Finnish to Estonian European Commission terminology (DGT)

Search term or phrase in this TERMinator '. "." . '

Purchase TTMEM.com full membership to search this dictionary
 
 
Share this dictionary/glossary:
 

 
database_of_translation_agencies
 

SourceTarget
Tällaisessa tapauksessa osakkeenomistajien olisi vastattava tappioista ainakin siihen saakka, kun pankin omien varojen riittävyys on jälleen lakisääteisellä tasolla.Sellistes olukordades peaksid ka aktsionärid kahjumit kandma vähemalt seni, kuni panga kapitali adekvaatsus jõuab seadusega ettenähtud tasemele.
Myös kansallistamisvaihtoehtoa voidaan harkita.Kaaluda võib ka riigistamise võimalust.
Jos täyttä vastuunjakoa ei voida varmistaa etukäteen, olisi pankkia pyydettävä kirjaamaan tappioita tai kattamaan riskit myöhemmin esimerkiksi soveltamalla takaisinperintälauseketta tai, jos on kyse vakuutusjärjestelystä, nk. first loss -lauseketta, joka koskee pankin vastattavaksi jäävää osuutta (yleensä vähintään 10 prosenttia), sekä muiden tappioiden jakamista koskevaa lauseketta, jonka mukaan pankki vastaa tietystä prosenttiosuudesta (yleensä vähintään 10 prosenttia) mahdollisista muista tappioista. [16]Kui kulude täielikku jaotamist ei ole võimalik eelnevalt saavutada, tuleks pangalt nõuda, et ta osaleks hiljem kahjumi või riskide katmisel näiteks tagastusklauslite kaudu. Kindlustuskava puhul võiks kasutadaesmakahjumi klauslit, mis käsitleb panga kanda jäävat osa (tavaliselt vähemalt 10 %), ning ülejäänud kahjumi jagamise klauslit, mille kaudu pank osaleb teatava protsendi ulatuses (tavaliselt vähemalt 10 %) võimalikes muudes kahjudes. [16]
Yleisesti ottaen mitä vähemmän pankki osallistuu kustannuksiin etukäteen,sitä suurempi on osakkeenomistajien korvausosuus myöhemmin. Korvaus on suoritettava joko muuttamalla valtion tappiot pankin osakkeiksi ja/tai toteuttamalla muita korvaavia toimenpiteitä, joilla rajoitetaan kilpailun vääristymistä tarvittavien rakenneuudistustoimien arvioinnin yhteydessä.Üldiselt on nii, et mida vähem pank eelnevalt kuludes osaleb, seda suurem peab olema aktsionäride panus hiljem, kusjuures hüvitamine peab toimuma valitsuse kahjumi panga aktsiateks muutmise kaudu ja/või võttes muid täiendavaid hüvitusmeetmeid, millega piiratakse konkurentsimoonutusi võimalike ümberkorralduste hindamisel.
Varmistetaan, että pankeille tarjottavat kannustimet osallistua ongelmallisten omaisuuserien hoitoa koskeviin ohjelmiin ovat yhdenmukaisia julkisten poliittisten tavoitteiden kanssaToetusmeetmetes osalemiseks pankadele pakutavate stiimulite ühtlustamine avalike eesmärkidega
Arvoltaan alentuneiden omaisuuserien hoitoa koskeville ohjelmille olisi yleensä asetettava enintään kuuden kuukauden määräaika, jonka kuluessa ohjelmaan on ilmoittauduttava.Langenud väärtusega varade suhtes kohaldatavate abikavadega liitumiseks peaks üldiselt kehtestama kuuekuulise tähtaja alates abikava väljakuulutamisest riigi poolt. Nii on võimalik piirata pankade võimalusi viivitada kohustuslike andmete esitamisega lootuses, et hiljem antaks veelgi suuremat toetust.
Määräaika alkaa siitä, kun valtio on käynnistänyt ohjelman. Näin estetään pankkeja viivyttämästä välttämätöntä tietojen luovuttamista siinä toivossa, että myöhemmin tarjottaisiin vielä suurempia tukia. Samalla edistetään pankkien ongelmien nopeaa ratkaisemista, ennen kuin talouden taantuma pahentaa tilannetta edelleen. Kuusi kuukautta olisi pankeille riittävä aika esittää ongelmallisiin omaisuuseriin suunnattuja toimenpiteitä varten tukikelpoiset omaisuuserät.Samal ajal tagatakse pankade probleemide kiire lahendamine enne, kui majanduslangus jõuab olukorda veelgi halvendada. Kuuekuulise tähtaja jooksul oleks pankadel võimalus esitada andmed abikõlblike varade kohta, mille suhtes toetusmeetmeid taotletakse, võimalusega toetusmeetmeid pikendada.
Saattaa olla tarpeen kehittää asianmukaisia keinoja, joilla varmistetaan, että valtion toimenpiteistä hyötyvät juuri ne pankit, jotka eniten tarvitsevat ongelmallisten omaisuuserien hoitoa.Vajaduse korral tuleb luua asjakohased mehhanismid tagamaks, et valitsuse meetmetes osalevad pangad, kes vajavad abi kõige rohkem.
Näihin keinoihin voisi kuulua pakollinen osallistuminen ohjelmaan, minkä lisäksi olisi määrättävä ainakin velvollisuudesta antaa tietoja rahoitusvalvontaviranomaisille.Sellised mehhanismid võiksid hõlmata kohustuslikku osalemist abikavas ning peaksid vähemalt nägema ette kohustuse avalikustada andmed järelevalveasutustele.
Kaikille pankeille asetettava velvollisuus ilmoittaa omaisuuseriin liittyvien ongelmien laajuus auttaa määrittämään ongelmallisten omaisuuserien hoitoa koskevan ohjelman tarpeellisuuden ja tarvittavan laajuuden EFTA-valtioiden tasolla.Kõiki pankasid siduv kohustus teatada oma varadega seotud probleemide ulatusest aitab kaasa abikava vajalikkuse ja ulatuse kindlaksmääramisele EFTA riikide tasandil.
Jos osallistuminen ei ole pakollista, ohjelmaan voidaan sisällyttää sopivia kannustimia pankeille (kuten merkintäoptioiden tai muiden oikeuksien antaminen nykyisille osakkeenomistajille, jotta nämä voivattulevaisuudessa osallistua yksityisen pääoman hankkimiseen edullisin ehdoin), poikkeamatta kuitenkaan läpinäkyvyyden ja täydellisten tietojen ilmoittamisen, asianmukaisen arvostamisen ja vastuun jakamisen periaatteista.Kui osalemine ei ole kohustuslik, võib kavasse lisada asjakohaseid stiimuleid (näiteks tagatiste või õiguste andmine praegustele aktsionäridele, et neil oleks tulevikus võimalus osaleda erakapitali osaluse suurendamises soodsamatel tingimustel), millega lihtsustatakse pankade osalemist, kahjustamata läbipaistvust ja avalikustamist, väärtuse õiglast hindamist ning vastutuse jagamist käsitlevate põhimõtete järgimist.
Kuuden kuukauden määräajan päätyttyä ohjelmaan voi osallistua vain poikkeuksellisissa ja odottamattomissa tilanteissa, joista pankki ei itse ole vastuussa. [18]Tällöin sovelletaan ankarampia ehtoja, kuten valtiolle maksettavaa suurempaa korvausta ja/tai laajempia korvaavia toimenpiteitä.Pärast kuuekuulise tähtaja möödumist on kavaga ühinemine võimalik ainult erandjuhtudel ja pangast mittesõltuvatel ettenägematutel asjaoludel [18]ning sel juhul kohaldatakse rangemaid tingimusi, nagu suurem hüvitis riigile ja/või suuremad kompensatsioonimeetmed.
Ongelmallisten omaisuuserien hoidon ehdoksi olisi aina asetettava toimintalinjoja koskevien rajoitteiden käyttöönotto.Juurdepääs toetusmeetmetele peaks alati sõltuma pankade tegevust reguleerivate piirangute järgimisest.
Tuensaajapankkeihin olisi erityisesti sovellettava suojatoimia, joilla varmistetaan, että tuen pääomavaikutuksia hyödynnetään luotonannossa ja näin vastataan asianmukaisesti kysyntään kaupallisia perusteita noudattaen ja ilman syrjintää. Sen sijaan tuella ei saa rahoittaa kasvustrategiaa (varsinkaan terveiden pankkien hankintaa), josta olisi haittaa kilpailijoille.Abi saavate pankade suhtes tuleks kohaldada kaitsemeetmeid, millega tagatakse, et abi kapitalimõjusid kasutatakse laenude andmiseks, mis vastavad äriliste kriteeriumite alusel ja ilma diskrimineerimiseta asjakohaselt nõudlusele ning millega ei rahastata kasvustrateegiat (eelkõige korralikult toimivate pankade ostmist), mis kahjustaks teisi konkurente.
Lisäksi olisi harkittava osingonjaon ja johdon palkkioiden rajoittamista.Kaaluda tuleks ka dividendipoliitikale piirangute seadmist ja juhtkonna palkadele ülempiiri määramist.
Pankkien toimintalinjoja koskevat rajoitteet olisi suunniteltava oikeasuhteisuuden arvioinnin perusteella, ja samalla olisi otettava huomioon kaikki rakenneuudistustarpeeseen vaikuttavat tekijät (ks. 6 jakso).Pankade tegevust reguleerivate piirangute kindlaksmääramisel tuleks lähtuda nende proportsionaalsuse hindamisest, võttes arvesse eri tegureid, mis võivad mõjutada ümberkorraldamise vajadust (vt 6. osa).
Tukikelpoiset omaisuuserätVarade abikõlblikkus
Määritettäessä tukikelpoisia ongelmallisia omaisuuseriä on löydettävä tasapaino seuraavien tavoitteiden välille: rahoitusalan vakauden välitön turvaaminen ja markkinoiden normaalin toiminnan palauttaminen keskipitkällä aikavälillä.Toetust vajavate abikõlblike varade ulatust kindlaks määrates tuleb leida tasakaal järgmiste eesmärkide vahel: vahetu finantsstabiilsuse tagamine ja turu normaalse toimimise taastumise tagamine keskpikas perspektiivis.
Näyttää siltä, että koko finanssikriisin käynnistäneet ns. ”myrkylliset” omaisuuserät (esim. Yhdysvaltain kiinnitysluottovakuudelliset arvopaperit sekä niihin liittyvät suojausinstrumentit ja johdannaiset), jotka ovat suurelta osin muuttuneet epälikvideiksi tai joiden arvoa on jouduttu huomattavasti alentamaan, näyttävät olevan suurin syy pankkien elinkelpoisuuteen kohdistuviin epäilyksiin.Tundub, et väärtusetu vara (nt Ameerika Ühendriikide hüpoteegiga tagatud väärtpaberid, nendega seotud riskifondid ja tuletisinstrumendid), mis on käivitanud praeguse finantskriisi ning suures osas muutunud ebalikviidseteks või mille väärtust on tulnud märkimisväärselt alla hinnata, on suurim põhjus, miks pankade elujõulisusse suhtutakse ebakindluse ja skepsisega.
Rajaamalla tukikelpoiset omaisuuserät kyseisiin omaisuuseriin voidaan pienentää valtion mahdollisia tappioita ja ehkäistä kilpailun vääristymistä.Kui abikõlblike varade hulka kuuluksid ainult sellised varad, siis piiraks see riigi võimalikke kahjusid ja aitaks kaasa konkurentsimoonutuste ennetamisele.
Jos ongelmallisiin omaisuuseriin suunnattu toimenpide kuitenkin rajataan hyvin tiukasti, on olemassa riski, ettei luottamusta pankkialaan kyetä palauttamaan. Eri ETA-valtioilla ja pankeilla on omat ongelmansa, ja lisäksi maiden ja pankkien välillä on eroja siinä, miten laajalti omaisuuserien arvonalennuksiin liittyvät ongelmat ovat vaikuttaneet muihinkin omaisuuseriin.Kui toetusmeetmete kohaldamisala on liiga kitsas, siis on aga olemas oht, et pangandussektori usaldusväärsust ei suudeta taastada, kuna EMP riikidel ja pankadel on erinevad probleemid ning väärtuse langus on nüüdseks ulatuslikult tabanud ka muid varasid.
Sen vuoksi tarvitaan käytännöllistä ja joustavaa lähestymistapaa sen varmistamiseksi, että muihinkin omaisuuseriin voidaan soveltaa ongelmallisiin omaisuuseriin suunnattua toimenpidettä sopivassa määrin silloin, kun se on asianmukaisesti perusteltavissa.Seetõttu on vaja pragmaatilist ja paindlikku lähenemisviisi, mis tagaks, et muude varade suhtes oleks samuti võimalik kohaldada asjakohasel määral toetusmeetmeid, kui see on nõuetekohaselt põhjendatud.
ETA:ssa on otettava käyttöön yhteinen ja koordinoitu lähestymistapa ongelmallisiin omaisuuseriin suunnattuihin toimenpiteisiin tukikelpoisten omaisuuserien määrittämistä varten. Näin voidaan ehkäistä kilpailun vääristyminen ETA-valtioiden välillä ja ETA:n pankkialan sisällä sekä vähentää useammassa kuin yhdessä maassa toimivien pankkien houkutusta harjoittaa arbitraasia ongelmallisiin omaisuuseriin suunnattujen kansallisten toimenpiteiden välillä.EMPs on toetusmeetmete kohaldamiseks sobivate langenud väärtusega varade kindlaksmääramiseks ühtset ja kooskõlastatud lähenemisviisi vaja selleks, et ennetada EMP riikide vahelisi ja EMP pangandussektori siseseid konkurentsimoonutusi ning anda mitmes riigis tegutsevatele pankadele vähem põhjust kasutada riikide pakutavaid toetusmeetmeid spekuleerimiseks.
Jotta kaikki ETA-valtiot määrittäisivät tukikelpoiset omaisuuserät yhdenmukaisella tavalla, olisi kehitettävä omaisuuserien luokat, jotka kuvastavat omaisuuserien arvonalennuksen suuruutta.Selleks et tagada kõigis EMP riikides abikõlblike varade määratlemisel järjepidevus, tuleks välja töötada vararühmad, mis peegeldavad olemasoleva vara väärtuse languse ulatust.
Tarkempia ohjeita näiden luokkien määrittelystä esitetään liitteessä 3.Üksikasjalikumad suunised selliste vararühmade kohta on esitatud 3. lisas.
Omaisuuserien luokkien avulla on helpompi vertailla pankkeja ja niiden riskiprofiileja koko ETA:n tasolla.Selliste vararühmade kasutamine lihtsustaks pankade ning nende riskiprofiilide võrdlemist EMPs.
EFTA-valtioiden olisi päätettävä, mitkä omaisuuserien luokat hyväksytään ja missä laajuudessa, kunhan valvontaviranomainen on ensin tarkistanut valittujen omaisuuserien arvonalennusten suuruuden.EFTA riikide otsustada jääks sel juhul, millised vararühmad kuuluvad abikava kohaldamisalasse ja millises ulatuses, samal ajal kui järelevalveamet vaatab läbi valitud varade väärtuse languse ulatuse.
Tarvitaan oikeasuhteinen lähestymistapa, jotta EFTA-valtio, jonka pankkisektoriin kohdistuu lisäksi muita, koko rahoitusalan vakauden vaarantavia riskitekijöitä (kuten kiinteistömarkkinoiden kuplan puhkeaminen), voi ilman määrällisiä rajoituksia laajentaa tukikelpoisuuden käsitettä tiettyihin selkeästi määriteltyihin ja edellä tarkoitetun systeemisen uhan kannalta keskeisiin omaisuuserien luokkiin asianmukaiset perustelut esitettyään.Välja tuleb töötada proportsionaalne lähenemisviis, mis võimaldaks EFTA riigil, kelle pangandussektorit mõjutavad ka muud tegurid, mis ohustavad kogu finantsstabiilsust (näiteks kinnisvaramulli lõhkemine), ilma koguseliste piiranguteta laiendada abikõlblikkust teatavate selgelt kindlaks määratud ja kõnealusele süsteemsele ohule vastavatele vararühmadele, esitades nõuetekohased põhjendused.
Kun otetaan huomioon EFTA-valtioiden ja pankkien vaihtelevat olosuhteet, voitaisiin harkita myös lisäjoustoa eli pankeille annettaisiin mahdollisuus hankkiutua eroon arvoltaan alentuneista omaisuuseristä myös edellä esitetyn tukikelpoisuuden käsitteen ulkopuolella ilman, että niiden olisi esitettävä erityisiä perusteluja. Tämä jousto kattaisi enintään 10–20 prosenttia ohjelmaan osallistuvan pankin kokonaisvaroista.Võimalik on kaaluda veelgi paindlikumat lähenemisviisi, mis annaks pankadele võimaluse vabaneda eespool osutatud abikõlblikkuse tingimustele mittevastavatest langenud väärtusega varadest, ilma et oleks vaja esitada täiendavaid põhjendusi. See hõlmaks toetusmehhanismis osaleva panga koguvaradest maksimaalselt 10–20 % ning arvesse võetaks EFTA riikide ja pankade olukorra eripära.
Sen sijaan ongelmallisten omaisuuserien hoitoa koskevaan ohjelmaan ei pitäisi hyväksyä sellaisia omaisuuseriä, joiden arvo ei ole tällä hetkellä alentunut.Toetusmeetmed ei tohiks siiski hõlmata varasid, mille väärtust ei saa praegu pidada langenuks.
Ongelmallisten omaisuuserien hoidon ei ole tarkoitus olla rajoittamaton vakuutus taantuman mahdollisten tulevien seurausten varalta.Toetusmeetmete eesmärk ei ole pakkuda piiramatut kindlustust majanduslanguse võimalike tulevaste tagajärgede vastu.
Yleisperiaatteena on oltava, että mitä väljemmin kelpoisuusvaatimukset määritellään ja mitä suurempi on tukikelpoisten omaisuuserien osuus pankin kokonaisvaroista, sitä perusteellisempia rakenneuudistus- ja muita toimia tarvitaan kilpailun tarpeettoman vääristymisen välttämiseksi. Joka tapauksessa valvontaviranomainen ei hyväksy ongelmallisiin omaisuuseriin suunnattuja toimenpiteitä varten tukikelpoisiksi sellaisia omaisuuseriä, jotka on kirjattu tuensaajapankin taseeseen tietyn, ongelmallisten omaisuuserien hoitoa koskevan ohjelman julkistamista edeltävän ajankohdan jälkeen.Üldiselt tuleks lähtuda põhimõttest, et mida laiemad abikõlblikkuse kriteeriumid kehtestatakse ja mida suurem on kõnealuste varade osa panga portfellist, seda põhjalikumad peavad olema ümberkorraldus- ja parandusmeetmed põhjendamatute konkurentsimoonutuste vältimiseks. Igal juhul ei kaalu järelevalveamet toetusmeetmete võtmist selliste varade suhtes, mis on kantud abi saava panga bilanssi pärast abikava väljakuulutamisele eelnenud konkreetset tähtaega.
Muutoin riskinä olisi omaisuuserien arbitraasi ja arveluttava moraalikato, sillä pankit saattaisivat laiminlyödä luotonantoon ja muihin sijoituksiin liittyvien riskien asianmukaisen arvioinnin myös tulevaisuudessa. Tämä johtaisi niiden samojen virheiden toistumiseen, jotka ovat aiheuttaneet tämänhetkisen kriisin.Vastasel korral võib tulemuseks olla varade enda huvides kasutamine ja vastuvõetamatu moraalse ohu suurenemine, kuna pankadel on suurem ahvatlus jätta laenuandmise ja muude investeeringutega seotud ohud tulevikus asjakohaselt hindamata ning seega korrata samu vigu, mis on põhjustanud praeguse kriisi.
Tukikelpoisten ongelmallisten omaisuuserien arvostus ja hinnoitteluAbikõlblike varade väärtuse hindamine ja hinnakujundus
Jotta voidaan ehkäistä kilpailun tarpeeton vääristyminen ja välttää ETA-valtioiden välinen tukikilpailu, on olennaista kehittää sopiva ja johdonmukainen menetelmä arvostaa omaisuuseriä, myös monimutkaisia ja vähemmän likvidejä omaisuuseriä.Konkurentsi põhjendamatu moonutamise vältimiseks ja EMP riikide vahelise võistluse ennetamiseks toetuste andmisel on oluline töötada välja sobiv ja järjepidev lähenemisviis, mille abil oleks võimalik hinnata varade väärtust, sealhulgas keerukate ja vähelikviidsete varade väärtust.
Arvostus olisi tehtävä noudattaen ETA:n tasolla vahvistettavia yleisiä menetelmiä, ja valvontaviranomaisen olisi koordinoitava toimintaa etukäteen EFTA-valtioiden kesken, jotta varmistetaan ongelmallisiin omaisuuseriin suunnattujen toimenpiteiden maksimaalinen teho sekä vähennetään kilpailun vääristymisen riskiä ja haitallista arbitraasia erityisesti useammassa kuin yhdessä maassa toimivien pankkien osalta.Väärtuse hindamisel tuleks järgida EMP tasandil kehtestatud üldist meetodit ning järelevalveamet peaks seda eelnevalt EFTA riikide seas igati kooskõlastama, et tagada toetusmeetme maksimaalne tõhusus ning vähendada moonutuste ohtu ja spekuleerimise kahjustavat mõju, eeskättmitmes riigis tegutsevate pankade puhul.
Lisäksi saatetaan tarvita vaihtoehtoisia menetelmiä, jotta voidaan huomioida erityiset olosuhteet, jotka liittyvät esimerkiksi keskeisten tietojen ajantasaiseen ilmoittamiseen. Myös vaihtoehtoisten menetelmien on kuitenkin täytettävä läpinäkyvyyttä koskevat vaatimukset.Samuti võib vaja minna alternatiivseid meetodeid, et arvesse võtta erilisi asjaolusid, mis on seotud näiteks asjakohase teabe kättesaadavusega, tingimusel, et tagatakse sama suur läbipaistvus.
Tukikelpoisten pankkien olisi arvostettava omaisuuseränsä päivittäin ja annettava kansallisille viranomaisille ja rahoitusvalvontaviranomaisille tietoja säännöllisesti.Igal juhul peaksid abikõlblikud pangad hindama oma portfelle igapäevaselt ning edastama korrapäraste ja lühikeste ajavahemike tagant teavet riiklikele ametiasutustele ja järelevalveasutustele.
Jos omaisuuserien arvostus näyttää erityisen monimutkaiselta, voidaan harkita vaihtoehtoisia lähestymistapoja. Esimerkiksi valtio voi ostaa arvoltaan alentuneiden omaisuuserien sijasta pankin kannattavat toiminnot. Toinen vaihtoehto voisi olla pankin julkinen omistus (myös kansallistaminen). Tällöin tavoitteena on toteuttaa omaisuuserien arvostus ajan mittaan rakenneuudistuksen tai likvidaation yhteydessä. Näin vältetään epävarmuus ongelmallisten omaisuuserien asianmukaisesta arvosta.Kui varade väärtuse hindamine osutub eriti keerukaks, võib kaaluda selliste alternatiivsete lähenemisviiside kasutamist nagu nn hea panga loomine, mille raames riik ostab langenud väärtusega varade asemel ära säilinud väärtusega varad. Alternatiivseks lahenduseks võib olla panga riigi omandisse võtmine (ka riigistamine), mille puhul varade väärtuse hindamine toimuks aja jooksul ümberkorraldamise või nõuetekohase likvideerimise käigus, kõrvaldades nii igasuguse ebaselguse asjaomaste varade tegeliku väärtuse suhtes.
Ensimmäisessä vaiheessa omaisuuserät olisi mahdollisuuksien mukaan arvostettava niiden tämänhetkisen markkina-arvon pohjalta.Esimese sammuna tuleks varad hinnata võimaluse korral nende praeguse turuhinna alusel.
Kaikki tapaukset, joissa ohjelmaan kuuluvien omaisuuserien siirrossa on käytetty markkinahintaa korkeampaa arvoa, katsotaan yleisesti ottaen valtiontueksi.Üldiselt kujutavad endast riigiabi kõik juhtumid, kus abikavaga hõlmatavate varade üleandmisel on kasutatud turuhinnast kõrgemat hinda.
Tämänhetkinen markkina-arvo voi nykyoloissa kuitenkin poiketa huomattavasti omaisuuserien kirjanpitoarvosta, tai markkina-arvoa voi olla mahdotonta määritellä markkinoiden puuttuessa (eräiden omaisuuserien markkina-arvo voi käytännössä olla jopa nolla).Praegune turuväärtus võib käesolevas olukorras siiski olla üpris erinev asjaomaste varade arvestuslikust väärtusest või turu puudumisel võib turuhinna määratlemine olla võimatu (teatavate varade puhul võib väärtus olla isegi null).
Toisessa vaiheessa arvoltaan alentuneille omaisuuserille ongelmallisten omaisuuserien hoitoa koskevan ohjelman puitteissa määritetty arvo (siirtoarvo) on luonnollisesti senhetkistä markkinahintaa suurempi, jotta saadaan aikaan tukivaikutus.Teiseks on langenud väärtusega varadele abikava raames määratav väärtus (nn üleandmise väärtus) toetava mõju saavutamiseks paratamatult kõrgem kui praegused turuhinnad.
Varmistaakseen tuen soveltuvuuden johdonmukaisen arvioinnin valvontaviranomainen katsoo, että siirtoarvo, joka kuvastaa omaisuuserien pitkän aikavälin taloudellista arvoa (todellinen taloudellinen arvo) ja joka on määritetty kassavirtojen ja laajempien ajallisten tekijöiden pohjalta, on sopiva vertailuperuste sen osoittamiseksi, että tuen määrä on rajattu välttämättömään vähimmäismäärään.Selleks et abi kokkusobivuse hindamine oleks järjepidev, lähtub järelevalveamet üleandmise väärtusest kui sobivast võrdluspunktist, mis peegeldab varade pikaajalist majanduslikku väärtust (st tegelikku majanduslikku väärtust) rahavoogude ja pikemate ajavahemike alusel ning näitab, et abisumma langeb kokku nõutava miinimumiga.
Kun on kyse niin monimutkaisista omaisuuseristä, ettei niiden tulevasta kehityksestä ole mahdollista tehdä luotettavia ennusteita, on harkittava omaisuuserien luokkien yhtenäistä aliarvostusta, jotta omaisuuserille voidaan vahvistaa todellinen taloudellinen arvo.Teatavate vararühmade suhtes tuleks võimaluse korral kaaluda ühtse allahindamise kohaldamist, et ühtlustada selliste varade tegelikku majanduslikku väärtust, mis on nii keerukad, et nende tulevast arengut on võimatu täpselt prognoosida.
Omaisuuserien ostoa tai vakuuttamista [23]koskevien toimenpiteiden yhteydessä niiden siirtoarvoksi olisi sen vuoksi määritettävä niiden todellinen taloudellinen arvo.Sellest tulenevalt peaks varade ostu või varade kindlustamist [23]käsitlevate meetmete üleandmise väärtuse aluseks olema nende tegelik majanduslik väärtus.
Lisäksi on huolehdittava siitä, että valtio saa riittävän korvauksen.Peale selle tagatakse riigile piisav hüvitis.
Jos EFTA-valtioiden mielestä on tarpeen erityisesti teknisen maksukyvyttömyyden välttämiseksi määrittää omaisuuserille siirtoarvo, joka ylittää niiden todellisen taloudellisen arvon, on toimenpiteeseen sisältyvä tukiosuus vastaavasti suurempi.Kui EFTA riigid peavad tehnilise maksevõimetuse vältimiseks vajalikuks kasutada varade üleandmise väärtust, mis ületab nende tegelikku majanduslikku väärtust, on abi osakaal meetmes vastavalt suurem.
Tämä on hyväksyttävää vain, jos sen lisäksi toteutetaan laajamittainen rakenneuudistus ja otetaan käyttöön ehdot, joiden mukaan ylimääräinen tuki voidaan periä takaisin myöhemmin, esimerkiksi takaisinperintälausekkeiden perusteella.See on lubatud ainult siis, kui sellega kaasneb ulatuslik ümberkorraldamine ja selliste tingimuste kehtestamine, mis võimaldavad osutatud lisaabi hilisemat tagasinõudmist näiteks tagastusmehhanismi kaudu.
Omaisuuserien markkina-arvo ja todellinen taloudellinen arvo sekä valtiolle maksettava korvaus olisi määritettävä noudattaen liitteessä 4 lueteltuja periaatteita ja prosesseja.Hindamismenetlus peaks nii turuväärtuse, tegeliku majandusliku väärtuse kui ka riigile makstava hüvitise puhul järgima 4. lisas loetletud juhtpõhimõtteid ja menetlusi.
Arvioidessaan arvostusmenetelmiä, joita EFTA-valtiot ovat esittäneet ongelmallisiin omaisuuseriin suunnattuja toimenpiteitä varten, ja niiden soveltamista yksittäisiin tapauksiin valvontaviranomainen voi konsultoida arvonmäärityksen asiantuntijoita.Hinnates EFTA riikide esitatud toetusmeetmete hindamismeetodeid ja nende rakendamist üksikjuhtumitel, võib järelevalveamet konsulteerida hindamisekspertidega.
Lisäksi valvontaviranomainen aikoo hyödyntää EU:n tasolla toimivien nykyisten elinten asiantuntemusta varmistaakseen arvostusmenetelmien johdonmukaisuuden.Järelevalveamet võtab hindamismeetodite järjepidevuse tagamiseks arvesse ka olemasolevate ELi tasandi asutuste erialateadmisi.
Toimenpiteiden kohteena olevien ongelmallisten omaisuuserien hoitoToetusmeetmetega toetatavate varade haldamine
EFTA-valtiot saavat itse valita kaikista 4 jaksossa esitetyistä vaihtoehdoista sopivimman mallin, jonka mukaan pankkien annetaan siirtää arvoltaan alentuneita omaisuuseriä taseestaan. EFTA-valtiot tekevät valintansa arvoltaan alentuneisiin omaisuuseriin liittyvän ongelman laajuuden, yksittäisten pankkien tilanteen ja talousarviotilanteen pohjalta.Kõige asjakohasema mudeli pankade vabastamiseks langenud väärtusega varadest peavad valima EFTA riigid, valides 4. osas esitatud võimaluste vahel, pidades sealjuures silmas varade väärtuse langemise probleemi ulatust, iga asjaomase panga olukorda ja eelarvelisi kaalutlusi.
Valtiontuen valvonnalla pyritään varmistamaan, että valittu malli takaa yhtäläisen kohtelun ja ehkäisee kilpailun tarpeetonta vääristymistä.Riigiabi kontrolli eesmärk on tagada, et valitud mudeli omadused oleksid välja töötatud selliselt, et tagatud oleks võrdne kohtlemine ja välditaks konkurentsi põhjendamatut moonutamist.
Vaikka tukitoimenpiteiden hinnoittelua koskevat järjestelyt saattavat vaihdella, eivät toimien erityispiirteet saisi juuri vaikuttaa valtion ja tuensaajapankkien väliseen asianmukaiseen vastuunjakoon.Kuigi abimeetmete täpsem hinnakujunduse kord võib olla erinev, ei tohiks selle erijooned avaldada tuntavat mõju asjakohasele koormuse jagamisele riigi ja abi saavate pankade vahel.
Omaisuudenhoitoyhtiön, vakuutuksen tai näiden yhdistelmän kokonaisvaltaisella rahoitusmekanismilla olisi kyettävä varmistamaan asianmukaisen arvostuksen pohjalta, että pankki ottaa yhtä suuren vastuun tappioista.Korrektsele hindamisele tuginedes peaks varahaldusettevõtja, kindlustusseltsi või „segalahenduse” rahastamismehhanism tervikuna tagama, et pank võtab enda kanda sama osakaalu kahjumist.
Tässä yhteydessä voidaan harkita takaisinperintälausekkeita.Selles kontekstis võib kaaluda tagastusklauslite kasutamist.
Yleisesti ottaen kaikissa ohjelmissa on huolehdittava siitä, että tuensaajapankit vastaavat omaisuuserien siirrosta aiheutuvista tappioista (ks. 50 kohta ja alaviite 11).Üldiselt peavad kõik kavad tagama, et abi saavad pangad kannavad varade üleandmisel tekkinud kahjumit (vt ka punkt 50 ja joonealune märkus nr 11).
Valittavasta mallista riippumatta on tarpeen varmistaa, että tuensaajapankki ja sen omaisuuserät, joiden arvo on alentunut, erotetaan toisistaan sekä toiminnallisesti että organisatorisesti erityisesti hallinnon, henkilöstön ja asiakaskunnan osalta. Tarkoituksena on auttaa pankkia keskittymään elinkelpoisuuden palauttamiseen ja ehkäistä mahdolliset eturistiriidat.Milline mudel ka ei valitaks, tuleb selleks, et pangal oleks lihtsam keskenduda oma elujõulisuse taastamisele, ja võimalike huvide konfliktide vältimiseks tagada abi saava panga ja tema langenud väärtusega varade selge funktsionaalne ja organisatsiooniline eraldamine üksteisest; eeskätt tuleks eraldada nii nende juhtimine, personal kui ka kliendid.

Want to see more? Purchase TTMEM.com full membership