| Source | Target | | Rahasto määrittää objektiivisten perusteiden mukaisesti kullekin pankille yhden kaikkiaan kolmesta riskiluokasta. | Fond määrab iga panga objektiivsete kriteeriumide alusel ühte kolmest riskiklassist [16]. |
| Riskiluokan mukaan määräytyy rahastosta sijoitetusta pääomasta maksettava korko, joka on kiinteä pankin ja rahaston välisen sopimuksen keston ajan. | Määratud riskiklassist tuleneb fondi antud kapitalisüsti kupong. Määratud riskiklass jääb kehtima kogu panga ja fondi vahel sõlmitud lepingu ajaks. |
| Asetukseen mukaan riskiluokka on määritettävä seuraavasti niiden pankkien osalta, joilla on tunnustetun luottokelpoisuusluokituslaitoksen antama ulkoinen luokitus: | Määruses on sätestatud, et pangad, kes on saanud reitingu mõnelt tunnustatud krediidireitinguagentuurilt, määratakse riskiklassidesse järgmiselt: |
| Riskiluokka | Riskiklass |
| Luottoluokitus | Reiting |
| AA- tai parempi | AA- või kõrgem |
| A- – A+ | A- kuni A+ |
| BBB + tai heikompi | BBB+ või madalam |
| Norjan viranomaiset ovat selvittäneet, että vain harvoilla Norjan pankeilla on kansainvälisten luottokelpoisuusluokituslaitosten antama luokitus. Norjan suurimmat pankit antavat kuitenkin säännöllisesti luokituksia muille pankeille. | Norra ametiasutused on selgitanud, et rahvusvahelised reitinguagentuurid on reitingu andnud vaid vähestele Norra pankadele. |
| Pankit, joilla ei ole tunnustetun luottokelpoisuusluokituslaitoksen antamaa ulkoista luokitusta, arvioidaan periaatteiden mukaisesti, jotka muistuttavat virallisten luottokelpoisuusluokituslaitosten soveltamia periaatteita. | Samas annavad suurimad Norra pangad korrapäraselt hinnanguid teistele pankadele. |
| Norjan viranomaiset arvioivat, että hyvin harvat norjalaiset pankit kuuluvat riskiluokkaan 1, joitakin pankkeja kuuluu riskiluokkaan 2 ja että suurin osa pankeista määritetään riskiluokkaan 3 (noin kolme neljännestä kaikista Norjan pankeista). | Norra ametiasutuste hinnangul jääb 1. riskiklassi väga vähe Norra panku, mitmed jäävad 2. riskiklassi ning enamik (ligi kolm neljandikku kõigist Norra pankadest) 3. riskiklassi. |
| Pääomituksen instrumentit | Rekapitaliseerimise instrumendid |
| Lainsäädännössä säädetään kahdesta vaihtoehtoisesta pääomainstrumentista: Tier 1 -hybridi-instrumentista (fondsobligasjon) ja Tier 1 -etuoikeutetun pääoman instrumentista (preferansekapitalinstrument). | Norra õigusaktid näevad ette kaks alternatiivset kapitaliinstrumenti: I taseme hübriidväärtpaber („fondsobligasjon”) ja I taseme eeliskapitaliinstrument („preferansekapitalinstrument”). |
| Kumpaakin instrumenttia voidaan pitää Tier 1 -pääomana eikä niihin liity äänioikeutta. | Mõlemat instrumenti käsitletakse I taseme kapitalina ja kumbki neist ei hõlma hääleõigust. |
| Instrumenteilla on etuoikeus ei-kumulatiiviseen osuuteen vuosikorosta, minkäedellytyksenä on voitollisuus ja vakavaraisuussuhde, joka on vähintään 0,2 % suurempi kuin kullakin hetkellä edellytetty vähimmäisvakavaraisuussuhde. | Mõlemad annavad mittekumulatiivse eelisõiguse aastaintressile, mille kasutamine on seotud tingimusega, et pank peab olema saanud kasumit ning panga kapitaliadekvaatsuse suhtarv on vähemalt 0,2 % kõrgem kui mis tahes ajal kohustuslikuna kehtiv minimaalne kapitaliadekvaatsuse suhtarv. |
| Korko katetaan, kunnes se on joko maksettu kokonaan tai voitto on käytetty loppuun. | Intressi makstakse, kuni kas see või kasum on täielikult välja makstud. |
| Pääomituksen hinta määritetään kullekin pankille yksilöllisesti sovellettavan koron pohjalta. | Rekapitaliseerimise hind määratakse kehtiva intressimäära põhjal igale pangale eraldi. |
| Lisäksi on pankin riskiluokan ja valitun instrumentin tyypin mukaisesti määräytyvä lisäosa. | Sellele lisandub lisaintress, mis sõltub panga riskikategooriast ja valitud instrumendiliigist. |
| Norjan viranomaiset katsovat, että järjestelmä, jolla korko lasketaan kunkin pankin ja instrumentin osalta, vastaa Euroopan keskuspankin [18]20. marraskuuta 2008 antamassa suosituksessa vahvistamaa menetelmää [19]ja on sen vuoksi pääomapohjan vahvistamista koskevien suuntaviivojen mukainen.Norjan viranomaiset ovat selvittäneet, että Norjan pankkien omaisuuserät ovat suurelta osin vaihtuvakorkoisia. | Norra ametiasutused leiavad, et süsteem, mille järgi arvutatakse iga instrumendi intressimäära, vastab meetodikale, mille Euroopa Keskpank [18]määras kindlaks oma 20. novembri 2008. aasta soovituses, [19]ning on seepärast kooskõlas rekapitaliseerimise suunistega.Norra ametiasutused on selgitanud, et Norra pankade varad on valdavalt ujuva intressimääraga. |
| Korkoriskin minimoimiseksi pankit pyrkivät yleensä siihen, että korkosopimusten kesto on sama taseen kummallakin puolella. | Intressimäärariski vähendamiseks püüavad pangad üldiselt hoida sama tähtajaga intressimääralepinguid bilansi mõlemal poolel. |
| Erääntymisaikojen vastaavuus edellyttää näin ollen, että Norjan pankeilla on pääosin vaihtuvakorkoisia velkoja. | Tähtaegade sobitamisest tulenebki, et Norra pankadel on enamasti ujuva intressimääraga seotud kohustused. |
| Tätä taustaa vasten Norjan viranomaiset ovat ehdottaneet, että pääomituksesta maksettava korko perustuu joko valtion lyhytaikaisen kuuden kuukauden velkasitoumuksen tai valtion viiden vuoden joukkovelkakirjalainojen tuottoon. | Seda arvestades on Norra ametiasutused teinud ettepaneku, et rekapitaliseerimise tasustamine põhineks kas lühiajalise 6-kuulise riigivõlasertifikaadi või 5-aastase riigivõlakirja tootlusel. |
| Norjan viranomaisten antamisen selvitysten mukaan pääomituksesta pankille koituvat kustannukset pysyvät viisivuotisen kauden ajan muuttumattomina riippumatta siitä, minkä vaihtoehdon pankki valitsee. | Norra ametiasutuste selgituste kohaselt on rekapitaliseerimise kulu pankade jaoks viie aasta jooksul sama sõltumata sellest, millise variandi pank valib. |
| Tämän seikan tueksi viranomaiset vertaavat pääomituksesta pankeille koituvia nykyisiä nettokustannuksia, kun käytetään vaihtoehtona valtion viiden vuoden joukkovelkakirjalainojen tuottoa, ja toisaalta pääomituksesta pankeille koituvia nykyisiä nettokustannuksia, kun käytetään vaihtoehtona valtion kuuden kuukauden velkasitoumusten tuottoa viiden vuoden ajalta. | Selle näiteks võrdlevad nad rekapitaliseerimise kulu nüüdisväärtust pankade jaoks olukorras, kus tasustamine põhineks 5-aastaste riigivõlakirjade tootlusel, ja olukorras, kus tasustamine põhineks 6-kuuliste riigivõlasertifikaatide tootlusel viie aasta jooksul [20]. |
| Norjan viranomaiset katsovatkin, että vaikka valtion kuuden kuukauden velkasitoumuksen tuotto on nyt pienempi kuin valtion viiden vuoden joukkovelkakirjalainan tuotto, pääomituksesta pankeille koituvat kustannukset ovat viiden vuoden jaksolla samanlaiset riippumatta valitusta vaihtoehdosta. | Võrdlemise tulemusel leiavad Norra ametiasutused, et kuigi 6-kuuliste riigivõlasertifikaatide tootlus on praegu madalam kui 5-aastaste riigivõlakirjade oma, on rekapitaliseerimise kulu pankade jaoks viie aasta jooksul sama olenemata sellest, kumma võlaväärtpaberi tootlus aluseks võetakse. |
| Tier 1 -hybridi-instrumentti Tier 1 -hybridi-instrumentin on katettava tappioita tavanomaisen osakepääoman jälkeen (ensisijaisuus tappioiden kattamisen osalta). Sen on tarkoitus olla kestoltaan rajoittamaton ja lunastettavissa oleva, ja sen kiinteäksi koroksi on määritetty Norjan valtion joukkolainakorko seuraavasti lisättynä: | I taseme hübriidväärtpaber |
| 5,5 % riskiluokan 2 pankeille | riskiklassi pankade puhul 5,5 %; |
| 6,0 % riskiluokan 3 pankeille. [21] | riskiklassi pankade puhul 6,0 % [21]. |
| EKP:n suosituksen mukaisesti lisäosan vähimmäismäärä lasketaan siten, että liikkeeseen laskevan pankin etuoikeusasemaltaan huonompiin velkoihin perustuvien viiden vuoden luottoriskinvaihtosopimusten hintoihin viitejaksolla 1. tammikuuta 2007–31. elokuuta 2008 lisätään 200 peruspistettä toimintakustannusten kattamiseksi sekä 100 peruspistettä sen kuvastamiseksi, että hybridin etuoikeusasema on parempi kuin etuoikeusasemaltaan huonompien velkojen. | Vastavalt EKP soovitusele on minimaalseks lisaintressiks emiteeriva panga 5-aastaste krediidiriski vahetustehingute hinnavahed allutatud võla puhul vaatlusperioodil 1. jaanuarist 2007 kuni 31. augustini 2008 pluss 200 baaspunkti tegevuskulude katteks pluss veel 100 baaspunkti, et kajastada hübriidväärtpaberi eelist allutatud võla suhtes. |
| Tämän jälkeen sovelletaan korotusta riskiluokkiin 2 ja 3 kuuluviin pankkeihin. | Seejärel kohaldatakse 2. ja 3. riskiklassi kuuluvate pankade suhtes juurdehindlust. |
| Norjan viranomaiset on ilmaisseet, että Norges Bankin arvion mukaan etuoikeusasemaltaan huonompiin velkoihin perustuvien luottoriskinvaihtosopimusten keskihinta DnB NOR:in [22]osalta, joka on ainoa norjalainen pankki, jonka luottoriskinvaihtosopimuksilla käydään kauppaa, on 100 peruspistettä kaudella 1. tammikuuta 2007–31. elokuuta 2008. [23] | Norra ametiasutused on märkinud, et Norra keskpank on välja arvutanud, et DnB NOR puhul, [22]mis on ainus Norra pank, mille puhul kaubeldakse krediidiriski vahetustehingutega, on allutatud krediidiriski hinnavahede mediaan perioodil 1. jaanuarist 2007 kuni 31. august 2008 hinnanguliselt 100 baaspunkti [23]. |
| Takaisinmaksun edistämiseksi korkoa nostetaan 1 prosenttiyksikkö sekä vuoden 4 että 5 jälkeen. | Lunastamise stimuleerimiseks suurendatakse kupongi pärast neljandat ja viiendat aastat kummalgi juhul 1 protsendipunkti võrra. |
| Instrumentin nostettu kiinteä korko pysyy voimassa takaisinmaksuun asti. | Kõrgem kupongimäär jääb instrumendile kuni lunastamiseni. |
| Takaisinmaksun edellytyksenä on, että rahoitusvalvontaviranomainen myöntää siihen luvan varmistettuaan, että vakavaraisuusvaatimukset täyttyvät myös takaisinmaksun jälkeen. | Lunastamiseks on vaja finantsinspektsiooni luba, kes peab kontrollima, et pank suudab kapitaliadekvaatsuse nõudeid täita ka pärast lunastamist. |
| Tier 1 -etuoikeutetun pääoman instrumentti Tier 1 -etuoikeutetun pääoman instrumentti on tasavertainen kantaosakkeiden kanssa (tappioiden kattaminen rinnakkain). Se voidaan lunastaa kolmen vuoden jälkeen. Se on tarkoitettu pakolliseksi vaihdettavaksi instrumentiksi, ja se vaihdetaan kantaosakkeiksi viiden vuoden kuluttua, ellei sitä makseta takaisin tai vaihdeta ennen sitä. Instrumentilla on kiinteä korko, joksi on määritetty Norjan valtion joukkolainakorko seuraavasti lisättynä: | I taseme eeliskapitaliinstrument |
| EKP:n suosituksen mukaisesti lisäosan vähimmäismääräksi on vahvistettu 600 peruspistettä (500 peruspistettä osakeriskipreemiota ja 100 peruspistettä toimintakustannusten kattamiseksi). | Vastavalt EKP soovitusele on minimaalseks lisaintressiks määratud 600 baaspunkti (aktsiate riskipreemiana 500 baaspunkti ning tegevuskulude katteks 100 baaspunkti). |
| Tämän jälkeen sovelletaan korotusta riskiluokkiin 2 ja 3 kuuluviin pankkeihin. | ja 3. riskiklassi kuuluvate pankade suhtes kohaldatakse juurdehindlust. |
| Kuten edellä todettiin, instrumentti voidaan lunastaa kolmen vuoden kuluttua. | Nagu eespool märgitud, võib instrumendi lunastada kolme aasta pärast. |
| Lunastusarvon laskemismenetelmä täsmennetään pankin kanssa tehtävässä sopimuksessa eikä se voi olla pienempi kuin nimellisarvo. | Lunastusväärtuse arvutamismeetod täpsustatakse pangaga sõlmitud lepingus ja ei saa olla alla nimiväärtuse [25]. |
| Nopeaa takaisinmaksua edistetään esimerkiksi sisällyttämällä sopimukseen takaisinmaksukoron korotus neljäntenä ja viidentenä vuonna, jolloin aikaisempi takaisinmaksu on edullisempaa. | Ennetähtaegset lunastamist soodustatakse näiteks sättega pangaga sõlmitud lepingus, mis näeb ette lunastusväärtuse tõstmise neljandal ja viiendal aastal, mis muudab ennetähtaegse lunastamise vähem kulukaks kui sellega viivitamise. |
| Takaisinmaksun kannustimena on myös se, että pakollisen muunnon sallimisen sijaan viiden vuoden kuluttua vahvistetaan muuntokurssi, joka on rahastolle edellisempi kuin muunto silloiseen markkinahintaan ja myös edellisempi rahastolle kuin takaisinmaksu ennen vuoden viisi loppua (eli valitulla menetelmällä säädetään nykyisten omistajien omistusta huomattavasti vähentävästä vaikutuksesta). | Lisaks stimuleeritakse lunastamist kohustusliku aktsiate vastu vahetamise asemel sellega, et viieaastase perioodi lõpuks määratakse selline vahetushind, mis on fondile soodsam kui vahetus aktsiate turuhinnaga sellel ajal ning samuti soodsam võrreldesinstrumendi lunastamisega enne viie aasta möödumist (teisisõnu kaasneb vastuvõetud meetodiga olemasolevate aktsionäride osaluse oluline vähenemine). |
| Norjan viranomaiset ovat selvittäneet, että rahastolla on oikeus muuntaa instrumentti kantaosakkeiksi/ensisijaisiksi pääomatodistuksiksi, jos etuoikeutettu pääoma muodostaa merkittävän osan pankin kirjanpidollisesta omasta pääomasta. | Norra ametiasutused on selgitanud, et fondil on õigus vahetada instrument lihtaktsiateks või esmase omakapitali sertifikaatideks, kui eeliskapital moodustab panga raamatupidamislikust aktsiakapitalist olulise osa. |
| Rahasto määrittää kunkin pankin kanssa tehtävässä sopimuksessa, mikä muodostaa merkittävän osuuden. | Kui suur oluline osa on, selle määratleb fond iga pangaga eraldi sõlmitavas lepingus. |
| Merkittävän osuuden kynnysarvo ei voi olla suurempi kuin 50 %. [26] | Olulise osa künnis ei ole üle 50 % [26]. |
| Yksittäiseen sopimukseen voi myös sisältyä pankin mahdollisuus muuntaa instrumentti kantaosakkeiksi/ensisijaisiksi pääomatodistuksiksi, jos ”omien varojen” arvoa on alennettu merkittävästi (yli 20 %). Menetelmä, jolla lasketaan rahaston muunnon yhteydessä saamien osakkeiden määrä, täsmennetään pankin kanssa tehtävässä sopimuksessa, ja sen avulla varmistetaan lunastusarvon ja potentiaalisen voiton sekä toisaalta muunnon ja potentiaalisen tappion välinen kohtuullinen suhde. | Pangaga sõlmitavas lepingus võidakse panga jaoks samuti ette näha võimalus vahetada instrument lihtaktsiateks või esmase omakapitali sertifikaatideks, kui „omavahendite” väärtus on vähenenud oluliselt (rohkem kui 20 % võrra). |
| Toimintalinjoihin liittyvät suojatoimet Norjan viranomaisten mukaan järjestelyä täydennetään tietyillä toimintalinjoihin liittyvillä suojatoimilla. | Käitumisega seotud kaitsemeetmed |
| Rahaston toteuttamien pääomitusten ehtona on, että tukea käytetään järjestelyn tavoitteiden mukaisesti eikä niiden vastaisesti ja että pankki ei käytä pääomitusta markkinoinnissaan tai toteuttaakseen aggressiivisia kaupallisia strategioita. | Norra ametiasutuste teatel on kavasse lisatud rida käitumisega seotud kaitsemeetmeid. |
| Lisärajoituksina on esimerkiksi i) johtajien palkkojen ja muiden etujen nostamista koskeva kielto 31. joulukuuta 2010 asti, ii) bonusten lähes täydellinen kielto tilivuosina 2009 ja 2010 sekä kertyneiden bonusten maksukielto tämän jälkeen, iii) johtajille edullisin ehdoin myönnettävien osakkeiden tai vastaavien kielto ja iv) uusien osakeoptio-ohjelmien käynnistämistä tai nykyisten laajentamista tai uudistamista koskeva kielto. | Kapitalisüstidega on seotud veel teisedki piirangud, nagu näiteks i) juhtivate töötajate palkade ja muude hüvede tõstmise keeld, mis kehtib kuni 31. detsembrini 2010; ii) peaaegu täielik keeld maksta boonuseid 2009. ja 2010. majandusaasta eest koos keeluga maksta kogunenud boonuseid välja pärast seda; iii) juhtivatele töötajatele kehtiv keeld saada aktsiaid vms soodustingimustel ning iv) keeld algatada uusi aktsiaoptsiooniprogramme või laiendada või uuendada olemasolevaid. |
| Onko kyse valtiontuesta? | Riigiabi olemasolu |
| Sopimuksessa Euroopan talousalueesta 61 artiklan 1 kohta kuuluu seuraavasti: | EMP lepingu artikli 61 lõikes 1 on sätestatud: |
| ”Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, EY:n jäsenvaltion tai EFTA-valtion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu tämän sopimuksen toimintaan, siltä osin kuin se vaikuttaa sopimuspuolten väliseen kauppaan.” | „Kui käesolevas lepingus ei ole sätestatud teisiti, on igasugune EÜ liikmesriikide või EFTA riikide poolt või riigi ressurssidest ükskõik missugusel kujul antav abi, mis kahjustab või ähvardab kahjustada konkurentsi, soodustades teatud ettevõtjaid või teatud kaupade tootmist, käesoleva lepinguga kokkusobimatu niivõrd, kuivõrd see mõjutab lepinguosaliste vahelist kaubandust.” |
| Jotta toimenpide olisi valtiontukea, valtion on täytynyt myöntää se tai se on täytynyt myöntää valtion varoista. | Et abi saaks pidada riigiabiks, peab ta esmajoones olema antud riigi poolt või riigi ressurssidest. |
| Ilmoitettu järjestely koostuu rahaston toteuttamista pääomanlisäyksistä, joiden varat saadaan valtion talousarviosta. | Teatatud kava seisneb kapitalisüstides, mida fond teeb riigieelarvest eraldatud vahenditega. |
| Rahastolle on tätä varten osoitettu 50 miljardin Norjan kruunun kokonaisvarat. | Selleks on fondi eelarvesse eraldatud 50 miljardit Norra krooni. |
| Lisäksi edunsaajat voivat pääomitustoimenpiteiden ansiosta turvata vaadittavan pääoman edellisemmin ehdoin kuin rahoitusmarkkinoilla vallitsevien olosuhteiden puitteissa muutoin olisi mahdollista. | Lisaks võimaldavad rekapitaliseerimismeetmed abisaajatel saada vajalikku kapitali soodsamatel tingimustel, kui see oleks finantsturgudel valitsevaid tingimusi arvestades muidu võimalik. |
| Valvontaviranomainen katsoo, että pääomamarkkinoiden nykyisten vaikeuksien vuoksi investointeja tekee valtio, sillä mikään markkinoiden taloudellinen toimija ei olisi halukas investoimaan samoin ehdoin. | Järelevalveamet leiab, et arvestades kapitaliturgudel valitsevaid raskusi, investeerib riik sellepärast, et mitte ükski turumajanduslik ettevõtja ei oleks nõus samadel tingimustel investeerima. |
| Ilmoitettu toimenpide on lisäksi valikoiva siinä mielessä, että järjestelyn mukaisesti tukikelpoisia ovat ainoastaan perustaltaan terveet norjalaiset pankit eivätkä muut rahoituslaitokset tai yritykset. | Peale selle on teatatud meede valikuline ainult selle poolest, et kava alusel antakse abi ainult põhimõtteliselt elujõulistele Norra pankadele ja mitte muudele finantsasutustele või muudele ettevõtetele. |
| Tämä mahdollisuus puolestaan antaa tuensaajille taloudellista etua ja vahvistaa niiden asemaa suhteessa kilpailijoihin Norjassa ja muissa ETA:n jäsenvaltioissa. Sen vuoksi on katsottava, että tuki vääristää kilpailua ja vaikuttaa sopimuspuolten väliseen kauppaan. | See annab abisaajatele majandusliku eelise ning tugevdab nende positsiooni nende konkurentide suhtes Norras ja muudes EMP riikides, mistõttu tuleb meedet pidada konkurentsi moonutavaks ja lepinguosaliste vahelist kaubandust mõjutavaks. |
| Näistä syistä valvontaviranomainen katsoo, että ilmoitettu pääomitusjärjestely on ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. | Neil põhjustel on järelevalveamet seisukohal, et teatatud rekapitaliseerimiskava kujutab endast riigiabi EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses. |
| Pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaan ”EFTAn valvontaviranomaiselle on ilmoitettava tuen myöntämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta niin ajoissa, että se voi esittää huomautuksensa (…). | Protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikes 3 on sätestatud, et „järelevalveametit informeeritakse kõikidest plaanidest abi määramise või muutmise kohta piisavalt aegsasti, et ta võiks avaldada oma arvamuse (…). |
