| Source | Target | | Perustaltaan terveet pankit voivat päättää rajoittaa luotonantoa välttääkseen riskiä ja parantaakseen vakavaraisuuttaan. | Põhimõtteliselt elujõulised pangad võivad eelistada laenamise piiramist, et vältida riske ja hoida kõrgemat kapitali suhtarvu. |
| Valtion pääomasijoitukset voivat ehkäistä luottolamaa ja rajoittaa rahoitusmarkkinoiden vaikeuksien siirtymistä muille aloille. | Riigi kapitalisüst võib ära hoida laenupakkumise piiranguid ja piirata finantsturgude raskuste levikut teistesse ettevõtlusvaldkondadesse. |
| Kolmanneksi valtion pääomasijoitukset saattavat myös olla sopiva ratkaisu sellaisten rahoituslaitosten ongelmiin, jotka ovat menettäneet maksukykynsä oman liiketoimintamallinsa tai sijoitusstrategiansa vuoksi. | Kolmandaks võib riigipoolne rekapitaliseerimine olla sobiv reageering ka nende pankade probleemidele, keda ähvardab maksejõuetus nende konkreetse ärimudeli või investeerimisstrateegia tõttu. |
| Julkisista varoista tuleva pääomasijoitus, joka tarjoaa yksittäiselle pankille kriisitukea, saattaa myös auttaa välttämään sen mahdollisesta maksukyvyttömyydestä järjestelmälle aiheutuvia lyhytaikaisia vaikutuksia. | Riigi vahenditest tehtav kapitalisüst, millega antakse erakorralist toetust üksikule pangale, võib aidata vältida ka panga võimaliku maksejõuetuse lühiajalist süsteemset mõju. |
| Pidemmällä aikavälillä pääomapohjan vahvistaminen voisi palvella kyseisen pankin pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamisen tai sen likvidaation valmistelua. | Pikaajalises perspektiivis võiks rekapitaliseerimisega toetada jõupingutusi, mille raames valmistatakse ette kõnealuse panga pikaajalise elujõulisuse taastamist või panga tegevuse nõuetekohast lõpetamist. |
| Mahdolliset kilpailuongelmat | Võimalikud konkurentsiprobleemid |
| Kun nämä yhteiset tavoitteet pidetään mielessä, pääomasijoitusjärjestelyjen ja -toimenpiteiden arvioinnissa on otettava huomioon mahdollinen kilpailun vääristyminen kolmella tasolla. | Nimetatud ühiseid eesmärke arvestades peab iga rekapitaliseerimiskava või -meetme hindamisel arvestama võimalikke konkurentsimoonutusi kolmel tasandil. |
| Jos EFTA-valtio vahvistaa omien pankkiensa pääomapohjaa, se ei saisi antaa kyseisille pankeille kohtuutonta kilpailuetua muiden ETA:n jäsenvaltioiden pankkeihin nähden. | Esiteks, pankade rekapitaliseerimine EFTA riigi poolt ei tohiks nendele pankadele anda põhjendamatut konkurentsieelist teiste EMP liikmesriikide pankade ees. |
| Jos pankki saa ilman asianmukaista riskiperusteista syytä rahoitusta huomattavasti halvemmalla kuin kilpailijat muissa ETA:n jäsenvaltioissa, tällä voi olla huomattava vaikutus pankin kilpailuasemaan laajemmilla Euroopan yhtenäismarkkinoilla. | Teistest EMP liikmesriikidest pärit konkurentidega võrreldes märkimisväärselt madalamate intressidega juurdepääs kapitalile, kui sellele puudub pädev riskipõhine õigustus, võib oluliselt mõjutada panga konkurentsipositsiooni Euroopa laiemal ühtsel turul. |
| Liiallinen tukeminen yhdessä EFTA-valtiossa voisi myös saada aikaan ETA:n jäsenvaltioiden välisen tukikilpailun ja aiheuttaa ongelmia sellaisten ETA:n jäsenvaltioiden talouksissa, jotka eivät ole ottaneet käyttöön pääomasijoitusjärjestelyjä. | Ühes EFTA riigis antav ulatuslik abi võiks esile kutsuda ka EMP liikmesriikide võidujooksu toetuste saamiseks ja tekitada raskusi nende EMP riikide majandusele, kes ei ole rekapitaliseerimiskavasid vastu võtnud. |
| Julkisista pääomasijoituksista saatavien vastikkeiden ja pääomasijoitusten muiden ehtojen suhteen on noudatettava yhdenmukaista ja koordinoitua lähestymistapaa, jotta toimintaedellytykset säilyvät tasapuolisina. | Võrdsete võimaluste säilitamiseks on vältimatu võtta omaks sidus ja kooskõlastatud lähenemisviis riiklike kapitalisüstide teostamisele ning rekapitaliseerimisega seonduvatele muudele tingimustele. |
| Toisena seikkana on huomattava, että EFTA-valtion kaikille pankeille avoimet pääomasijoitusjärjestelyt, joissa ei asianmukaisella tavalla eroteta tuensaajapankkeja toisistaan niiden riskiprofiilin perusteella, saattavat antaa ongelmapankeille tai heikommin suoriutuville pankeille aiheetonta etua perustaltaan terveisiin ja paremmin suoriutuviin pankkeihin nähden. | Teiseks võivad rekapitaliseerimiskavad, mis on EFTA riigis kõigile pankadele kättesaadavad, ilma et abi saavaid panku nende riskiprofiili alusel piisavalt eristataks, anda põhjendamatu eelise raskustes ja nõrgemate tulemustega pankadele võrreldes pankadega, mis on põhimõtteliselt elujõulised ja paremate tulemustega. |
| Tämä vääristää kilpailua markkinoilla, vääristää kannustimia, pahentaa moraalikatoa ja heikentää eurooppalaisten pankkien yleistä kilpailukykyä. (Reilun kilpailun varmistaminen pankkien välillä). | See moonutab konkurentsi turul, moonutab soodustusi, suurendab moraalset ohtu ja nõrgendab Euroopa pankade üldist konkurentsivõimet („Pankadevahelise ausa konkurentsi tagamine”). |
| Kolmanneksi todettakoon, että pääomapohjan vahvistaminen julkisin varoin ja erityisesti siitä saatava vastike, ei saa vaikuttaa niin, että julkisen rahoituksen ulkopuolelle jääneiden pankkien, jotka hankkivat lisäpääomaa markkinoilta, kilpailukyky heikkenee huomattavasti. | Kolmandaks ei tohiks riiklik rekapitaliseerimine, eelkõige sellega seotud tulu, asetada panku, kellel puudub juurdepääs riiklikule rahastamisele, aga kes otsivad turul lisakapitali, märkimisväärselt vähem konkurentsivõimelisse olukorda. |
| Kaikilla esitetyillä pääomasijoitusjärjestelyillä on kumulatiivisia kilpailuvaikutuksia näillä kaikilla kolmella tasolla. | Kõigil rekapitaliseerimisettepanekutel on kuhjuv konkurentsimõju igal nimetatud kolmel tasandil. |
| On kuitenkin luotava tilanne, jossa nämä kilpailuongelmat ja tavoitteet – rahoitusmarkkinoiden vakauden palauttaminen, reaalitalouden luotonsaannin varmistaminen ja maksukyvyttömyysriskin pienentäminen – ovat tasapainossa. | Kõnealuste konkurentsiga seonduvate probleemide ja finantsstabiilsuse taastamise eesmärkide vahel tuleb leida aga tasakaal, mille raames tagatakse reaalmajandusele laenamine ja maksejõuetuse ohuga tegelemine. |
| Pankkien on voitava saada pääomaa riittävän edullisin ehdoin, jotta niiden pääomapohjan vahvistaminen tehoaa tarvittavalla tavalla. | Teisest küljest peavad pankade kapitalile juurdepääsu tingimused olema piisavalt soodsad, et rekapitaliseerimine oleks piisavalt tõhus. |
| Toisaalta pääomasijoitustoimenpiteisiin liittyvillä ehdoilla olisi varmistettava tasapuoliset toimintaedellytykset ja pidemmällä aikavälillä palaaminen tavanomaisiin markkinaolosuhteisiin. | Samuti peaksid kõigi rekapitaliseerimismeetmetega seotud tingimused tagama võrdsed võimalused ja pikas perspektiivis naasmise normaalsete turutingimuste juurde. |
| Siksi valtion tukitoimien olisi oltava oikeasuhteisia ja tilapäisiä, ja ne olisi suunniteltava niin, että ne kannustavat pankkeja irtautumaan valtion tuesta heti kun markkinatilanne sen sallii, jotta Euroopan pankkiala olisi kriisin jälkeen kilpailukykyinen ja tehokas. | Selleks et Euroopa pangandussektor väljuks kriisist konkurentsivõimelise ja tõhusana, peaks riigi sekkumine olema proportsionaalne ja ajutine ning see peaks toimuma viisil, mis innustab panku riigi kapitali tagastama niipea, kui turutingimused lubavad. |
| Pääomasijoitusten markkinalähtöinen hinnoittelu olisi paras keino suojautua pääomasijoitusjärjestelyjen perusteettomilta eroilta ja tällaisen pääoman epäasianmukaiselta käytöltä. | Kapitalisüstide turupõhine hinnakujundus oleks parim kaitsemeede põhjendamatute erinevuste vastu kapitalisatsiooni tasemes ja sellise kapitali väärkasutamise vastu. |
| EFTA-valtioiden olisi aina varmistettava, että pankkien pääomapohjan vahvistaminen perustuu todelliseen tarpeeseen. | Kõigil juhtudel peaks EFTA riik tagama, et pankade rekapitaliseerimine põhineb tegelikul vajadusel. |
| Koska rahoitusmarkkinoiden vakautta ja kilpailua koskevien tavoitteiden välille on löydettävä tasapaino, korostuu tarve tehdä ero perustaltaan terveiden, hyvin suoriutuvien pankkien ja heikommin suoriutuvien ongelmapankkien välille. | Tasakaal, mis tuleb saavutada finantsstabiilsuse ja konkurentsieesmärkide vahel, rõhutab põhimõtteliselt elujõuliste ja hästi toimivate pankade ning raskustes ja mitte nii hästi toimivate pankade eristamise tähtsust. |
| Arvioidessaan pääomasijoitustoimenpiteitä, olivatpa ne laajempia järjestelyjä tai tukea yksittäisille pankeille, valvontaviranomainen kiinnittääkin erityistä huomiota tuensaajien riskiprofiiliin [6]. | Nii kavade kujul kui ka üksikute pankade toetamisena aset leidvate rekapitaliseerimismeetmete hindamisel pöörab järelevalveamet seega erilist tähelepanu abisaajate riskiprofiilile [6]. |
| Pankkien, joilla on korkeampi riskiprofiili, olisi periaatteessa maksettava pääomasta enemmän. | Põhimõtteliselt peaks kõrgema riskiprofiiliga pangad maksma rohkem. |
| Kun EFTA-valtiot suunnittelevat useille pankeille avoimia pääomasijoitusjärjestelyjä, niiden olisi mietittävä tarkasti kelpoisuusehtoja ja erilaisen riskiprofiilin omaavien pankkien kohtelua ja kohdeltava niitä eri tavoin (ks. liite 1). | Mitmele pangale avatud rekapitaliseerimiskavade koostamisel peaksid EFTA riigid hoolikalt kaaluma sisenemiskriteeriume ja erinevate riskiprofiilidega pankade kohtlemist ning nende kohtlemist vastavalt eristama (vt 1. lisa). |
| On kiinnitettävä huomiota niiden pankkien tilanteeseen, joilla on tämänhetkisistä poikkeuksellisista olosuhteista johtuvia vaikeuksia mutta joita olisi pidetty perustaltaan terveinä ennen kriisiä. | Arvestada tuleb nende pankade olukorda, mis on raskustes praeguste erakorraliste tingimuste tõttu, ehkki enne kriisi oleks neid käsitletud põhimõtteliselt elujõulistena. |
| Esimerkiksi kriisiä edeltävät luottoriskinvaihtosopimusten hinnat ja luottoluokitukset olisivat hyvä perusta eri pankkien vastiketasojen eriyttämiseksi sellaisten indikaattoreiden kuin lainsäädäntöön perustuvien vakavaraisuusvaatimusten noudattamisen ja kansallisten valvontaviranomaisten varmentaman tulevan vakavaraisuuden lisäksi. | Lisaks sellistele näitajatele nagu vastavus ametlikele likviidsusnõuetele ja tuleviku kapitaliadekvaatsus, mida kinnitavad riiklikud järelevalveasutused, peaksid näiteks kriisieelsed krediidiriski vahetusinstrumentide vahemikud ja reitingud olema hea alus erinevate pankade tulumäärade eristamiseks. |
| Nykyiset luottoriskinvaihtosopimusten hinnat voivat myös kertoa pankkikohtaisista riskeistä, jotka heikentävät joidenkin pankkien kilpailukykyä yleisen kriisin päätyttyä. | Praegused vahemikud võivad samuti anda märku vältimatutest ohtudest, mis nõrgendavad mõnede pankade konkurentsipositsiooni, kui nad väljuvad üldistest kriisitingimustest. |
| Kriisiä edeltävissä ja tämänhetkisissä hinnoissa pitäisi kuitenkin joka tapauksessa näkyä mahdollisten ”myrkyllisten” omaisuuserien aiheuttama rasitus ja/tai pankin liiketoimintamallin heikkous, joka voi johtua esimerkiksi siitä, että se on liian riippuvainen lyhytaikaisesta rahoituksesta, tai siitä että velkaantumisaste on epätavallisen suuri. | Kriisieelsed ja praegused vahemikud peaksid igal juhul andma märku koormast, mida põhjustavad väärtusetu vara ja/või panga ärimudeli nõrkus näiteks selliste tegurite tõttu nagu liigne sõltumine lühiajalisest rahastamisest või ebanormaalne finantsvõimendus. |
| Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voi olla lyhyellä aikavälillä välttämätöntä hyväksyä ongelmapankeilta pienemmät vastikkeet olettaen ja edellyttäen, että niiden hyväksi toteutetut julkiset tukitoimet näkyvät pidemmällä aikavälillä niiden elinkelpoisuuden palauttamiseksi tarvittavassa rakenneuudistuksessa, jotta niiden saaman tuen kilpailuvaikutus voidaan ottaa huomioon vastasuoritteissa. | Nõuetekohaselt põhjendatud juhtudel võib osutuda vajalikuks nõustuda raskustes pankade lühikeses perspektiivis väiksema tuluga eeldusel ja tingimusel, et pikas perspektiivis võetakse neid toetava riikliku sekkumise kulusid arvesse ümberkorraldamisel, mis on vajalik elujõulisuse taastamiseks ja neile asendusmeetmetes antud toetuse konkurentsimõju arvestamiseks. |
| Rahoituksellisesti terveille pankeille voidaan antaa mahdollisuus saada pääomasijoituksia suhteellisen halvalla, jolloin julkisen tuen ehdot ovat pidemmällä aikavälillä huomattavasti edullisemmat. Edellytyksenä on, että ne hyväksyvät sellaiset irtautumista tai sijoitusvälineiden muuntamista koskevat ehdot, että valtion osallistuminen pysyy luonteeltaan tilapäisenä, tavoitteena säilyy rahoitusjärjestelmän vakauden palauttaminen ja talouden luotonsaannin varmistaminen ja estetään varojen väärinkäyttö laajempiin strategisiin tarkoituksiin. | Rahaliselt elujõulistel pankadel võib olla õigus rekapitaliseerimise suhteliselt madalatele sisenemismääradele ning vastavalt ka märkimisväärselt soodamatele riikliku toetuse pikaajalistele tingimustele eeldusel, et nad nõustuvad vahendite tagasimaksmise või ümberarvestamine tingimustega, et riigi sekkumine jääks endiselt ajutiseks ning säiliks finantsstabiilsuse taastamise/majandusele laenamise eesmärk ja et võetaks laiematel strateegilistel eesmärkidel arvesse vajadust vältida vahendite kuritarvitamist. |
| Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston suositukset | Euroopa Keskpanga nõukogu soovitused |
| Euroopan keskuspankki esitti neuvostonsa 20. marraskuuta 2008 antamissa suosituksissa menetelmän, jolla arvioidaan perustaltaan terveille pankeille suunnattujen valtion pääomasijoitustoimenpiteiden hinnoittelua euroalueella. | Euroopa Keskpanga nõukogu tegi oma 20. novembri 2008. aasta soovitustes ettepaneku kehtestada meetod euroala põhimõtteliselt elujõuliste finantsasutuste riiklike rekapitaliseerimismeetmete hinnakujundamise võrdlusaluste määramiseks. |
| Kyseisten suositusten perustana olevat näkökohdat ovat täysin tässä esitettävien periaatteiden mukaisia. | Nimetatud soovituste põhilised kaalutlused on käesolevas sissejuhatuses sätestatud põhimõtetega täielikus kooskõlas. |
| EKP pani sille annettujen tehtävien mukaisesti erityistä painoa pääomasijoitustoimenpiteiden vaikuttavuudelle. Niiden on vahvistettava rahoitusjärjestelmän vakautta ja edistettävä reaalitalouden häiriötöntä luotonsaantia. | Kooskõlas oma konkreetsete ülesannete ja vastutusaladega pani Euroopa Keskpank erilist rõhku rekapitaliseerimismeetmete tõhususele, et tugevdada finantsstabiilsust ja soodustada häirimatut krediidivoogu reaalmajandusse. |
| Samalla se korosti tarvetta markkinalähtöiseen hinnoitteluun, jossa otetaan huomioon yksittäisten tuensaajapankkien riskit ja tarve säilyttää tasapuoliset toimintaedellytykset kilpailevien pankkien välillä. | Samas rõhutas keskpank turupõhise hinnakujunduse vajadust, sealhulgas üksikute abi saavate pankadega seotud konkreetseid riske ja konkureerivatele pankadele võrdsete võimaluste säilitamise vajadust. |
| Vaikka EFTA-valtiot eivät ole EKP:n jäseniä, valvontaviranomainen pitää EKP:n suosituksia tervetulleina. Niissä ehdotetaan tuottohaarukkaan perustuvaa hinnoittelujärjestelyä niille pääomasijoituksille, jotka suunnataan pankeille, jotka erilaisista riskiprofiileista huolimatta ovat perustaltaan terveitä. | Kuigi EFTA riigid ei osale Euroopa Keskpanga töös, tervitab järelevalveamet keskpanga soovitusi, milles tehakse ettepanek kapitalisüstide hinnakujunduse skeemi kehtestamiseks, mis põhineb abi saavate pankade (mis on põhimõtteliselt elujõulised pangad, kui ei võeta arvesse kõikumisi nende riskiprofiilis) tootluse vahemikul. |
| Tässä asiakirjassa on tarkoitus laajentaa ohjeistusta vastikeprosenttien lisäksi myös muihin ehtoihin sekä edellytyksiin, joilla pankit, jotka eivät ole perustaltaan terveitä, voivat saada julkista pääomaa. | Kõnealuse dokumendiga kavatsetakse laiendada suuniseid lisaks tulumääradele ka muudele tingimustele ja tingimustele, millistel pangad, mis ei ole põhimõtteliselt elujõulised, võivad saada juurdepääsu riiklikele vahenditele. |
| Valvontaviranomainen myöntää, että tämänhetkiset poikkeukselliset markkinakorot eivät ole järkevä vertailukohta pääomasta saatavan vastikkeen sopivan tason määrittämiseksi. Valvontaviranomainen on kuitenkin sitä mieltä, että EFTA-valtioiden pääomasijoitustoimenpiteissä olisi otettava huomioon riskien aliarviointi kriisiä edeltäneenä aikana. | Lisaks, tunnistades, et praegused erandlikud turukursid ei kujuta endast mõistlikke võrdlusaluseid kapitali õige tulumäära kindlaksmääramiseks, on järelevalveamet seisukohal, et EFTA riikide võetavate rekapitaliseerimismeetmete puhul tuleks arvestada riski alahindamist kriisieelsel ajavahemikul. |
| Jos näin ei tehdä, valtion vastiketaso voi antaa tuensaajille aiheetonta kilpailuetua ja syrjäyttää yksityiset pääomasijoitukset. | Ilma selleta võiks riiklik tulumäär anda abisaajatele põhjendamatu konkurentsieelise ning lõpuks tõrjuda erakapitali poolse rekapitaliseerimise kõrvale. |
| ERILAISIA PÄÄOMASIJOITUSMUOTOJA SÄÄNTELEVÄT PERIAATTEET | REKAPITALISEERIMISE ERINEVATELE LIIKIDELE KEHTIVAD PÕHIMÕTTED |
| Kilpailun vääristymistä voidaan parhaiten rajoittaa pysyttelemällä hinnoittelussa lähellä markkinahintoja [7]. | Hinnakujunduse vastavus turuhindadele on konkurentsimoonutuste piiramise parim tagatis [7]. |
| Pääomapohjan vahvistaminen olisi näin ollen suunniteltava niin, että siinä otetaan huomioon kunkin pankin markkinatilanne, mukaan lukien sen tämänhetkinen riskiprofiili ja vakavaraisuus, sekä säilytetään tasapuoliset toimintaedellytykset siten, että tarjottava tuki ei ole tämänhetkisiin markkinavaihtoehtoihin verrattuna liian suuri. | Sellest järeldub, et rekapitaliseerimiskava tuleks üles ehitada viisil, mis võtab arvesse iga panga turuolukorda, sealhulgas panga praegust riskiprofiili ja maksevõime taset, ning säilitab võrdsed võimalused, mitte andes praeguste turualternatiividega võrreldes liiga suuri toetusi. |
| Lisäksi hinnoitteluehtojen olisi kannustettava pankkeja luopumaan valtion sijoituksesta heti kun kriisi on ohi. | Lisaks peaksid hinnakujunduse tingimused innustama panku riigi kapitali tagastama niipea, kui kriis on läbi. |
| Näitä periaatteita noudattaen pääomasijoitustoimenpiteistä arvioidaan seuraavia seikkoja: pääomasijoituksen tavoite, tuensaajapankin vakaus, vastike, irtautumiskannustimet, joilla pyritään erityisesti siihen, että valtion pääoma korvataan yksityisillä sijoituksilla [8]ja että valtion sijoitukset pankkien pääomaan ovat luonteeltaan tilapäistä, suojatoimet tuen väärinkäyttöä ja kilpailun vääristymistä vastaan, pääomasijoitusjärjestelyn vaikutusten ja tuensaajien tilanteen tarkastelu säännöllisen raportoinnin tai tarvittaessa rakenneuudistussuunnitelmien avulla. | Nimetatud põhimõtted tähendavad rekapitaliseerimismeetmete järgmiste elementide hindamist: rekapitaliseerimise eesmärk, abi saava panga usaldusväärsus, tulumäär, stiimulid kava kasutamise lõpetamiseks, eelkõige seoses riigi kapitali asendamisega erainvestorite omaga, [8]et tagada riigi ajutine osalus pankade kapitalis, kaitsemeetmed abi kuritarvitamise ja konkurentsimoonutuste vastu ning rekapitaliseerimiskava mõju ja abisaajate olukorra hindamine korrapäraste aruannete või vajadusel ümberkorralduskavade teel. |
| Pääomasijoitukset tämänhetkisillä markkinakoroilla | Rekapitaliseerimine praegustel turukurssidel |
| Jos valtion pääomasijoitukset toteutetaan samoin ehdoin kuin yksityisten sijoittajien huomattava osallistuminen (vähintään 30 prosenttia), valvontaviranomainen hyväksyy sopimuksessa määrätyn vastikkeen [9]. | Kui riigi kapitalisüstid toimuvad võrdsetel tingimustel erainvestorite märkimisväärse osalusega (30 % või rohkem), kiidab järelevalveamet heaks kokkuleppes sätestatud tulumäära [9]. |
| Tällainen operaatio aiheuttaa hyvin vähän kilpailuongelmia, elleivät sopimusehdot muuta merkittävästi yksityisten sijoittajien kannustimia. Siksi kilpailua turvaaviin ennakkotoimiin tai irtautumiskannustimiin ei periaatteessa näytä olevan tarvetta. | Arvestades sellise tehinguga kaasnevate konkurentsiprobleemide piiratust, välja arvatud juhul, kui tehingu tingimused mõjutavad erainvestorite stiimuleid märkimisväärselt, ei tundu põhimõtteliselt olevat mingit vajadust eelnevate konkurentsi kaitsemeetmete või kava kasutamise lõpetamise stiimulite järele. |
| Perustaltaan terveiden pankkien pääomapohjan tilapäinen vahvistaminen rahoitusjärjestelmän vakauden ja reaalitalouden luotonsaannin edistämiseksi | Põhimõtteliselt elujõuliste pankade ajutine rekapitaliseerimine, et suurendada finantsstabiilsust ja reaalmajandusele laenamist |
| Arvioidessaan perustaltaan terveiden pankkien kohtelua valvontaviranomainen panee huomattavasti painoa sille, että tällaiset pankit pidetään erillään muista pankeista. Tätä on käsitelty 12–15 kohdassa. | Käesoleva kategooria pankade kohtlemise hindamisel paneb järelevalveamet märkimisväärset rõhku põhimõtteliselt elujõuliste ja muude pankade eristamisele, millel peatuti punktides 12–15. |
| Vastikkeessa on otettava asianmukaisesti huomioon seuraavat seikat: | Üldise tulumäära puhul tuleb piisaval määral arvesse võtta järgnevaid kaalutlusi: |
| Kunkin tuensaajan tämänhetkinen riskiprofiili [10]; | iga abisaaja praegune riskiprofiil [10]; |
| Valitun välineen erityispiirteet, sen etuoikeusasema mukaan lukien; riski ja kaikki maksuehdot [11]; | valitud meetme omadused, sealhulgas alluvussuhted; risk ja kõik maksmisega seotud üksikasjad [11]; |
| Irtautumiskannustimet (step-up- ja lunastuslausekkeet); | olemuslikud kava kasutamise lõpetamise stiimulid (näiteks intressimäära tõstmise tingimused ja tagastamisklauslid); |
| Asianmukainen riskitön viitekorko. | riigikohane võrdlusalusena kasutatav riskivaba intressimäär. |
| Valtion pääomasijoituksista saatava vastike ei voi olla yhtä suuri kuin tämänhetkinen markkinataso (noin 15 prosenttia) [12]koska niissä ei välttämättä ole kysymys tavanomaisista markkinaehdoista [13]. | Riigipoolselt rekapitaliseerimiselt teenitav tulu ei saa olla sama kõrge kui turu praegune tase (umbes 15 %), [12]sest see ei pruugi tingimata kajastada normaalseid turutingimusi [13]. |
| Tämän vuoksi valvontaviranomainen on valmis hyväksymään sen, että perustaltaan terveisiin pankkeihin tehdään pääomasijoituksia tämänhetkisiä markkinahintoja halvemmalla, jotta pankkien olisi helpompi hyödyntää tällaisia instrumentteja ja sitä kautta voitaisiin edistää rahoitusjärjestelmän vakauden palauttamista ja varmistaa reaalitalouden luotonsaanti. | Sellest tulenevalt on järelevalveamet valmis heaks kiitma põhimõtteliselt elujõuliste pankade rekapitaliseerimise hinna tasemel, mis jääb praegustest turukurssidest allapoole, et teha pankadele selliste meetmete kasutamine soodsamaks ning seeläbi toetada finantsstabiilsuse taastamist ja reaalmajandusele laenamise tagamist. |
| Kokonaistuotto, jonka valtio voi odottaa pääomasijoituksesta saavansa, ei saisi kuitenkaan poiketa liikaa tämänhetkisistä markkinahinnoista, koska i) kriisiä edeltänyttä riskin alihinnoittelua olisi vältettävä, ii) tuotossa pitäisi näkyä epävarmuus siitä, milloin ja millä tasolla hintatasapaino jälleen saavutetaan, iii) pääomasijoitusjärjestelystä irtautumiselle olisi oltava kannustimet ja iv) kilpailun vääristymisen riski olisi minimoitava sekä ETA:n jäsenvaltioiden välillä että niiden pankkien välillä, jotka hankkivat pääomaa markkinoilta ilman valtiontukea. | Samas ei tohiks rekapitaliseerimisest riigile oodatav kogutulu olla liiga erinev praegustest turuhindadest, sest i) vältida tuleks kriisieelsel ajavahemikul ilmnenud riski alahindamist, ii) arvesse tuleb võtta ebakindlust seoses uue hinnatasakaalu ajastuse ja tasemega, iii) tagada tuleb kava kasutamise lõpetamise stiimulid ja iv) minimeerida tuleb konkurentsimoonutuste risk EMP riikide ning nende pankade vahel, kes teenivad praegu turul tulu ilma igasuguse riigiabita. |
| On tärkeää, että vastiketaso ei poikkea liikaa tämänhetkisistä markkinahinnoista, jotta voidaan välttää yksityisen sektorin pääomasijoitusten syrjäyttäminen ja helpottaa paluuta tavanomaisiin markkinaolosuhteisiin. | Praegustest turuhindadest mitte üleliia lahknev tulumäär on äärmiselt oluline ka selleks, et vältida erasektori kaudu toimuva rekapitaliseerimise kõrvaletõrjumist ja hõlbustada normaalsete turutingimuste juurde naasmist. |
| Pääomasijoitusten lähtöhinta | Rekapitaliseerimise alammäär |
