| Source | Target | | 2 YLEISLINJA ELOKUVA-ALAN VALTIONTUKIASIOISSA | KINOVALDKONNALE RIIGIABI ANDMISE ÜLDJUHISED |
| Elokuvat ja televisio-ohjelmat ovat kaikkein yleismaailmallisimpia viihdemuotoja, ja niillä on suuri vaikutus lukuisiin ihmisiin kautta maailman. | Filmid ja teleprogrammid on kõige laiemalt levinud meelelahutusvahendid, mis avaldavad tugevat mõju suurele hulgale inimestele terves maailmas. |
| ETA:n nykyinen kehitysvaihe ja sen audiovisuaalisen tuotannon erityispiirteet ovat sellaiset, että tuottajien on vaikea saada kaupallista ennakkotukea voidakseen koota tuotantoprojekteilleen riittävän rahoituspaketin. | Euroopa Majanduspiirkonna audiovisuaalsete teoste tootmise praeguse arengutaseme ja omapära tõttu on tootjatel keeruline saada äriringkondadelt tootmisprojektide elluviimiseks vajalikul määral raha. |
| Tässä tilanteessa ETA-valtioiden tuki audiovisuaalialan tuotantoon on hyvin tärkeää, jotta niiden alkuperäiskulttuuri ja luova kapasiteetti pääsevät esille heijastamaan Euroopan kulttuurien monimuotoisuutta ja rikkautta. | Seega on vajalik EMP riikide abi, et omamaine kultuur ja loominguline potentsiaal saaks avalduda ning Euroopa kultuuri mitmekesisus ja rikkus ilmneda. |
| Yhteisöpilarin puitteissa Maastrichtin sopimuksella – jossa kulttuuri otetaan yhdeksi niistä yhteisön politiikan aloista, joihin viitataan erikseen EY:n perustamissopimuksessa (151 artiklassa) – tunnustettiin ensi kertaa kulttuurin edistämisen tärkeys Euroopan unionille ja sen jäsenvaltioille. | Ühenduse samba raames tunnistati kultuuri edendamine Maastrichti lepinguga Euroopa Liidus ja liikmesriikides ühenduse tähtsusega ülesandeks, kuna kultuur lisati EÜ asutamislepingus nimetatud poliitikavaldkondadele (vt asutamislepingu artikkel 151). |
| Samalla EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan d alakohtaan sisällytettiin uusi erityinen mahdollisuus poiketa 87 artiklan 1 kohdan mukaisesta soveltuvuusperiaatteesta jäsenvaltioiden kulttuurin edistämiseen myöntämän tuen osalta. | Asutamisepingu artikli 87 lõike 3 punktis d aga nähti ette võimalus teha asutamislepingu artikli 87 lõikes 1 sätestatud üldisest kokkusobimatuse põhimõttest erandeid selle abi puhul, mida liikmesriigid annavad kultuuri edendamiseks. |
| ETA-sopimuksen pöytäkirjassa 31 olevassa 13 artiklassa tunnustetaan myös tarve vahvistaa kulttuuriyhteistyötä. | EMP lepingu protokolli nr 31 artiklis 13 tunnistatakse ka vajadust tugevdada kultuurikoostööd. |
| ETA-sopimukseen ei sisälly kulttuurialaa koskevaa poikkeusta, joka vastaisi EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan d alakohtaa. | EMP lepinguga ei ole tehtud EÜ asutamislepingu artikli 87 lõike 3 punkti d sarnast „kultuurierandit”. |
| Valvontaviranomainen katsoo kuitenkin, että elokuva- ja televisiotuotannon tukitoimenpiteet voidaan sen vakiintuneen käytännön mukaisesti [3]hyväksyä kulttuuriperustein ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella. | Kuid järelevalveamet on seisukohal, et käibiva tava kohaselt [3]võib filmide ja telesaadete toetusmeetmeid vastavalt EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punktile c heaks kiita kultuurilistel põhjustel. |
| Valvontaviranomainen soveltaa arvioinnissaan samoja perusteita kuin Euroopan komissio EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan d alakohdan soveltamiseksi. | Järelevalveamet lähtub hindamisel samadest kriteeriumidest nagu Euroopa Komisjon asutamislepingu artikli 87 lõike 3 punkti d täitmisel. |
| ETA-valtiot tukevat elokuvien ja televisio-ohjelmien tuotantoa monenlaisin tukitoimenpitein. | EMP riikidel on filmide ja telesaadete tootmise toetamiseks palju erinevaid meetmeid. |
| Tukea annetaan lähinnä elokuvan suunnittelu- ja tuotantovaiheisiin yleensä avustuksina tai takaisin maksettavina ennakkoina. | Toetatakse eeskätt filmide loomist ja tootmist ning selleks kasutatakse peamiselt toetusi või tagastatavaid ettemakseid. |
| Toimenpiteet perustuvat sekä kulttuuri- että tuotantonäkökohtiin. | Nende meetmete võtmisel lähtutakse nii kultuurikaalutlustest kui ka tegevusala vajadustest. |
| Ensisijaisena kulttuuriin liittyvänä tavoitteena on, että kansallinen ja alueellinen kulttuuri ja luovat kyvyt pääsevät esille elokuvissa ja televisiossa. | Meetmetel on peamiselt kultuurikesksed eesmärgid - nimelt tagada, et riigi ja piirkondade kultuur ning loomingulisus leiaksid väljundi filmide ja telesaadetena. |
| Toisaalta pyritään saamaan aikaan riittävästi toimintaa, jotta luotaisiin edellytykset tuotannonalan kehitykselle ja voimistumiselle. Tähän pyritään perustamalla terveelle pohjalle tuotantoyhtiöitä ja pitämällä yllä osaavaa ja kokenutta ammattikuntaa. | Kuid nende teine eesmärk on saavutada „kriitiline mass”, et tegevusvaldkond püsiks dünaamilise ja arenguvõimelisena ning tugevneks tänu sellele, et valdkonna tootjad on tugevad ning oskused ja kogemused valdkonnas areneksid pidevalt. |
| Näissä suuntaviivoissa ei käsitellä ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklan (liikeyritysten kilpailunvastaisiin käytäntöihin liittyvien) määräysten soveltamista audiovisuaalialaan [4]. | Suunistes ei käsitleta EMP lepingu artiklite 53 ja 54 (milles käsitletakse konkurentsieeskirju rikkuvaid ettevõtteid) kohaldamist audiovisuaalsektoris [4]. |
| Elokuva- ja televisiotuotannon tukijärjestelmien ETA-sopimuksen mukaisuus | Filmi- ja telesaadete tootmise abikavade kokkusobivus EMP lepinguga |
| ETA-sopimuksen mukaiset valtiontukia koskevat perussäännöt ovat seuraavat: Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdassa määrätään, että EFTA-valtioiden [5]on ilmoitettava valvontaviranomaiselle tuen myöntämisestä tai muuttamisesta etukäteen. | EMP lepingus on sätestatud järgmised peamised riigiabi eeskirjad: järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikes 3 on sätestatud, et EFTA riigid [5]peavad teavitama järelevalveametit kõikidest abiandmise kavadest enne nende jõustumist. |
| ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa kielletään valtion myöntämä tai valtion varoista myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää ETA-valtioiden välistä kilpailua ja kaupankäyntiä. | EMP lepingu artikli 61 lõikega 1 keelatakse abi anda riigil ja riigi vahenditest abi andmine, kuna see moonutab või võib moonutada konkurentsi ja EMP riikide vahelist kaubandust. |
| Valvontaviranomainen voi kuitenkin sallia poikkeamisen kiellosta tietyn valtiontuen osalta. | Kuid järelevalveamet võib teatava riigiabi puhul teha nimetatud keeldudest erandeid. |
| ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdassa luetellaan tiettyjä tukimuotoja, joita valvontaviranomainen voi sallia niiden vaikutusten takia. | Nii on EMP lepingu artikli 61 lõikes 3 loetletud teatavad abi liigid, mille andmist võib järelevalveamet abi mõju silmas pidades lubada. |
| Kyseisen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla hyväksyttäviä ovat valtiontuet tietyn taloudellisen toiminnan edistämiseen, jos tuki ei muuta kilpailun ja kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. | Üheks selliseks erandiks on EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punkt c, millega lubatakse teatava majandustegevuse arengu hõlbustamiseks antav abi, kui see ei mõjuta konkurentsi ega kaubandustingimusi määral, mis on vastuolus ühiste huvidega. |
| Valvontaviranomainen on käytäntönsä mukaisesti kyseisen artiklan määräysten perusteella hyväksynyt tuen televisio- ja elokuvatuotannolle kulttuurin edistämiseksi | Selle sätte alusel on järelevalveamet lubanud kultuuri arengu huvides anda toetust telesaadete ja filmide tootmisele, lähtudes Euroopa Komisjonis väljatöötatud kriteeriumidest. |
| Elokuva- ja televisiotuotannon tukijärjestelmien arviointi | Filmide ja telesaadete tootmise abikavade hindamine |
| Arvioidessaan elokuva- ja televisiotuotannon tukijärjestelmiä valvontaviranomaisen on varmistettava | Filmide ja telesaadete tootmise abikavade hindamisel tuleb järelevalveametil kontrollida: |
| että tukijärjestelmässä noudatetaan ”yleisen laillisuuden” periaatetta eli että järjestelmässä ei ole sääntöjä, jotka ovat ristiriidassa ETA-sopimuksen määräysten kanssa muilla kuin valtiontukia koskevilla aloilla, ja | esiteks, kas abikava vastab üldise seaduslikkuse põhimõttele. Seega peab järelevalveamet jälgima, et abikavas ei oleks sätteid, mis on vastuolus EMP lepinguga muudes valdkondades kui riigiabi; |
| että järjestelmä täyttää ne jäljempänä esitettävät tuen sääntöjenmukaisuuskriteerit, jotka Euroopan komissio asetti tiedonannossaan [6]. | teiseks, kas abikava vastab Euroopa Komisjoni teatises esitatud ja allpool selgitatud konkreetsetele kriteeriumitele, mille alusel hinnatakse abi nõuetekohasust [6]. |
| Toinen ehto liittyy nimenomaan elokuva- ja televisiotuotannon tukijärjestelmiin, kun taas toinen on rutiinitarkistus, joka tehdään kaikkien alojen tukijärjestelmille. | Teine tingimus on kohaldatav ainult filmide ja telesaadete tootmise suhtes; esimese puhul on aga tegemist tavapärase nõuetekohasuse kontrollimisega mis tahes valdkonnas. |
| Yleisten laillisuuskriteerien noudattaminen | Üldise seaduslikkuse kriteeriumi täitmine |
| Valvontaviranomaisen on varmistettava, ettei valtiontukijärjestelmien tukikelpoisuusehdoissa ole lausekkeita, jotka ovat ristiriidassa muita valtiontukia koskevien ETA-sopimuksen määräysten kanssa. | Järelevalveamet peab kontrollima, ega riigiabi andmise kavade abikõlblikkuse kriteeriumid ei ole vastuolus EMP lepinguga muudes valdkondades kui riigiabi. |
| Valvontaviranomaisen on muun muassa varmistettava, että niitä ETA-sopimuksen määräyksiä noudatetaan, joissa kielletään kansalaisuuteen perustuva syrjintä ja määrätään sijoittautumisvapaudesta, tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta ja palvelujen tarjoamisen vapaudesta (ETA-sopimuksen 4, 11, 13, 28, 31, 34 ja 36 artikla). | Järelevalveamet peab muu hulgas tagama, et järgitakse põhimõtteid, mille kohaselt on keelatud diskrimineerimine rahvuse alusel, kehtib asutamisvabadus, kaubad saavad vabalt liikuda ja teenuseid saab vabalt osutada (EMP lepingu artiklid 4, 11, 13, 28, 31, 34 ja 36). |
| Valvontaviranomainen panee näitä periaatteita täytäntöön yhdessä kilpailusääntöjen kanssa silloin, kun periaatteiden kanssa ristiriidassa olevia sääntöjä ei voida irrottaa järjestelmän toiminnasta. | Kui konkurentsieeskirjadega vastuolus olevate sätete järgimine abikava elluviimisel on möödapääsmatu, tagab järelevalveamet nende põhimõtete järgimise koostoimes konkurentsieeskirjade kohaldamisega. |
| Edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti tukijärjestelmissä ei saa varata tukea pelkästään kyseisen maan kansalaisille eikä vaatia, että tuensaajilla olisi kansallisen kauppalainsäädännön mukainen liikeyrityksen asema (liikeyritysten, jotka sijaitsevat yhdessä ETA-valtiossa ja joilla on pysyvä sivuliike tai asioimisto toisessa ETA-valtiossa, on voitava saada tukea; asioimistoa koskevaa vaatimusta noudatetaan vasta tuen maksamisvaiheessa). Elokuvantekoon liittyviä palveluja tarjoavien yritysten työntekijöiden ei myöskään saa edellyttää noudattavan kansallisia työvoimastandardeja. | Selleks et abikavad vastaksid eespool toodud põhimõtetele, ei tohi neis esitada näiteks tingimusi, millega antakse abi vaid oma riigi kodanikele; vaid oma riigi seaduste kohaselt selles riigis asutatud ettevõttele (ning ühes EMP riigis asutatud, kuid ka teises riigis tegutseval ettevõttel peab abikõlblikkuse kriteeriumide täitmiseks selles riigis olema tütarettevõte või esindus, kusjuures esinduse olemasolu on põhjendatud vaid juhul, kui abi antakse toetusmaksetena); või mille kohaselt tuleb teise riigi filmitootjal lähtuda abi andva riigi tööjõualastest õigusaktidest. |
| Tiettyjä elokuva- ja televisiotuotannon tukijärjestelmiä rahoitetaan veroluonteisilla maksuilla. | Teatavaid filmide ja telesaadete tootmise abikavasid rahastatakse maksulaadsetest laekumistest. |
| Jotta järjestelmät olisivat ETA-sopimuksen mukaisia, valvontaviranomaisen käytäntönä on Euroopan komission päätöksentekotapojen ja yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti, että tuontituotteita ei saa verottaa eikä kansallisille tuotannoille saa myöntää verokevennyksiä viennissä, kun järjestelmistä hyötyvät ainoastaan kansalliset tuottajat tai ne hyötyvät niistä enemmän kuin niiden kilpailijat muissa ETA-valtioissa. | Kooskõlas Euroopa Komisjoni otsuste tegemise tava ning Euroopa Kohtu praktikaga on järelevalveamet lähtunud sellest, et kui abikava alusel võib abi anda vaid oma riigi tootjatele või kui oma riigi tootjatel on sellest võimalik saada rohkem abi kui mõne teise riigi tootjatel, siis selleks, et abikava sobiks kokku EMP lepinguga, ei tohi imporditavaid tooteid maksustada ja oma riigi eksporditavale toodangule ei tohi kehtestada madalamat maksumäära. |
| Elokuva- ja televisio-ohjelmatuotannon valtiontukia koskevat sääntöjenmukaisuuskriteerit | Kriteeriumid, mida kasutatakse vaid filmide ja telesaadete tootmise EMP lepinguga kokkusobivuse kontrollimisel |
| Erityiskriteerit, joiden perusteella komissio nykyisin arvioi perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan d alakohdassa määrätyn poikkeuksen mukaisia elokuva- ja televisio-ohjelmatuotannon valtiontukia, perustuvat Ranskan automaattisesta elokuvatuotannon tukijärjestelmästä kesäkuussa 1998 tehtyyn komission päätökseen. | Euroopa Komisjon kehtestas konkreetsed kriteeriumid, millest ta lähtub filmide ja telesaadete toomisele asutamislepingu artikli 87 lõike 3 punkti d kohaselt antava abi hindamisel, oma 1998. aasta juuni otsusega, milles käsitleti Prantsusmaa filmitootmisele automaatselt abi andmise kava. |
| Erityiskriteerit, joita valvontaviranomainen soveltaa tarkastellessaan samankaltaisia tapauksia ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella, ovat seuraavat: | Need konkreetsed kriteeriumid, millest järelevalveamet lähtub sarnaste EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punkti c kohaste juhtumite hindamisel, on järgmised: |
| Kyseinen tuki on tarkoitettu kulttuurituotteille. | Abi antakse kultuuritootele. |
| Kunkin EFTA-valtion on taattava, että tuetun tuotannon sisältö on kulttuuria todennettavissa olevien kansallisten kriteerien mukaan. | EFTA riik peab tagama, et abi saav toode on kontrollitavate riiklike kriteeriumide kohaselt kultuuritoode. |
| Tuottajan on voitava vapaasti käyttää vähintään 20 prosenttia elokuvan budjetista muissa ETA-valtioissa ilman, että järjestelmästä myönnettyä tukea vähennetään. | Produtsendil peab olema õigus kulutada vähemalt 20 % filmi eelarvest muus EFTA riigis, ilma et see tooks kaasa kava alusel antava abi vähendamist. |
| Toisin sanoen valvontaviranomainen hyväksyy tukikelpoisuuskriteeriksi sen, että enintään 80 prosenttia tuetun elokuvan tai televisio-ohjelman tuotantobudjetin kustannuksista saa alueellistaa. | See tähendab, et komisjon kiitis heaks territoriaalse kriteeriumi mille puhul on lubatud kehtestada abi andmise tingimusena, et kuni 80 % abi saava filmi või telesaate tootmiseelarvest kulutatakse teatavas riigis. |
| Tuen osuus on periaatteessa enintään 50 prosenttia tuotantobudjetista, jotta tuettaisiin markkinatalouteen kuuluvia tavanomaisia kaupan aloitteita ja estettäisiin ETA-valtioiden välinen tarjouskilpailu. | Abi osatähtsus peab üldiselt piirduma 50 %ga tootmiseelarvest, et soodustada turumajandusele omaseid ärilisi algatusi ja vältida EMP riikide vahelisi võistupakkumisi. |
| Tätä rajoitusta ei sovelleta vaikeisiin ja pienen budjetin elokuviin. | Keeruliste ja väikese eelarvega filmide suhtes kõnealust piirangut ei kohaldata. |
| Valvontaviranomainen katsoo, että kunkin EFTA-valtion asia on määritellä vaikea ja pienen budjetin elokuva kansallisten muuttujien perusteella. | Järelevalveamet on arvamusel, et EFTA riigid kehtestavad keerulise ja väikese eelarvega filmi määratluse ise, lähtudes oma riigi oludest. |
| Lisätukia tiettyihin yksittäisiin elokuvantekotoimintoihin (esim. jälkikäsittelyyn) ei sallita, jotta taataan tuen puolueeton kannustava vaikutus ja vältetään kyseisten toimintojen suojaaminen tietyssä EFTA-valtiossa tai houkutteleminen tiettyihin EFTA-valtioihin. | Selleks et abi soodustav mõju oleks neutraalne ja et vältida abi andmisega mõne konkreetse filmitootmise tegevuse meelitamist abi andvasse EFTA riiki või selle säilitamist abi andvas liikmesriigis, ei ole lubatud anda abi konkreetsetele filmitootmise etappidele, näiteks järeltootmisele. |
| Edellä mainittuihin kriteereihin liittyen nousee esille seuraavia seikkoja: | Nende kriteeriumide kohaldamisel lähtutakse mitmest kaalutlusest: |
| Valvontaviranomainen katsoo, että tuki on myönnettävä tietyn elokuvatuotannon kokonaisbudjettiin ja tuottajan on voitava valita, mitkä budjettikohdat käytetään muissa ETA-valtioissa. | Järelevalveamet on seisukohal, et abi andmisel tuleks lähtud konkreetse filmi kogueelarvest ja tootjal peaks olema õigus valida, millised konkreetsed kulud ta teeb teises EMP riigis. |
| Elokuva- ja televisio-ohjelmatuotannon alalla toimivat yritykset voivat lisäksi saada kansallisista horisontaalisista tukijärjestelmistä muuntyyppisiä tukia, jotka valvontaviranomainen hyväksyy ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdan mukaisten poikkeusten perusteella (esim. aluetuki, pk-yrityksille myönnettävä tuki, tutkimus- ja kehitystuki, koulutustuki ja työllisyystuki). | Filmide ja telesaadete tootmise sektori ettevõtjatele võidakse anda ka muud abi (nagu regionaalabi, abi VKEdele, abi teadus- ja arendustegevusele, koolitusabi, tööhõiveabi) vastavalt riikide horisontaalsetele abikavadele, mille järelevalveamet on heaks kiitnud vastavalt EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punktides a ja c sätestatud eranditele. |
| Valvontaviranomainen sallii EFTA-valtioiden vaativan tukikelpoisuuden kriteerinä, että osa elokuvan tuotantobudjetista on käytettävä kyseisen valtion alueella. | Järelevalveamet on nõus sellega, et EFTA riigid kehtestavad abikõlblikkusele tingimuse, et teatav osa filmi tootmise eelarvest tuleb kulutada nende territooriumil. |
| Tämä perustuu ajatteluun, että jonkinasteinen kustannusten alueellistaminen on tarpeen, jotta pidetään yllä kulttuurin luomiseen tarvittavaa ammattitaitoa ja teknistä osaamista. | Seejuures lähtub järelevalveamet sellest, et kulutustele mõningate territoriaalsete piirangute kehtestamine aitab vältida loometööks vajalike kogenud ja tehniliste oskustega inimeste lahkumist. |
| Alueellistaminen olisi kuitenkin rajoitettava kulttuuritavoitteiden edistämisen vaatimaan vähimmäistasoon. | Neid tingimusi tuleks kasutada mitte rohkem kui on vajalik kultuurieesmärkide saavutamiseks. |
| Elokuvatuotannon erityispiirteiden takia valvontaviranomainen katsoo lisäksi, että audiovisuaalisen tuotannon kokonaisbudjetti on tuotannon toteuttamiseksi välttämätön riskierä, ja näin ollen se hyväksyy sen, että tuen määrä lasketaan kokonaisbudjetin perusteella riippumatta sen yksittäisten kustannuserien luonteesta. | Järelevalveamet on seisukohal, et filmitootmise omapära tõttu on audiovisuaalteoste tootmise eelarve kunstiteose loomise seisukohalt möödapääsmatu riskikulu ja seetõttu nõustub, et abi arvutamisel võetakse aluseks kogu eelarve, olenemata eelarves ettenähtud kulude laadist. |
| Jos tuki kohdennettaisiin tiettyihin tuotantobudjetin yksittäisiin kustannuseriin, tuki saattaisi muuttua kansalliseksi etuudeksi niille aloille, jotka tarjoavat kyseisiin kustannuseriin liittyviä palveluja, mikä saattaisi olla sääntöjenvastaista. | Kui abi antakse vaid teatavatele filmi eelarve kuludele, võib riik sellega eelistada neid sektoreid, kes saavad kasu abi saavatest eelarvekuludest, mis ei tarvitse sobida kokku EMP lepinguga. |
| EFTA-valtioiden televisiotoiminnan harjoittajille asettamat lakisääteiset velvoitteet investoida audiovisuaaliseen tuotantoon eivät merkitse valtion tukea silloin, kun televisiotoiminnan harjoittajat saavat näistä investoinneista kohtuullisen korvauksen. | Telesaadete edastajatele kehtestatud kohustuste tõttu audiovisuaalteoste tootmisse tehtud investeeringud EFTA riikides ei ole riigiabi, kui niisugused investeeringud kujutavad endast telesaadete edastajatele mõistlikku hüvitist telesaadete edastajatele. |
| Sitä, missä määrin lakisääteisiä velvoitteita voidaan pitää valtion tukena, on tarkasteltava asiassa C-379/98 (PreussenElektra) 13.3.2001 annetun tuomion jälkeen sovelletun Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön valossa. | Seda, mil määral nimetatud kohustusi võidakse üldse riigiabiks pidada, tuleb käsitada vastavalt sellele, milliseks kujuneb Euroopa Kohtu praktika pärast 13. märtsil 2001 kohtuasjas nr C-379/98 (PreussenElektra) tehtud otsust. |
| Valvontaviranomaisen näkemyksen mukaan edellä esitetyt kriteerit luovat tasapainon kulttuurin luomisen, ETA:n audiovisuaalisen tuotannon kehittämisen ja valtiontukia koskevien ETA:n sääntöjen välille. | Järelevalveamet on seisukohal, et eespool nimetatud kriteeriumide abil on võimalik leida tasakaal kulutuuriteoste loomise, EMPs audiovisuaalteoste toomise edendamise ja EMP riigiabi eeskirjade täitmise vahel. |
| Euroopan audiovisuaalialan seurantakeskus: amerikkalaisten elokuvien markkinaosuus Euroopassa vuonna 2006 oli 62,7 prosenttia. | European Audiovisual Observatory andmete kohaselt oli Ameerika kinofilmide turuosa Euroopa turul 2006. aastal 62,7 %. |
| Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle tietyistä elokuviin ja muihin audiovisuaalisiin teoksiin liittyvistä oikeudellisista näkökohdista (KOM(2001)534 lopullinen, EYVL C 43, 16.2.2002, s. 6), jäljempänä ’tiedonanto’. | Euroopa Komisjoni teatis nõukogule, Euroopa Parlamendile, majandus- ja sotsiaalkomiteele ja regioonide komiteele kinematograafiliste ja muude audiovisuaalsete teostega seotud teatavate õiguslike aspektide kohta (KOM(2001) 534 (lõplik), EÜT C 43, 16.2.2002, lk 6, edaspidi „teatis”). |
| Tiedonannon valtiontukea koskevan osan voimassaoloa jatkettiin vuonna 2004 (KOM(2004) 171 lopullinen, EUVL C 123, 30.4.2004, s. 1) ja vuonna 2007 (EUVL C 134, 16.6.2007, s. 5). | Teatise riigiabi andmist käsitleva osa kehtivust pikendati 2004. aastal (KOM(2004) 171 (lõplik), ELT C 123, 30.4.2004, lk 1) ja 2007. aastal (ELT C 134, 16.6.2007, lk 5). |
