| Source | Target | | LILAS onnistui aloittamaan uudelleen Oslon ja Listan välisen reittilennon, jota Cost Air liikennöi vuonna 2001. | LILASel õnnestus taastada Oslo ja Lista vaheline liinilend, mida kogu 2001. aasta jooksul teenindas Cost Air. |
| Vuonna 2002 Listan lentoasemalta ei liikennöity reittilentoja. Koska LILAS epäonnistui alkuperäisessä tavoitteessaan eli kaupallisten lentoliikennepalveluiden kehittämisessä lentotukikohdassa, vuositulot eivät ylittäneet vuosina 1996–2002 kertaakaan 4,5:ttä miljoonaa Norjan kruunua. Ensimmäisen kymmenen vuoden jakson jälkeen LILASilla oli mahdollisuus jatkaa vuokrausta toiset kymmenen vuotta. Jos LILAS ei käyttäisi tätä mahdollisuutta, se voisi ostaa tietyn osan lentotukikohdan alueesta 10 miljoonan Norjan kruunun hintaan. Lisäksi sopimuksessa määrättiin, että LILASilla oli mahdollisuus ostaa koko lentotukikohta 25 miljoonan Norjan kruunun hintaan, jos rakennusvirasto päättäisi myydä koko Listan lentotukikohdan vuokra-aikana. | aastal Lista lennujaamas liinilende ei toimunud. |
| Kesäkuussa 2006 LILAS käytti vuokrasopimuksen ehtojen mukaista etuosto-oikeuttaan ostaakseen Listan lentotukikohdan osia 10 miljoonan Norjan kruunun hintaan Lista Flypark AS:ltä. | aasta juunis kasutas LILAS vastavalt rendilepingu tingimustele oma eesõigust osta äriühingult Lista Flypark AS 10000000 Norra krooni eest Lista lennubaasi osi. |
| LISTAN LENTOTUKIKOHDAN MYYNTI | LISTA LENNUBAASI MÜÜK |
| Rakennusvirasto myi 12 päivänä syyskuuta 2002 Listan lentotukikohdan Lista Flypark AS:lle. | septembril 2002 müüs NKKA Lista lennubaasi äriühingule Lista Flypark AS. |
| Kaupan seurauksena Norjan valtio maksoi Lista Flypark AS:lle 10875000 Norjan kruunun nettomaksun. | Norra riik tegi äriühingule Lista Flypark AS pärast müüki netomakse summas 10875000 Norra krooni. |
| Kaupan ehtojen analysoinnissa on erotettava kaksi eri vaihetta: yhtäältä omaisuuden markkina-arvon arviointi ja toisaalta maa-alueeseen ja rakennuksiin liittyvien velvoitteiden arviointi. | Müügitingimuste analüüsimiseks on vaja eristada kahte järjestikust meedet: esiteks kinnisvara turuväärtuse, siis maa ja hoonetega seotud kohustuste hindamist. |
| Toimenpiteet ostajan löytämiseksi lentotukikohdalle | Lennubaasile ostja leidmiseks võetud meetmed |
| LILAS otti vuonna 1997 yhteyttä rakennusvirastoon neuvotellakseen lentotukikohdan ostosta. | aastal võttis LILAS NKKAga ühendust, et pidada lennubaasi ostmise üle läbirääkimisi. |
| Farsundin kunta ja LILAS sopivat 21 päivänä lokakuuta 1998 kiinteistön ostossa noudatettavasta strategiasta. | 21. oktoobril 1998 leppisid Farsundi haldusüksus ja LILAS kokku selle kinnisvara ostmise strateegias. |
| Rakennusviraston, Farsundin kunnan ja LILASin väliset neuvottelut keskeytettiin kuitenkin 22 päivänä helmikuuta 1999, koska osapuolet eivät päässeet sopimukseen hinnasta. | Kuid läbirääkimised NKKA, Farsundi haldusüksuse ja LILASe vahel katkesid 22. veebruaril 1999, kuna pooled ei suutnud hinnas kokkuleppele jõuda. |
| Rakennusvirasto oli julkaissut vuoden 2000 aikana paikallislehdissä (Farsund Avis) ja alueellisissa sanomalehdissä (Fedrelandsvennen ja Stavanger Aftenblad) useita ilmoituksia, jotka koskivat kiinteistön myyntiä. | aasta jooksul pani NKKA kohalikku ajalehte (Farsund Avis) ja piirkondlikesse ajalehtedesse (Fedrelandsvennen ja Stavanger Aftenblad) selle kinnisvara müügi kohta mitu kuulutust. |
| Suunnitelmissa oli tuolloin myydä osia omaisuudesta. | Tollal plaanitav müük pidi hõlmama ainult selle kinnisvara osasid. |
| Ilmoitukset eivät johtaneet kauppoihin. | Kuulutustega ei õnnestunud midagi müüa. |
| Rakennusvirasto järjesti 16 ja 17 päivänä elokuuta 2001 Listan konferenssin, johon kutsuttiin 7000–8000 potentiaalista investoijaa. | ja 17. augustil 2001 korraldas NKKA Lista konverentsi, kuhu kutsuti 7000 – 8000 potentsiaalset investorit. |
| Konferenssin tarkoituksena oli esitellä osallistujille Listan lentotukikohtaa ja lentotukikohdan mahdollista muuntamista siten, että sitä voitaisiin käyttää sotilaallisten tarkoitusten sijaan siviilitarkoituksiin ja kaupallisiin tarkoituksiin. | Konverentsi eesmärk oli tutvustada huvitatud isikutele Lista lennubaasi ja selle võimalikku muutmist sõjaotstarbelisest baasist äriotstarbeliseks tsiviillennubaasiks. |
| Konferenssin jälkeen Hjort-niminen konsultti nimitettiin avuksi myyntiprosessiin. | Pärast konverentsi määrati müügiprotsessi assisteerima konsultant hr Hjort. |
| Hän totesi, että ”lentotukikohtaa oli vaikea myydä kiinteistöyhtiöille, koska elinkelpoisia ostajia ei ollut ja kiinteistön käyttömahdollisuudet olivat erittäin rajalliset LILASin kanssa tehdyn sopimuksen vuoksi”. | Ta leidis kokkuvõttes, et „lennubaasi on raske kinnisvaraarendajatele müüa, kuna puuduvad majanduslikult elujõulised ostjad ning kinnisvara kasutuspotentsiaal on LILASe lepingu tõttu äärmiselt piiratud”. |
| Rakennusvirasto päätti elokuussa 2001, että kiinteistö olisi myytävä yhtenä kokonaisuutena, jotta voitaisiin estää se, että potentiaalisilla ostajilla ei olisi mitään mielenkiintoa ostaa tiettyjä lentotukikohdan alueita. Rakennusvirasto tilasi vuoden 2002 alkupuolella Intervest Eiendom AS- ja Interconsult Prosjektutvikling AS -kiinteistöyhtiöiden kanssa käymiensä neuvotteluiden yhteydessä Verditakst- ja OPAK-kiinteistöarvioijilta kaksi arviointia. | aasta augustis otsustas NKKA, et kinnisvara tuleks müüa tervikuna, et potentsiaalsed ostjad ei kaotaks teatavate lennubaasi alade vastu täielikult huvi. |
| Ostohinta | Ostuhind |
| Ostohinta perustui kolmeen seikkaan: i) kiinteistöstä maksettava tosiasiallinen hinta, ii) lisämaksu, joka oli 50 prosenttia nettojälleenmyynnistä ja iii) määrä, joka oli 30 prosenttia vuokrasopimuksesta kertyvistä nettotuloista. | Ostuhind põhines kolmel teguril: i) kinnistu eest maksta tulev tegelik hind, ii) lisamakse, mis võrdub 50 % edasimüügi puhastulust, ja iii) 30 % rendilepingu puhastulust. |
| Kiinteistön hinta | Kinnistu hind |
| Toukokuun 29 päivänä 2002 päivätyssä OPAK:n raportissa erotettiin toisistaan seuraavat kolme vaihtoehtoa: kiinteistön myynti uudelle ostajalle (32 miljoonaa Norjan kruunua), kiinteistönmyynti vuokralaiselle sen perusteella, että sillä oli etuosto-oikeus osaan vuokratusta rakennuksesta ja maa-alueesta kymmenen vuoden vuokrasopimuksen päättymisen jälkeen (34 miljoonaa Norjan kruunua) sekä kiinteistön myynti vuokralaiselle sen perusteella, että sillä oli etuosto-oikeus kiinteistön ostoon yhtenä kokonaisuutena vuokra-aikana (25 miljoonaa Norjan kruunua). Kesäkuun 7 päivänä 2002 päivätyn Verditakstin raportin mukaan kiinteistön markkina-arvo oli 11 miljoonaa Norjan kruunua. Myyntihinta sovittiin käytännössä Verditakstin arvion perusteella 11 miljoonaksi Norjan kruunuksi. | OPAKi 29. mai 2002. aasta aruandes eristati kolme stsenaariumi: kinnistu müük uuele ostjale (32000000 Norra krooni), kinnistu müük rentnikule tema eesõiguse alusel osta kümneaastase rendiperioodi lõppedes osa renditud hoonetest ja maast (34000000 Norra krooni) ja kinnistu müük rentnikule tema eesõiguse alusel osta rendilepingu kehtivuse ajal kinnistu tervikuna (25000000 Norra krooni). |
| 50 prosentin osuus nettojälleenmyynnistä | 50 % suurune osa edasimüügi puhastulust |
| Myyntisopimuksen 3 artiklan mukaan rakennusvirastolla oli oikeus 50 prosentin osuuteen alueella sijaitsevien tonttien myynnistä mahdollisesti kertyvistä tuloista. | Vastavalt müügilepingu artiklile 3 oli NKKA-l õigus 50 protsendile mis tahes tulust, mis saadakse kinnistul asuvate kruntide müümisest. |
| Rakennusvirastolle siirrettiin 795263 Norjan kruunun summa kahden tontin myynnin jälkeen. | Kahe krundi müümise tulemusel on NKKA-le üle kantud 795263 Norra krooni. |
| Lisäksi 5 miljoonan Norjan kruunun summa on vielä maksamatta, sillä osapuolet ovat erimielisiä siitä, miten tätä sopimusmääräystä olisi tulkittava niiden alueiden osalta, joihin LILASilla on vuokrasopimuksen mukaan etuosto-oikeus. | Lisaks on 5000000 Norra krooni tasumata lahkarvamuse tõttu, mis valitseb selle sätte tõlgendamises seoses maa-ala ostmisega LILASe poolt, milleks viimasel oli rendilepingu alusel eesõigus. |
| 30 prosentin osuus vuokrasopimuksesta kertyvistä nettotuloista | 30 % rendilepingust saadavast puhastulust |
| Rakennusvirastolla oli oikeus myös 30 prosentin osuuteen vuokrasopimuksesta mahdollisesti kertyvästä tuotosta verojen jälkeen. | NKKA-l oli õigus ka 30 protsendile kogu rendilepingust saadavast kasumist pärast maksude tasumist. |
| Lista Flypark AS:n vuokrasopimuksesta ei kuitenkaan kertynyt tuloja vuosina 2003–2006. | 2003.–2006. aastal ei saadud Lista Flypark ASilt aga mingit tulu. |
| Maa-alueeseen ja rakennuksiin liittyvien velvoitteiden arvo | Maa ja hoonetega seotud kohustustele omistatud väärtus |
| Sopimuksen mukaan ostajalle maksettaisiin korvaus kiinteistöön liittyvistä velvoitteista, joita ei ollut otettu huomioon arvioinnissa. | Oli kokku lepitud, et ostjale hüvitatakse need kinnistuga seotud kohustused, mis jäid hindamisel arvesse võtmata. |
| Korvaus koostui seuraavista osista: | Hüvitamine hõlmas järgmist: |
| teknisiin laitteisiin (kuten sähkölinjoihin) liittyvä korvaus: 3,5 miljoonaa Norjan kruunua | tehniliste seadeldistega (nagu näiteks elektriliinid) seotud hüvitis: 3500000 Norra krooni |
| Rakennusvirasto otti kantaakseen vastuun osallistumisesta lentotukikohdan muuntamiseen sotilaslentotukikohdasta liikeyritykseksi parlamentin päätöksen mukaisesti: ”parlamentin päätöslauselman mukaisesti asevoimilla on velvollisuus tehdä alueella siviilikäyttöön siirtämisen edellyttämät valmistelut. | NKKA võttis endale vastutuse lennubaasi muutmise eest sõjaväelennubaasist äriettevõtteks vastavalt parlamendi otsusele: „parlamendi resolutsiooni kohaselt on relvajõud kohustatud ala tsiviilotstarbeliseks kasutamiseks ette valmistama. |
| Tämä velvollisuus kattaa erityisesti mahdolliset ojitussitoumukset suhteessa viereisten maa-alueiden omistajiin ja alueen kehittämiseen liittyvän uuden infrastruktuurin.” | See kohustus hõlmab eriti kõiki ümbruskonna maaomanike ees võetud kohustusi drenaaži alal ning uute infrastruktuuride rajamisele kaasaaitamist seoses ala arendamisega.” |
| uuden infrastruktuurin kehittämiseen liittyvä korvaus: 5,5 miljoonaa Norjan kruunua | uue infrastruktuuri arendamisega seotud hüvitis: 5500000 Norra krooni |
| Rakennusvirastolla oli velvollisuus kattaa myös kustannukset, jotka aiheutuivat lentotukikohdan siirtämisestä sotilaskäytöstä siviilikäyttöön. | NKKA oli kohustatud kandma õhubaasi sõjaotstarbelisest tsiviilotstarbeliseks muutmise kulusid ka selles osas. |
| LILASin vuokrasopimukseen liittyvä korvaus: 5375 miljoonaa Norjan kruunua | äriühinguga LILAS sõlmitud rendilepinguga seotud hüvitis: 5375000 Norra krooni |
| Vuokrasopimuksessa määrätään, että lentotukikohdan omistaja on vastuussa toimintakuluista sekä rakennusten ulkokunnossapidosta ja kiitoradan kunnossapidosta. | Rendileping sätestab, et lennubaasi omanik vastutab jooksvate kulude, hoonete välise korrashoiu ning lennuraja korrashoiu eest. |
| Nämä vastuuvelvollisuudet rajoittuivat kuitenkin 1,5 miljoonaan Norjan kruunuun vuodessa. | Selle vastutuse ülemmääraks oli seatud 1500000 Norra krooni aastas. |
| Koska rakennusvirastolla oli myynnin toteuttamisen aikaan vuonna 2002 velvollisuus maksaa LILASille vuosittain 1,5 miljoonaa Norjan kruunua vielä neljän vuoden ajan, Lista Flypark AS:lle maksettiin 5375 miljoonaa Norjan kruunua näiden velvoitteiden täyttämiseksi suhteessa LILASiin. | Kuna NKKA oli 2002. aastal toimunud müügi hetkel kohustatud maksma LILASele veel umbes nelja aasta jooksul igal aastal 1500000 Norra krooni suuruse summa, kanti 5375000 Norra krooni Lista Flypark ASi arvele, et viimane saaks täita need kohustused LILASe ees. |
| Kokonaiskorvaus oli 14375 miljoonaa Norjan kruunua, ja se vähennettiin 3,5 miljoonan Norjan kruunun myyntihinnasta. | Hüvitis üldsummas 14375000 Norra krooni tasaarvestati 3500000Norra krooni suuruse ostuhinnaga. |
| Norjan viranomaiset maksoivat sen vuoksi ostajalle 10875 miljoonaa Norjan kruunua. | Norra ametiasutused maksid seega ostjale 10875000 Norra krooni. |
| LILASIN VUOKRASOPIMUSTA KOSKEVAT HUOMAUTUKSET | MÄRKUSED LILASE RENDILEPINGU KOHTA |
| LILASille ei myönnetty tukea eikä etuja vuokrasopimuksen nojalla | LILAS ei saanud rendilepinguga mingit abi ega soodustust |
| Norjan viranomaiset ilmoittivat, että vaikka vuokrasopimuksen mukainen vuosivuokra oli 10000 Norjan kruunua, kyseinen määrä ei vastannut rakennusvirastolle tosiasiallisesti maksettuja määriä. | Norra ametiasutused märkisid, et kuigi rendilepingus kindlaks määratud rent oli tõepoolest 10000 Norra krooni aastas, ei kajasta see väärtus adekvaatselt tegelikke NKKA-le makstud summasid. |
| Rakennusvirastolla oli myös oikeus 15 prosentin osuuteen tuloista, jotka LILAS saisi rakennusten alivuokrauksesta. | Tegelikult oli NKKA-l õigus ka 15 protsendile tulust, mida LILAS saab hoonete edasirentimisest. |
| Jos kaupalliseen lentotoimintaan liittyvät bruttotulot olivat lisäksi vuosittain yli 4,5 miljoonaa Norjan kruunua, rakennusvirastolla oli myös oikeus 20 prosentin osuuteen kyseisen määrän ylittävistä tuloista. | Lisaks pidi juhul, kui tasulisest lennutegevusest saadud brutotulu ületab 4500000 Norra krooni aastas, olema NKKA-l õigus 20 protsendile summast, mille võrra kasum seda numbrit ületab. |
| Norjan viranomaisten mukaan nämä alivuokrauksesta saadut 245405 Norjan kruunun tulot on lisättävä 10000 Norjan kruunun vuosivuokraan. | Norra ametiasutuste väitel tuleb 245405 Norra krooni suurune allrenditulu liita 10000 Norra krooni suuruse aastarendiga. |
| Vuokra-ajan kokonaisvuokra vuonna 2002 tapahtuneeseen myyntiin asti oli 310405 Norjan kruunua. | aastal toimunud müügini tasutud rendi kogusumma on 310405 Norra krooni. |
| Norjan viranomaiset toteavat lisäksi, että LILASin tehtävänä oli kehittää, käyttää ja ylläpitää kaupallisiin lentopalveluihin tarkoitettua kiinteistöä lentotukikohdassa. Tämä voidaan viranomaisten mukaan katsoa julkisen palvelun velvoitteeksi. | Samuti väidavad Norra ametiasutused, et LILAS pidi kinnistut arendama, seal tegutsema ja seda korras hoidma lennubaasis kommertslennuteenuste pakkumise huvides, mis tähendab avaliku teenindamise kohustust. |
| Maksetun vuokran määrällä ei pitäisi katsoa olevan juurikaan merkitystä vuokrasopimuksen arvioinnin kannalta. | Selles kontekstis tuleb makstud rendisummat käsitada rendilepingu hindamiseks suhteliselt ebaolulisena. |
| Jos hanke olisi ollut menestys, tuotot, jotka LILAS olisi saanut vuokrasopimuksen perusteella, olisivat voineet olla merkittävät. | Kui projekt oleks olnud edukas, oleks LILAS saanud rendilepingust märkimisväärset kasumit. |
| Varovaisempien ennusteiden toteutuessa lentotukikohdan vuokraus ei olisi LILASin kannalta kannattavaa, sillä vuokrasopimukseen liittyi suuri taloudellinen riski huomattavien väistämättömien kustannusten vuoksi. | Kui samas oleks täitunud tagasihoidlikumad prognoosid, siis ei oleks lennubaasi rentimine LILASele kasumlik olnud, võttes arvesse rendilepingu finantsriski, mis tuleneb suurtest vältimatutest kuludest. |
| Ei vaikutusta ETA:n jäsenvaltioiden väliseen kauppaan | Mõju EMP riikide vahelisele kaubandusele puudub |
| Norjan viranomaiset ovat väittäneet, ettei ollut viitteitä siitä, että tuki vaikuttaisi ETA:n sisäiseen kauppaan ja vääristäisi kilpailua. | Norra ametiasutused on väitnud, et ei ole mingeid andmeid, mis näitaksid, et see abi oleks EMP-sisest kaubandust mõjutanud ja konkurentsi moonutanud. |
| Norjan viranomaiset viittasivat lentoasemien rahoittamisesta ja alueellisilta lentoasemilta liikennöivien lentoyhtiöiden toiminnan aloittamista koskevasta valtiontuesta annettuihin valtiontuen suuntaviivoihin [8], joiden mukaan Lista luokiteltaisiin luokkaan D kuuluvaksi lentoasemaksi eli pieneksi lentoasemaksi, jonka vuotuinen matkustajamäärä on alle miljoona matkustajaa. | Nad viitasid riigiabisuunistele lennujaamade rahastamise ja piirkondlikest lennujaamadest opereerivate lennuettevõtjate stardiabi kohta, [8]mille järgi kvalifitseeruks Lista D-kategooria lennujaamaks, st tegemist on väikelennujaamaga, mille aastane reisijate arv on alla ühe miljoni. |
| Listan lentoaseman kokonaismatkustajamäärä on 32000. | Lista lennujaama reisijabaas sisaldab kokku 32000 inimest. |
| Lentoasemia koskevien suuntaviivojen mukaan ”pienille alueellisille lentoasemille (luokka D) myönnettävään rahoitukseen ei juuri liity riskiä kilpailun vääristymisestä tai siitä, että se vaikuttaisi kaupan kehitykseen yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla” [9]. | Lennujaamasuunistes on sätestatud, et „väikeste piirkondlike lennujaamade (D-kategooria) rahastamine ei moonuta tõenäoliselt konkurentsi ega kahjusta kaubandust määral, mis oleks vastuolus ühiste huvidega” [9]. |
