Finnish to Estonian European Commission terminology (DGT)

Search term or phrase in this TERMinator '. "." . '

Purchase TTMEM.com full membership to search this dictionary
 
 
Share this dictionary/glossary:
 

 
database_of_translation_agencies
 

SourceTarget
Pääomapohjan vahvistamista koskevassa tiedonannossa [14]komissio kuvaili menetelmiä pääomasijoitusten hinnan lähtötason määrittämiseksi Valvontaviranomainen soveltaa jäljempänä kuvailtuja menetelmiä vastaavalla tavalla.Rekapitaliseerimise teatises [14]kirjeldas komisjon meetodeid, kuidas kindlaks määrata rekapitaliseerimise alammäär.
Se ottaa kuitenkin huomioon, että EFTA-valtiot eivät kuulu eurojärjestelmään.Järelevalveamet kohaldab allpool kirjeldatud meetodeid sarnaselt, võttes arvesse tõsiasja, et EFTA riigid ei kuulu eurosüsteemi.
Komissio katsoo, että 20. marraskuuta 2008 annetuissa eurojärjestelmän suosituksissa esitetään soveltuva menetelmä pääomasijoitusten hinnan määrittämiseksi.Komisjon on seisukohal, et rekapitaliseerimise määra kindlaksmääramise pädeva meetodi leiab eurosüsteemi 20. novembri 2008. aasta soovitustest.
Eurojärjestelmän näkemyksen mukaan tällä menetelmällä lasketut vastikkeet ovat asianmukainen perusta (lähtötaso) perustaltaan terveisiin pankkeihin tehdyiltä pääomasijoituksilta edellytetylle nimelliselle tuotolle.Nimetatud meetodit kasutades arvutatud määrad kujutavad eurosüsteemi hinnangul endast põhimõtteliselt elujõuliste pankade rekapitaliseerimise nõutava nominaalse tulumäära asjakohast alust (alammäära).
Hintaa voidaan mukauttaa ylöspäin, koska on tarpeen kannustaa luopumaan valtion pääomasta [15].Nimetatud määra võib suurendada, et arvesse võtta vajadust soodustada riigi kapitali tagastamist [15].
Komissio katsoo, että tällaiset mukautukset palvelevat myös tavoitetta estää kilpailun vääristyminen.Komisjon on seisukohal, et sellised kohandused teenivad ka moonutusteta konkurentsi kaitsmise eesmärki.
Eurojärjestelmän suositusten mukaan valtion perustaltaan terveille pankeille suuntaamilta pääomasijoitusvälineiltä – etuoikeutetut osakkeet ja muut sekamuotoiset pääomainstrumentit – vaadittavan tuoton määrittämisessä voitaisiin käyttää hintahaarukkaa, joka määritellään seuraavasti: i) etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevilta veloilta vaadittava tuotto muodostaa alarajan ja ii) kantaosakkeilta vaadittava tuotto muodostaa ylärajan.Vastavalt Eurosüsteemi soovitustele võiks põhimõtteliselt elujõuliste pankade rekapitaliseerimisinstrumentide – eelisaktsiate ja muude hübriidinstrumentide valitsuse poolt nõutava tulumäära kindlaks määrata „hinnakoridori” alusel, mis on piiratud: i) allutatud laenude nõutava tulumääraga, mis kujutab endast alampiiri, ja ii) lihtaktsiate nõutava tulumääraga, mis kujutab endast ülempiiri.
Menetelmässä hintahaarukan laskenta perustuu erilaisiin tekijöihin, joissa olisi otettava huomioon myös yksittäisten pankkien (tai samankaltaisista pankeista muodostuvien ryhmien) ja EFTA-valtioiden erityispiirteet.Nimetatud meetod hõlmab hinnakoridori arvutamist erinevate komponentide põhjal, mis peaksid arvesse võtma ka üksikute pankade (või sarnaste pankade kogumi) ja EFTA riikide erijooni.
Komissio on havainnut, että tätä menetelmää sovellettaessa voidaan merkityksellisten parametrien (valtion joukkovelkakirjojen tuotot, luottoriskinvaihtosopimusten hinnat, osakeriskipreemio) keskiarvoja (aritmeettinen keskiarvo tai mediaani) käyttämällä määrittää haarukka, jossa etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevaa velkaa muistuttavien etuoikeutettujen osakkeiden keskimääräinen vaadittu tuottoaste on 7 prosenttia ja euroalueen pankkien kantaosakkeiden keskimääräinen vaadittu tuotto on 9,3 prosenttia.Komisjon on kindlaks määranud, et kasutades asjaomaste parameetrite (valitsuse võlakirjade tootlus, krediidiriski vahetusinstrumentide vahemik, aktsiate riskipreemia) keskmisi (keskmisi või mediaan-) väärtusi, on meetodi rakendamise tulemuseks koridor, kus allutatud laenudele sarnanevate omadustega eelisaktsiate keskmiseks nõutavaks tulumääraks on 7 % ja euroala pankadega seonduvate lihtaktsiate keskmiseks nõutavaks tulumääraks on 9,3 %.
Tämä keskimääräinen hintahaarukka on luonteeltaan suuntaa antava.Sellisena kujutab nimetatud keskmise määra koridor endast soovituslikku vahemikku.
Valvontaviranomainen hyväksyy perustaltaan terveiden pankkien osalta edellä esitettyyn menetelmään perustuvan vähimmäisvastikkeen.Järelevalveamet nõustub põhimõtteliselt elujõuliste pankade puhul eespool esitatud meetodil põhineva minimaalse tuluga.
Tuotto eriytetään yksittäisen pankin tasolla erilaisten parametrien perusteella:Nimetatud tulu on kohandatud individuaalse panga vajadustega erinevate parameetrite põhjal:
valittu pääomatyyppi [16]: mitä parempi etuoikeusasema, sitä vähäisempi vaadittu tuotto hintahaarukassa;valitud kapitali liik: [16]mida madalam on alluvus, seda madalam on vajalik toetus hinnakoridoris;
asianmukainen riskitön viitekorko;riigikohane võrdlusalusena kasutatav riskivaba intressimäär;
kaikkien tukikelpoisten rahoituslaitosten (sekä vakavaraisten pankkien että ongelmapankkien) oma riskiprofiili kansallisella tasolla.kõigi riiklikul tasandil abikõlblike pankade (nii rahaliselt elujõuliste kui ka raskustes pankade) individuaalsed riskiprofiilid.
EFTA-valtiot voivat valita hinnoittelukaavan, joka sisältää lisäksi step-up- tai takaisinmaksulausekkeita.EFTA riigid võivad valida hinnakujundusviisi, mis võtab lisaks arvesse ka intressimäära tõstmise tingimusi või tagastamisklausleid.
Tällaiset ehdot olisi valittava asianmukaisesti niin, että ne kannustavat siihen, että valtion pääomatuki pankeille päättyy mahdollisimman pian, mutta pääoman hinta ei nouse kohtuuttomasti.Hinnakujundusviis tuleks valida nii, et soodustades riigi poolt pankadele tehtavate kapitalisüstide varajast lõpetamist, ei tooks see kaasa kapitalikulu ulatuslikku kasvu.
Valvontaviranomainen hyväksyy myös vaihtoehtoisia hinnoittelumenetelmiä edellyttäen, että ne johtavat korkeampaan tuottoon kuin edellä esitetyllä menetelmällä.Järelevalveamet kiidab heaks ka alternatiivsed hinnakujundusmeetodid tingimusel, et nende tulemused on kõrgemad kui eespool nimetatud meetodiga saadud.
Kannustimet valtion pääomasta luopumiseenRiigi kapitali tagastamise stiimulid
Pääomasijoitustoimenpiteet on suunniteltava niin, että ne kannustavat luopumaan valtion pääomasijoituksesta, kun markkinatilanne sen sallii [17].Rekapitaliseerimismeetmed peavad hõlmama asjakohaseid stiimuleid riigi kapitali tagastamiseks, kui turg seda võimaldab [17].
Yksinkertaisin keino, jolla pankkeja voidaan kannustaa etsimään vaihtoehtoista pääomaa, on että EFTA-valtiot vaativat valtion pääomasijoitukselle riittävän korkean tuoton.Lihtsaim viis anda pankadele stiimul alternatiivse kapitali otsimiseks on EFTA riigi poolse rekapitaliseerimise piisavalt kõrge tulumäära nõue.
Siksi valvontaviranomainen pitää hyödyllisenä, että määritettyä lähtöhintaa korotetaan yleisesti lisällä [18]mikä kannustaa irtautumiseen.Sel põhjusel peab järelevalveamet kava kasutamise lõpetamise stimuleerimisel tavaliselt kasulikuks lisa liitmist kindlaks määratud alammäärale [18].
Hinnoittelurakenne, jossa hinta nousee ajan myötä, ja step-up-lausekkeet vahvistavat irtautumiseen kannustavaa mekanismia.Ajas kasvamist ja intressimäära tõstmise tingimusi hõlmav hinnakujundusstruktuur tugevdab nimetatud toetuse kasutamise lõpetamise stimuleerimise mehhanismi.
Jos EFTA-valtio ei halua korottaa nimellisvastiketta, se voi harkita kokonaisvastikkeen korottamista osto-optioilla tai muilla takaisinmaksulausekkeilla taikka mekanismeilla, jotka kannustavat hankkimaan yksityistä pääomaa esimerkiksi velvoittamalla maksamaan osinkojen jakamisen yhteydessä valtiolle korvaus, joka nousee ajan myötä.Kui EFTA riik eelistab nominaalset tulumäära mitte tõsta, võib ta kaaluda üldise tulumäära tõstmist ostuoptsioonide või muude tagastamisklauslite kaudu, või mehhanisme, mis stimuleerivad erakapitali osaluse suurendamist, ühendades näiteks dividendide maksmise kohustusliku riigile tagastamisega, kusjuures summa ajas kasvab.
EFTA-valtiot voivat myös harkita osinkojen jaon rajoittamista varmistaakseen valtion tukitoimien tilapäisen luonteen.EFTA riigid võivad riigi sekkumise ajutise iseloomu tagamiseks kaaluda ka piirava dividendipoliitika kasutamist.
Osingonjaon rajoittaminen edistäisi myös tavoitetta turvata reaalitalouden luotonsaanti ja vahvistaa tuensaajapankkien pääomapohjaa.Piirav dividendipoliitika oleks kooskõlas reaalmajandusele laenamise kaitsmise ja abi saavate pankade kapitalibaasi tugevdamise eesmärkidega.
Samaan aikaan olisi tärkeää sallia osinkojen jakaminen, jos se kannustaa sijoittamaan uutta yksityistä pääomaa perustaltaan terveisiin pankkeihin [19].Samas oleks oluline lubada dividendide maksmist juhul, kui see kujutab endast stiimulit uue erakapitali toomiseks põhimõtteliselt elujõulistesse pankadesse [19].
Valvontaviranomainen arvioi esitettyjä irtautumismekanismeja tapauskohtaisesti.Järelevalveamet hindab kavandatavaid tagastamismehhanisme üksikjuhtumite kaupa.
Yleisesti ottaen mitä suurempi pääomasijoitus on kooltaan ja mitä enemmän riskejä tuensaajapankin toimintaan liittyy, sitä välttämättömämpää on luoda selkeä irtautumismekanismi.Üldiselt järgitakse põhimõtet, et mida ulatuslikum on rekapitaliseerimine ja mida riskantsem on abi saava panga riskiprofiil, seda vajalikumaks muutub konkreetse kava kasutamise lõpetamise mehhanismi kehtestamine.
Vastiketason ja -tyypin sekä osingonjaon rajoitusten, jos sellaisia on tarpeen toteuttaa, on kokonaisuutena tarjottava tuensaajapankeille riittävät kannustimet irtautumiseen.Tulu määra ja liigi kombinatsioon ning vajaduse korral ja asjakohases ulatuses piirav dividendipoliitika üheskoos peavad abi saavate pankade jaoks kujutama endast piisavat kava kasutamise lõpetamise stiimulit.
Valvontaviranomainen katsoo, että osingonjakoa ei tarvitse rajoittaa, jos hinnoittelutaso vastaa pankkien riskiprofiilia ja step-up-lausekkeet tai vastaavat tekijät tarjoavat riittävästi kannustimia irtautumiseen ja pääomasijoitus on suhteellisen pieni.Eelkõige on järelevalveamet seisukohal, et dividendide maksmise piiranguid ei ole vaja juhul, kui hinnakujunduse tase võtab õigesti arvesse panga riskiprofiili ning intressimäära tõstmise tingimused või nendega võrreldavad elemendid tagavad piisavad kava kasutamise lõpetamise stiimulid ja rekapitaliseerimine toimub piiratud ulatuses.
Kilpailun kohtuuttoman vääristymisen ehkäiseminenPõhjendamatute konkurentsimoonutuste ärahoidmine
Rahoituslaitoksia koskevien suuntaviivojen 35 kohdassa korostetaan, että pääomasijoitusjärjestelyjen yhteydessä tarvitaan suojatoimia mahdollisia väärinkäytöksiä ja kilpailun vääristymistä vastaan.Finantsasutuste suuniste punktis 35 rõhutatakse vajadust kasutada rekapitaliseerimiskavade puhul ettevaatusabinõusid, millega välditakse abi kuritarvitamist ja konkurentsi kahjustamist.
Rahoituslaitoksia koskevien suuntaviivojen 38 kohdassa edellytetään, että pääomasijoitukset rajataan määrältään välttämättömään ja että tuensaaja ei käytä niitä aggressiivisiin liiketoimintastrategioihin, jotka olisivat ristiriidassa taustalla olevien pääomapohjan vahvistamistavoitteiden kanssa [20].Finantsasutuste suuniste punkti 38 kohaselt ei tohi kapitalisüst olla suurem kui minimaalselt vajalik ega tohi abisaajal võimaldada ellu viia agressiivset äristrateegiat, mis oleks vastuolus rekapitaliseerimise põhiliste eesmärkidega [20].
Yleisperiaate on, että mitä suurempi vastike on, sitä vähemmän on tarvetta suojatoimille, koska hinta rajoittaa kilpailun vääristymistä.Põhimõtteliselt, mida kõrgem on tulu, seda väiksem on vajadus kaitsemeetmete järele, sest hinnatase piirab konkurentsimoonutusi.
Pankkien, jotka ovat valtion pääomasijoitusjärjestelyjen kohteena, olisi myös vältettävä käyttämästä tätä seikkaa mainosmielessä edistääkseen liiketoimintaansa.Riigi poolt rekapitaliseeritavad pangad peaksid ka vältima rekapitaliseerimise reklaamimist ärieesmärkidel.
Suojatoimia voidaan tarvita, jotta aggressiivinen liiketoiminnan laajentaminen valtion tuella voidaan estää.Kaitsemeetmed võivad osutuda vajalikuks riigiabist rahastatava agressiivse äritegevuse laiendamise vältimiseks.
Periaatteessa fuusiot ja yritysostot voivat edistää merkittävästi pankkialan vakauttamista, kun pyritään vakauttamaan rahoitusmarkkinat ja varmistamaan reaalitalouden keskeytyksetön luotonsaanti.Ühinemised ja ülevõtmised võivad põhimõtteliselt kujutada endast väärtuslikku panust pangandussektori konsolideerimisse, et saavutada finantsturgude stabiliseerimise ja reaalmajandusse suunatud stabiilse krediidivoo tagamise eesmärgid.
Jotta julkista tukea saavat pankit eivät saisi etua niihin kilpailijoihin nähden, jotka eivät saa tukea, fuusiot ja yritysostot olisi yleensä toteutettava kilpailuttamiseen perustuvalla tarjousmenettelyllä.Et mitte anda riigi toetust mittesaavate konkurentide arvel eelist riigi toetust saavatele pankadele, tuleks ühinemised ja ülevõtmised üldiselt korraldada pakkumismenetlusena.
Pankkien toimintalinjoja koskevien suojatoimien laajuus perustuu oikeasuhteisuuden arviointiin, jossa otetaan huomioon kaikki merkitykselliset tekijät ja erityisesti tuensaajapankin riskiprofiili.Käitumisega seotud kaitsemeetmete ulatuse kindlaksmääramisel hinnatakse proportsionaalsust, võetakse arvesse kõiki asjakohaseid tegureid ning eelkõige abi saava panga riskiprofiili.
Niiden pankkien kohdalla, joiden riskiprofiili on hyvin matala, voidaan tarvita vain hyvin vähäisiä toimintaan liittyviä suojatoimia, mutta suojatoimien tarve kasvaa, kun riskiprofiili on korkeampi.Kui väga madala riskiprofiiliga pankade puhul võib olla vaja vaid äärmiselt piiratud käitumisega seotud kaitsemeetmeid, siis kõrgema riskiprofiili puhul vajadus selliste kaitsemeetmete järele suureneb.
Oikeasuhteisuuden arviointiin vaikuttaa myös valtion pääomasijoituksen suhteellinen koko ja saavutettu pääomataso.Proportsionaalsuse hinnangut mõjutavad ka riigi kapitalisüsti suhteline suurus ja kapitaliga varustatuse saavutatud tase.
Jos EFTA-valtiot pyrkivät pääomasijoituksillaan reaalitalouden rahoittamiseen, niiden on varmistettava, että tuki todella vaikuttaa siihen.Kui EFTA riigid kasutavad rekapitaliseerimist reaalmajanduse rahastamise eesmärgil, peavad nad tagama, et abi aitab sellele tõhusalt kaasa.
Tätä varten niiden olisi kansallisten säännösten mukaisesti liitettävä pääomasijoituksiin vaikuttavia ja toteuttamiskelpoisia kansallisia suojatoimia, joilla varmistetaan, että sijoitettu pääoma käytetään reaalitalouden luotonsaannin ylläpitämiseen.Sel eesmärgil peaksid nad kooskõlas riikliku õigusega siduma rekapitaliseerimisega tõhusad ja jõustatavad riiklikud kaitsemeetmed, mis tagavad, et süstitud kapitali kasutatakse reaalmajandusele laenamise toetamiseks.
Kuten rahoituslaitoksia koskevissa suuntaviivoissa mainitaan [21]pääomasijoitusjärjestelyjen olisi lisäksi oltava säännöllisen uudelleenarvioinnin kohteena.Lisaks tuleks rekapitaliseerimine vastavalt finantsasutuste suunistele [21]korrapäraselt läbi vaadata.
EFTA-valtioiden olisi esitettävä valvontaviranomaiselle kuuden kuukauden kuluessa toimenpiteiden käyttöönotosta selvitys niiden täytäntöönpanosta.Kuus kuud pärast meetmete vastuvõtmist peaksid EFTA riigid esitama järelevalveametile aruande nende rakendamise kohta.
Selvityksessä on esitettävä täydelliset tiedot seuraavista:Aruandes tuleb esitada täielik teave järgneva kohta:
pankit, joihin on tehty pääomasijoituksia, ottaen huomioon 12–15 kohdassa ja liitteessä 1 esitetyt seikat, sekä arviointi pankin liiketoimintamallista pankin riskiprofiilin ja elinkelpoisuuden arvioimiseksi;rekapitaliseeritud pangad, sealhulgas seoses punktides 12–15 ja 1. lisas nimetatud elementidega ning hinnang panga ärimudelile eesmärgiga hinnata panga riskiprofiili ja elujõulisust;
kyseisten pankkien vastaanottamat sijoitussummat ja ehdot, joilla pääomapohjan vahvistaminen on toteutettu;kõnealustele pankadele antud summad ja rekapitaliseerimise tingimused;
saadun pääoman käyttö, muun muassa siltä osin kuin on kyseessä i) keskeytymätön luotonanto reaalitaloudelle, ii) ulkoinen kasvu ja iii) tuensaajapankkien osinkopolitiikka;saadud kapitali kasutamine, sealhulgas seoses i) reaalmajandusele laenamise toetamise, ii) välistegevuse laiendamise ja iii) abi saavate pankade dividendipoliitikaga;
EFTA-valtioiden tekemien, irtautumiskannustimia sekä muita ehtoja ja suojatoimia koskevien sitoumusten noudattaminen; sekäEFTA riikide kinnipidamine seoses tagastamisstiimulite ning teiste tingimuste ja kaitsemeetmetega võetud kohustustest ning
eteneminen kohti irtautumista valtion pääomasta [22].sammud riigi kapitalist sõltuvusest vabanemiseks [22].
Valvontaviranomainen arvioi tarkastelun yhteydessä muun muassa tarvetta jatkaa pankkien toimintalinjoihin liittyviä suojatoimenpiteitä.Seoses läbivaatamisega hindab järelevalveamet muu hulgas vajadust käitumisega seotud kaitsemeetmete jätkamise järele.
Riippuen siitä, miten markkinaolosuhteet kehittyvät, se voi myös pyytää toimenpiteisiin liittyvien suojatoimien tarkistamista, jotta voidaan varmistaa, että tuki rajataan määrältään ja kestoltaan tämänhetkisen kriisin voittamisen kannalta välttämättömään.Sõltuvalt turutingimuste arengust võib järelevalveamet taotleda ka meetmetega kaasnevate kaitsemeetmete muutmist, et tagada abi piirdumine miinimumsumma ja -kestusega, mis on vajalik praegusest kriisist ülesaamiseks.
Valvontaviranomainen muistuttaa, että jos alun perin perustaltaan terveenä pidetty pankki joutuu vaikeuksiin sen jälkeen, kun sen pääomapohjaa on vahvistettu, valvontaviranomaiselle on ilmoitettava pankin rakenneuudistussuunnitelmasta.Järelevalveamet tuletab meelde, et kui pank, mida algselt peeti põhimõtteliselt elujõuliseks, satub raskustesse pärast rekapitaliseerimist, tuleb esitada nimetatud panga ümberkorralduskava.
Pääomasijoitukset muiden pankkien pelastamiseksiMuude pankade hädarekapitaliseerimine
Pankkien pääomapohjan vahvistamiseen olisi sovellettava tiukempia vaatimuksia, jos pankit eivät ole perustaltaan terveitä.Põhimõtteliselt mitteelujõuliste pankade rekapitaliseerimine peaks toimuma rangematel tingimustel.
Kuten edellä esitettiin, vastikkeessa olisi periaatteessa otettava huomioon tuensaajan riskiprofiili ja sen olisi oltava suurempi kuin perustaltaan terveillä pankeilla [23].Tulu puhul peaks eespool sätestatu põhjal põhimõtteliselt arvesse võtma abisaaja riskiprofiili ja tulu peaks olema kõrgem kui põhimõtteliselt elujõuliste pankade puhul [23].
Valvontaviranomaisilla on tästä huolimatta mahdollisuus rakenneuudistustapauksissa toteuttaa tarvittaessa kiireellisiä toimia.See ei piira järelevalveasutuste võimalust võtta ümberkorraldamise puhul vajaduse korral erakorralisi meetmeid.
Jos hintaa ei voida asettaa tasolle, joka vastaa pankin riskiprofiilia, hinnan on kuitenkin oltava lähellä hintaa, jonka vastaava pankki vaatisi tavanomaisissa markkinaolosuhteissa.Kui hinda ei saa kindlaks määrata tasemel, mis vastab panga riskiprofiilile, peaks see siiski olema lähedane hinnale, mida nõutakse sarnaselt pangalt normaalsetel turutingimustel.

Want to see more? Purchase TTMEM.com full membership