Finnish to Estonian European Commission terminology (DGT)

Search term or phrase in this TERMinator '. "." . '

Purchase TTMEM.com full membership to search this dictionary
 
 
Share this dictionary/glossary:
 

 
database_of_translation_agencies
 

SourceTarget
Huolimatta siitä, että pyrkimyksenä on rahoitusjärjestelmän vakauden varmistaminen, valtion pääoman sijoittaminen näihin pankkeihin voidaan hyväksyä ainoastaan sillä ehdolla, että toteutetaan pankin likvidaatio tai perusteellinen ja laajakantoinen rakenneuudistus, johon kuuluvat tarvittaessa myös muutokset johdossa ja omistajaohjauksessa.Ilma et see piiraks finantsstabiilsuse tagamise vajadust, on riigi kapitali kasutamine nende pankade puhul aktsepteeritav üksnes tingimusel, et lõpetatakse panga tegevus või viiakse läbi põhjalik ja ulatuslik ümberkorraldamine, sealhulgas vajaduse korral juhtkonnavahetus ja juhtimistavade muutmine.
Siksi näiden pankkien osalta on esitettävä pääomapohjan vahvistamisen jälkeen kuuden kuukauden kuluessa joko kattava rakenneuudistus- tai likvidaatiosuunnitelma.Seetõttu tuleb nimetatud pankade puhul kuue kuu jooksul alates rekapitaliseerimisest esitada kas põhjalik ümberkorraldus- või likvideerimiskava.
Kuten rahoituslaitoksia koskevissa suuntaviivoissa mainittiin, tällainen suunnitelma arvioidaan vaikeuksissa olevien yritysten pelastamis- ja rakenneuudistustuesta annetuissa suuntaviivoissa esitettyjen periaatteiden mukaisesti ja siihen on sisällytettävä vastasuoritteita.Vastavalt finantsasutuste suunistele hinnatakse sellist kava raskustes olevate äriühingute päästmiseks ja ümberkorraldamiseks antava riigiabi suuniste alusel ja see peab sisaldama asendusmeetmeid.
Niin kauan kuin valtion pääomaa ei ole maksettu takaisin pelastamis- ja rakenneuudistusvaiheessa olevien ongelmapankkien toimintalinjoja koskeviin suojatoimiin olisi periaatteessa kuuluttava seuraavat: osingonjaon rajoittaminen (mukaan lukien osingonjakokielto ainakin rakenneuudistusvaiheen aikana), johdon palkitsemisjärjestelmien tai lisäetujen jakamisen rajoittaminen, rahoitusjärjestelmän vakauttamistavoitetta vastaava velvollisuus palauttaa ja säilyttää korkeampi vakavaraisuusaste sekä aikataulu valtion pääoman takaisinmaksulle.Riigi kapitali tagastamiseni peaks päästmis- ja ümberkorraldamisetapis olevate raskustes pankade käitumisega seotud kaitsemeetmed olema põhimõtteliselt järgmised: piirav dividendipoliitika (sealhulgas dividendide maksmise keeld vähemalt ümberkorraldamisperioodil), juhtide töö tasustamise ja boonuste jaotamise piirangud, finantsstabiilsuse eesmärgiga kooskõlas oleva maksevõime suhtarvu kõrgema taseme taastamise ja hoidmise kohustus ning riigi kapitali tagastamise ajakava.
LoppuhuomautuksetLõppmärkused
Valvontaviranomainen ottaa huomioon mahdollisuuden, että pääomasijoitusoperaatiot ovat jossakin EFTA-valtiossa avoimia kaikille pankeille tai suurelle osalle pankeista tekemättä juurikaan eroa niiden välille, ja pyrkimyksenä on saada ajan myötä asianmukainen kokonaistuotto.Järelevalveamet võtab arvesse seda, et rekapitaliseerimises osalemine on avatud kõigile konkreetse EFTA riigi pankadele või suurele osale neist ka vähem eristatud alusel ning see on suunatud aja jooksul piisava üldtootluse saavutamisele.
Jotkin EFTA-valtiot voivat esimerkiksi hallinnollisista syistä päätyä käyttämään yksinkertaisempia menetelmiä.Mõni EFTA riik võib näiteks administratiivsetel põhjustel kasutada lihtsamaid meetodeid.
EFTA-valtioilla on mahdollisuus perustaa hinnoittelunsa edellä esitettyyn menetelmään, mutta valvontaviranomainen hyväksyy myös hinnoittelumenetelmät, jotka johtavat sellaiseen odotettavissa olevaan vuotuiseen kokonaistuottoon kaikkien järjestelyyn osallistuvien pankkien osalta, että se vastaa kokonaisuudessaan erityyppisten pankkien riskejä ja kannustaa irtautumiseen.Ilma et see piiraks EFTA riikide võimalust lähtuda oma hinnakujunduses eespool esitatud meetodist, kiidab järelevalveamet heaks hinnakujundusmehhanismid, mis toovad kõigi skeemis osalevate pankade puhul kaasa oodatava aastase kogutootluse tasemel, mis on piisavalt kõrge, et sobida erinevatele pankadele ja pakkuda kava kasutamiselõpetamise stiimulit.
Tier 1 -pääomainstrumenttien osalta taso pitäisi yleensä asettaa 27 kohdassa tarkoitetun ylärajan yläpuolelle [24].See tase peaks üldjuhul olema fikseeritud kõrgemal punktis 27 nimetatud I taseme kapitaliinstrumentide ülempiirist [24].
Tähän voi liittyä alempi lähtöhinta ja asianmukainen step-up sekä muita eriyttämistekijöitä ja suojatoimia (ks. edellä) [25].See võib vastavalt eespool kirjeldatule hõlmata madalamat alammäära ja vastavat intressimäära tõstmise tingimust ning muid eristavaid elemente ja kaitsemeetmeid [25].
Yksinkertaisuuden vuoksi tässä asiakirjassa ”rahoituslaitoksia” kutsutaan ”pankeiksi”.Lugemise hõlbustamiseks viidatakse käesolevas dokumendis finantsasutustele lihtsalt kui „pankadele”.
Nämä suuntaviivat vastaavat komission tiedonantoa ”Rahoituslaitosten pääomapohjan vahvistaminen tämänhetkisessä finanssikriisissä: tuen rajaaminen välttämättömään vähimmäismäärään ja suojatoimet kilpailun kohtuuttoman vääristymisen estämiseksi”, joka annettiin 5. joulukuuta 2008 (K(2008) 8259 lopullinen), jäljempänä ”pääomapohjan vahvistamista koskeva tiedonanto”.Käesolevad suunised vastavad komisjoni teatisele „Finantsasutuste rekapitaliseerimine praeguses finantskriisis: piirdumine minimaalselt vajaliku abiga ja kaitsemeetmed põhjendamatute konkurentsimoonutuste vastu”, mis avaldati 5. detsembril 2008 (K(2008)8259 (lõplik)), edaspidi „rekapitaliseerimise teatis”.
Nämä suuntaviivat vastaavat komission tiedonantoa ”Valtiontukisääntöjen soveltaminen maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena rahoituslaitosten suhteen toteutettuihin toimenpiteisiin” ( EUVL C 270, 25.10.2008, s. 8).Kõnealused suunised vastavad komisjoni teatisele „Riigiabi eeskirjade kohaldamine meetmete suhtes, mida on võetud seoses finantsasutustega praeguse ülemaailmse finantskriisi olukorras” ( ELT C 270, 25.10.2008, lk 8).
Näissä suuntaviivoissa EFTA-valtioilla tarkoitetaan Norjaa, Islantia ja Liechtensteinia.Käesolevates suunistes mõeldakse EFTA riikide all Norrat, Islandit ja Liechtensteini.
Ks. asiassa N 507/08 13. lokakuuta 2008 tehty komission päätös rahoitustukitoimenpiteistä Yhdistyneen kuningaskunnan pankkialalla (EUVL C 290, 13.11.2008, s. 4), asiassa N 512/08 27. lokakuuta 2008 tehty komission päätös Saksan rahoituslaitoksille suunnatuista tukitoimenpiteistä (EUVL C 293, 15.11.2008, s. 2), asiassa N 560/08 19. marraskuuta 2008 tehty komission päätös Kreikan luottolaitoksille suunnatuista tukitoimenpiteistä, Alankomaita koskevassa asiassa N 528/08 12. marraskuuta 2008 tehty komission päätös tuesta ING Groep N.V:lle ja asiassa NN 68/08 25. marraskuuta 2008 tehty komission päätös Latvian valtion tuesta JSC Parex Bankalle.Vt komisjoni 13. oktoobri 2008. aasta otsus abi nr N507/08 kohta „Meetmed Ühendkuningriigi pankade finantsiliseks toetamiseks” ( ELT C 290, 13.11.2008, lk 4); komisjoni 27. oktoobri 2008. aasta otsus abi nr N512/08 kohta „Meetmed Saksamaa finantsasutuste toetamiseks” ( ELT C 293, 15.11.2008, lk 2); komisjoni 19. novembri 2008. aasta otsus abi nr N560/08 kohta „Meetmed Kreeka krediidiasutuste toetamiseks”; komisjoni 12. novembri 2008. aasta otsus abi nr N528/08 kohta Madalmaad, „Abi ettevõtjale ING Groep N.V” ja komisjoni 25. novembri 2008. aasta otsus abi nr NN68/08 kohta „Läti riigiabi ettevõtjale JSC Parex Banka”.
Lisätietoja liitteessä I.Vt üksikasjad 1. lisas.
Ks. rahoituslaitoksia koskevien suuntaviivojen 39 kohta.Vt finantsasutuste suuniste punkt 39.
Tässä asiakirjassa irtautumiskannustimilla tai kannustimilla luopua valtion tuesta viitataan siihen, että valtion pääoma pyritään korvaamaan yksityisellä pääomalla siinä määrin kuin on tarpeellista ja asianmukaista, jotta voidaan palata tavanomaisiin markkinaolosuhteisiin.Kõiki käesoleva dokumendi viiteid kava kasutamise lõpetamise ja riigi kapitali tagastamise stiimulitele tuleb mõista selles võtmes, et nende eesmärk on asendada riigi kapital erakapitaliga määral, mis on vajalik ja asjakohane normaalsete turutingimuste juurde naasmise kontekstis.
Ks. esim. asiassa N 512/08 27. lokakuuta 2008 tehty komission päätös Saksan rahoituslaitoksille suunnatuista tukitoimenpiteistä, 54 kohta.Vt nt komisjoni 27. oktoobri 2008. aasta otsus abi nr N 512/08 kohta „Meetmed Saksamaa finantsasutuste toetamiseks”, punkt 54.
Esim. monet parametrit lisäävät tai vähentävät etuoikeutettujen osakkeiden (niiden täsmällisestä määrittelystä riippuen) arvoa, kuten: vaihdettavuus kantaosakkeisiin tai muihin instrumentteihin, kumuloituvat tai ei-kumuloituvat osingot, kiinteä tai vaihtuva osinkotuotto, selvitystilassa parempi asema kantaosakkeisiin nähden, mahdollinen osallistuminen kantaosakkeille maksetun osinkotuoton lisäksi tulevan voiton jakamiseen, myyntioptiot, lunastuslausekkeet, äänioikeus.Näiteks mitmed parameetrid suurendavad või vähendavad eelisaktsiate väärtust, sõltuvalt nende täpsest määratlusest, näiteks: vahetatavus lihtaktsiate või muude instrumentide vastu, liit- või mitteliitdividendid, fikseeritud või muutuv dividendimäär, eelisõigus lihtaktsiate ees ettevõtja likvideerimise korral, osalusõigus lihtaktsiate eest dividendimäära ületava tulu väljamaksmises, müügioptsioon, tagastamisklauslid, hääleõigus.
Valvontaviranomainen käyttää vertailukohtana pääomainstrumenttien yleistä luokittelua (esim. ensisijainen/toissijainen pääoma, Tier 1 / Tier 2).Võrdlusalusena kasutab järelevalveamet kapitaliinstrumendi üldklassifikatsiooni erinevate regulatiivkategooriate (nt põhi/mittepõhi, I tase / II tase) hulgas.
Tällä viitataan komission tiedonantoon rahoituslaitosten pääomapohjan vahvistamisesta tämänhetkisessä finanssikriisissä, alaviite 10.Vt komisjoni teatise (finantsasutuste rekapitaliseerimine praeguses finantskriisis) joonealune märkus 10.
Tämänhetkinen vastiketaso voi kertoa myös siitä, että pankkien siirtyessä pois entisestä liiketoimintamallista, jossa nykynäkökulmasta oli kyse pääomavajeesta, ensisijaisen pääoman kysyntä on suhteellisen suurta, kun taas tarjonta on suhteellisen vähäistä ja markkinat hyvin epävakaat.Praegused tulumäärad võivad tuleneda ka praegusest suhtelisest suurest nõudlusest I taseme kapitali järele, kuna pangad eemalduvad praegu alakapitaliseerituks peetavast mineviku ärimudelist, millega kaasneb suhteliselt väike pakkumine ja turu suur ebastabiilsus.
Ks. alaviite 2, 26 kohta ja sitä seuraavat kohdat.Vt joonealune märkus 2, punkt 26 ja sellele järgnevad punktid.
Ks.20. marraskuuta 2008 annetut EKP:n neuvoston suositukset pääomasijoitusjärjestelyjen hinnoittelusta, 5–7 kohta.Vt Euroopa Keskpanga nõukogu 20. novembri 2008. aasta soovitused (rekapitaliseerimise hinnakujunduse kohta), punktid 5–7.
Esim. kantaosakkeet, toissijainen Tier 1 -pääoma tai Tier 2 -pääoma.Näiteks lihtaktsiad, muu kui I taseme põhikapital või II taseme kapital.
Ottaen huomioon minkä tyyppinen pääomasijoitusväline on ja miten valvontaviranomaiset ovat sen luokitelleet.Arvesse võttes rekapitaliseerimisinstrumendi liiki ja selle klassifitseerimist järelevalveasutuste poolt.
Tämä on erityisen tärkeää siksi, että riskien alihinnoittelu kriisiä edeltäneenä aikana saattaa vaikuttaa edellä esitettyyn menetelmään.Arvestades asjaolu, et eespool esitatud meetodit võib mõjutada riski alahindamine kriisi eel, on see veelgi tähtsam.
Näistä lähtökohdista osingonjakoa voitaisiin rajoittaa esimerkiksi ajallisesti tai se voitaisiin rajoittaa tiettyyn prosenttiosuuteen kertyneistä voitoista taikka se voitaisiin sitoa uuden pääoman tarjoamiseen (esim. maksamalla osinkoa uusien osakkeiden muodossa).Nimetatud kaalutlusi arvesse võttes võiksid dividendide maksmise piirangud olla piiratud näiteks ajaliselt või protsentuaalselt teenitud kasumist või seotud uue kapitali kaasamisega (makstes dividende näiteks uutes aktsiates).
Jos valtion pääomasijoitus maksetaan takaisin vähitellen, voitaisiin myös ajatella, että mahdollisia osinkorajoituksia lievennetään asteittain sitä mukaa kuin takaisinmaksu etenee.Juhul kui riigi kapital tagastatakse tõenäoliselt mitmes etapis, võiks ette näha ka ükskõik millise kokkulepitud dividendipiirangu järkjärgulise lõdvendamise kooskõlas tagastamisel tehtud edusammudega.
Koska tavoitteena on reaalitalouden luotonsaannin varmistaminen, perustaltaan terveille pankeille suunnatuissa pääomasijoitusjärjestelyissä ei välttämättä tarvitse rajoittaa taseen kasvua.Arvestades reaalmajandusele laenamise tagamise eesmärki, ei ole põhimõtteliselt elujõuliste pankade rekapitaliseerimiskavade puhul vajadust bilansimahu kasvu piirangute järele.
Tämä koskee periaatteessa myös takausjärjestelyjä, ellei synny vakavaa uhkaa, että ETA:n jäsenvaltioiden väliset pääomavirrat suuntautuvat uudelleen.Põhimõtteliselt peaks see kehtima ka tagatiskavade puhul, välja arvatud juhul, kui esineb EMP riikide vaheliste kapitalivoogude ümberpaigutumise tõsine oht.
Ks. rahoituslaitoksia koskevien suuntaviivojen 34–42 kohta.Vt finantsasutuste suuniste punktid 34–42.
Valvontaviranomaisen hyväksymän pääomasijoitusjärjestelyn mukaisesti toteutetuista yksittäisistä pääomasijoitustoimenpiteistä ei tarvitse rahoituslaitoksia koskevien suuntaviivojen mukaan ilmoittaa, vaan EFTAn valvontaviranomainen arvioi ne uudelleenarvioinnin ja elinkelpoisuussuunnitelman esittämisen yhteydessä.Vastavalt finantsasutuste suunistele ei ole vaja teatada kooskõlas järelevalveameti poolt heakskiidetud rekapitaliseerimiskavaga võetud üksikutest rekapitaliseerimismeetmetest ning järelevalveamet hindab neid läbivaatamise ja tervendamiskava esitamise raames.
Ottaen huomioon pääomasijoitusvälineen ominaisuudet.Võttes arvesse rekapitaliseerimisinstrumendi omadusi.
Ongelmapankeille laajennettu hintahaarukka, mikä tarkoittaa korkeampia vastikkeita, ks. 28 kohta.Vt punkt 28 laiendatud hinnakoridori kohta, mille kohaselt raskustes pankade suhtes kohaldatakse kõrgemat tulumäära.
Komissio on toistaiseksi hyväksynyt pääomasijoitustoimenpiteet, joissa Tier 1 -instrumenttien odotettavissa oleva vuotuinen kokonaistuotto kaikkien järjestelyyn osallistuvien pankkien osalta on vähintään 10 prosenttia.Siiani on komisjon kõigi skeemis osalevate pankade puhul heaks kiitnud rekapitaliseerimismeetmed, mille puhul on I taseme instrumentide oodatav aastane kogutootlus vähemalt 10 %.
Niissä ETA:n jäsenvaltioissa, joissa riskittömät viitekorot poikkeavat huomattavasti euroalueen keskiarvosta, tätä tasoa voi olla tarpeen mukauttaa vastaavasti.EMP riikides, kus riskivaba tootlus erineb euroala keskmisest märkimisväärselt, võib olla vaja nimetatud taset vastavalt muuta.
Mukautuksia tarvitaan myös riskittömien korkojen kehityksen perusteella.Muudatused võivad osutuda vajalikuks ka sõltuvalt riskivaba määra arengust.
Esimerkkinä alhaisen lähtöhinnan ja tällaisten eriyttämistekijöiden yhdistelmästä ks. 12. marraskuuta 2008 tehty komission päätös asiassa N 528/08 (Alankomaat) tuesta ING Groep N.V:lle, jossa Tier 1 -pääomaksi luokitellun sui generis -pääomainstrumentin vastikkeena on kiinteä korko (8,5 %) ja suhteettoman suuret ja kasvavat koronmaksut sekä mahdollinen arvonnousu, mikä johtaa yli 10 prosentin odotettavissa olevaan vuosituottoon.Madala alammäära ja selliste eristavate elementide kombinatsiooni näitena vaata komisjoni 12. novembri 2008. aasta otsus abi nr N 528/08 kohta Madalmaad, „Abi ettevõtjale ING Groep N.V”, mille puhul I taseme põhikapitalina kategoriseeritava sui generis kapitaliinstrumendi tulu saamiseks liidetakse fikseeritud osamakse intressimäär (8,5 %) üleproportsionaalsete ja kasvavate osamaksetega ning võimaliku kasumiga, mille tulemuseks on 10 % ületav oodatav aastane tootlus.
Tilapäiset yhteisön puitteet valtiontukitoimenpiteille rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi tämänhetkisessä finanssi- ja talouskriisissäRiigiabi meetmete ajutine raamistik praeguses finants- ja majanduskriisis rahastamisele juurdepääsu toetamiseks
FINANSSIKRIISI, SEN VAIKUTUS REAALITALOUTEEN JA TILAPÄISTEN TOIMENPITEIDEN TARVEFINANTSKRIIS, SELLE MÕJU REAALMAJANDUSELE JA VAJADUS AJUTISTE MEETMETE JÄRELE
Finanssikriisi ja sen vaikutus reaalitalouteenFinantskriis ja selle mõju reaalmajandusele
Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, antoi 26. marraskuuta 2008 tiedonannon ”Euroopan talouden elvytyssuunnitelma”, jäljempänä ’elvytyssuunnitelma’, jonka tavoitteena on edistää Euroopan toipumista tämänhetkisesta finanssikriisistä.26. novembril 2008 võttis Euroopa Komisjon (edaspidi „komisjon”) vastu teatise „Euroopa majanduse elavdamise kava” (edaspidi „majanduse elavdamise kava”), et tuua Euroopa välja valitsevast finantskriisist [1].
Elvytyssuunnitelmalla voimistetaan ja vauhditetaan uudistuksia, jotka ovat jo olleet meneillään Lissabonin strategian pohjalta.Majanduse elavdamise kava kaudu tõhustatakse ja kiirendatakse Lissaboni strateegia raames toimuvaid reforme.
Suurin haaste on sellaisten julkisen vallan tukitoimien välttäminen, jotka heikentäisivät pyrkimyksiä vähentää valtiontukia ja kohdentaa ne paremmin.Seepärast on praegu vaja vältida riiklikku sekkumist, mis õõnestaks eesmärki anda vähem ja paremini suunatud riigiabi.
Tietyissä olosuhteissa on kuitenkin tarpeen myöntää uusia, tilapäisiä valtiontukia.Ometi on teatavate tingimuste korral vaja anda uut ajutist riigiabi.
EFTAn valvontaviranomaisen, jäljempänä ’valvontaviranomainen’, näkemyksen mukaan on otettava käyttöön uusia aloitteita valtiontukisääntöjen soveltamiseksi tavalla, joka tarjoaa mahdollisimman suuren jouston kriisin hallinnassa siten, että tasavertaiset toimintaedellytykset säilyvät ja tarpeettomia kilpailunrajoituksia vältetään.EFTA järelevalveamet (edaspidi „järelevalveamet”) on arvamusel, et vaja on kasutusele võtta uued instrumendid, mis võimaldaksid riigiabi eeskirju kohaldada võimalikult paindlikult, et kriisi lahendades säiliks aus konkurents ja välditaks põhjendamatuid konkurentsipiiranguid.
Näissä suuntaviivoissa esitetään useita EFTA-valtioiden käytettävissä olevia tilapäisiä lisämahdollisuuksia valtiontuen myöntämiseen.Käesolevates suunistes esitatakse EFTA riikidele mitmete täiendavate ajutiste riigiabi andmise võimaluste üksikasjad.
Finanssikriisi on vaikuttanut voimakkaasti pankkialaan ETA:ssa. Sen vaikutukset ovat olleet ennennäkemättömän laajoja Islannissa.Finantskriis on väga olulisel määral mõjutanud EMP pangandussektorit ja enneolematult võimsalt Islandit.
Eurooppa-neuvosto on korostanut, että julkisen vallan tukitoimista on päätettävä kansallisella tasolla, mutta koordinoidusti ja yhteisön yhteisten periaatteiden pohjalta. [2]Komissio reagoi välittömästi.Euroopa Ülemkogu on rõhutanud, et kuigi riiklik sekkumine tuleb otsustada riigi tasandil, tuleb seda teha kooskõlastatud raamistikus ja tuginedes mitmele ühenduse ühisele põhimõttele [2].
Se toteutti useita toimenpiteitä ja antoi muuun muassa tiedonannon valtiontukisääntöjen soveltamisesta maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena rahoituslaitosten suhteen toteutettuihin toimenpiteisiin [3]ja teki useita päätöksiä, joilla annettiin lupa pelastamistuen myöntämiseen rahoituslaitoksille.Komisjon reageeris viivitamatult eri meetmete võtmisega, sealhulgas teatis „Riigiabi eeskirjade kohaldamine meetmete suhtes, mida on võetud seoses finantsasutustega praeguse ülemaailmse finantskriisi olukorras” [3]ja mitmed otsused, millega lubatakse päästmisabi andmist finantsasutustele.
Valvontaviranomainen on toteuttanut vastaavanlaisia toimenpiteitä [4].Järelevalveamet on võtnud samaväärseid meetmeid [4].
Yksityisen sektorin investointien, kasvun ja työpaikkojen luomisen ennakkoedellytyksenä on riittävän ja edullisen rahoituksen saaminen.Erasektori investeeringute, majanduskasvu ja töökohtade loomise eeltingimus on piisav ja taskukohane juurdepääs rahastamisele.
EFTA-valtiot ovat antaneet merkittävää taloudellista tukea pankkialalla, ja niiden on käytettävä tästä saamaansa painoarvoa varmistaakseen, ettei tuki johda ainoastaan pankkien taloudellisen tilanteen paranemiseen ilman, että kokonaistaloudelle koituu minkäänlaista hyötyä.EFTA riigid peavad kasutama oma mõju, mis kaasneb pangandussektorile antava olulise rahalise toetusega, tagamaks, et selline toetus ei parandaks mitte ainult pankade finantsolukorda, vaid majandust laiemalt.
Rahoitusalan tuki olisikin kohdennettava hyvin tarkasti, jotta pankit voisivat jatkaa tavanomaista lainanantotoimintaansa.Seega peaks finantssektorile antav toetus olema hästi suunatud, et see tagaks pankade tavalise laenutegevuse jätkumise.
Valvontaviranomainen ottaa tämän huomioon tarkastellessaan pankeille annettavia valtiontukia.Järelevalveamet võtab seda pankadele antava riigiabi läbivaatamisel arvesse.
Rahoitusmarkkinoiden tilanne näyttäisi olevan kohentumassa, mutta kriisin vaikutus reaalitalouteen tuntuu vasta nyt koko voimallaan.Kuigi finantsturgude olukord näib paranevat, on finantskriisi mõju reaalmajandusele praegu täiesti tuntav.
Hyvin vakava laskusuuntaus vaikuttaa koko talouselämään: kotitalouksiin, yrityksiin ja työpaikkoihin.Suur langus mõjutab majandust laiemalt, sealhulgas kodumajapidamisi, ettevõtjaid ja töökohti.
Rahoitusmarkkinoiden kriisin seurauksena pankit välttävät aiempia vuosia enemmän riskejä ja tiukentavat luotonantoa.Finantsturgude kriisi tulemusena vähendavad pangad intensiivfinantseerimist ja muutuvad varasemate aastatega võrreldes riskikartlikumaks, muutes juurdepääsu laenurahale senisest keerulisemaks.

Want to see more? Purchase TTMEM.com full membership