Finnish to Estonian European Commission terminology (DGT)

Search term or phrase in this TERMinator '. "." . '

Purchase TTMEM.com full membership to search this dictionary
 
 
Share this dictionary/glossary:
 

 
database_of_translation_agencies
 

SourceTarget
Sääntöjenvastaista tukea ei myönnettyEbaseaduslikku abi ei ole antud
Norjan viranomaisten mukaan vuokrasopimuksen ehtojen tarkastelussa olisi käytettävä lentoasemia koskevia uusia suuntaviivoja [10].Norra ametiasutused väidavad, et rendilepingu tingimusi uurides tuleks viidata uutele lennujaamasuunistele [10].
Vaikka uusia suuntaviivoja ei ollut vielä annettu vuokrasopimuksen tekemisen aikaan, Norjan viranomaiset katsovat, että uudet lentoasemia koskevat suuntaviivat ”eivät korvaa vaan täydentävät” aikaisempia suuntaviivoja, ja sen vuoksi olisi viitattava nimenomaan uusiin suuntaviivoihin.Kuigi neid suuniseid ei olnud rendilepingu sõlmimise ajal vastu võetud, väidavad Norra ametiasutused, et uued lennujaamasuunised „täiendavad eelmisi suuniseid, mitte ei asenda neid” ning seega tuleks neile viidata.
Norjan viranomaiset väittävät, että LILASille oli määrätty julkisen palvelun velvoite, joka koski ”infrastruktuurin käyttöä, mukaan lukien lentoasemainfrastruktuurin ylläpito ja hallinnointi”.Norra ametiasutused väidavad, et LILASele seati avaliku teenindamise kohustus, mis seisnes „lennujaama infrastruktuuri hoolduseks ja haldamiseks vajalike infrastruktuuride ülalpidamises”.
Viranomaiset viittaavat uusiin lentoasemia koskeviin suuntaviivoihin, joiden mukaan ”tällainen rahoitus ei ole valtiontukea, jos sillä ainoastaan korvataan lentoaseman pidolle asetettu julkisen palvelun velvoite asiassa Altmark omaksutussa oikeuskäytännössä vahvistettujen edellytysten mukaisesti.Järgmiseks viitavad nad uutele lennujaamasuunistele, kus on sätestatud, et „see rahastamine ei ole riigiabi, kui see kujutab endast avaliku teenuse hüvitisi, mis antakse lennujaama käitamiseks, pidades kinni Altmarki kohtuasjas kehtestatud tingimustest.
(…) tällainen tuki voitaisiin katsoa ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi ainoastaan ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan a tai c alakohdan nojalla, jos tuki on myönnetty Euroopan köyhimmillä alueilla ja täyttää tietyt edellytykset, tai ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan nojalla, jos tuki täyttää tietyt edellytykset, joiden avulla varmistetaan, että se on välttämätöntä yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tarjoamiseksi eikä vaikuta kaupan kehitykseen tavalla, joka olisi ristiriidassa sopimusosapuolten etujen kanssa.”[…]sellist abi võib teatavatel tingimustel EMP lepinguga kokkusobivaks pidada ainult vastavalt artikli 61 lõike 3 punktile a või c ebasoodsamas olukorras olevates piirkondades või artikli 59 lõike 2 alusel, kui see abi vastab teatavatele tingimustele, mis tagavad, et see on vajalik üldist majandushuvi pakkuva teenuse osutamiseks ega kahjusta kaubandustingimusi määral, mis oleks vastuolus ühiste huvidega”.
Farsundin kunta, jossa lentotukikohta sijaitsee, on aluetukikelpoinen alue.Farsundi haldusüksus, kus lennubaas asub, võib piirkondlikku abi saada.
Norjan viranomaiset toteavat sen vuoksi, että LILASille mahdollisesti myönnetyssä tuessa oli kyse korvauksesta, jonka määrä rajoittui LILASille asetettujen julkisen palvelun velvoitteiden hoitamisesta aiheutuvat kustannukset kattavaan määrään.Seega järeldavad Norra ametiasutused, et igasugune LILASele antud abi kujutab endast hüvitist, mis ei välju sellele äriühingule usaldatud avaliku teenuse kohustuse täitmisel kantavate kulude katmiseks vajaliku piirest.
MYYNTISOPIMUSTA KOSKEVAT HUOMAUTUKSETMÄRKUSED MÜÜGILEPINGU KOHTA
Lista Flypark AS:lle ei myönnetty tukea eikä etua myynnin yhteydessäÄriühingule Lista Flypark AS ei ole müügiga seoses antud mingit abi ega soodustust
Norjan viranomaiset väittävät, että vaikka julkisten viranomaisten tekemiin maa-alueita ja rakennuksia koskeviin kauppoihin sisältyviä valtiontukia koskevien suuntaviivojen 2.2 jaksossa vahvistettuja ehtoja ei noudatettu kaikilta osin, ”useimmille potentiaalisille ostajille annettiin riittävästi tietoa toimenpiteistä, jotka rakennusvirasto toteutti lentotukikohdan myymiseksi”.Norra ametiasutused väidavad, et kuigi ametivõimude korraldatavas maa ja hoonete müügis sisalduvaid riigiabi elemente käsitlevate riigiabisuuniste punktis 2.2 sätestatud tingimused ei olnud täiesti täidetud, „oli enamikku potentsiaalsetest ostjatest piisavalt teavitatud NKKA pingutustest lennubaasi müüa”.
Kuten edellä 2.3.1 jaksossa todettiin, ostajan löytämiseksi toteutettiin monia toimenpiteitä.Tõepoolest, nagu eespool, punktis 2.3.1 märgiti, tehti ostja leidmiseks erinevaid jõupingutusi.
Norjan viranomaiset korostavat lisäksi, että myyntihinnassa oli otettu asianmukaisesti huomioon kiinteistön arvo ja siihen liittyvät velvoitteet.Lisaks rõhutasid Norra ametiasutused, et müügihind kajastas kinnisvara väärtust ja sellega seotud juriidilisi kohustusi õigesti.
Viranomaiset viittaavat tältä osin siihen, että varsinainen ostohinta ei vastannut vain omaisuuden hintaa vaan myös muita osatekijöitä, kuten 50 prosentin osuutta jälleenmyynnin tuotosta ja 30 prosentin osuutta Lista Flypark AS:lle mahdollisesti kertyvistä nettotuloista (ks. 2.3.2 jakso).Nad viitavad asjaolule, et tegelik ostuhind ei sisaldanud mitte ainult kinnistu hinda, vaid ka muid komponente, näiteks 50 % suurust osa edasimüügikasumist ja 30 % suurust osa võimalikust puhastulust Lista Flypark ASilt (vt eespool punkt 2.3.2).
Norjan viranomaiset toistivat tässä yhteydessä 3.1.2 jaksossa esitetyt seikat.Norra ametiasutused kordasid argumente, mis on toodud eespool punktis 3.1.2.
Norjan viranomaiset viittasivat LILASin kanssa tehdystä vuokrasopimuksesta antamiinsa tietoihin.Norra ametiasutused viitasid oma selgitustele LILASega sõlmitud rendilepingu kohta.
KOLMANSIEN HUOMAUTUKSETKOLMANDATE ISIKUTE MÄRKUSED
Lista Lufthavn AS:ää edustava asianajotoimisto toimitti 15 päivänä marraskuuta 2007 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma nro 452517) huomautuksia valvontaviranomaisen päätöksestä [11]aloittaa muodollinen tutkintamenettely.15. novembri 2007. aasta kirjaga (toiming nr 452517) esitas äriühingut Lista Lufthavn AS esindav õigusbüroo oma märkused järelevalveameti otsuse kohta algatada ametlik uurimismenetlus [11].
Huomautukset koskivat vain vuokrasopimusta eikä niissä otettu esille maa-alueen myyntiä.Märkustes piirduti rendilepinguga ega käsitletud maa müümise küsimust.
LILASILLE EI MYÖNNETTY TUKEA EIKÄ ETUJA VUOKRASOPIMUKSEN NOJALLALILAS EI SAANUD RENDILEPINGUGA MINGIT ABI EGA SOODUSTUST
Todellinen vuosivuokra ei ollut 10000 Norjan kruunua, sillä rakennusvirasto sai 245405 Norjan kruunua alivuokrauksesta.Tegelik aastarent ei olnud 10000 Norra krooni, kuna NKKA sai edasirentimise pealt 245405 Norra krooni.
Lisäksi LILASille oli asetettu – vuokrasopimuksella – julkisen palvelun velvoite, joka koski Listan lentotukikohdan käyttöä ja hallinnointia.Lisaks seati LILASele rendilepinguga avaliku teenuse osutamise kohustus käitada ja juhtida Lista lennubaasi.
Tämä julkisen palvelun velvoite rajoitti tuntuvasti LILASin mahdollisuutta käyttää lentotukikohtaa muihin tarkoituksiin.See üldhuviteenuse osutamise kohustus tõi kaasa tõsiseid piiranguid LILASe võimalustele kasutada lennubaasi muul otstarbel.
Vuonna 2001 kyseisestä toiminnasta aiheutui vuosittain noin 5,5 miljoonan Norjan kruunun kokonaiskustannukset.aastal oli selliste teenuste kogumaksumus 5500000 Norra krooni aastas.
Huomattavien kustannusten vuoksi vuokrasopimukseen sisällytettiin 9 päivänä toukokuuta 2006 1,5 miljoonan Norjan kruunun vuosikatto.Märkimisväärseid kulusid arvestades lisati rendilepingusse 9. mail 2006. aasta 1500000 Norra krooni suurune ülempiir.
LILASille ja sen osakkaille aiheutui vuokrasopimuksen vuoksi tuntuvia tappioita [12].LILAS ja tema aktsionärid kandsid rendilepingu tagajärjel märkimisväärset kahjumit [12].4.2.
EI VAIKUTUSTA ETA:N JÄSENVALTIOIDEN VÄLISEEN KAUPPAANMÕJU EMP RIIKIDE VAHELISELE KAUBANDUSELE PUUDUB
LILASin sopimus liittyy ainoastaan Listan lentotukikohdan vuokraukseen lentotukikohdan hallinnointia ja käyttöä koskevien julkisen palvelun velvoitteiden hoitoa varten eikä kotimaan reittilentojen liikennöintiä ja ulkomaan lentorahdin kuljettamista varten.LILASe leping on rangelt seotud Lista lennubaasi rentimisega avaliku teenuse osutamise kohustuse täitmiseks, mis seisneb lennubaasi enda juhtimises ja käitamises, mitte riigisiseste liinilendude ja rahvusvaheliste õhuvedude teenuse osutamises.
Tämän vuoksi vuokrasopimuksen nojalla mahdollisesti myönnetty tuki ei vaikuttaisi kauppaan ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.Selles suhtes ei mõjuta mingi rendilepingu raames antud abi kaubandust EMP artikli 61 lõike 1 tähenduses.
LILASILLE MAHDOLLISESTI MYÖNNETTY TUKI OLISI VALTIONTUKISÄÄNTÖJEN MUKAISTAIGASUGUNE LILASELE ANTAV ABI OLEKS SEADUSLIK ABI
Jos valvontaviranomainen toteaa, että LILASille oli myönnetty tukea, tuki soveltuisi joka tapauksessa ETA-sopimuksen toimintaan lentoasemien rahoittamisesta ja alueellisilta lentoasemilta liikennöivien lentoyhtiöiden toiminnan aloittamista koskevasta valtiontuesta annettujen suuntaviivojen perusteella.Kui järelevalveamet peaks järeldama, et LILASele on antud abi, oleks see igal juhul EMP lepinguga kooskõlas vastavalt riigiabisuunistele lennujaamade rahastamise ja piirkondlikest lennujaamadest opereerivate lennuettevõtjate stardiabi kohta.
EI PERUSTEITA TAKAISINPERINTÄPÄÄTÖKSELLETAGASINÕUDEOTSUSE TEGEMISEKS PUUDUB ALUS
Kyseinen kymmenen vuoden jakso ei sen vuoksi keskeytynyt valvontaviranomaisen toiminnan perusteella.Seega ei võtnud järelevalveamet ühtegi meedet, mis oleks kümneaastase tähtaja katkestanud.
Pöytäkirjassa 3 olevassa 15 artiklassa määrätään seuraavaa: ”EFTAn valvontaviranomaisen toimivaltuuksiin periä tuki takaisin sovelletaan kymmenen vuoden vanhentumisaikaa”.Protokolli nr 3 artiklis 15 on sätestatud: „EFTA järelevalveametil on õigus abi tagasi nõuda kümne aasta jooksul.”
LISTAN LENTOTUKIKOHDAN OSITTAINEN VUOKRAAMINENLISTA LENNUBAASI OSA VÄLJARENTIMINE
LAD:n kanssa tehty vuokrasopimus allekirjoitettiin 27 päivänä kesäkuuta 1996, ja se tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1996.Rendileping sõlmiti LADiga 27. juunil 1996 ning see jõustus 1. juulil 1996.
Pöytäkirjassa 3 olevassa 15 artiklassa määrätään seuraavaa:Protokolli nr 3 artiklis 15 on sätestatud:
EFTAn valvontaviranomaisen toimivaltuuksiin periä tuki takaisin sovelletaan kymmenen vuoden vanhentumisaikaa.EFTA järelevalveametil on õigus abi tagasi nõuda kümne aasta jooksul.
Vanhentumisaika alkaa päivästä, jona sääntöjenvastainen tuki myönnetään tuensaajalle joko yksittäisenä tukena tai osana tukiohjelmaa.Tähtaja kulg algab päevast, mil abisaajale antakse ebaseaduslikku abi kas individuaalse abina või abikava raames.
Vanhentumisaikaa laskettaessa ei oteta huomioon aikaa, jona EFTAn valvontaviranomaisen päätös on EFTA- tuomioistuimen käsiteltävänä.Tähtaja kulg peatub ajaks, mil EFTA järelevalveameti otsus on arutusel EFTA kohtus.
Tuki, jonka osalta vanhentumisaika on kulunut umpeen, katsotaan voimassa olevaksi tueksi.”Abi, mille suhtes aegumistähtaeg on möödunud, loetakse olemasolevaks abiks.”
Vuokrasopimuksen voimassaolo ja vaikutukset päättyivät sen vuoksi 30 päivänä kesäkuuta 2006. Näissä olosuhteissa valvontaviranomaisen päätöksellä siitä, onko tarkasteltavassa toimenpiteessä kyse tuesta ja soveltuvatko toimenpiteet ETA-sopimuksen toimintaan, ei olisi minkäänlaisia käytännön vaikutuksia.Seega lakkas rendileping 30. juunil 2006 eksisteerimast ning sellel lepingul ei ole edasisi tagajärgi.
ONKO KYSE VALTIONTUESTA?RIIGIABI OLEMASOLU
ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa:EMP lepingu artikli 61 lõikes 1 on sätestatud:
”Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, EY:n jäsenvaltion tai EFTA-valtion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu tämän sopimuksen toimintaan, siltä osin kuin se vaikuttaa sopimuspuolten väliseen kauppaan.”.„Kui käesolevas lepingus ei ole sätestatud teisiti, on igasugune EÜ liikmesriikide või EFTA riikide poolt või riigi ressurssidest ükskõik missugusel kujul antav abi, mis kahjustab või ähvardab kahjustada konkurentsi, soodustades teatud ettevõtjaid või teatud kaupade tootmist, käesoleva lepinguga kokkusobimatu niivõrd, kuivõrd see mõjutab lepinguosaliste vahelist kaubandust.”
Julkisten viranomaisten tekemiin maa-alueita ja rakennuksia koskeviin kauppoihin sisältyviä valtiontukia koskevissa valtiontuen suuntaviivoissa annetaan lisätietoa siitä, miten valvontaviranomainen tulkitsee ja soveltaa ETA-sopimuksen valtiontukea koskevia määräyksiä silloin, kun kyse on julkisten maa-alueiden ja rakennusten myynnin arvioinnista.Riigiabisuunised ametivõimude korraldatavas maa ja hoonete müügis sisalduvate riigiabi elementide kohta annavad täiendavat teavet selle kohta, kuidas järelevalveamet tõlgendab ja kohaldab EMP lepingu riigiabisätteid, kui tegemist on riigi maa ja hoonete müümise hindamisega.
Suuntaviivojen 2.1 jaksossa kuvaillaan myyntiä tarjouskilpailulla, jolle ei aseteta ehtoja, ja 2.2 jaksossa myyntiä ilman tarjouskilpailua, jolle ei aseteta ehtoja (riippumattoman asiantuntija-arvion perusteella).Punktis 2.1 on kirjeldatud müüki tingimusteta pakkumismenetluse kaudu ning punktis 2.2 on kirjeldatud müüki ilma tingimusteta pakkumismenetluseta (sõltumatu eksperthinnanguga).
Näiden kahden menettelyn avulla EFTA-valtiot voivat hoitaa maa-alueiden ja rakennusten myynnin siten, että valtiontuen myöntäminen on poissuljettua.Need kaks menetlust võimaldavad EFTA riikidel korraldada maa ja hoonete müüki nii, et riigiabi andmine on välistatud.
VALTION VAROJEN KÄYTTÖRIIGI RESSURSSIDE OLEMASOLU
Tukitoimenpiteen on oltava valtion myöntämä tai valtion varoista myönnetty.Meede peab olema antud riigi poolt või riigi ressurssidest.
Rakennusvirasto on valtion laitos, jonka varat ovat valtion varoja.Kuna NKKA on riigiasutus, on tema ressursid riigi ressursid.
Julkisessa omistuksessa olevien maa-alueiden ja rakennusten myyminen markkina-arvoa alhaisempaan hintaan viittaa valtion varojen käyttöön.Riigi omanduses oleva maa ja hoonete müük alla turuväärtuse viitab sellele, et mängus on riigi ressursid.
Julkisten viranomaisten tekemiin maa-alueita ja rakennuksia koskeviin kauppoihin sisältyviä valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa mainitaan kuitenkin kaksi tapausta, joissa kiinteistöstä maksetun hinnan katsotaan vastaavan kohtuullista markkina-arvoa, jos sovellettavat edellytykset täyttyvät. Tämä sulkee pois mahdollisuuden, että kyse on valtion varojen käytöstä.Riigiabisuunised ametivõimude korraldatavas maa ja hoonete müügis sisalduvate riigiabi elementide kohta sätestavad siiski kaks juhtu, mil kehtivate tingimuste täitmise korral loetakse kinnisvara eest makstud hind õiglasele turuhinnale vastavaks, mis seega välistab riigi ressursside olemasolu.
Kuten edellä todettiin, seuraavat kaksi tilannetta olisi erotettava toisistaan: tapaukset, joissa myynti on toteutettu tarjouskilpailulla, jolle ei aseteta ehtoja (ks. i alakohta), ja tapaukset, joissa myynti on toteutettu riippumattomien asiantuntijoiden laatimien arviointien perusteella (ks. ii alakohta).Nagu eespool märgitud, tuleks eristada kahte olukorda: juhtusid, mil müük on toimunud tingimusteta pakkumismenetluse kaudu (vt allpool punkt i), ning juhtusid, mil müük toimub vastavalt sõltumatute ekspertide antud väärtuse hinnangule (vt allpool punkt ii).
Myynti tarjouskilpailulla, jolle ei aseteta ehtojamüük tingimusteta pakkumismenetluse kaudu
Norjan viranomaiset myöntävät, että ”lentotukikohdan osien myyntiprosessi käynnistettiin tarjouskilpailuna, jolle ei asetettu ehtoja.Norra ametiasutused tunnistavad, et „protsess algas tingimusteta pakkumismenetlusena, mis käsitles lennubaasi osade müüki.
Eri sanomalehdissä, kuten Farsund avisissa, Fedrelandsvennenissä ja Stavanger Aftenbladissa, julkaistiin vuonna 2000 ilmoituksia, joissa lueteltiin lentotukikohdan käyttövaihtoehtoja.”Lennubaasi kasutusvõimalusi kirjeldavad kuulutused ilmusid 2000. aastal eri ajalehtedes, näiteks Farsund avis, Fedrelandsvennen ja Stavanger Aftenblad.”
Ilmoitukset ja nk. Listan konferenssi eivät tuottaneet tulosta myynnin osalta.Ei kuulutuste ega nn Lista konverentsi abil ei õnnestunud midagi müüa.
Kyseinen prosessi ei kattanut mahdollisuutta lentotukikohdan myyntiin yhtenä kokonaisuutena.Protsess ei hõlmanud lennubaasi müüki tervikuna.
Tämä vahvistetaan päätilintarkastajan raportissa, jossa todetaan, että kiinteistöstä ei ollut laadittu kokonaisarviointia eikä sen myyntisuunnitelmaa ollut annettu yleisesti tiedoksi ennen neuvotteluiden aloittamista Lista Flypark AS:n kanssa maaliskuussa 2002.Seda kinnitab riigikontrolöri aruanne, kus järeldati, et enne Lista Flypark ASiga läbirääkimiste alustamist 2002. aasta märtsis ei toimunud ei kogu kinnistu hindamist ega kavatsetava müügi avalikku teadaannet.

Want to see more? Purchase TTMEM.com full membership