Finnish to Estonian European Commission terminology (DGT)

Search term or phrase in this TERMinator '. "." . '

Purchase TTMEM.com full membership to search this dictionary
 
 
Share this dictionary/glossary:
 

 
database_of_translation_agencies
 

SourceTarget
Toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa ei kuitenkaan pitäisi keskittyä vain välittömiin tavoitteisiin.Toetusmeetmete kavandamisel ja rakendamisel ei tuleks siiski piirduda ainult kõnealuste esmaste eesmärkidega.
Myös pitkän aikavälin kysymykset on ehdottomasti otettava huomioon.On oluline, et arvesse võetakse ka pikemaajalisi kaalutlusi.
Jos ongelmallisiin omaisuuseriin suunnattujen toimenpiteiden täytäntöönpanon yhteydessä ei kyetä EFTAn valvontaviranomaisen antamien valtiontuen suuntaviivojen mukaisesti ehkäisemään riskiä pankkien välisen kilpailun vakavasta vääristymisestä (sekä EFTA-valtioiden sisällä että niiden välillä), tarvittaessa toteuttamalla tuensaajien rakenneuudistuksia, tuloksena on ETA:n pankkialan rakenteellinen heikkeneminen. Tällä puolestaan on haitalliset vaikutukset talouden tuotantopotentiaaliin.Kui toetusmeetmeid ei teostata viisil, mis pakub vastavalt EFTA järelevalveameti riigiabi suunistele kaitset suurte konkurentsimoonutuste ohu eest pankade vahel (nii EFTA riikides kui ka piiriüleselt), sealhulgas vajaduse korral abisaajate ümberstruktureerimise kaudu, on tulemuseks struktuuriliselt nõrgem EMP pangandussektor, mis hakkab negatiivselt mõjutama majanduse tootmispotentsiaali.
Lisäksi tämä saattaa johtaa jatkuvaan valtion tukitoimien tarpeeseen pankkialalla sekä siitä aiheutuvaan lisääntyvään taakkaan julkiselle taloudelle.Samuti võib meetmete väärrakendamine viia selleni, et valitsus peab korduvalt sekkuma sektoris toimuvasse, mille tagajärjena koormus riigirahandusele aina kasvab.
Nämä riskit ovat vakavia, koska valtion rahoitusosuus on todennäköisesti suuri.Arvestades oletatavat riigi kohustuste ulatust, on osutatud ohud märkimisväärsed.
Jotta pitkän aikavälin haittojen riskiä voitaisiin rajoittaa, olisi valtion tukitoimet pankkialalla kohdennettava asianmukaisesti. Niiden lisäksi tarvitaan pankkien toimintalinjoihin liittyviä suojatoimia, joiden avulla varmistetaan, että pankeille tarjottavat kannustimet ovat julkisen politiikan mukaisia.Kõnealuse pikaajalise ohu piiramiseks peaks valitsuse sekkumine pangandussektorisse olema asjakohaselt suunatud ning sellega peaksid kaasnema sektori tegevust reguleerivad kaitsemeetmed, millega pankade stiimulid viiakse vastavusse riigi omadega.
Näiden toimenpiteiden olisi oltava osa yleistä strategiaa, jolla pyritään palauttamaan pankkialan elinkelpoisuus tarpeellisten rakenneuudistusten pohjalta.Need meetmed peaksid moodustama ühtse meetmete paketi, millega taastatakse vajaliku ümberkorraldamise alusel pangandussektori elujõulisus.
Valtiontuen vastineeksi tarvittavaa pankkialan rakenneuudistusta käsitellään tarkemmin valtiontukisääntöjen yhteydessä 5 ja 6 jaksossa.Vajadust pangandussektori ümberkorraldamise järele vastutasuks valitsuse toetuse eest on üksikasjalikumalt arutatud riigiabi eeskirjade kontekstis allpool 5. ja 6. osas.
Ongelmallisiin omaisuuseriin suunnattujen toimenpiteiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa on keskeistä, että EFTA-valtiot ottavat huomioon talousarviotilanteen.Samuti on toetusmeetmete kavandamise ja rakendamise kaalumisel oluline, et EFTA riigid arvestaksid eelarveraamistikku.
Arviot odotettavissa olevista yhteenlasketuista omaisuuserien arvonalennuksista viittaavat siihen, että ongelmallisten omaisuuserien hoidosta aiheutuvat kustannukset – todelliset tai ehdolliset tai molemmat – saattavat nousta korkeiksi sekä absoluuttisesti ilmaistuina että suhteessa EFTA-valtioiden BKT:hen.Varade väärtuse allahindamise prognoositav kogusumma näitab, et varade suhtes kohaldatavate toetusmeetmete eelarvekulud (tegelikud, tingimuslikud või mõlemad) võivad olla suured nii absoluutarvudes kui ka suhtes EFTA riikide sisemajanduse koguprodukti (SKP).
Ongelmallisten omaisuuserien hoidon (ja muiden toimenpiteiden) muodossa toteutettava valtion tuki ei saisi olla niin mittavaa, että se vaarantaa julkisen talouden kestävyyden ja aiheuttaa esimerkiksi ylivelkaantumista tai rahoitusongelmia.Varade suhtes kohaldatavate toetusmeetmete (ja muude meetmete) kaudu antav valitsuse abi ei peaks saavutama taset, mis sunniks tundma muret riigi rahanduse jätkusuutlikkuse, näiteks ülelaenamise või rahastamisprobleemide pärast.
Nämä kysymykset ovat tärkeitä erityisesti nykyisessä taloustilanteessa, jossa julkisen talouden alijäämät ja valtioiden velat kasvavat ja joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskuun liittyy haasteita.Osutatud kaalutlused on eriti olulised praeguses olukorras, kus eelarvepuudujääk ja riigivõlg suureneb ning võlakirjade väljastamisega seoses on palju lahendamata probleeme.
EFTA-valtioiden talousarviotilanne on lisäksi otettava huomioon erityisesti siinä vaiheessa, kun päätetään toimenpiteiden kohteina olevien omaisuuserien hoitojärjestelyistä [4]: omaisuuserien ostoista, vakuuttamisesta tai vaihtamisesta tai näiden yhdistelmästä.EFTA riikide eelarveseisundit tuleb lisaks arvesse võtta eriti siis, kui otsustatakse toetusmeetmetega hõlmatavate varade haldamise korra üle: varade ostmise, kindlustamise, vahetamise või nende võimaluste kombineerimise üle.
Valittavalla käytännön lähestymistavalla ei välttämättä ole suurta vaikutusta julkisen talouden uskottavuuden kannalta, sillä todennäköisesti rahoitusmarkkinat soveltavat samanlaista menetelmää mahdollisten tappioiden arvioimiseen.Eri lähenemisviisidel põhinevate toetusmeetmete mõju eelarve usaldusväärsusele ei pruugi oluliselt erineda, kuna finantsturud hindavad võimalikke kahjumeid alla tõenäoliselt samadel alustel.
Jos valtio kuitenkin ryhtyy ostamaan arvoltaan alentuneita omaisuuseriä, on sillä välitön vaikutus valtion budjettiasemaan ja rahoitukseen.Sellisel lähenemisviisil, mis nõuaks langenud väärtusega vara kohest ostmist, oleks siiski vahetu mõju eelarveseisundile ja rahastamisele.
Vaikka jokainen EFTA-valtio valitsee itse tavan, jolla se aikoo käsitellä arvoltaan alentuneita omaisuuseriä, on mahdollista soveltaa myös yhdistettyjä lähestymistapoja, joissa huonot omaisuuserät erotetaan pankkien taseista erillisyhtiöön (joko pankkien sisällä tai niiden ulkopuolella), ja sille myönnetään valtion takaus.Kuigi iga EFTA riik valib ise viisi, kuidas langenud väärtusega vara hallata, võiks kaaluda ka kombineeritud meetmete võtmist, kus langenud väärtusega varad paigutatakse pankade bilansist ümber eraldi üksustesse (kas pankade sees või väljaspool neid), millele antakse mingis vormis riiklik tagatis.
Tällainen lähestymistapa on hyödyllinen, sillä se tarjoaa monia omaisuuserien ostoon liittyviä etuja: luottamus pankkijärjestelmään parantuu, mutta välittömät talousarviovaikutukset ovat kohtuulliset.Selline lähenemisviis on atraktiivne, kuna kätkeb endas vara ostmisega kaasnevaid eeliseid, taastades pangandussüsteemis usalduse, kuid piirates samal ajal vahetut mõju eelarvele.
Jos julkisia varoja on käytettävissä vain vähän, saattaa olla aiheellista keskittää ongelmallisten omaisuuserien hoitoon suunnatut toimenpiteet tiettyihin pankkeihin, jotka ovat systeemisesti tärkeitä koko pankkijärjestelmän kannalta.Nappide eelarvevahendite kontekstis võib olla sobilik keskenduda toetusmeetmetele piiratud arvul pankades, mis on finantssüsteemi jaoks eriti tähtsad.
Eräissä EFTA-valtioissa saattaa olla hyvin suppeat mahdollisuudet toteuttaa ongelmallisten omaisuuserien hoitoa sen takia, että käytettävissä on niukasti julkisia varoja ja/tai pankkien taseet ovat hyvin suuret suhteessa BKT:hen.Mõne EFTA riigi puhul võivad pankade vara suhtes kohaldatavate toetusmeetmete võtmise võimalusi oluliselt kitsendada riigi eelarvepiirangud ja/või pankade bilansi suurus võrreldes SKPga.
Yhteinen, koordinoitu lähestymistapa ETA:ssaVajadus ühise ja kooskõlastatud ning kogu EMPd hõlmava lähenemisviisi järele
Kun harkitaan ongelmallisiin omaisuuseriin suunnattuja toimenpiteitä, on sovitettava yhteen rahoitusjärjestelmän vakautta ja pankkien luotonantoa koskevat välittömät tavoitteet ja tarve ehkäistä pitkällä aikavälillä haitat ETA:n pankkialalle, ETA-markkinoille ja koko talouselämälle.Toetusmeetmete teatavat vormi kaaludes tuleb finantsstabiilsust ja laenuandmist käsitlevad esmased eesmärgid ühitada vajadusega vältida pikaajalist kahju EMP pangandussektorile, EMP turule ja majandusele laiemalt.
Tähän päästään tehokkaimmin ottamalla ETA:ssa käyttöön yhteinen ja koordinoitu lähestymistapa, joka käsittää seuraavat yleiset tavoitteet:Seda on võimalik kõige tõhusamalt saavutada ühise ja kooskõlastatud, kogu EMPd hõlmava lähenemisviisi kaudu, millel on järgmised laiemad eesmärgid:
vahvistetaan markkinoiden luottamusta osoittamalla, että ETA kykenee tehokkaasti vastaamaan finanssikriisiin, ja luomalla mahdollisuudet myönteisille heijastusvaikutuksille ETA-valtioiden välillä ja rahoitusmarkkinoilla yleisesti;suurendada turul usaldust, ilmutades suutlikkust reageerida EMP tasandil tõhusalt finantskriisile ning luues võimaluse positiivse kõrvalmõju tekkeks EMP riikides ja finantsturgudel laiemalt;
rajoitetaan ETA-valtioiden välisiä kielteisiä heijastusvaikutuksia, sillä ensimmäisen ETA-valtion ottaessa käyttöön ongelmallisiin omaisuuseriin suunnattuja toimenpiteitä muiden ETA-valtioiden on seurattava esimerkkiä ja riskinä saattaa olla ETA-valtioiden välinen tukikilpailu;piirata negatiivse kõrvalmõju teket EMP riikides, keda esimesena toetusmeetmed kasutusele võtnud EMP riigi tegutsemine survestab käituma samal viisil, võides esile kutsuda EMP riikide omavahelise võistlemise toetuste andmisel;
suojataan rahoituspalvelujen ETA-markkinoita huolehtimalla siitä, että ETA-valtioiden toteuttamat ongelmallisiin omaisuuseriin suunnatut toimenpiteet ovat keskenään johdonmukaisia ja että rahoitusalalla ei harjoiteta protektionismia;kaitsta EMP finantsteenuste turgu EMP riikide võetud toetusmeetmete järjepidevuse tagamise ja finantsprotektsionismile vastuseismise kaudu;
varmistetaan valtiontuen valvontaa koskevien ja muiden lainsäädännön asettamien vaatimusten noudattaminen huolehtimalla ongelmallisiin omaisuuseriin suunnattujen toimenpiteiden yhdenmukaisuudesta sekä minimoimalla kilpailun vääristyminen ja moraalikato.tagada riigiabi kontrollinõuete ja muude õigusnõuete järgimine toetusmeetmete järjepidevuse tagamise ning konkurentsimoonutuste ja moraalse ohu minimeerimise kaudu.
ETA-valtioiden toimia olisi koordinoitavaainoastaan yleisellä tasolla, ja samalla olisi säilytettävä riittävä joustavuus, jotta toimenpiteet voidaan räätälöidä yksittäisten pankkien tilanteeseen sopiviksi.Kooskõlastamine EMP riikide vahel oleks vajalik ainult üldisel tasandil ja samal ajal võiks säilida piisav paindlikkus, et võtta meetmeid, mis on koostatud eri pankade olukorda täpselt arvestades.
Ellei etukäteen huolehdita toimien riittävästä koordinoinnista, monet tavoitteista voidaan saavuttaa ainoastaan ottamalla jälkikäteen käyttöön ylimääräisiä valtiontuen valvontavaatimuksia.Piisava eelkooskõlastamise puudumisel saavutatakse paljud osutatud eesmärgid ainult täiendavate riigiabi kontrollinõuete kaudu tagantjärele.
Tämän vuoksi ongelmallisiin omaisuuseriin suunnattujen toimenpiteiden keskeisiä piirteitä käsittelevät suuntaviivat vähentäisivät osaltaan tarvetta toteuttaa korjaustoimia ja muutoksia valtiontukisääntöjen mukaisesti tehtävän arvioinnin jälkeen.Toetusmeetmete peamisi omadusi käsitlevad ühtsed suunised aitaksid seetõttu minimeerida riigiabi eeskirjade alusel tehtavatest hindamistest tulenevate paranduste ja kohanduste tegemise vajadust.
Nämä suuntaviivat esitetään seuraavissa jaksoissa.Osutatud suunised esitatakse järgmistes osades.
Suuntaviivat valtiontukisääntöjen soveltamisesta ongelmallisten omaisuuserien hoitoon suunnattuihin toimenpiteisiinSuunised, mis käsitlevad riigiabi eeskirjade kohaldamist varade suhtes kohaldatavate toetusmeetmete suhtes
Pankkien on aina arvioitava hankkimiinsa omaisuuseriin liittyvät riskit ja huolehdittava siitä, että ne kykenevät kattamaan omaisuuseristä mahdollisesti aiheutuvat tappiot.Kõikidel pankadel on kohustus hinnata omandatud varadega seotud ohte ja tagada, et nad suudavad katta võimalikud kahjud. [6]Langenud väärtusega varade suhtes kohaldatavaid toetusmeetmeid võib aga pidada finantsstabiilsust toetavateks meetmeteks.
Ongelmallisten omaisuuserien hoitoa voidaan kuitenkin harkita rahoitusalan vakauden tukemiseksi. Ongelmallisiin omaisuuseriin suunnatut julkiset toimenpiteet ovat valtiontukea siltä osin kuin ne vapauttavat tuensaajapankin velvollisuudesta kirjata arvoltaan alentuneista omaisuuseristä aiheutuvat tappiot tai mahdollisia tappioita koskevat varaukset taseeseen (tai kun niillä kompensoidaan tappioiden kirjaamisen vaikutukset) ja/tai vapauttavat lakisääteistä pääomaa muihin käyttötarkoituksiin.Riigi võetud toetusmeetmed kujutavad endast riigiabi juhul, kui need vabastavad abi saava panga kohustusest kajastada langenud väärtusega varadest tulenevat kahjumit või võimaliku kahjumiga seotud reserve (või hüvitavad need) ja/või vabastavad normkapitali muudeks otstarveteks.
Tämä koskee esimerkiksi tapauksia, joissa arvoltaan alentuneita omaisuuseriä ostetaan tai vakuutetaan markkinahintaa korkeammasta arvosta tai joissa takauksen hinta ei tarjoa valtiolle riittävää hyvitystä sen maksettavaksi mahdollisesti tulevasta enimmäiskorvauksesta.See kehtib näiteks siis, kui langenud väärtusega varasid ostetakse või kindlustatakse turuhinnast kõrgema hinnaga või kui tagatise hind ei ole piisavalt suur, et hüvitada võimalik maksimaalne kohustus, mida riik peab tagatise raames täitma.
Ongelmallisten omaisuuserien hoitoon tarkoitetun tuen olisi kuitenkin oltava tuen tarpeellisuutta, oikeasuhteisuutta ja kilpailun vääristymisen minimointia koskevien yleisten periaatteiden mukaista.Toetusmeetmete raames antav abi peaks siiski vastama abi vajalikkust, proportsionaalsust ja konkurentsimoonutuste minimeerimist käsitlevatele üldpõhimõtetele.
Tuki saattaa vääristää huomattavasti kilpailua tuensaajapankkien ja muiden pankkien välillä sekä tuensaajapankkien kesken silloin, kun niillä on erilaiset tarpeet.Selline abi võib märkimisväärselt moonutada konkurentsi abi saavate pankade ja muude pankade vahel ning abi saavate pankade vahel, kellel on erinevad vajadused.
Muut kun tuensaajapankit, joiden toiminta on yleisesti ottaen terveellä pohjalla, saattavat katsoa, että niiden on pakko hakea valtiolta tukea säilyttääkseen kilpailuasemansa markkinoilla.Pangad, kes abi ei saa, sest neil ei ole probleeme, võivad jõuda järeldusele, et nad peavad turul konkurentsis püsimiseks riigilt abi paluma.
Vastaavaa kilpailun vääristymistä voi esiintyä myös ETA-valtioiden kesken: vaarana on ETA-valtioiden välinen tukikilpailu (pyrkimys pelastaa omat pankit huomioimatta tukitoimien vaikutusta pankkeihin muissa ETA-valtioissa) ja ajautuminen kohti rahoitusalan protektionismia ja sisämarkkinoiden pirstoutumista.Samalaadset konkurentsimoonutust võib esineda ka EMP riikide vahel: oht seisneb selles, et EMP riigid hakkavad toetuste andmisel omavahel võistlema (soovitakse päästa enda panku, arvestamata selle mõju teiste EMP riikide pankadele) ning toimub pööre finantsprotektsionismi ja siseturgude killunemise suunas.
Tämän vuoksi ongelmallisten omaisuuserien hoitoa koskevaan ohjelmaan osallistumiselle olisi määritettävä selkeät ja objektiiviset ehdot, jotta yksittäiset pankit eivät pääse hyötymään tuesta perusteetta.Seetõttu tuleks toetusmeetmete kohaldamiseks kehtestada selgelt määratletud objektiivsed kriteeriumid, et üksikud pangad ei saaks põhjendamatut eelist.
EFTAn valvontaviranomainen, jäljempänä ’valvontaviranomainen’ vahvisti rahoituslaitoksia koskevissa suuntaviivoissaan [8]periaatteet valtiontukisääntöjen ja erityisesti ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan b alakohdan soveltamiselle tukitoimenpiteisiin, joita pankeille tarjotaan maailmanlaajuisen finanssikriisin yhteydessä.EFTA järelevalveamet (edaspidi „järelevalveamet”) kehtestas finantsasutuste suunistes põhimõtted, millega reguleeritakse riigiabi eeskirjade ja eeskätt EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punkti b kohaldamist pankadele ülemaailmse finantskriisi olukorras suunatud toetusmeetmete suhtes.
Valvontaviranomainen antoi tarkempia ohjeita kyseisten periaatteiden soveltamisesta pankin pääomapohjan vahvistamiseen valtiontuen suuntaviivoihin lisätyssä uudessa luvussa [9].Seejärel esitas järelevalveamet riigiabi suuniste uues peatükis üksikasjalikumad suunised kõnealuste põhimõtete kohaldamise kohta rekapitaliseerimise suhtes.
Seuraavassa esitetyissä, edellä tarkoitettuihin periaatteisiin perustuvissa suuntaviivoissa esitetään ongelmallisten omaisuuserien hoitoon suunnattujen toimenpiteiden tai ohjelmien keskeiset piirteet, jotka määräävät paitsi toimenpiteiden tuloksellisuuden myös niiden vaikutuksen kilpailuun.Alljärgnevates suunistes, mis toetuvad samadele põhimõtetele, esitatakse langeva väärtusega varade suhtes kohaldatavate toetusmeetmete või -kavade olulisemad omadused, millest oleneb nende tõhusus ja mõju konkurentsile.
Suuntaviivoja sovelletaan kaikkiin pankkeihin, joille myönnetään tukea ongelmallisten omaisuuserien hoitoa varten, riippumatta niiden yksilöllisestä tilanteesta. Suuntaviivojen soveltamisen vaikutukset voivat kuitenkin vaihdella kunkintuensaajan riskiprofiilin ja elinkelpoisuuden mukaan.Kõnealuseid suuniseid kohaldatakse võrdselt kõikide pankade suhtes, kellele toetust antakse, sõltumata nende individuaalsest olukorrast. Suuniste kohaldamine võib praktikas siiski erineda sõltuvalt abisaaja riskiprofiilist ja elujõulisusest.
Näiden suuntaviivojen periaatteita sovelletaan soveltuvin osin silloin, kun kaksi tai useampia ETA-valtioita koordinoi keskenään ongelmallisiin omaisuuseriin suunnattuja toimenpiteitä, jotka on tarkoitettu useammassa kuin yhdessä maassa toimiville pankeille.Suuniste põhimõtteid kohaldatakse mutatis mutandis juhul, kui vähemalt kaks EMP riiki kooskõlastavad omavahel meetmeid, et anda abi piiriüleselt tegutsevatele pankadele.
Näiden ohjeiden tarkoituksena on ottaa käyttöön yhteiset periaatteet ja edellytykset, joilla varmistetaan ETA-markkinoilla toteutettavien ongelmallisiin omaisuuseriin suunnattujen toimenpiteiden mahdollisimman hyvä tuloksellisuus siten, että samalla otetaan huomioon pitkän aikavälin tavoite eli paluu tavanomaisiin markkinaolosuhteisiin. Ohjeiden on tarkoitus olla riittävän joustavia, jotta yksittäisten pankkien tai jäsenvaltioiden tasolla voidaan ottaa huomioon tiettyjä erityispiirteitä, toteuttaa lisätoimenpiteitä tai ottaa käyttöön ylimääräisiä menettelyjä, joilla turvataan rahoitusalan vakaus.Käesolevate suunistega soovitakse määrata kindlaks kooskõlastatud põhimõtted ja tingimused, millega tagatakse toetusmeetmete maksimaalne tõhusus EMP turul, võttes arvesse pikaajalist eesmärki taastada normaalsed turutingimused. Seejuures on suunised piisavalt paindlikud, et arvestada üksikjuhtude või riikide tasandil teatavaid erijooni või näha ette lisameetmeid või algatada menetlusi finantsstabiilsuse tagamiseks.
Tehokkailla ongelmallisiin omaisuuseriin suunnatuilla toimenpiteillä olisi voitava turvata luotonanto reaalitaloudelle.Tõhusate toetusmeetmetega peaks olema võimalik tagada laenamise jätkumine reaalmajandusele.
Tunnistetaan asianmukaisesti ongelma ja sen ratkaisuvaihtoehdot: selvitetään etukäteen läpinäkyvästi kaikki omaisuuserien arvonalennukset ja suoritetaan tukikelpoisten pankkien etukäteisarviointiProbleemi ja lahenduste asjakohane tuvastamine: väärtuse langust käsitlev täielik läbipaistvus ja eelnev avalikustamine ning abikõlblike pankade eelhindamine
Ennen minkäänlaisia ongelmallisiin omaisuuseriin suunnattuja toimenpiteitä on selvästi määritettävä pankin omaisuuseriin liittyvien ongelmien laajuus, pankin vakavaraisuus ennen tukea ja sen mahdollisuudet palauttaa elinkelpoisuus kaikki mahdolliset vaihtoehdot huomioon ottaen. Tällä tavoin on tarkoitus helpottaa välttämätöntä rakenneuudistusta, ehkäistä vääristymät kaikille toimijoille tarkoitettujen kannustimien käytössä ja varmistaa, että valtion varoja ei tuhlata, vaan niillä edistetään paluuta reaalitalouden normaaliin luotonsaantiin.Enne toetusmeetmete võtmist peab olema selgelt kindlaks tehtud panga varadega seotud probleemide ulatus, panga tegelik maksevõime enne toetuse saamist ning tema võimalused elujõulisuse taastamiseks, kusjuures nõuetekohaselt tuleb arvestada ka kõiki muid valikuvõimalusi, et lihtsustada vajalikku ümberkorraldusprotsessi, ennetada kõigile osalejatele pakutavate stiimulite moonutamist ning vältida riigi vahendite raiskamist, tagades, et toetusmeetmetega edendatakse naasmist tavaolukorda, kus reaalmajandusele antakse jälle laenu.
Jotta voitaisiin minimoida riski, että samat tuensaajat tarvitsevat jatkuvasti valtion tukea, olisi ongelmallisten omaisuuserien hoitoon suunnattua tukea hakevan pankin ensiksi täytettävä seuraavat ehdot:Vältimaks ohtu, et samad abisaajad vajavad korduvalt riigiabi, peaks langeva väärtusega vara suhtes antavat abi taotlev pank täitma järgmised eeltingimused:
Tukikelpoisten pankkien olisi tukihakemusta tehdessään annettava etukäteen läpinäkyvästi täydelliset tiedot toimenpiteiden kohteena olevista ongelmallisista omaisuuseristä käyttäen riippumattomien ja tunnustettujen asiantuntijoiden sertifioimaa ja asianmukaisen valvontaviranomaisen vahvistamaa asianmukaista arvostusmenetelmää 5.5 jaksossa esitettyjen arvostusperiaatteiden mukaisesti. [10]Kaikista arvonalennuksista olisi annettava tiedot ennen valtion tukitoimia.abikõlblikud pangad peaksid abitaotlusi tehes esitama eelnevalt läbipaistvad ja täielikud andmed langenud väärtusega varade kohta, mille tarbeks toetusmeetmeid taotletakse, kasutades selleks sõltumatute ja tunnustatud ekspertide tõendatud ja asjaomaste järelevalveasutuste kinnitatud asjakohast hindamismenetlust kooskõlas osas 5.5 esitatud hindamispõhimõtetega.
Tämän pohjalta voitaisiin vahvistaa tuen määrä ja määrittää pankille omaisuuserien siirrosta aiheutuvat tappiot.Selline vara väärtuse langust käsitlevate andmete avalikustamine peaks toimuma enne valitsuse sekkumist.
Yksittäisen pankin jätettyä tukihakemuksensa olisi tarkasteltava kaikkia pankin toimintoja ja tasetta sekä arvioitava pankin omien varojen riittävyys ja sen mahdollisuudet palauttaa elinkelpoisuus (elinkelpoisuuden kartoitus).Selle alusel tuleks kindlaks määrata abisumma suurus ning varade üleandmisest tulenev panga kahjum; [11]üksikpanga abitaotluse esitamise järel tuleks kontrollida asjaomase panga tegevust ja bilanssi ning hinnata panga kapitali adekvaatsust ja tema edasise elujõulisuse väljavaateid (elujõulisuse kontroll).
Kartoitus on suoritettava yhtä aikaa ongelmallisten omaisuuserien hoitoa koskevan ohjelman soveltamisalaan kuuluvien arvoltaan alentuneiden omaisuuserien sertifioinnin kanssa. Koska kyseessä on kuitenkin laaja prosessi, se saadaan mahdollisesti päätökseen vasta, kun pankki on jo otettu mukaan kyseiseen ohjelmaan.Kontroll peab toimuma samaaegselt abikavaga hõlmatud langenud väärtusega varade tõendamisega, kuid kuna tegemist on ulatusliku protsessiga, võib selle lõpule viia ka pärast seda, kui pank on abikavaga liitunud.
Elinkelpoisuutta koskevan kartoituksen tuloksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle, ja ne otetaan huomioon tarvittavien jatkotoimenpiteiden arvioinnissa (ks. 6 jakso)Elujõulisuse kontrolli tulemused esitatakse järelevalveametile ning neid arvestatakse vajalike järelmeetmete hindamisel (vt 6. osa).
Arvoltaan alentuneisiin omaisuuseriin liittyvät kustannukset jaetaan valtion, osakkeenomistajien ja velkojien keskenLangeva väärtusega varadega seotud kulude jagamine riigi, aktsionäride ja võlausaldajate vahel
Periaatteessa pankkien tulisi itse vastata arvoltaan alentuneisiin omaisuuseriin liittyvistä tappioista mahdollisimman suurelta osin. Tämä edellyttää ensinnäkin täydellisten tietojen antamista läpinäkyvästi ja etukäteen, omaisuuserien oikeaa arvostusta ennen valtion tukitoimia sekä valtiolle jossakin muodossa maksettavaa asianmukaista korvausta ongelmallisiin omaisuuseriin suunnatuista toimenpiteistä.Põhimõtteliselt peaksid pangad kandma võimalikult suure osa langeva väärtusega varadega seotud kahjumist.
Näin varmistetaan osakkeenomistajien yhtäläinen vastuu ja kustannusten jakaminen valitusta mallista riippumatta. Nämä seikat yhdistämällä pyritään turvaamaan johdonmukainen vastuunjako kaikkien valtion tukitoimien osalta siten, että samalla otetaan huomioon eri tukimuotojen ominaispiirteet.See eeldab esiteks langeva väärtusega varade kohta läbipaistvate ja täielike andmete eelnevat avalikustamist, varade väärtuse korrektset hindamist enne valitsuse meetmeid ning valitsusele mis tahes vormis toetusmeetme eest makstavat asjakohast hüvitist, millega tagatakse aktsionäride võrdväärne vastutus ja kulude jagamine sõltumata sellest, milline mudel valiti. Kõik osutatud tegurid kokku peaksid tagama vastutuse jagamise sidususe eri vormis riigiabi meetmete puhul, võttes arvesse abimeetmete eripära.
Jos omaisuuserien asianmukaisen arvostuksen ja tappioiden määrittämisen [13]jälkeen todetaan, että pankki olisi ilman valtion väliintuloa teknisesti maksukyvytön, on pankki joko asetettava selvittäjän valvontaan tai likvidaatiomenettelyyn ETA:n ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.Kui pärast langenud väärtusega varade väärtuse nõuetekohast hindamist ja kahjumi kindlaksmääramist [13]selgub, et pank oleks ilma riigi sekkumiseta tehniliselt maksevõimetu, tuleks määrata pangale pankrotihaldur või pank vastavalt EMP ja riiklikele õigusaktidele likvideerida.
Tällaisessa tilanteessa saattaa olla asianmukaista tarjota joukkovelkakirjojen haltijoille suojaa tai takeet [14], jotta voidaan turvata rahoitusalan vakaus ja luottamus.Sellises olukorras võib olla asjakohane pakkuda võlakirjade omanikele kaitset või garantiisid, [14]et tagada finantsstabiilsus ja usaldusväärsus.
Jos pankin asettaminen selvittäjän valvontaan tai likvidaatiomenettelyyn ei vaikuta hyvältä ratkaisulta rahoitusalan vakautta ajatellen [15], sille voitaisiin myöntää tukea välttämätön vähimmäismäärä joko takauksen muodossa tai ostamalla omaisuuseriä, jotta se voi jatkaa toimintaansa niin kauan, että ehditään laatia suunnitelma joko pankin rakenneuudistusta tai likvidaatiota varten.Kui pangale pankrotihalduri määramine või likvideerimine ei ole finantsstabiilsuse seisukohast hea lahendus, [15]võiks pankadele abi anda üksnes vajaliku miinimumiga piirduva tagatise või varade ostmise vormis, et nad oleksid võimelised oma tegevust jätkama, kuni on võimalik koostada kava, mis hõlmaks panga ümberkorraldamist või likvideerimist.

Want to see more? Purchase TTMEM.com full membership