Finnish to Estonian European Commission terminology (DGT)

Search term or phrase in this TERMinator '. "." . '

Purchase TTMEM.com full membership to search this dictionary
 
 
Share this dictionary/glossary:
 

 
database_of_translation_agencies
 

SourceTarget
myyntiprosessin olisi oltava avoin ja syrjimätön,müük tuleb läbi viia avatult ja kedagi diskrimineerimata;
myynnin olisi tapahduttava markkinaehdoin,müük peab toimuma turutingimustel;
valittavan järjestelyn mukaan rahoituslaitoksen tai valtion olisi pyrittävä myymään varat ja velat mahdollisimman korkeaan hintaan,sõltuvalt sellest, kes on müüja, peab finantsasutus või valitsus taotlema müüdavate varade ja kohustuste eest võimalikult suurt hinda;
jos myytävälle taloudelliselle toiminnolle on tarpeen myöntää tukea, kukin tapaus tutkitaan erikseen suuntaviivojen periaatteiden mukaisesti.juhul kui toetatakse müüdavat majandustegevust, vaadatakse juhtum eraldi läbi vastavalt päästmis- ja ümberkorraldusabi suuniste põhimõtetele.
Jos edellä mainittuja perusteita sovellettaessa havaitaan ostajille tai myydyille yksiköille myönnetyn tukea, kyseisen tuen soveltuvuus yhteismarkkinoille on arvioitava erikseen.Kui neist kriteeriumidest lähtudes leitakse, et ostja või müüdud üksus on saanud abi, tuleb eraldi hinnata selle abi kokkusobivust ühisturuga.
MUUNTYYPPISEN LIKVIDITEETTIAVUN MYÖNTÄMINENMUU LIKVIIDSUSABI ANDMINE
Kun EFTA-valtiot ratkovat yksittäisten rahoituslaitosten akuutteja likviditeettiongelmia, ne kenties haluavat täydentää takaus- tai pääomasijoitusjärjestelyjä muulla julkisista varoista myönnetyllä likviditeettituella (keskuspankin varat mukaan lukien).Lisakstagatis- või rekapitaliseerimiskava raames antavale abile võivad EFTA riigid finantsasutuste ägedate likviidsusprobleemide lahendamisel pidada otstarbekaks anda riigi (sealhulgas keskpanga) vahenditest ka muud likviidsustoetust.
Jos EFTA-valtio tai keskuspankki reagoi pankkikriisiin yksittäisiä pankkeja suosivien valikoivien toimenpiteiden sijaan kaikille markkinatoimijoille avoimilla yleisesti sovellettavilla toimenpiteillä (esim. kaikille markkinoilla toimiville yrityksille yhtäläisin ehdoin myönnettävät lainat), ne eivät useimmiten kuulu valtiontukisääntöjen soveltamisalaan eikä niistä tarvitse ilmoittaa valvontaviranomaiselle.Juhul kui EFTA riik või keskpank võtab panganduskriisi lahendamisel mitte valikulisi meetmeid, vaid üldmeetmeid, milles võivad osaleda kõik teatavat tüüpi turuosalised (näiteks andes kõikidele turuosalistele ühesugustel tingimustel laenu), jäävad paljud niisugused üldmeetmed riigiabi eeskirjade kohaldamisalast välja ja neist ei tule järelevalveametile teatada.
Valvontaviranomaisen näkemyksen mukaan valtiontukisääntöjen soveltamisalaan eivät kuulu esimerkiksi keskuspankkien rahapoliittiset toimet, kuten avomarkkinaoperaatiot ja maksuvalmiusjärjestelmät.Järelevalveamet on seisukohal, et riigiabi eeskirju ei kohaldata näiteks juhul, kui keskpank võtab rahapoliitika valdkonda kuuluvaid meetmeid, nagu avaturutehingud ja püsivahendid.
Erityisissä olosuhteissa yksittäiselle rahoituslaitokselle suunnattu tuki ei ehkä ole valtiontukea.Konkreetsele finantsasutusele antud sihttoetus ei pruugi teatavatel tingimustel olla riigiabi.
Valvontaviranomainen katsoo komission päätöksentekokäytännön [17]mukaisesti, että keskuspankin varoista rahoituslaitokselle myönnetty tuki ei välttämättä ole valtiontukea, jos muun muassa seuraavat edellytykset täyttyvät:Järgides komisjoni otsuste tegemise tava, [17]on järelevalveamet arvamusel, et keskpanga vahenditest finantsasutusele antud abi ei pruugi olla riigiabi, kui on täidetud teatavad tingimused, sealhulgas:
rahoituslaitos on vakavarainen likviditeettitukea myönnettäessä eikä tuki ole osa suurempaa pakettia,finantsasutus on likviidsustoetuse andmise ajal maksejõuline ja toetus ei moodusta üldise abipaketi osa;
järjestelylle on asetettu täysi vakuus, jonka arvoa alennetaan sen laadun ja markkina-arvon perusteella,kogu abivahendile on antud tagatis, mille väärtus on alla hinnatud vastavalt selle kvaliteedile ja turuväärtusele;
keskuspankki perii tuensaajalta sakkokorkoa,keskpank nõuab abisaajalt eriti kõrget intressimäära;
toimenpide toteutetaan keskuspankin aloitteesta eikä sille ole annettu valtion vastatakausta.keskpank võtab meetme omal algatusel ja sellel puudub riiklik edasitagatis.
Valvontaviranomaisen mielestä nykyisissä poikkeusoloissa julkisista varoista (keskuspankin varat mukaan lukien) myönnettävä likviditeettituki, joka todetaan valtiontueksi, voi soveltua yhteismarkkinoille pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen periaatteiden mukaisesti.Järelevalveamet on seisukohal, et vastavalt päästmis- ja ümberkorraldusabi suuniste põhimõtetele võib likviidsustoetuse kava raames riigi (sealhulgas keskpanga) vahenditest antav abi praegustes erakorralistes oludes olla ühisturuga kokkusobiv.
Likviditeettijärjestely voidaan hyväksyä periaatteessa kuutta kuukautta pidemmäksi ja enintään kahden vuoden ajaksi edellyttäen, että järjestelyn toimintaa tarkastellaan uudelleen kuuden kuukauden välein [18].Põhimõtteliselt võidakse likviidsustoetuse kava heaks kiita ajavahemikuks kuuest kuust kuni kahe aastani, kui kava vaadatakse läbi iga kuue kuu järel [18].
Likviditeettijärjestelyn voimassaoloaikaa voidaan edelleen jatkaa valvontaviranomaisen luvalla, jos finanssikriisi sitä edellyttää.Järelevalveamet võib heaks kiita selle ajavahemiku pikendamise, kui finantsturgude kriis jätkub.
VALTIONTUKIEN NOPEA TUTKINTARIIGIABI KAVADE LÄBIVAATAMISE KIIRENDAMINE
Kun valvontaviranomainen soveltaa valtiontukisääntöjä tässä luvussa käsiteltyihin toimenpiteisiin ottaen samalla huomioon finanssimarkkinoilla vallitsevan tilanteen, sen olisi yhteistyössä EFTA-valtioiden kanssa varmistettava, että toimenpiteillä saavutetaan asetetut tavoitteet ja että ne vääristävät ETA:n jäsenvaltioiden sisäistä ja niiden välistä kilpailua mahdollisimman vähän.Kohaldades käesolevas peatükis käsitletavate meetmete suhtes riigiabi eeskirju vastavalt finantsturgudel valitsevale olukorrale, peaks järelevalveamet koostöös EFTA riikidega tagama, et koos eesmärkide saavutamisega välditakse võimalikult täielikult EMP riikide sisese ja vahelise konkurentsi kahjustamist.
Jotta yhteistyö olisi helpompaa ja sekä EFTA-valtioilla että kolmansilla olisi tarvittava oikeusvarmuus siitä, että toteutettavat toimenpiteet ovat ETA-sopimuksen määräysten mukaisia (mikä on merkittävä osatekijä pyrittäessä palauttamaan luottamus markkinoille), EFTA-valtioiden on ehdottomasti ilmoitettava aikeistaan valvontaviranomaiselle ja toimitettava mahdollisimman kattavat toimenpidesuunnitelmat viipymättä ja viimeistään ennen toimenpiteen toteuttamista.Selleks et soodustada koostööd ning pakkuda EFTA riikidele ja kolmandatele isikutele vajalikku õiguskindlust EMP lepingu kohaste meetmete õiguspärasuse suhtes (millest suurel määral sõltub usalduse taastumine turgude suhtes), on ülioluline, et EFTA riigid teavitaksid järelevalveametit oma plaanidest ja meetmete võtmise kavadest nii varakult ja nii põhjalikult kui võimalik, igal juhul aga enne meetme rakendamise algust.
Valvontaviranomainen on sitoutunut varmistamaan tukitoimenpiteiden nopean hyväksymisen sen jälkeen, kun ilmoitukset on vastaanotettu täydellisinä.Järelevalveamet võtab kohustuse tagada abimeetmete kiire lubamine, kui riigid esitavad talle täielikud teatised.
Tämä luku vastaa komission tiedonantoa ”Valtiontukisääntöjen soveltaminen maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena rahoituslaitosten suhteen toteutettuihin toimenpiteisiin”, EUVL C 270, 25.10.2008, s. 8.Käesolev peatükk vastab komisjoni teatisele „Riigiabi eeskirjade kohaldamine meetmete suhtes, mida on võetud seoses finantsasutustega praeguse ülemaailmse finantskriisi olukorras” ( ELT C 270, 25.10.2008, lk 8).
Ecofin-neuvoston päätelmissä luetellaan seuraavat periaatteet:interventioiden olisi oltava oikea-aikaisia, ja tuen pitäisi periaatteessa olla tilapäistä,jäsenvaltiot valvovat tarkasti veronmaksajien etuja,nykyisten osakkeenomistajien olisi kannettava vastuu intervention seurauksista,jäsenvaltion hallituksen olisi voitava tehdä muutoksia johtoon,johdolle ei pitäisi koitua aiheetonta etua – hallitukset voivat muun muassa puuttua palkkioihin,kilpailijoiden oikeutettuja etuja on suojeltava erityisesti valtiontukea koskevin säännöin,kielteisiä heijastusvaikutuksia olisi vältettävä.Majandus- ja rahandusministrite nõukogu järeldustes on loetletud järgmised põhimõtted:sekkumised peaksid olema õigeaegsed ja abi põhimõtteliselt ajutine;liikmesriigid peavad arvestama maksumaksjate huvidega;praegused aktsionärid peaksid kandma sekkumisega kaasnevad kulud;liikmesriikidel peaks olema võimalus muuta juhtkonda;juhtkond ei tohiks sobimatut tulu saada – valitsustel peaks muu hulgas olema õigus sekkuda tasude maksmisesse;konkurentide õiguspäraseid huve tuleb kaitsta, eelkõige riigiabi eeskirjadega;tuleks vältida negatiivset kõrvalmõju.
Valvontaviranomainen hyväksyi valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annetut yhteisön suuntaviivat 1. joulukuuta 2004 tehdyllä päätöksellä N:o 305/04/KOL.Järelevalveamet võttis suunised raskustes olevate äriühingute päästmiseks ja ümberkorraldamiseks antava riigiabi kohta vastu 1. detsembri 2004. aasta otsusega nr 305/04/COL.
Vrt. periaatteellisesti yhdistetyt asiat T-132/96 ja T-143/96, Freistaat Sachsen ja Volkswagen AG v. komissio, Kok. 1999, s. II-3663,167 kohta.Vt põhimõte ühendatud kohtuasjades T-132/96 ja T-143/96: Freistaat Sachsen and Volkswagen AG v. komisjon (EKL 1999, lk II-3663, punkt 167).
Vahvistettu komission päätöksessä 98/490/EY asiassa C 47/96, Crédit Lyonnais (EYVL L 221, 8.8.1998,s. 28), 10.1 kohta, komission päätöksessä 2005/345/EY asiassa C 28/02, Bankgesellschaft Berlin (EUVL L 116, 4.5.2005, s. 1), 153 kohta ja sitä seuraavat kohdat, ja komission päätöksessä 2008/263/EY asiassa C 50/06 BAWAG (EUVL L 83, 26.3.2008, s. 7), 166 kohta.Põhimõtet on kinnitanud komisjoni otsus 98/490/EÜ kohtuasjas C 47/96: Crédit Lyonnais (EÜT L 221, 8.8.1998, lk 28), punkt 10.1, komisjoni otsus 2005/345/EÜ kohtuasjas C 28/02: Bankgesellschaft Berlin (ELT L 116, 4.5.2005, lk 1), punktid 153 ja järgnevad punktid ning komisjoni otsus 2008/263/EÜ kohtuasjas C 50/06: BAWAG (ELT L 83, 26.3.2008, lk 7), punkt 166.
Ks. komission päätös asiassa NN 70/07, Northern Rock (EUVL C 43, 16.2.2008, s. 1), komission päätös asiassa NN 25/08, pelastamistuki WestLB:lle (EUVL C 189, 26.7.2008, s. 3), 4. kesäkuuta 2008 tehty komission päätös asiassa C 9/08, Sachsen LB, ei vielä julkaistu.Vt komisjoni otsus juhtumi NN 70/07, Northern Rock, kohta (ELT C 43, 16.2.2008, lk 1), komisjoni otsus juhtumi NN 25/08, Päästmisabi ettevõtjale WestLB, kohta (ELT C 189, 26.7.2008, lk 3), komisjoni 4. juuni 2008. aasta otsus juhtumi C9/08, SachsenLB, kohta (seni avaldamata).
Käynnissä oleva rahoitusmarkkinoiden myllerrys saattaa vaikuttaa toteutettavan rakenneuudistuksen täsmälliseen laatuun ja ajoitukseen.Arvestades, et tehtavate ümberkorralduste laadi ja ajakava võib mõjutada praegune segadus finantsturgudel.
Takaussumman rajoittaminen vaikka tuensaajan taseen loppusumman perusteella voi myös osaltaan turvata järjestelyn oikeasuhteisuutta.Saadava tagatise piiramine tagatisesaaja bilansimahuga võiks sellega seoses olla samuti võimalus tagada kava proportsionaalsus.
Esim. vakuudelliset joukkolainat sekä valtion joukkolainojen tai vakuudellisten joukkolainojen käyttäminen luottojen ja talletusten vakuutena.Näiteks tagatud võlakirjad ja laenud ning valitsuse võlakirjade või tagatud võlakirjadega tagatud hoiused.
Luettelo ei ole kaikenkattava, vaan siinä annetaan esimerkkejä välineistä, joilla tuki pyritään rajaamaan välttämättömään.Käesolev minimaalselt vajaliku abiga piirdumise tingimuse täitmist võimaldavate vahendite loetelu ei ole ammendav.
Korvaus maksettaisiin esimerkiksi yksityisten pankkien yhdistyksen kautta.Näiteks koostöös erapankadega.
Luettelo ei ole kaikenkattava, vaan siinä annetaan esimerkkejä välineistä, joilla pyritään välttämään kilpailun kohtuuton vääristyminen.Käesolev põhjendamatute konkurentsimoonutuste vältimise vahendite loetelu ei ole ammendav.
Tässä yhteydessä voitaisiin myös harkita voittovarojen kohdistamista pääomarakenteen vahvistamiseen.Selles kontekstis võib kaaluda ka kasumi jaotamata jätmist, et tagada rekapitaliseerimise piisav tase.
Samalla on varmistettava luottojen saatavuus erityisesti talouden laskusuhdanteen aikana.Seejuures tuleb eriti majanduslanguse korral tagada, et majandus saab krediiti.
Valvontaviranomaisen noudattaman periaatteen mukaan tuensaajan asemassa olevan rahoituslaitoksen, joka on saanut tukea takausjärjestelmästä, on kuuden kuukauden kuluessa tuen maksamisesta ilmoitettava joko rakenneuudistus- tai likvidaatiosuunnitelmasta.Järelevalveamet on põhimõtteliselt seisukohal, et juhul, kui ilmneb vajadus teha makseid tagatise saanud finantsasutusele, tuleb kuue kuu jooksul pärast makse tegemist vastavalt vajadusele esitada kas ümberkorraldus- või likvideerimiskava.
EFTA-valtioiden ja valvontaviranomaisen oman työn helpottamiseksi valvontaviranomainen on valmistautunut tutkimaan useita samankaltaisia rakenneuudistus- tailikvidaatiotapauksia yhtä aikaa.EFTA riikide ja järelevalveameti töö hõlbustamiseks on järelevalveamet valmis läbi vaatama mitut sarnast ümberkorraldus- või likvideerimiskava korraga.
Valvontaviranomainen voi todeta, että suunnitelmaa ei tarvitse toimittaa, jos kyseessä on pelkkä likvidaatio, tai rahoituslaitos on kooltaan pieni.Kui kava seisneb finantsasutuse likvideerimises või kui tegemist on väga väikese asutusega, võib järelevalveamet asuda seisukohale, et kava ei tule talle esitada.
Pelastamis- ja rakenneuudistusuuntaviivoihin sisältyviä periaatteita on noudatettava.Vastavalt päästmis- ja ümberkorraldusabi suuniste põhimõtetele.
Vaatimusta, jonka mukaan tietty rahoitusosuus on maksettava etukäteen, voidaan joutua täydentämään säännöksillä, joiden mukaan myöhemmässä vaiheessa on mahdollista vaatia täydentäviä rahoitusosuuksia.Vahendite esialgset lisamist käsitlevaid sätteid võib olla vaja täiendada sätetega, mille alusel on võimalik täiendavaid vahendeid lisada ka hiljem.
EFTA-valtioiden ja valvontaviranomaisen oman työn helpottamiseksi valvontaviranomainen on valmistautunut tutkimaan useita samankaltaisia rakenneuudistustapauksia yhtä aikaa.EFTA riikide ja järelevalveameti töö hõlbustamiseks on järelevalveamet valmis läbi vaatama mitut sarnast ümberkorralduskava korraga.
Valvontaviranomainen voi myös todeta, että suunnitelmaa ei tarvitse toimittaa, jos kyseessä on pelkkä rahoituslaitoksen likvidaatio tai jäljellä oleva taloudellinen toiminta on vähäistä.Kui kava seisneb finantsasutuse likvideerimises või kui finantsasutuse järelejäänud tegevuse maht on väga väike, võib järelevalveamet asuda seisukohale, et kava ei tule talle esitada.
Ks. esimerkiksi asia Northern Rock (EUVL C 43, 16.2.2008, s. 1).Vt näiteks Northern Rocki juhtum (ELT C 43, 16.2.2008, lk 1).
Tarkasteluun sovelletaan 24 kohdassa esitettyjä periaatteita.Läbivaatamisel tuleb lähtuda punktis 24 esitatud põhimõtetest.
Rahoituslaitosten [1]pääomapohjan vahvistaminen tämänhetkisessä finanssikriisissä: tuen rajaaminen välttämättömään vähimmäismäärään ja suojatoimet kilpailun kohtuuttoman vääristymisen estämiseksi [2]1.Finantsasutuste [1]rekapitaliseerimine praeguses finantskriisis: piirdumine minimaalselt vajaliku abiga ja kaitsemeetmed põhjendamatute konkurentsimoonutuste vastu [2]1.
EFTAn valvontaviranomaisen, jäljempänä ’valvontaviranomainen’, 29. tammikuuta 2009 antamissa suuntaviivoissa ”Valtiontukisääntöjen soveltaminen maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena rahoituslaitosten suhteen toteutettuihin toimenpiteisiin” [3], jäljempänä ”rahoituslaitoksia koskevat suuntaviivat”, todetaan, että pääomasijoitusjärjestelyt ovat keskeisiä toimenpiteitä, joita EFTA-valtiot [4]voivat toteuttaa rahoitusmarkkinoiden vakauden ja asianmukaisen toiminnan ylläpitämiseksi.EFTA Järelevalveameti (edaspidi „järelevalveamet”) 29. jaanuari 2009. aasta suunistes, mis käsitlevad riigiabi eeskirjade kohaldamist meetmete suhtes, mida on võetud seoses finantsasutustega praeguse ülemaailmse finantskriisi olukorras [3](edaspidi „finantsasutuste suunised”) tunnistatakse, et rekapitaliseerimiskavad kujutavad endast põhilisi meetmeid, mida EFTA riigid [4]saavad võtta, et säilitada finantsturgude stabiilsus ja häireteta toimimine.
Pääomapohjan vahvistamista käsiteltiin samassa hengessä 7. lokakuuta 2008 pidetyssä Ecofin-neuvoston kokouksessa ja 12. lokakuuta 2008 pidetyssä euroryhmän kokouksessa. Niiden päätelmissä todetaan seuraavaa: ”Hallitukset sitoutuvat tarvittaessa tarjoamaan pääomaa asianmukaisen määrän, samalla kuitenkin suosien kaikin mahdollisin tavoin yksityisen pääoman hankkimista.7. oktoobril 2008 kohtunud majandus- ja rahandusküsimuste nõukogu ning 12. oktoobril 2008 kohtunud eurogrupp hindasid rekapitaliseerimist sarnaselt, järeldades, et „valitsused lubavad anda sobivas ulatuses kapitali, kui seda vajatakse, samas soodustades kõigi kättesaadavate vahenditega erakapitali osaluse suurendamist.
Rahoituslaitokset olisi velvoitettava hyväksymään lisärajoituksia, erityisesti sellaisia, joilla suljetaan pois tällaisten järjestelyjen mahdollinen väärinkäyttö muiden kuin tuensaajien kustannuksella”. Lisäksi todetaan, että ”kilpailijoiden oikeutettuja etuja on suojeltava erityisesti valtiontukea koskevin säännöin”.Finantsinstitutsioonidel peaks olema kohustus aktsepteerida lisapiiranguid, eelkõige selleks, et vältida selliste meetmete võimalikku kuritarvitamist nende kahjuks, kes sellistest meetmetest kasu ei saa,” ning „konkurentide õiguspäraseid huve tuleb kaitsta, eelkõige riigiabi eeskirjadega.”
Komissio oli hyväksynyt joulukuuhun 2008 mennessä kolmen jäsenvaltion pääomasijoitusjärjestelyt sekä yksittäisiä pääomasijoitustoimenpiteitä nk. pankkitiedonannossa esitettyjen periaatteiden mukaisesti [5].Kuni 2008. aasta detsembrini kiitis komisjon kooskõlas pangandusteatises sätestatud põhimõtetega heaks rekapitaliseerimiskavad kolmes liikmesriigis ning üksikud rekapitaliseerimismeetmed [5].
Komissio on antanut hyväksyntänsä ääomapohjan vahvistamiselle kantaosakkeiden ja etuoikeutettujen osakkeiden muodossa edellyttäen muun muassa, että pääomasijoituksesta saatava vastike määräytyy markkinaehtoisesti, pankkien toimintalinjoihin liittyviä asianmukaisia suojatoimia otetaan käyttöön ja pääomasijoitusjärjestelyjä tarkastellaan uudelleen säännöllisesti.Rekapitaliseerimist, eelkõige liht- ja eelisaktsiate emiteerimise näol, on lubatud eelkõige tingimusel, et on kehtestatud turupõhised tasumäärad, asjakohased käitumisega seotud kaitsemeetmed ja korrapärane läbivaatamine.
Koska nyt suunnitellut pääomasijoitusjärjestelyt poikkeavat toisistaan luonteeltaan, soveltamisalaltaan ja ehdoiltaan huomattavasti, sekä jäsenvaltiot että mahdolliset tuensaajapankit ovat pyytäneet tarkempaa ohjeistusta siitä, olisivatko tietyt pääomittamisen muodot valtiontukisääntöjen nojalla hyväksyttäviä.Et aga praegu kavandatavate rekapitaliseerimiskavade laad, ulatus ja tingimused varieeruvad märkimisväärselt, on nii liikmesriigid kui ka võimalikud abisaajad soovinud täpsemaid suuniseid selle kohta, kas rekapitaliseerimise konkreetsed vormid oleksid riigiabi eeskirjade alusel vastuvõetavad.
Jotkin valtiot esimerkiksi suunnittelevat pankkien pääomapohjan vahvistamista ei niinkään niiden pelastamiseksi vaan ennemminkin reaalitalouden luotonsaannin varmistamiseksi.Nimelt ei kavanda mõni riik pankade rekapitaliseerimist mitte eelkõige nende päästmiseks, vaid pigem reaalmajandusele laenamise tagamiseks.
Näissä suuntaviivoissa annetaan ohjeistusta uusia pääomasijoitusjärjestelyjä varten ja annetaan mahdollisuus mukauttaa voimassa olevia pääomasijoitusjärjestelyjä.Käesolevates suunistes esitatakse juhised uute rekapitaliseerimiskavade kohta ja luuakse võimalus olemasolevate rekapitaliseerimiskavade muutmiseks.
Yhteiset tavoitteet: Rahoitusjärjestelmän vakauden palauttaminen, reaalitalouden luotonsaannin varmistaminen ja järjestelmään kohdistuvan maksukyvyttömyysriskin käsittelyÜhiseesmärgid: finantsstabiilsuse taastamine, reaalmajandusele laenamise tagamine ja võimaliku maksejõuetuse süsteemiriskiga tegelemine
Rahoitusmarkkinoiden nykytilanteessa pankkien pääomapohjan vahvistaminen voi palvella useita tavoitteita.Finantsturgude praeguses olukorras võib pankade rekapitaliseerimine teenida mitut eesmärki.
Ensinnäkin pääomasijoitukset vaikuttavat rahoitusjärjestelmän vakauden palauttamiseen ja auttavat palauttamaan luottamuksen, jota tarvitaan pankkien välisen luotonannon elvyttämiseksi.Esiteks aitab rekapitaliseerimine kaasa finantsstabiilsuse taastamisele ja aitab taastada usaldust, mida on vaja pankadevahelise laenamise taastamiseks.
Lisäpääoma toimii myös taantumassa puskurina tappioita vastaan ja rajoittaa pankkien riskiä menettää maksukykynsä.Pealegi pakub lisakapital surutise ajal puhvrit kahjumi vähendamiseks ja piirab pankade maksejõuetuks muutumise ohtu.
Nykyolosuhteissa, erityisesti Lehman Brothersin kaatumisen seurauksena, perustaltaan terveet pankit voivat tarvita pääomasijoituksia, sillä yleinen käsitys on, että vakavaraisuutta on parannettava ottaen huomioon aikaisempi riskien aliarviointi ja rahoituksen kallistuminen.Praeguses olukorras, mille kutsus esile eelkõige ettevõtja Lehman Brothers kokkuvarisemine, võivad põhimõtteliselt elujõulised pangad vajada kapitalisüste, et vastata üldlevinud arusaamisele, et varasemat ohu alahindamist ja kasvanud rahastamiskulusid arvestades on vaja kõrgemaid kapitali suhtarve.
Toiseksi pääomasijoitusten tavoitteena voi olla reaalitalouden luotonsaannin varmistaminen.Teiseks võib rekapitaliseerimise eesmärgiks olla reaalmajandusele laenamise tagamine.

Want to see more? Purchase TTMEM.com full membership