hispaania vs. komisjon, vt joonealune märkus 48, punkt 36 jj. |
Päätöksessä N:o 195/04/KOL on lisäohjeita koron laskemiseen. | Intressi arvutamise kohta vt täpsemalt otsus 195/04/COL. |
Ks. asia C-207/05, komissio v. Italia, Kok. 2006, s. I-70, 31–36 kohta, asia C-378/98, komissio v. Belgia, Kok. 2001, s. I-5107, 28 kohta, ja asia C-232/05, komissio v. Ranska, mainittu edellä alaviitteessä 11. | Vt kohtuasi C-207/05 komisjon vs. Itaalia ECR 2006, lk I-70, punktid 31–36, kohtuasi C-378/98 komisjon vs. Belgia, ECR 2001, lk I-5107, punkt 28 ja kohtasi C-232/05 komisjon vs. Prantsusmaa, vt joonealune märkus 11. |
Asia C-5/86, komissio v. Belgia, Kok. 1987, s. 1773. | Kohtuasi C-5/86, komisjon/Belgia, EKL 1987, lk 1773. |
Asia C-207/05, komissio v. Italia, mainittu edellä alaviitteessä 51. | Kohtuasi C-207/05, komisjon vs. Itaalia, vt joonealune märkus 51. |
Asia 249/85, Albako Margarinefabrik Maria von der Linde GmbH&Co. KG v. Bundesanstalt für landwirtschaftliche Marktordnung, Kok. 1987, s. 2345. | Kohtuasi 249/85, Albako Margarinefabrik Maria von der Linde GmbH&Co. KG vs. Bundesanstalt für landwirtschaftliche Marktordnung, EKL 1987, lk 2345. |
Asia T-459/93, Siemens v. komissio, mainittu edellä alaviitteessä 17, 83 kohta. | Kohtuasi T-459/93 Siemens vs. komisjon, vt joonealune märkus 17, punkt 83. |
Ks. myös asia C-148/04, Unicredito Spa v. Agenzia delle Entrate, Ufficio Genova I, Kok. 2005, s. I-11137, 117–120 kohta. | Vt ka kohtuasi C-148/04, Unicredito Spa vs. Agenzia delle Entrate, Ufficio Genova I, EKL 2005, lk I-11137, punktid 117–120. |
Asia C-13/01, Safalero, Kok. 2003, s. I-8679, 49–50 kohta. | Kohtuasi C-13/01, Safalero, EKL 2003, lk I-8679, punktid 49–50. |
Asia C-48/71, komissio v. Italia, Kok. 1972, s. 529. | Kohtuasi C-48/71, komisjon vs. Itaalia, EKL 1972, lk 529. |
Asia C-188/92, TWD Textilwerke Deggendorf GmbH v. Saksa, mainittu edellä alaviitteessä 12. | Kohtuasi C-188/92, TWD Textilwerke Deggendorf GmbH vs. Saksamaa, vt joonealune märkus 12. |
Asia C-465/93, Atlanta Fruchthandelsgesellschaft mbH y.m., mainittu edellä alaviitteessä 63, 51 kohta. | Kohtuasi C-465/93, Atlanta Fruchthandelsgesellschaft mbH ja teised, vt joonealune märkus 63, punkt 51. |
Asia C-42/93, Espanja v. komissio (”Merco”), Kok. 1994, s. I-4175. | Kohtuasi C-42/93, Hispaania vs. komisjon („Merco”) EKL 1994, lk I-4175. |
Asia C-52/84, komissio v. Ranska, mainittu edellä alaviitteessä 28. | Kohtuasi C-52/84, komisjon vs. Itaalia, vt joonealune märkus 28. |
Asia C-142/87, komissio v. Belgia, Kok. 1990, s. I-959, 62 kohta. | Kohtuasi C-142/87 komisjon vs. Belgia, EKL 1990, lk I-959, punkt 62. |
Asia C-142/87, komissio v. Belgia, mainittu edellä alaviitteessä 67, ja asia C-499/99, komissio v. Espanja, mainittu edellä alaviitteessä 30, 28–44 kohta. | Kohtuasi C-142/87 komisjon vs. Belgia, vt joonealune märkus 67 ja kohtuasi C-499/99 komisjon vs. Hispaania, vt joonealune märkus 30, punktid 28–44. |
Ks. Ambergin kauppatuomioistuimen 23. heinäkuuta 2001 antama tuomio, joka käsittelee Saksan myöntämää valtiontukea yritykselle ”Neue Maxhütte- Stahlwerke GmbH” (komission päätös 96/178/EHTY ( EYVL L 53, 2.3.1996, s. 41)). | Sellega seoses vt Ambergi kohtu kommertskoja 23. juuli 2001. aasta otsust seoses Saksamaa antud abiga ettevõtjale Neue Maxhütte-Stahlwerke GmbH (komisjoni 18. oktoobri 1995. aasta otsus, EÜT L 53, 2.3.1996, lk 41). |
Kyseisessä asiassa saksalainen tuomioistuin kumosi pesänhoitajan päätöksen kieltäytyä kirjaamasta velkojainluetteloon pääomasijoituksena myönnettyä sääntöjenvastaista ja yhteismarkkinoille soveltumatonta tukea. Kieltäytymispäätös kumottiin, sillä takaisinperintäpäätöksen täytäntöönpano olisi ollut muutoin mahdotonta. | Kõnealuse juhtumi puhul kuulutas Saksa kohus pankrotihalduri tagasinõude registreerimisest keeldumise (kapitalisüsti vormis antud abi ebaseaduslikkuse ja ühisturuga kokkusobimatuse tõttu) õigustühiseks, kuna see muudaks tagasinõude otsuse täitmise võimatuks. |
Käytännössä koko tukimäärän ja korkojen maksusta suljetulle tilille voidaan sopia pankin ja tuensaajan allekirjoittamalla erityissopimuksella, jossa sopimuspuolet sopivat, että summa vapautetaan jommankumman osapuolen käyttöön, kun asia on saaturatkaistua. | Praktikas tähendab see, et abi kogusumma ja intresside maksmine kinnisele kontole võib toimuda erilepingu alusel, millele kirjutavad alla pank ja abisaaja, ja milles osapooled lepivad kokku, et summa vabastatakse ühe või teise osapoole kasuks pärast seda, kui vaidlus on lõpule viidud. |
Toisin kuin suljetun tilin avaaminen, pankkitakausten käyttöä ei voida katsoa väliaikaiseksi täytäntöönpanotoimeksi, koska tuen koko määrä on edelleen tuensaajan käytössä. | Vastupidiselt kinnise pangakonto loomisele ei saa pangagarantiid käsitleda asjakohase ajutise meetmena, kuna abi kogusumma jääb abisaaja käsutusse. |
Asia C-224/01, Köbler, Kok. 2003, s. I-10239, 31–33 kohta; asia C-173/03, Traghetti del Mediterraneo, Kok. 2003, s. I-05177, 30–33 kohta. | Kohtuasi C-224/01, Köbler, EKL 2003, lk I-10239, punktid 31–33; kohtuasi C-173/03, Traghetti del Mediterraneo, EKL 2003, lk I-05177, punktid 30–33. |
Asiat T-244/93 ja T-486/93, TWD Deggendorf v. komissio, Kok. 1995, s. II-2265, 56 kohta. | Kohtuasi T-244/93 ja T-486/93, TWD Deggendorf vs. komisjon, EKL 1995, lk II-2265, punkt 56. |
Esim. sääntöjenvastaiset ja yhteismarkkinoille soveltumattomat ohjelmat, joiden osalta valvontaviranomaisella ei ole tietoja tuensaajista ja tukimääristä. | Nt ebaseaduslike ja EMP lepinguga kokkusobimatute abikavade puhul, kui abisaajate hulk ei ole järelevalveametile teada. |
Vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi myönnettävää tukea koskeva luku hyväksyttiin 1 päivänä joulukuuta 2004. | Raskustes olevate äriühingute päästmiseks ja ümberkorraldamiseks antavat riigiabi käsitlev peatükk võeti vastu 1. detsembril 2004. |
Komission asetus (EY) N:o 1628/2006, annettu 24 päivänä lokakuuta 2006, perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta kansalliseen alueelliseen investointitukeen, EUVL L 302, 1.11.2006, s. 29, sellaisena kuin siihen on viitattu ETA-sopimuksen liitteen XV 1 i kohdassa, EUVL L 89, 29.3.2007, s. 33, ja ETA-täydennysosa N:o 15, 29.3.2007, s. 26, tullut voimaan 9.12.2006, ja komission asetus (EY) N:o 800/2008, annettu 6 päivänä elokuuta 2008, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti (yleinen ryhmäpoikkeusasetus), EUVL L 214, 9.8.2008, s. 3, tullut voimaan 8.11.2008. | Komisjoni 24. oktoobri 2006. aasta määrus (EÜ) nr 1628/2006, mis käsitleb asutamislepingu artiklite 87 ja 88 kohaldamist investeeringuteks ette nähtud regionaalabi suhtes (ELT L 302, 1. november 2006, lk 29, millele viidatakse kui EMP lepingu XV lisa punktile 1i, ELT L 89, 29. märts 2007, lk 33 ja EMP kaasanne nr 15, 29. märts 2007, lk 26), jõustunud 9. detsembril 2006 ja komisjoni 6. augusti 2008. aasta määrus (EÜ) nr 800/2008 EÜ asutamislepingu artiklite 87 ja 88 kohaldamise kohta, millega teatavat liiki abi tunnistatakse ühisturuga kokkusobivaks (üldine grupierandi määrus) (ELT L 214, 9.8.2008, lk 3, millele viidatakse kui EMP lepingu XV lisa punktile 1j), jõustunud 8. novembril 2008. |
ELOKUVILLE JA MUILLE AUDIOVISUAALISILLE TEOKSILLE MYÖNNETTÄVÄT VALTIONTUET | RIIGIABI ANDMINE KINEMATOGRAAFIA- JA MUUDELE AUDIOVISUAALTEOSTELE |
Audiovisuaaliset teokset ja erityisesti elokuvat muokkaavat merkittävällä tavalla eurooppalaista identiteettiä. Ne vaikuttavat yleiseurooppalaisiin näkökohtiin ja lisäksi kulttuurien moninaisuuteen: eurooppalaisten erilaisiin perinteisiin ja taustoihin. | Audiovisuaalteosed, eriti kino, aitavad kujundada Euroopat - nii Euroopa ühisjooni kui ka kultuurilist mitmekesisust, mida kannavad meie erinevad traditsioonid ja ajalugu. |
Niillä on tärkeä merkitys demokraattisen yhteiskunnan moitteettoman toiminnan kannalta, koska niiden yhteiskunnallinen vaikutus on laaja. | Need teosed on väga olulised meie demokraatia toimimise seisukohalt, sest nad avaldavad ühiskonnale suurt mõju. |
Audiovisuaalisiin teoksiin vaikuttavat voimakkaasti tietoyhteiskunnan kehityksen tuomat muutokset: uusi teknologinen kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia edistää kulttuuria ja kulttuuriperinnön vaalimista ja lisätä keskinäistä ymmärrystä Euroopassa. | Neid mõjutab tugevalt ka infoühiskonna areng, kuna uued tehnoloogiad avavad uusi võimalusi kultuuri kättesaadavaks tegemiseks ja kultuuripärandi säilitamiseks ning parandavad üksteisemõistmist Euroopas. |
Audiovisuaaliset teokset ovat ainutlaatuisia kahtalaisen luonteensa vuoksi. Toisaalta ne ovat tuotantohyödykkeitä, jotka tarjoavat tärkeitä mahdollisuuksia luoda hyvinvointia ja työpaikkoja. | Audiovisuaalteosed on erilised oma kahetise laadi tõttu: nad on majanduslikud hüved, mis aitavad luua nii rikkust kui ka töökohti. |
Toisaalta audiovisuaaliset teokset ovat kulttuurihyödykkeitä, jotka heijastavat ja muokkaavat yhteiskuntaamme. | Kuid nad on ka kultuurihüved, mis kajastavad ja kujundavad meie ühiskondi. |
Tämän vuoksi alan kehitystä ei ole koskaan jätetty yksinomaan markkinavoimien varaan. | Seetõttu ei ole audiovisuaalvaldkonda kunagi jäetud pelgalt turujõudude meelevalda. |
Audiovisuaalisten teosten joukossa elokuvat ovat erityisen merkittäviä, koska niiden tuotanto on kallista ja ne ovat kulttuurimielessä tärkeitä. Teatterilevitykseen tarkoitettujen elokuvien tuotantobudjetit ovat huomattavasti suurempia kuin muiden audiovisuaalisten sisältöjen tuotantobudjetit, niitä tehdään muita useammin kansainvälisinä yhteistuotantoina, niiden käyttöikä on pidempi, ja niiden jakelussa voidaan käyttää kaikkia jakelukanavia: teattereita, myyntiin ja vuokrattaviksi tarkoitettuja DVD-levyjä ja videokasetteja, Internet-latausta ja televisiota (maksulliset ohjelmat ja kanavat, ilmaiskanavat). | Kõikide audiovisuaalteoste seas on filmid kõige tähtsamad, arvestades nende suuri tootmiskulusid ja suurt kultuurilist tähtsust. Kinofilmide tootmise eelarve on palju suurem kui muude audiovisuaalteoste tootmise eelarve, neid toodetakse laialdasemalt mitme riigi koostöös ning neil on pikem kasutusaeg. Filme saab levitada nii kinodes näitamise kui ka DVDde ja videokassettide müügi ja laenutuse, internetist allalaadimise ja televisioonis näitamise teel (tasulise näitamise, tasuliste kanalite ja tasuta kanalite kaudu). |
Elokuvat ovat voimakkaan Euroopan ulkopuolelta tulevan kilpailun kohteena [1]. | Filmikunst põrkub tugeva Euroopa-välise konkurentsiga [1]. |
Näissä suuntaviivoissa vahvistetaan periaatteet valtiontuen sääntöjen soveltamiseksi elokuva-alalla ja TV-tuotannossa. | Käesolevates suunistes esitatakse põhimõtted, millest tuleb lähtuda riigiabi eeskirjade kohaldamisel kinovaldkonnas ja telesaadete tootmise puhul. |
Ne perustuvat tietyistä elokuviin ja muihin audiovisuaalisiin teoksiin liittyvistä oikeudellisista näkökohdista annetun komission tiedonannon 2 lukuun [2]. | Põhimõtted tuginevad Euroopa Komisjoni teatisel kinematograafiateoste ja muude audiovisuaalteostega seotud teatavate õiguslike aspektide kohta [2]. |
Tiedonannon 2 luvussa määritetään komission yleislinja elokuva-alan valtiontukiasioissa. | peatükis esitatakse Euroopa Komisjoni üldjuhised riigiabi andmiseks kinovaldkonnale. |