| Source | Target | | ’Odottamaton tilanne’ on sellainen, jota yhtiön johto ei millään olisi voinut ennakoida päättäessään määräajan kuluessa olla osallistumatta ongelmallisten omaisuuserien hoitoa koskevaan ohjelmaan. Odottamaton tilanne ei myöskään ole seurausta yhtiön johdon laiminlyönnistä tai virheestä tai yhtiön emokonsernin päätöksistä. | „Ettenägematud asjaolud” on asjaolud, mida ettevõtja juhtkond ei saanud mingil juhul ette näha, kui ta tegi otsuse mitte osaleda abikavas tähtaja jooksul. Ettenägematu asjaolu ei ole ettevõtja juhtkonna hooletuse või eksimuse või ettevõtja kontserni otsuse tagajärg. |
| ”Poikkeuksellisella tilanteella” tarkoitetaan tilannetta, joka on poikkeuksellinen myös tämänhetkiseen kriisiin verrattuna. | See on olukord, mis on erakorraline ka praeguse kriisi tingimustest sõltumata. |
| Jos EFTA-valtiot haluavat vedota tällaisiin tilanteisiin, niiden on toimitettava valvontaviranomaiselle kaikki tarvittavat tiedot. | EFTA riigid, kes soovivad sellistele asjaoludele toetuda, peavad edastama järelevalveametile kogu vajaliku teabe. |
| Näyttää siltä, että Yhdysvallat on valinnut tämän lähestymistavan Citigroupin ja Bank of American osalta. | Tundub, et sellise lähenemisviisi valis USA Citigroupi ja Bank of America puhul. |
| Yleisesti ottaen valvontaviranomainen katsoo, että määrittämällä yksi objektiivinen ajankohta, kuten vuoden 2008 loppu, varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset pankkien ja ETA-valtioiden kesken. | Üldiselt on järelevalveamet arvamusel, et määrates ühtse ja objektiivse tähtaja, milleks võiks olla 2008. aasta lõpp, tagatakse pankadele ja EMP riikidele võrdsed tingimused. |
| Tuleviin varoihin liittyviin riskeihin myönnettävä valtiontuki voidaan tarvittaessa käsitellä valvontaviranomaisen antamien valtiontuen suuntaviivojen perusteella, erityisesti takauksia koskevan luvun ja niiden lukujen perusteella, jotka koskevat tilapäisiä puitteita valtiontukitoimenpiteille rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi tämänhetkisessä finanssi- ja talouskriisissä. | Tulevaste varadega seotud ohtude suhtes antavat riigiabi on võimalik vajaduse korral käsitleda järelevalveameti riigiabi suuniste alusel, tuginedes eeskätt riigi garantiisid käsitlevale peatükile ja peatükile, mis käsitleb riigiabi meetmete ajutist raamistikku, et toetada praeguses finants- ja majanduskriisis juurdepääsu rahastamisele. |
| Näin kävisi esimerkiksi silloin, jos valtio vaihtaisi omaisuuseriä valtion joukkovelkakirjoihin niiden nimellisestä arvosta, mutta saisi merkintäoptiot pankin pääomaan. Optioiden arvo riippuisi arvoltaan alentuneiden omaisuuserien lopullisesta myyntihinnasta. | Nii juhtuks näiteks siis, kui riik vahetaks varad riigi võlakirjade vastu nende nominaalväärtuse ulatuses, kuid saaks vastu tingimuslikud tagatised panga omakapitali kohta, mille väärtus oleneb langenud väärtusega varade lõplikust müügihinnast. |
| Vakuuttamisen yhteydessä siirtoarvoksi katsotaan vakuutettu määrä. | Kindlustusmeetme korral on üleandmise väärtuseks kindlustatud summa. |
| Valvontaviranomainen käyttää arvonmäärityksen asiantuntijoiden lausuntoja samalla tavoin kuin muissa valtiontukimenettelyissä, joissa se voi turvautua ulkopuolisten asiantuntijoiden apuun. | Järelevalveamet kasutab hindamisekspertide arvamust sarnaselt muude riigiabi menetlustega, mille raames tal on õigus kasutada välisekspertide abi. |
| Tarvittaessa olisi myös varmistettava, että rahoituslaitosten pääomapohjan vahvistamista tämänhetkisessä finanssikriisissä koskevien valvontaviranomaisen antamien valtiontuen suuntaviivojen 40 kohdassa esitettyjä perusteita on noudatettu. | Tagada tuleb ka järelevalveameti riigiabi suuniste punktis 40, „Finantsasutuste rekapitaliseerimine praeguses finantskriisis”, esitatud kriteeriumide täitmine kohaldatavas ulatuses. |
| Kun on kyse pankista, jolle on jo aiemmin myönnetyn valtiontuen yhteydessä asetettu velvollisuudeksi laatia rakenneuudistussuunnitelma, olisi uusi tuki otettava asianmukaisesti huomioon suunnitelmassa ja lisäksi siinä olisi tarkasteltava kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja rakenneuudistuksesta likvidaatioon. | Nende pankade puhul, mis on varasema riigiabi tulemusena juba kohustatud koostama ümberkorralduskava, tuleb sellises kavas nõuetekohaselt arvesse võtta uut abi ja kirjeldada kõiki valikuid alates ümberkorraldamisest kuni nõuetekohase likvideerimiseni. |
| Tämän kohdan osalta ei oteta huomioon osallistumista hyväksyttyyn luottotakausohjelmaan, jos takaukseen ei ole jouduttu vetoamaan tappioiden kattamiseksi. | Käesoleva punkti kohaldamisel ei võeta arvesse osalemist heakskiidetud laenutagatisskeemis, mille puhul ei ole tagatist olnud tarvis kahjumi katteks realiseerida. |
| Vaikka euroalueen virallisten tietojen mukaan pankkien luotonanto yrityksille näyttää edelleen vahvalta, on suuntauksena kuitenkin ollut luotonannon väheneminen: luotonantoa kuvaavat kuukausittaiset kasvuprosentit pienenivät selvästi vuoden 2008 loppua kohden. | Kuigi euroala ametlike andmete kohaselt püsib pankade laenuandmine ettevõtjatele siiani kõrgel tasemel, see suundumus siiski nõrgeneb. Kuupõhised kasvumäärad on 2008. aasta lõpupoolel selgelt langenud. |
| Pankkien yksityissektorille myöntämien lainojen määrä (muille kuin rahalaitoksille myönnetyt lainat, valtioita lukuun ottamatta) supistui 0,4 prosenttia joulukuussa 2008 marraskuuhun verrattuna. | aasta detsembris langes eraettevõtlusele antud laenude arv (laenud mitterahaloomeasutustele, välja arvatud valitsused) novembriga võrreldes 0,4 %. |
| tehty 8 päivänä toukokuuta 2009, | 8. mai 2009, |
| perustaltaan terveiden pankkien pääomapohjan tilapäiseen vahvistamiseen tarkoitetusta järjestelystä rahoitusjärjestelmän vakauden ja reaalitalouden luotonsaannin edistämiseksi (Norja) | mis käsitleb põhimõtteliselt elujõuliste pankade ajutise rekapitaliseerimise kava, millega suurendada finantsstabiilsust ja reaalmajandusele laenamist (Norra) |
| EFTAN VALVONTAVIRANOMAINEN [1], joka OTTAA HUOMIOON Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen [2]ja erityisesti sen 61–63 artiklan sekä pöytäkirjan 26, | EFTA JÄRELEVALVEAMET [1], VÕTTES ARVESSE Euroopa Majanduspiirkonna lepingut, [2]eriti selle artikleid 61–63 ning selle protokolli nr 26, |
| OTTAA HUOMIOON valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta tehdyn EFTA-valtioiden sopimuksen [3]ja erityisesti sen 24 artiklan, | VÕTTES ARVESSE EFTA riikide vahelist järelevalveameti ja kohtu asutamise lepingut, [3]eriti selle artiklit 24, |
| OTTAA HUOMIOON valvonta- jatuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 [4]olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan ja II osan 4 artiklan 3 kohdan, | VÕTTES ARVESSE järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõiget 3 ja II osa artikli 4 lõiget 3 [4], |
| OTTAA HUOMIOON valvontaviranomaisen suuntaviivat ETA-sopimuksen 61 ja 62 artiklan soveltamisesta ja tulkinnasta [5]ja erityisesti niiden jakson, jonka aiheena on rahoituslaitosten pääomapohjan vahvistaminen tämänhetkisessä finanssikriisissä: tuen rajaaminen välttämättömään vähimmäismäärään ja suojatoimet kilpailun kohtuuttoman vääristymisen estämiseksi [6], | VÕTTES ARVESSE järelevalveameti suuniseid EMP lepingu artiklite 61 ja 62 kohaldamiseks ja tõlgendamiseks, [5]eriti peatükki „Finantsasutuste rekapitaliseerimine praeguses finantskriisis: piirdumine minimaalselt vajaliku abiga ja kaitsemeetmed põhjendamatute konkurentsimoonutuste vastu” [6], |
| OTTAA HUOMIOON pöytäkirjassa 3 olevan II osan 27 artiklassa tarkoitetuista täytäntöönpanosäännöksistä 14 päivänä heinäkuuta 2004 tehdyn päätöksen N:o 195/04/KOL [7] | VÕTTES ARVESSE 14. juuli 2004. aasta otsust nr 195/04/COL protokolli nr 3 II osa artiklis 27 osutatud rakendussätete kohta [7], |
| SEKÄ KATSOO SEURAAVAA: | NING ARVESTADES JÄRGMIST: |
| Norjan viranomaiset ilmoittivat 28. huhtikuuta 2009 pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti perustaltaan terveiden pankkien pääomapohjan tilapäiseen vahvistamiseen tarkoitetusta järjestelystä rahoitusjärjestelmän vakauden ja reaalitalouden luotonsaannin edistämiseksi (tapahtuma nro 516522) [8].2. | aprillil 2009 teatasid Norra ametiasutused kooskõlas protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikega 3 põhimõtteliselt elujõuliste pankade ajutise rekapitaliseerimise kavast, millega suurendada finantsstabiilsust ja reaalmajandusele laenamist (juhtum nr 516522) [8].2. |
| Tukitoimenpiteen tavoitteet | Abimeetme eesmärk |
| Norjan viranomaiset ovat selostaneet, että vallitsee huomattava epävarmuus siitä, miten Norjan talous sekä pankkien luotonantopolitiikka ja -toiminta kehittyvät. | Norra ametiasutused on selgitanud, et Norra majanduse ning pankade laenuandmispoliitika ja -tegevuse arengu suhtes valitseb suur ebakindlus. |
| Reaalitalouden ja rahoitusjärjestelmän välillä on vahva keskinäinen riippuvuussuhde. | Riigi reaalmajandus ja finantssüsteem on väga suures vastastikuses sõltuvuses. |
| Kun pankit haluavat lisääntyvien tappioiden vuoksi ottaa vähemmän riskejä, seurauksena saattaa olla luottojen tarjonnan kiristyminen. | Kahjumi suurenemise kartusest tingitud soov vähendada riske võib ajendada pankasid piirama oma laenuandmistegevust. |
| Norjan talous kärsii ulkoisen kysynnän vähentymisestä, ja tilannetta heikentää yrityksille ja kotitalouksille suunnatun luotonannon ehtojen kiristyminen. Tämä puolestaan haittaa investointeja ja reaalitalouden toimintaa ja kärjistää kaiken kaikkiaan yleisen taloustaantuman kielteisiä vaikutuksia. | Välisnõudluse vähenemise mõju Norra majandusele süvendab laenutingimuste karmistumine ettevõtete ja kodumajapidamiste jaoks, mis pärsib investeerimist ja tegutsemist reaalmajanduses ning võimendab üldise majandussurutise negatiivset mõju. |
| Norjan viranomaisten mukaan Norjan keskuspankin (Norges Bank) ja rahoitusvalvontaviranomaisen (Kredittilsynet) suorittamista luotonantoa käsittelevistä kyselytutkimuksista ilmenee, että pankit ovat tiukentaneet varsinkin yritysluottojen luottokelpoisuusvaatimuksia huomattavasti. | Norra ametiasutused on osutanud, et Norra keskpanga (Norges Bank) ja finantsinspektsiooni (Kredittilsynet) laenutegevuse uuringud näitavad, et pangad on laenutingimusi oluliselt karmistanud eriti ettevõtete jaoks. |
| Vakavaraisuussuhde on pankkien kannalta tärkeä kysymys arvioitaessa niiden luotonantopolitiikkaa. | Samuti nähtub neist, et pangad lähtuvad oma laenupoliitika läbivaatamisel peamiselt kapitali suhtarvudest. |
| Norjalaiset pankit ovat nykyisin vakavaraisia, mutta niiden on vahvistettava ensisijaisia omia varojaan, jotta ne pystyvät pitämään luottojen tarjonnan normaalilla tasolla. | Praegu on Norra pangad rahaliselt elujõulised, kuid neil on vaja tugevdada oma põhikapitali, et nad saaksid jätkata laenude andmist tavapärasel tasemel. |
| Norges Bank suositteli joulukuussa 2008, että hallituksen olisi toteutettava pankkien vakavaraisuutta parantavia toimenpiteitä, jotta reaalitalouden luotonsaanti kohentuisi. | Norra keskpank esitas 2008. aasta detsembris valitsusele soovituse võtta meetmeid pankade elujõulisuse parandamiseks, et elavdada laenude andmist reaalmajandusele. |
| Rahoitusvalvontaviranomainen kannatti tätä suositusta. | Finantsinspektsioon kinnitas selle soovituse. |
| Norjan viranomaiset ovat selostaneet, että ensisijaisten omien varojen suhde on eräissä suurissa norjalaisissa pankeissa suhteellisen alhainen ja että kyseisten pankkien pääomapohjaa on tarpeen vahvistaa, jotta ne pystyvät jatkamaan luotonantoa reaalitaloudelle [9]. | Norra ametiasutused on selgitanud, et mõne Norra suurema panga põhikapitali suhtarv on suhteliselt madal ja seetõttu vajavad nad rekapitaliseerimist, et jätkata laenude andmist reaalmajandusele [9]. |
| Myös pienet pankit, joilla on korkea vakavaraisuussuhde, voivat tarvita lisää ensisijaisia omia varoja, jotta ne pystyvät pitämään luotonannon ennallaan tai lisäämään sitä ilmoitetun järjestelyn tavoitteiden mukaisesti. | Ka väiksemad pangad, mille kapitali suhtarv on kõrge, võivad vajada täiendavat põhikapitali, et säilitada oma laenuandmistegevus senises mahus või suurendada seda kooskõlas teatatud abikava eesmärgiga. |
| Norjan viranomaiset ennakoivat, että tietyillä pienillä pankeilla saattaa olla vähemmän mahdollisuuksia saada rahoitusta ja että niiden luottosalkku saattaa olla melko suppea. Näin ollen tällaiset pankit ovat alttiimpia maksuvalmiusriskeille verrattuina pankkeihin, joilla on laajempi liiketoimintapohja. | Norra ametiasutused on seisukohal, et teatavatel väikestel pankadel on enese finantseerimiseks vähem võimalusi ja suhteliselt kitsas laenuportfell. |
| Vaikka niillä on alun perin ollut korkeampi vakavaraisuussuhde, tällaiset tekijät saattavat merkitä, että niiden ensisijaiset omat varat ehtyvät helpommin kuin muiden pankkien. | Seega ohustavad likviidsusriskid neid rohkem kui laiema äribaasiga pankasid. |
| Norjan viranomaiset ovatkin todenneet, että pankkisektorin tilanteen ja Norjan talousnäkymien vuoksi tarvitaan valtion toimenpidettä, jolla pääomitetaan perustaltaan terveitä pankkeja rahoitusjärjestelmän vakauden ja reaalitalouden luotonsaannin edistämiseksi. | Nii et isegi kui nende kapitali suhtarv oli algselt kõrgem, võivad sellised tegurid viidata sellele, et nende põhikapital kulub kiiremini kui teistel pankadel. |
| Järjestelyn tavoitteena on lisätä pankkien Tier 1 -pääomaa [10], jotta niillä olisi vahvempi asema ja paremmat mahdollisuudet ylläpitää tavanomaista luotonantotoimintaa. Järjestely on tarkoitettu vain perustaltaan terveille pankeille, ja Norjan viranomaisten mukaan järjestelyn avulla pyritään varmistamaan reaalitalouden luotonsaanti ja minimoimaan kilpailun vääristyminen. | Seepärast on Norra ametiasutused asunud seisukohale, et tulenevalt nii pangandussektori olukorrast kui ka Norra majanduse väljavaadetest on vaja riiklikku meedet, mis pakub põhimõtteliselt elujõuliste pankade rekapitaliseerimist, et taastada finantsstabiilsus ja suurendada reaalmajandusele laenamist. |
| Toiminnan ehtoja sääntelee rahaston ja kyseisen pankin välinen sopimus, jossa vahvistetaan pääomituksen yksityiskohdat (esim. nimellisarvo, määrä, vastike ja irtautumiskannustimet).3. | Ostutingimused sätestatakse fondi ja panga vahel sõlmitavas lepingus, kus määratletakse rekapitaliseerimise üksikasjad (nt nimiväärtus, summa, instrumendi intressimäär ja kava kasutamise lõpetamine).3. |
| Kansallinen oikeusperusta rahaston perustamiselle on Lov 6. mars 2009 nr. 12 om Statens finansfond. Rahastoon ja sen toimintoihin liittyvä täytäntöönpanoasetus on myös määrä antaa. | Fondi loomise riiklik õiguslik alus on Lov 6. mars 2009 nr. 12 om Statens finansfond. |
| Vuonna 2008 Norges Bank toteutti makroekonomisen stressitestin, joka koski Norjan kuutta suurinta pankkia. | Norra keskpank korraldas 2008. aastal kuue Norra suurima panga suhtes makromajandusliku stressitesti. |
| Testissä jäljiteltiin synkkää skenaariota, jossa pankkien tappiot olisivat keskimäärin 2,3 % niiden riskipainotetuista omaisuuseristä. | Testis rakendati negatiivset stsenaariumi, mis nägi ette tulemuse, et pankade kahjum moodustab keskmiselt 2,3 % nende riskiga kaalutud varadest. |
| Testin pohjalta Norges Bank arvioi, että Norjan kymmenen suurimman pankin pääomatuen tarve on 34 miljardia Norjan kruunua. | Testi põhjal hindas Norra keskpank kümne suurima panga rekapitaliseerimisvajaduse 34 miljardile Norra kroonile. |
| Testin tulosten mukaisesti rahastolle osoitettiin tähän riittävät varat (50 miljardia Norjan kruunua eli noin 5,1 miljardia euroa). | Vastavalt sellele on fondile eraldatud piisavalt vahendeid (50 miljardit Norra krooni, ligi 5,1 miljardit eurot). |
| Järjestely on tilapäinen ja sääntöjen odotetaan tulevan voimaan toukokuussa 2009, jolloin rahastolle jää kuuden kuukauden toimintajakso, jonka aikana pääomatukea hakevien pankkien kanssa tehdään sopimukset. | Kava on ajutine ning peaks jõustuma 2009. aasta mais, millest alates on fondil kuus kuud aega rekapitaliseerimist taotlevate pankadega lepingute sõlmimiseks. |
| Pääomitusjärjestely | Rekapitaliseerimiskava |
| Tuensaajat | Abisaajad |
| Norjan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että ilmoitetusta järjestelystä voidaan myöntää tukea ainoastaan vakavaraisille norjalaisille pankeille. | Norra ametiasutused on selgitanud, et teatatud kava alusel antakse abi ainult rahaliselt elujõulistele Norra pankadele. |
| Norjan rahoitusvalvontaviranomainen toimii portinvartijana, joka määrittää, onko pankki tukikelpoinen tämän järjestelyn mukaisesti. | Norra finantsinspektsioon võtab endale kontrolliülesande ja otsustab, kas pank on kõlblik kavas osalema [14]. |
| Osana tavanomaisia valvontatehtäviään rahoitusvalvontaviranomainen saa kultakin pankilta tietoja lainasalkuista ja muista sen taseen eristä, liiketoimintasuunnitelmista sekä pankin oman arvion tulevista riskitekijöistä. | Oma korraliste järelevalveülesannete osana saab finantsinspektsioon pankadelt teavet nende laenuportfellide ja muude bilansielementide, nende äriplaanide ning nende enda hinnangute kohta tulevastele riskiteguritele. |
| Kun pankki hakee rahastolta pääomanlisäystä, rahoitusvalvontaviranomaista pyydetään antamaan arvio siitä, onko pankki järjestelyn mukaisesti tukikelpoinen. | Kui pank taotleb fondilt kapitalisüsti, palutakse finantsinspektsioonilt hinnangut panga kavas osalemise kõlblikkusele. |
| Rahoitusvalvontaviranomainen perustaa tarkastelunsa joka tapauksessa ajantasaisiin tietoihin, joissa otetaan huomioon pankin altistuminen erilaisille riskeille, omaisuuserien laatu ja liiketoiminnan näkymät sekä omien varojen riittävyydelle muodollisesti määritetyt suhdeluvut, jotta voidaan päätellä, onko pankki perustaltaan terve myös lähitulevaisuuden todennäköisen kehityksen valossa. | Finantsinspektsioon tugineb oma analüüsis kõikidel juhtudel ajakohasele teabele, võttes arvesse panga mitmesuguseid riskimäärasid, varade kvaliteeti ja äriprognoose, aga ka ametlikke kapitaliadekvaatsuse suhtarve, et jõuda järeldusele, et pank on põhimõtteliselt elujõuline ka arvesse võttes tõenäolisi sündmusi lähitulevikus. |
| Pääoman korotusten enimmäismäärät | Kapitali suurendamise ülempiirid |
| Rahastosta pääomanlisäysten muodossa tehtävien ensisijaisten omien varojen korotusten enimmäisarvoiksi on vahvistettu seuraavat: | Fondi kapitalisüstidega rahastatava põhikapitali suurendamiseks on ette nähtud järgmised ülempiirid: |
| sellaisen pankin pääomapohjaa, jonka ensisijaisten omien varojen suhde on alle 7 %, voidaan vahvistaa siten, että ensisijaisten omien varojen suhde on enintään 10 % | panka, mille põhikapitali suhtarv on alla 7 %, võib rekapitaliseerida suhtarvuni kuni 10 %; |
| sellaisen pankin pääomapohjaa, jonka ensisijaisten omien varojen suhde on 7–10 %, voidaan vahvistaa enintään 3 prosenttiyksikköä mutta ei siten, että ensisijaisten omien varojen suhde on yli 12 % | panka, mille põhikapitali suhtarv on 7 %–10 %, võib rekapitaliseerida kuni 3 protsendipunkti ulatuses, kuid mitte üle suhtarvu 12 %; |
| sellaisen pankin pääomapohjaa, jonka ensisijaisten omien varojen suhde on yli 10 %, voidaan vahvistaa enintään 2 prosenttiyksikköä. [15] | panka, mille põhikapitali suhtarv on üle 10 %, võib rekapitaliseerida kuni 2 protsendipunkti ulatuses [15]. |
| Pankkien, joiden ensisijaisten omien varojen on suurempi kuin 12 % valtion toteuttamien pääomanlisäysten jälkeen, on asiakirjapohjaisesti osoitettava pääoman tarpeensa, ja rahasto arvioi tapauksen pankin tilanteen pohjalta sekä sen mukaisesti, miten reaalitalouden luotonsaantia voidaan edistää. Hakemuksiin, jotka koskevat ensisijaisten omien varojen korotusta, joka on suurempi kuin 2 prosenttiyksikköä, on myös liitettävä asianmukaiset asiakirjat, joilla perustellaan näin mittavan pääomanlisäyksen tarve. Rahasto päättää myönnettävän sijoituksen määrästä erilaisten riskitekijöiden, liiketoimintasuunnitelmien janäkymien arvioinnin perusteella. Norjan viranomaiset ovat selittäneet, että jos rahasto ei toimitetun näytön pohjalta ole vakuuttunut siitä, että järjestelyn mukainen tuki on tarpeen, se hylkää hakemuksen. | Pangad, mille põhikapitali suhtarv on pärast riigipoolset kapitalisüsti üle 12 %, dokumenteerivad oma vajaduse kapitali suurendamise järele ning fond hindab seda, võttes arvesse panga seisundit ning võimalusi, kuidas elavdada reaalmajandusele laenamist. |
| Riskiluokan määrittäminen | Riskiklassidesse määramine |
