Finnish to Estonian European Commission terminology (DGT)

Search term or phrase in this TERMinator '. "." . '

Purchase TTMEM.com full membership to search this dictionary
 
 
Share this dictionary/glossary:
 

 
database_of_translation_agencies
 

SourceTarget
Menettelyä koskevat näkökohdatMenetluslikud aspektid
Näiden suuntaviivojen vaikutusta valtiontukimenettelyyn – alkuperäiseen tuki-ilmoitukseen ja mahdollisten rakenneuudistussuunnitelmien arviointiin – kuvataan yksityiskohtaisesti liitteessä 5.Üksikasjalikud juhised käesolevate suuniste mõju kohta riigiabi menetlusele nii esialgse abist teatamise kui ka vajaduse korral ümberkorralduskavade hindamise seisukohast on esitatud 5. lisas.
Jatkotoimenpiteet: rakenneuudistus ja elinkelpoisuuden palauttaminenJärelmeetmed – ümberkorraldus ja elujõulisuse taastamine
Edellä esitetyt periaatteet ja edellytykset muodostavat kehyksen valtiontukisääntöjen mukaisten ongelmallisiin omaisuuseriin suunnattujen toimenpiteiden suunnittelulle.Eespool esitatud põhimõtted ja tingimused moodustavad raamistiku varade toetusmeetmete väljatöötamiseks kooskõlas riigiabi eeskirjadega.
Valtiontukisäännöillä pyritään tässä yhteydessä varmistamaan, että tiettyihin omaisuuseriin liittyvien riskien poistoon tuensaajapankeilta annetaan tukea minimimäärä ja että kilpailun vääristyminen on mahdollisimman vähäistä, jotta voidaan luoda vankka perusta sellaisen tilanteen palauttamiselle, jossa pankit ovat pitkällä aikavälillä elinkelpoisia ilman valtiontukea.Käesolevas olukorras seatakse riigiabi meetmete eesmärgiks tagada miinimumiga piirduv ja vähimal määral konkurentsi moonutava mõjuga toetus eraldi rühmadesse kuuluvate varadega seonduvate riskide kõrvaldamiseks abi saavates pankades, et valmistada ette tugev kandepind ilma riigi toetuseta pikaajalise elujõulisuse taastamisele.
Arvoltaan alentuneiden omaisuuserien hoito edellä kuvailtujen periaatteiden mukaisesti on välttämätöntä pankkien elinkelpoisuuden palauttamiseksi, mutta se ei yksinään riitä kyseisen tavoitteen saavuttamiseen.Kuigi langenud väärtusega varade käsitlemine eespool kirjeldatud põhimõtete kohaselt on pankade elujõulisuse taastamiseks vajalik samm, ei piisa ainult sellest osutatud eesmärgi saavutamiseks.
Pankkien on oma-aloitteisesti toteutettava omaan tilanteeseensa ja omiin erityispiirteisiinsä sopivia toimenpiteitä, jotta vältetään samantyyppisten ongelmien toistuminen ja varmistetaan kestävällä pohjalla oleva kannattavuus.Olenevalt oma konkreetsest olukorrast ja majanduslikest näitajatest peavad pangad võtma ka ise asjakohaseid meetmeid, et vältida sarnaste probleemide kordumist ja tagada jätkusuutlik kasumlikkus.
Valtiontukea ja erityisesti pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevien sääntöjen mukaan ongelmallisten omaisuuserien hoidossa on kyse rakenteellisesta toimenpiteestä, joka edellyttää seuraavien kolmen ehdon huolellista arviointia: i) tuensaajan riittävä osallistuminen arvoltaan alentuneisiin omaisuuseriin kohdistuvan ohjelman kustannuksiin; ii) asianmukaiset toimet, joilla varmistetaan elinkelpoisuuden palauttaminen; ja iii) tarvittavat toimenpiteet, joilla poistetaan kilpailun vääristymät.Riigiabi eeskirjade kohaselt, eelkõige päästmise ja ümberkorraldamisega seotud eeskirjade kohaselt on selline varade toetamine käsitletav struktuurimeetmetena ning nõuab kolme tingimuse hoolikat hindamist: i) abisaaja piisav panus langenud väärtusega varade programmi kuludesse; ii) asjakohane tegevus, mis tagab elujõulisuse taastumise, ja iii) konkurentsimoonutuste heastamiseks vajalikud meetmed.
Ensimmäinen ehto toteutuu yleensä silloin, jos ohjelma täyttää edellisissä luvuissa esitetyt vaatimukset, jotka koskevat erityisesti tietojen ilmoittamista, omaisuuserien arvostusta, tuen hinnoittelua ja vastuunjakoa.Esimese tingimuse täitmine peaks üldjuhul saavutatama eelmistes peatükkides esitatud nõuete täitmisega, eelkõige avalikustamise, väärtuse hindamise, hinnakujunduse ja koormuse jagamisega.
Näin varmistetaan, että tuensaaja vastaa ainakin niistä tappioista, joita aiheutuu omaisuuserien siirrosta valtiolle.See tagab, et abisaaja panus katab vähemalt kogu varade riigile üleandmisega seoses tekkiva kahjumi.
Jos tämä ei ole olennaisilta osin mahdollista, tuki voidaan silti sallia poikkeuksellisesti, kunhan kahden muun ehdon kohdalla sovelletaan tiukempia vaatimuksia.Kui see ei ole praktikas võimalik, võib erandkorras abi siiski lubada, kui ülejäänud kahele tingimusele seatakse rangemad nõuded.
Vaatimukset, jotka koskevat elinkelpoisuuden palauttamista ja kilpailun vääristymisen poistamiseksi toteutettavia toimia, määritellään tapauskohtaisesti. Toisen ehdon eli pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamisen osalta olisi huomattava, että ongelmallisten omaisuuserien hoidolla voidaan edistää tavoitteen saavuttamista.Elujõulisuse taastamisele esitatavad nõuded ja konkurentsimoonutuste heastamiseks võetavate meetmete vajadus määratakse kindlaks iga juhtumi puhul eraldi. Tuleks tähele panna, et varade toetamine võib aidata kaasa teisest tingimusest tuleneva eesmärgi saavutamisele, st vajadusele taastada pikaajaline elujõulisus.
Elinkelpoisuuden kartoituksessa olisi vahvistettava, että pankilla on riittävästi omia varoja sekä tällä hetkellä että tulevaisuudessa, sen jälkeen kun kaikki mahdolliset riskitekijät on arvioitu ja otettu huomioon.Elujõulisuse kontroll peaks pärast igakülgset hindamist ja võimalike riskitegurite arvesse võtmist tõendama, milline on panga tegelik ja prognoositav kapitali adekvaatsus.
Kun valvontaviranomainen on alustavasti hyväksynyt ongelmallisiin omaisuuseriin suunnatut toimenpiteet, se arvioi tarvittavan rakenneuudistuksen laajuuden seuraavien perusteiden mukaan: rahoituslaitosten pääomapohjan vahvistamista koskevissa valvontaviranomaisen antamissa valtiontuen suuntaviivoissa esitetyt perusteet, tuen kohteena olevien pankin omaisuuserien osuus kaikista omaisuuseristä, omaisuuserien siirtohinta suhteessa markkinahintaan, arvoltaan alentuneiden omaisuuserien hoitoon suunnatun tuen erityispiirteet, valtion rahoitusosuuden suuruus suhteessa pankin riskipainotettuihin omaisuuseriin, tuensaajapankin ongelmien luonne ja alkuperä sekä pankin liiketoimintamallin ja investointistrategiantoimivuus. Lisäksi valvontaviranomainen ottaa huomioon mahdollisesti myönnetyt muut valtion takaukset tai valtion toteuttaman pääomapohjan vahvistamisen, jotta voidaan muodostaa kokonaiskuva tuensaajapankin tilanteesta.Hinnates varade toetusmeetmete esialgse lubamise järel vajaliku ümberkorralduse ulatust, tugineb järelevalveamet järgmistele kriteeriumidele: järelevalveameti riigiabi suunistes pankade rekapitaliseerimise kohta sätestatud kriteeriumid; panga nende varade osakaal, mille jaoks toetust antakse; selliste varade üleandmishind võrreldes turuhinnaga; langenud väärtusega varadele antava toetuse erijooned; riigi riskipositsiooni kogusuurus panga riskiga kaalutud varade puhul; abi saava panga probleemide laad jatekkepõhjused; panga ärimudeli ja investeerimisstrateegia usaldusväärsus. Arvesse võetakse ka mis tahes täiendavat riigitagatise andmist või riigipoolset rekapitaliseerimist, et saada abi saava panga olukorrast täielik ülevaade.
Pitkän aikavälin elinkelpoisuus edellyttää sitä, että pankki kykenee selviytymään ilman valtion tukea. Tämä tarkoittaa, että pankilla on oltava selvät suunnitelmat siitä, miten valtiolta mahdollisesti saatu pääoma maksetaan takaisin ja valtion takaukset lopetetaan.Pikaajaline elujõulisus tähendab, et pank on võimeline ellu jääma ilma riigi toetuseta, mis eeldab selget kava selle kohta, kuidas kogu riigilt saadud kapital välja osta ja riigitagatistest loobuda.
Arvioinnin tuloksesta riippuen rakenneuudistukseen on sisällytettävä perusteellinen pankin strategian ja toiminnan tarkastelu sekä ydintoimintoihin keskittyminen, liiketoimintamallien uudelleen määrittäminen, liiketoimintayksiköiden/tytäryhtiöiden lopettaminen tai myynti, varojen ja velkojen hallinnan muuttaminen ja muut muutokset.Olenevalt kõnealuse hinnangu tulemustest tuleb ümberkorralduse raames põhjalikult läbi vaadata panga strateegia ja tegevus, sealhulgas näiteks keskendumine põhitegevusele, ärimudelite ümberorienteerimine, allüksuste või tütarettevõtjate sulgemine või nende loovutamine, muutused varade ja kohustuste haldamises ja muud muutused.
Perusteellinen rakenneuudistus on oletettavasti tarpeen silloin, kun 5.5 jaksossa ja liitteessä IV esitettyjen periaatteiden mukaisesti suoritetun, arvoltaan alentuneiden omaisuuserien asianmukaisen arvostuksen tuloksena on negatiivinen pääoma / tekninen maksukyvyttömyys ilman valtion väliintuloa.Eeldatakse, et põhjalikku ümberkorraldust on vaja juhul, kui osas 5.5 ja 4. lisas sätestatud põhimõtete kohaselt teostatud langenud väärtusega varade asjakohase hindamise tulemusel leitakse, et ilma riigi sekkumiseta on omakapital negatiivne või ettevõtja tehniliselt maksejõuetu.
Myös toistuva tuen pyytäminen ja poikkeaminen edellisissä jaksoissa esitetyistä yleisistä periaatteista kuvastavat yleensä sitä, että pankki tarvitsee perusteellista rakenneuudistusta.Sellisele põhjaliku ümberkorralduse vajadusele osutavad üldjuhul korduvad abitaotlused ja eespool kirjeldatud üldpõhimõtetest kõrvalekaldumine.
Perusteellista rakenneuudistusta tarvitaan myös silloin, kun pankki on jo saanut valtiontukea missä tahansa muodossa tappioiden kattamiseen tai ehkäisemiseen tai kun aiemmin annetun valtiontuen kokonaismäärä ylittää 2 prosenttia pankin kaikista riskipainotetuista omaisuuseristä. Tällöin otetaan asianmukaisesti huomioon kunkin edunsaajan tilanteeseen liittyvät erityiset tekijät. [27]Põhjalik ümberkorraldus on nõutav ka juhul, kui pank on eelnevalt saanud juba mis tahes vormis riigiabi, mis kas aitab kaasa kahjumi katmisele või vältimisele või mis on suurem kui 2 % panga riskiga kaalutud koguvaradest, võttes nõuetekohaselt arvesse iga abisaaja olukorra eripära. [27]
Elinkelpoisuuden palauttamiseksi toteutettavien toimien ajoittamisessa otetaan huomioon paitsi kyseisen pankin asema myös koko pankkialan tilanne. Tarvittavia muutoksia ei kuitenkaan pitäisi tarpeettomasti viivästyttää.Elujõulisuse taastamiseks nõutavate mis tahes meetmete ajastamisel võetakse arvesse asjaomase panga konkreetset olukorda, samuti pangandussektori olukorda tervikuna, ning vajalike kohandustega ei viivitata põhjendamatult.
Kolmanneksi olisi tarkasteltava tarvittavien korvaavien toimenpiteiden laajuutta tuen aiheuttaman kilpailun vääristymisen pohjalta.Kolmandaks tuleb kaaluda vajalike kompensatsioonimeetmete ulatust, võttes arvesse abist tulenevaid konkurentsimoonutusi.
Tämä saattaa edellyttää kannattavien liiketoimintayksiköiden tai tytäryhtiöiden toiminnan supistamista tai myyntiä tai sitoumuksia, jotka koskevat luopumista liiketoiminnan laajentamisesta.See võib hõlmata ettevõtja kasumlike üksuste või tütarettevõtjate suuruse vähendamistvõi nende loovutamist või äritegevuse laiendamist piiravate kohustuste võtmist.
Korvaavia toimenpiteitä oletettavasti tarvitaan, jos tuensaajapankki ei täytä edellisissä kohdissa asetettuja edellytyksiä ja erityisesti niitä, jotka koskevat tietojen toimittamista, omaisuuserien arvostusta, tuen hinnoittelua ja vastuunjakoa.Eeldatakse, et kompensatsioonimeetmed on vajalikud, kui abi saav pank ei täida eespool sätestatud, eelkõige avalikustamisele, väärtuse hindamisele, hinnakujundusele ja koormuse jagamisele esitatavaid tingimusi.
Valvontaviranomainen aikoo arvioida tarvittavien korvaavien toimenpiteiden laajuutta tuen aiheuttamasta kilpailun vääristymisestä tekemänsä arvioinnin pohjalta ja ottaen huomioon erityisesti seuraavat seikat: tuen kokonaismäärä takaus ja pääomasijoitustoimenpiteet mukaan lukien, toimenpiteen kohteena olevien arvoltaan alentuneiden omaisuuserien määrä, omaisuuseristä aiheutuvien tappioiden osuus, pankin toiminnan vakaus, siirrettävien omaisuuserien riskiprofiili, pankin riskinhallinnan taso, vakavaraisuussuhdeluku ilman tukea, tuensaajapankin markkina-asema ja kilpailun vääristyminen siinä tapauksessa, että pankki jatkaa toimintaansa markkinoilla, sekä tuen vaikutus pankkialan rakenteeseen.Järelevalveamet hindab nõutavate kompensatsioonimeetmete ulatust, tuginedes hinnangule, mille ta on andnud abist tulenevatele konkurentsimoonutustele, ja eelkõige järgmistele teguritele: abi kogusumma (sealhulgas tagatis- ja rekapitaliseerimismeetmetest saadud abi); meetmest kasu saavate langenud väärtusega varade maht; varast tuleneva kahjumi osakaal; panga üldine usaldusväärsus; toetusmeetmetega hõlmatud varade riskiprofiil; panga riskijuhtimise kvaliteet; maksevõime suhtarvude tase abi puudumisel; abi saava panga turupositsioon ja panga turul tegutsemise jätkumisest tulenevad konkurentsimoonutused; abi mõju pangandussektori struktuurile.
LoppusäännösLõppsäte
Tätä valtiontuen suuntaviivojen lukua sovelletaan päivästä, jona se hyväksytään, ottaen huomioon rahoitusmarkkinoiden tilan ja yleisen talouskehityksen edellyttämän välittömän toiminnan.Käesolevat riigiabi suuniste peatükki kohaldatakse alates selle vastuvõtmise kuupäevast, võttes arvesse viivitamatut tegutsemist nõudnud finants- ja majandusolukorda.
Tämä luku vastaa Euroopan komission tiedonantoa arvoltaan alentuneiden omaisuuserien käsittelystä yhteisön pankkisektorilla.Käesolev peatükk on kooskõlas Euroopa Komisjoni teatisega langenud väärtusega varade käsitlemise kohta ühenduse pangandussektoris.
Vuoden 2007 puolivälistä vuoden 2009 ensimmäiselle neljännekselle omaisuuserien arvonalennuksia on toteutettu yhteensä 1063 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta. Tästä määrästä Yhdysvalloissa toimivien pankkien osuus on 737,6 miljardia dollaria ja eurooppalaisten pankkien 293,7 miljardia dollaria.Alates 2007. aasta keskpaigast kuni 2009. aasta esimese kvartalini alla hinnatud varade väärtus on kokku 1063 miljardit USA dollarit, sellest Ameerika Ühendriikides tegutsevate pankade osa on 737,6 miljardit dollarit ja Euroopas tegutsevate pankade osa 293,7 miljardit dollarit.
Jälkimmäisestä summasta 68 miljardin Yhdysvaltain dollarin osuus koskee Sveitsiä.Viimasena nimetatud summast on 68 miljardit dollarit seotud Šveitsiga.
Huolimatta jo toteutetuista mittavista arvonalennuksista Kansainvälinen valuuttarahasto arvioi tällä hetkellä, että arvoltaan alentuneista omaisuuseristä aiheutuu pankeille todennäköisesti yhteensä jopa 2200 miljardin Yhdysvaltain dollarin tappiot.Vaatamata juba teatatud allahindamiste ulatusele prognoosib IMF, et pankade kogukahjum seoses varade langenud väärtusega ulatub tõenäoliselt 2200 miljardi dollarini.
Arvio perustuu Yhdysvalloista peräisin olevien arvopaperistettujen asunto-, kulutus- ja yrityslainojen maailmanlaajuisiin omistuksiin, ja sitä on jatkuvasti nostettu kriisin alusta lähtien. Eräiden markkina-asiantuntijoiden mukaan kokonaistappiot voivat nousta vielä huomattavasti suuremmiksi.Selle prognoosi aluseks on Ameerika Ühendriikidest pärinevate väärtpaberistatud hüpoteek-, tarbija- ja ärilaenude rahvusvahelised portfellid jaseda on kriisi algusest peale pidevalt tõstetud.
Esimerkiksi Nouriel Roubini on jatkuvasti väittänyt, että viralliset arviot ovat liian pienet.Mõned turuasjatundjad arvavad, et kahjumid võivad olla oluliselt suuremad.
Nyt hän esittää, että tappiot voivat olla yhteensä 3600 miljardia Yhdysvaltain dollaria pelkästään Yhdysvaltojen osalta.Näiteks Nouriel Roubini, kes on pidevalt väitnud, et ametlikud prognoosid on liiga optimistlikud, on arvamusel, et ainuüksi Ameerika Ühendriikide kahjum võib ulatuda 3600 miljardi dollarini.
Näitä järjestelyjä käsitellään tarkemmin liitteessä 2.Kõnealust korda selgitatakse üksikasjalikumalt 2. lisas.
Vaikka valtio ostaisi omaisuuseriä, ei siitä välttämättä aiheudu suuria kustannuksia julkiselle taloudelle pitkällä aikavälillä, jos riittävän suuri osuus hankituista omaisuuseristä voidaan myöhemmin myydä voitolla (ks. Yhdysvaltoja ja Ruotsia koskevat esimerkit liitteessä 2).Vara ostmine valitsuse poolt ei pea pikemas perspektiivis tähendama suuri eelarvekulusid, kui piisav osa omandatud varast on võimalik hiljem kasumlikult maha müüa (vt USA ja Rootsi näiteid 2. lisas).
Tämä kuitenkin sitoo budjettivaroja etupainotteisesti, mikä puolestaan kasvattaa valtion bruttovelkaa ja bruttomääräistä rahoitustarvetta.See tähendaks siiski eelnevat eelarvekulu, mis suurendaks brutoarvestuses riigivõlga ja valitsussektori rahastamisvajadust.
Sen sijaan vaihtamalla valtion velkainstrumentteja arvoltaan alentuneisiin omaisuuseriin voidaan helpottaa liikkeeseenlaskuun liittyviä käytännön ongelmia. Toimella on kuitenkin epäedulliset vaikutukset budjettiasemaan, ja lisäksi se kasvattaa valtion velkainstrumenttien tarjontaa markkinoilla.Emissiooni teostamisega seotud probleemide lahendamiseks võib kasutada lähenemisviisi, mis põhineb riigivõla vahetamisel langenud väärtusega vara vastu, kuid see ei võimaldaks vältida mõju eelarve suhtarvudele ega riigivõla pakkumise suurenemist turul.
Pankeilla on yleensä monentyyppistä omaisuutta: käteisvaroja ja muita rahoitusvaroja (valtion velkasitoumuksia, vieraan pääoman ehtoisia arvopapereita, oman pääoman ehtoisia arvopapereita, siirrettyjä lainoja ja hyödykkeitä), johdannaisia (swap-sopimuksia, optioita), lainoja, sijoituksia, aineettomia hyödykkeitä ja aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä.Pankadel on tavaliselt mitmesuguseid varasid: sularaha, finantsvarad (riigivõlakirjad, võlatagatised, kapitaliväärtpaberid, kaubeldavad laenud ja toorained), tuletisinstrumendid (vahetuslepingud ja optsioonid), laenud, finantsinvesteeringud, immateriaalne põhivara ja materiaalne põhivara.
Tappioita saattaa aiheutua silloin, kun omaisuuseriä myydään alle niiden kirjanpitoarvon, kun omaisuuserien arvo alenee ja on tehtävä varaukset mahdollisia tappioita varten, tai jälkikäteen, kun tulovirrat ovat erääntymishetkellä kirjanpitoarvoa alhaisemmat.Kahjum võib tekkida siis, kui vara müüakse alla arvestusliku väärtuse, kui vara väärtus langeb ja on vaja luua reservid võimalike kahjumite jaoks, või tagantjärele, kui tuluvood on tähtaja möödudes väiksemad kui arvestuslik väärtus.
Takaus katsotaan valtiontueksi, jos tuensaajapankki ei kykene löytämään markkinoilta yksityistä toimijaa, joka olisi valmis myöntämään vastaavan takauksen.Tagatist peetakse riigiabiks juhul, kui abi saav pank ei suuda turult leida sõltumatut eraettevõtjat, kes oleks nõus andma samaväärse tagatise.
Valtiontuen määrä on valtiolle takauksesta mahdollisesti aiheutuvan nettovastuun enimmäismäärä.Riigiabi suurus on riigile määratud netokohustuse ülemmäär.
Valvontaviranomaisen antamien valtiontuen suuntaviivojen osa VIII. ”Valtiontukisääntöjen soveltaminen maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena rahoituslaitosten suhteen toteutettuihin toimenpiteisiin”, julkaistu EYVL L 17, 20.1.2011, s. 1, ja ETA-täydennysosa N:o 3, 20.1.2011, s. 1.Järelevalveameti riigiabi suuniste VIII osa, „Riigiabi eeskirjade kohaldamine meetmete suhtes, mida on võetud seoses finantsasutustega praeguse ülemaailmse finantskriisi olukorras”. Avaldatud EÜT L 17, 20.1.2011, lk 1, ja EMP kaasandes nr 3, 20.1.2011, lk 1.
Valtiontuen suuntaviivojen ajantasaistettu versio on saatavilla valvontaviranomaisen verkkosivuilla:http://www.eftasurv.int/state-aid/legal-framework/state-aid-guidelines/.Järelevalveameti riigiabi suuniste ajakohastatud versioon on avaldatud järelevalveameti veebisaidil:http://www.eftasurv.int/state-aid/legal-framework/state-aid-guidelines/.
Valvontaviranomaisen antamien valtiontuen suuntaviivojen osa VIII. ”Rahoituslaitosten pääomapohjan vahvistaminen tämänhetkisessä finanssikriisissä: tuen rajaaminen välttämättömään vähimmäismäärään ja suojatoimet kilpailun kohtuuttoman vääristymisen estämiseksi”, julkaistu EYVL L 17, 20.1.2011, s. 1, ja ETA-täydennysosa N:o 3, 20.1.2011, s. 1.Järelevalveameti riigiabi suuniste VIII osa, „Finantsasutuste rekapitaliseerimine praeguses finantskriisis: piirdumine minimaalselt vajaliku abiga ja kaitsemeetmed põhjendamatute konkurentsimoonutuste vastu”. Avaldatud EÜT L 17, 20.1.2011, lk 1, ja EMP kaasandes nr 3, 20.1.2011, lk 1.
’Läpinäkyvyydellä’ ja ’täydellisillä tiedoilla’ tarkoitetaan läpinäkyvyyttä suhteessa kansallisiin viranomaisiin, riippumattomiin asiantuntijoihin ja valvontaviranomaiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta velvollisuutta julkistaa ongelmallisiin omaisuuseriin suuntautuvan toimenpiteen vaikutus pankin taseeseen asianmukaista vastuunjakoa noudattaen.„Läbipaistvuse” ja „täielike andmete” all mõeldakse läbipaistvust riiklike ametiasutuste, sõltumatute ekspertide ja järelevalveasutuse suhtes, ilma et see piiraks kohustust avalikustada asjakohast koormuse jagamist hõlmavate toetusmeetmete mõju pankade bilansile.
Tuen määrä on omaisuuserien siirtoarvon (joka perustuu yleensä omaisuuserien todelliseen taloudelliseen arvoon) ja markkinahinnan välinen erotus.Abisumma võrdub varade üleandmise väärtuse (vastab tavaliselt nende tegelikule majanduslikule väärtusele) ja turuhinna vahega.
Tässä luvussa tappioilla tarkoitetaan omaisuuserien siirtoarvon ja kirjanpitoarvon välistä erotusta.Käesolevas peatükis tähendab kahjum varade üleandmise väärtuse ja varade arvestusliku väärtuse vahet.
Todelliset tappiot tiedetään yleensä vasta jälkikäteen.Tegelik kahjum saadakse tavaliselt teada alles hiljem.
Ongelmallisiin omaisuuseriin kohdistuvia toimia voidaan jossain määrin verrata pääomasijoituksiin siltä osin kuin niiden avulla voidaan vähentää tappioita ja vaikuttaa lakisääteiseen pääomaan.Langeva väärtusega varade suhtes kohaldatavaid toetusmeetmeid võib mingil määral võrrelda kapitalisüstidega, kuivõrd nende abil on võimalik katta kahjumit ja mõjutada normkapitali.
Valtion riski on tukitoimenpiteiden osalta kuitenkin suurempi, ja se liittyy ongelmallisiin omaisuuseriin, sillä valtio ei hyödy suoraan pankin muista tuloa tuottavista toiminnoista ja varoista. Lisäksi riski on suurempi kuin valtion mahdollinen sijoitus pankkiin.Toetusmeetmete puhul on riigi risk siiski suurem ja see on seotud langeva väärtusega vara hõlmava portfelliga, mis ei saa mingisugust otsest kasu panga muudest vahenditest ja kasumit tootvast tegevusest; lisaks sellele on risk suurem kui riigi võimaliku osaluse puhul pangas.
Koska arvoltaan alentuneiden omaisuuserien hoitoon liittyvät riskit ovat suuremmat ja sen tarjoamat hyötymismahdollisuudet ovat rajalliset, olisi siitä yleensä perittävä suurempi korvaus kuin tavanomaisesta pääomasijoituksesta.Kuna langeva väärtusega varadega seotud riskid on suuremad ja nendest potentsiaalselt saadav kasum on piiratud, peaks selle eest saama suuremat hüvitist kui kapitalisüstide eest.
Omaisuuserien kirjanpitoarvoa verrataan niiden siirtoarvoon (eli niiden todelliseen taloudelliseen arvoon).Varade arvestuslikku väärtust võrreldakse üleandmise väärtusega (st nende tegeliku majandusliku väärtusega).
Yleensä osakkeenomistajien etujen suojaamista ei hyväksytä.Tavaliselt aktsionäridele siiski kaitset pakkuma ei peaks.
Ks. komission päätökset NN 39/08 (Tanska, tuki Roskilde Bankin liiketoiminnan lopettamiseen) ja NN 41/08 (Yhdistynyt kuningaskunta, pelastamistuki Bradford&Bingleylle).Vt komisjoni otsused NN 39/08 (Taani likvideerimisabi Roskilde pangale) ja NN 41/08 (Ühendkuningriigi päästmisabi Bradford&Bingley’le).
Esimerkiksi jos pankkia ei sen koon tai toimialan takia olisi mahdollista asettaa joko hallintomenettelyyn tai oikeudelliseen menettelyyn tai jos pankkia ei voida asettaa likvidaatiomenettelyyn ilman, että tästä aiheutuisi vakavia systeemisiä seurauksia muille rahoituslaitoksille tai reaalitalouden luotonsaannille.Näiteks juhul, kui panka ei ole tema suuruse või tegevusala tõttu võimalik juhtida haldus- või kohtumenetluse vahendusel või likvideerimise kaudu ilma, et sellel oleks ohtlikke süsteemseid tagajärgi teistele finantsasutustele või reaalmajandusele laenu andmisele.
Tältä osin tarvitaan rahapolitiikasta vastaavan viranomaisen ja/tai rahoitusvalvontaviranomaisen perustelut.Sellisel juhul on vajalikud rahapoliitika eest vastutava ja/või järelevalveasutuse põhjendused.
Valittavaan tasoon vaikuttavat myös muut tekijät, kuten suurempi korvaus.Asjaomast taset võivad mõjutada ka muud tegurid, näiteks suurem hüvitis.
Lisäksi on todettava, että jälkikäteen maksettavat korvaukset voivat tulla ajankohtaisiksi vasta useita vuosia toimenpiteen aloittamisen jälkeen, ja sen vuoksi ne saattavat haitallisesti pitää yllä arvoltaan alentuneiden omaisuuserien arvostukseen liittyvää epävarmuutta.Peale selle tuleb märkida, et tagantjärele makstavad hüvitised tasutakse alles mitu aastat pärast seda, kui meetmed on võetud, ja need võivad seetõttu pikendada langenud väärtusega varade hindamisega seotud ebakindlust.
Etukäteen tehtävään arvostukseen perustuviin takaisinperintälausekkeisiin ei liity tällaista ongelmaa.Eelhindamisel põhinevate tagastusklauslite puhul sellist probleemi ei ole.
Kyse on ohjelmaan hyväksytyistä omaisuuseristä, jotka saattavat erääntyä myöhemmin.Juhul kui toetusmeetmetega hõlmatud vara maksetähtaeg saabub hiljem.

Want to see more? Purchase TTMEM.com full membership