Finnish to Estonian European Commission terminology (DGT)

Search term or phrase in this TERMinator '. "." . '

Purchase TTMEM.com full membership to search this dictionary
 
 
Share this dictionary/glossary:
 

 
database_of_translation_agencies
 

SourceTarget
Asianomainen valtio ei saa panna ehdottamiaan toimenpiteitä täytäntöön ennen kuin menettelyn tuloksena on saatu aikaan lopullinen päätös.”Asjassepuutuv riik ei tohi rakendada kavatsetud meetmeid enne, kui nimetatud menetluse järgi on tehtud lõplik otsus”.
Norjan viranomaiset ilmoittivat pääomitusjärjestelystä 28. huhtikuuta 2009 ja täyttivät näin ilmoitusvaatimuksen.Norra ametiasutused täitsid teatamisnõude, teatades rekapitaliseerimiskavast 28. aprillil 2009.
Norjan viranomaiset ovat sitoutuneet siihen, että järjestelyä ei panna täytäntöön, ennen kuin valvontaviranomainen on hyväksynyt toimenpiteet, mikä on lopullisen päätöksen odottamista koskevan velvoitteen mukaista.Nad on kohustunud mitte rakendama kava enne, kui järelevalveamet on selle heaks kiitnud, täites sellega ühtlasi rakendamiskeeldu.
Valvontaviranomainen toteaa sen vuoksi, että Norjan viranomaiset ovat noudattaneet pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaisia velvoitteitaan.Seetõttu on järelevalveametil võimalik järeldada, et Norra ametiasutused on täitnud oma kohustused kooskõlas protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikega 3.
Tuen sääntöjenmukaisuusAbi kokkusobivus
ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan b alakohdan ja pääomapohjan vahvistamista koskevien suuntaviivojen soveltaminenEMP lepingu artikli 61 lõike 3 punkti b ja rekapitaliseerimise suuniste kohaldamine
ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaan ”tukea Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen edistämiseksi taikka EY:n jäsenvaltion tai EFTA-valtion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseksi” (korostus lisätty) voidaan pitää sopimuksen toimintaan soveltuvana.EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punktis b on sätestatud, et „abi üleeuroopalist huvi pakkuva tähtsa projekti elluviimiseks või tõsise häire kõrvaldamiseks mõne EÜ liikmesriigi või EFTA riigi majanduses” (allakriipsutus lisatud) võib pidada EMP lepinguga kokkusobivaks.
Valvontaviranomainen ei kiistä Norjan viranomaisten esittämää analyysia, jonka mukaan nykyinen globaali rahoituskriisi on supistanut reaalitalouden luotonsaantia kansallisella tasolla.Järelevalveamet ei vaidlusta Norra ametiasutuste järeldust, et praegune ülemaailmne finantskriis on vähendanud laenamist reaalmajandusele kogu riigis.
Jos tilanteeseen ei puututtaisi, sillä olisi systeeminen vaikutus Norjan koko talouteen.Kui selle olukorra parandamiseks midagi ette ei võeta, oleks sellel süsteemne mõju kogu Norra majandusele.
Valvontaviranomainen katsoo tämän vuoksi, ilmoitetulla järjestelyllä pyritään korjaamaan Norjan talouden vakavaa häiriötä.Seepärast leiab järelevalveamet, et teatatud kava eesmärk on kõrvaldada tõsine häire Norra majanduses.
ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan b alakohdan pohjalta valvontaviranomainen antoi tammikuussa 2009 pääomapohjan vahvistamista koskevat suuntaviivat, joissa vahvistetaan säännöt nykyisen rahoituskriisin yhteydessä pääomittamisen muodossa myönnetyn tuen arviointia varten.Järelevalveamet võttis 2009. aasta jaanuaris EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punkti b alusel vastu rekapitaliseerimise suunised, millega kehtestatakse praeguse finantskriisiga seoses rekapitaliseerimise vormis antud abi hindamise eeskirjad.
Tämän vuoksi valvontaviranomainen arvio käsillä olevaa ilmoitusta pääomapohjan vahvistamista koskevien suuntaviivojen määräysten pohjalta.Seepärast hindab järelevalveamet käesolevat teadet rekapitaliseerimise suuniste alusel.
Pääomapohjan vahvistamista koskevien suuntaviivojen mukaan ”rahoitusmarkkinoiden nykytilanteessa pankkien pääomapohjan vahvistaminen voi palvella useita tavoitteita.Rekapitaliseerimise suunistes on sätestatud, et „finantsturgude praeguses olukorras võib pankade rekapitaliseerimine teenida mitut eesmärki.
[…]Toiseksi pääomasijoitusten tavoitteena voi olla reaalitalouden luotonsaannin varmistaminen.”[…]Teiseks võib rekapitaliseerimine aidata tagada reaalmajandusele laenamist” [29].
Lisäksi ”pankkien on voitava saada pääomaa riittävän edullisin ehdoin, jotta niiden pääomapohjan vahvistaminen tehoaa tarvittavalla tavalla.Lisaks „peavad pankade kapitalile juurdepääsu tingimused olema piisavalt soodsad, et rekapitaliseerimine oleks piisavalt tõhus.
Siksi valtion tukitoimien olisi oltava oikeasuhteisia ja tilapäisiä, ja ne olisi suunniteltava niin, että ne kannustavat pankkeja irtautumaan valtion tuesta heti kun markkinatilanne sen sallii (…). EFTA-valtioiden olisi aina varmistettava, että pankkien pääomapohjan vahvistaminen perustuu todelliseen tarpeeseen” (korostus lisätty).Riigi sekkumine peaks seega olema proportsionaalne ja ajutine ning see peaks toimuma viisil, mis innustab panku riigi kapitali tagastama niipea, kui turutingimused lubavad […].
Ilmoitettujen toimenpiteiden on siis täytettävä seuraavat ehdot: —Kõigil juhtudel peaks liikmesriik tagama, et pankade rekapitaliseerimine põhineb tegelikul vajadusel” (allakriipsutused lisatud) [30].
Tarkoituksenmukaisuus (toimenpiteen riittävyys asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi) tukitoimenpiteen on oltava hyvin kohdennettu, jotta voidaan tehokkaasti täyttää tavoite, jonka mukaan on edistettävä rahoitusjärjestelmän vakautta ja reaalitalouden luotonsaantia.Teatatud meetmed peavad seega vastama järgmistele tingimustele:
Oikeasuhteisuus tukitoimenpiteen myönteisten vaikutusten on oltava oikeassa suhteessa kilpailua vääristäviin vaikutuksiin, jotta kilpailun vääristyminen voidaan rajoittaa toimenpiteen tavoitteiden saavuttamisen kannalta välttämättömään.proportsionaalsus abimeetme positiivsed mõjud peavad nõuetekohaselt tasakaalustama konkurentsimoonutusi, et neid tekiks meetme eesmärkide saavutamisel võimalikult vähe.
TarkoituksenmukaisuusAsjakohasus
Valvontaviranomaisen on ensiksi arvioitava, onko ehdotettu toimenpide eli valtion toteuttama perustaltaan terveiden pankkien pääomapohjan vahvistaminen soveltuva, jotta saavutettaisiin ilmoitetut tavoitteet, jotka ovat rahoitusjärjestelmän vakauden ja reaalitalouden luotonsaannin edistäminen.Järelevalveamet peab kõigepealt hindama, kas kavandatud meede, s.o põhimõtteliselt elujõuliste pankade riigipoolne rekapitaliseerimine, on asjakohane, et saavutada seatud eesmärki suurendada finantsstabiilsust ja reaalmajandusele laenamist.
Valvontaviranomainen myöntää, että luottolaitokset saattavat tarvita lisäpääomaa nykyisessä markkinatilanteessa, jotta voitaisiin varmistaa riittävä luotonsaanti koko talouteen ja näin torjua kriisin jatkuvaa syvenemistä.Järelevalveamet tunnistab, et krediidiasutused võivad praeguses turuolukorras vajada täiendavat kapitali, et tagada piisav krediidivoog kogu majandusse, võideldes sellega kriisi edasise süvenemise vastu.
Epävarmuus talousnäkymistä on lisäksi heikentänyt luottamusta rahoituslaitosten pitkän aikavälin vakauteen.Lisaks on ebakindlus majanduse väljavaadete suhtes nõrgendanud usaldust finantsasutuste pikaajalise elujõulisuse vastu.
Perustaltaan terveiden pankkien pääomituksilla on tarkoitus varmistaa, että rahoituslaitokset ovat pääomaltaan riittävän vahvoja, jotta ne kestävät mahdolliset tappiot paremmin ja voivat ylläpitää tavanomaista antolainaustoimintaansa.Põhimõtteliselt elujõuliste pankade rekapitaliseerimine peaks tagama, et finantsasutused on piisavalt tugevalt kapitaliseeritud, et taluda paremini võimalikke kahjumeid ja säilitada laenamistegevuse tavapärasel tasemel.
Pääoman tarjoamista perustaltaan terveille pankeille voidaan näin olleen pitää tarkoituksenmukaisena toimenpiteenä, kun varmistetaan reaalitalouden luotonsaanti, kuten pääomapohjan vahvistamista koskevissa suuntaviivoissa edellytetään.Seepärast võib kapitali pakkumist põhimõtteliselt elujõulistele pankadele pidada asjakohaseks meetmeks, et tagada reaalmajandusele laenamist soodustavad tingimused kooskõlas rekapitaliseerimise suunistega.
Tuen tarpeellisuusVajalikkus
Tukitoimenpiteen on vastattava määrältään ja muodoltaan sitä, mikä on välttämätöntä ilmoitetun tavoitteen saavuttamiseksi, kun otetaan huomioon nyt vallitsevat poikkeukselliset olosuhteet.Abimeede peab praeguseid erandlikke olusid silmas pidades olema suuruse ja vormi poolest seatud eesmärkide saavutamiseks vajalik.
Tämän vuoksi voidaan katsoa, että ainoastaan perustaltaan terveille pankeille annettava tuki on tarpeen mainittujen tavoitteiden kannalta.Seepärast võib järeldada, et ainult põhimõtteliselt elujõulistele pankadele antav abi on seatud eesmärkide saavutamiseks vajalik.
Norjan viranomaiset ovat suunnitelleet, että ilmoitettu järjestely tulisi voimaan toukokuussa 2009 ja olisi toiminnassa kuuden kuukauden ajan.Norra ametiasutused on näinud ette, et teatatud kava jõustub 2009. aasta mais ja on avatud 6 kuud.
Pääomanlisäystä koskevien hakemusten määräajaksi asetetaan kuusi viikkoa ennen mainitun kuuden kuukauden toimintajakson päättymistä (syyskuun 2009 puolivälin aikoihin).Kapitalisüsti taotluste esitamise tähtajaks määratakse 6 nädalat enne nimetatud 6-kuulise perioodi lõppu (umbes 2009. aasta septembri lõpp).
Pääomanlisäysten on lisäksi tarkoitus olla tilapäisiä.Lisaks on ette nähtud, et kapitalisüstid on ajutised.
Ohjelmaan kuuluu kannustimia, joilla rohkaistaan pankkeja maksamaan niihin sijoitettu pääoma takaisin, ja ohjelmassa on määrätty monista toimintaa koskevista rajoitteista, joille myös kannustetaan paluuta tavanomaisiin markkinaoloihin.Kavas on pankade jaoks sätestatud stiimulid kava alusel saadud kapitali tagastamiseks ning kehtestatud hulk pankade käitumisega seotud piiranguid, mis peaks täiendavalt stimuleerima naasmist normaalsete turutingimuste juurde.
Valvontaviranomainen katsoo, että rajoittamalla järjestelyn kestoa Norjan viranomaiset ovat rajanneet potentiaalisen valtiontuen koskemaan rahamarkkinoiden nykytilannetta ja niitä vakavia häiriöitä, joita Norjan taloudessa nyt esiintyy. Pääomapohjan vahvistamista koskevissa suuntaviivoissa korostuu tarve tehdä ero perustaltaan terveiden, hyvin suoriutuvien pankkien ja heikommin suoriutuvien ongelmapankkien välille.Järelevalveamet on seisukohal, et kuna Norra ametiasutused on piiranud kava ajalist raamistikku, piirdub võimalik riigiabi praeguse olukorraga finantsturgudel ja praeguse tõsise häirega Norra majanduses.
Norjan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että ilmoitetusta järjestelystä voidaan myöntää tukea ainoastaan perustaltaan terveille pankeille.Rekapitaliseerimise suunistes rõhutatakse põhimõtteliselt elujõuliste ja paremate tulemustega pankade ning raskustes ja nõrgemate tulemustega pankade eristamise tähtsust [32].
Niiden tietojen pohjalta, joita pankit toimittavat hakiessaan pääomanlisäystä, sekä objektiivisten tietojen perusteella (muodollisesti määritetyt vakavaraisuussuhteet, analyysi kunkin pankin altistumisesta erilaisille riskeille, omaisuuserien laatu, liiketoiminnan näkymät jne.)Norra ametiasutused on selgitanud, et teatatud kava alusel antakse abi ainult põhimõtteliselt elujõulistele pankadele.
Norjan rahoitusvalvontaviranomainen harjoittaa portinvartijatoimintaa ja arvioi, onko pankki perustaltaan terve.Norra finantsinspektsioon kontrollib pankade poolt kapitalisüsti taotlemisel esitatud teavet ja hindab objektiivsete kriteeriumide alusel (ametlikud kapitaliadekvaatsuse suhtarvud, panga mitmesuguste riskimäärade analüüs, varade kvaliteet, äriprognoosid jms), kas pank on põhimõtteliselt elujõuline.
Järjestely on avoin ainoastaan niille pankeille, joiden rahoitusvalvontaviranomainen toteaa täyttävän Tier 1 -pääomaa koskevat vaatimukset ”reippaalla marginaalilla myös silloin, kun lähitulevaisuuden muutokset otetaan huomioon.” [33]Kava on avatud ainult pankadele, kelle puhul finantsinspektsioon tuvastab, et nende I taseme kapitali nõuded on täidetud „hea varuga, võttes ühtlasi arvesse tõenäolisi sündmusi lähitulevikus” [33].
Voidaankin päätellä, että ilmoitetussa järjestelyssä noudatetaan pääomapohjan vahvistamista koskevissa suuntaviivoissa käytettyä erottelua eikä järjestelyä käytetä sellaisten pankkien pääomapohjan vahvistamiseen, jotka eivät ole perustaltaan terveitä.Seepärast võib järeldada, et teatatud kava järgib rekapitaliseerimise suunistes sätestatud eristust ja seda ei kasutata pankade rekapitaliseerimiseks, kes ei ole põhimõtteliselt elujõulised.
EFTA-valtioiden olisi varmistettava, että pankkien pääomapohjan vahvistaminen perustuu todelliseen tarpeeseen.EFTA riigid peaksid tagama, et pankade rekapitaliseerimine põhineks tegelikul vajadusel [34].
Joulukuussa 2008 Norges Bank toteutti stressitestin, joka koski Norjan kuutta suurinta pankkia.Norra keskpank korraldas 2008. aasta detsembris kuue Norra suurima panga suhtes stressitesti.
Norges Bank arvioi kymmenen suurimman pankin pääoman vahvistamistarpeeksi noin 34 miljardia Norjan kruunua tällaisten simuloitujen kielteisten tapahtumien seurauksena.Norra keskpanga hinnangul on Norra kümne suurima panga rekapitaliseerimisvajadus negatiivse stsenaariumi korral ligikaudu 34 miljardit Norra krooni.
Näiden päätelmien pohjalta Norjan viranomaiset ovat arvioineet, että 50 miljardia Norjan kruunua riittää lisäämään kaikkien Norjan pankkien ensisijaisia omia varoja keskimäärin 2,3 %.Nende järelduste põhjal piisab Norra ametiasutuste hinnangul 50 miljardist Norra kroonist, et suurendada kõigi Norra pankade põhikapitali keskmiselt 2,3 % võrra.
Järjestelyn budjetti on tämän vuoksi 50 miljardia Norjan kruunua.Seepärast on kava eelarve 50 miljardit Norra krooni.
Norjan viranomaisten ehdottama pääomanlisäysten taso on siis suhteutettu Norjan pankkimarkkinoilla vallitseviin erityisiin olosuhteisiin.Norra ametiasutuste kavandatud kapitalisüstide tase on seega seotud Norra pangandusturul valitsevate spetsiifiliste tingimustega.
Norjan viranomaiset ovat asettaneet enimmäisrajat niille ensisijaisten omien varojen suhteen lisäyksille, jotka tehdään pääomanlisäyksinä rahaston kautta, ja ne ovat yhteydessä pankin ensisijaisen pääoman tasoon ennen valtion toteuttamia toimia.Norra ametiasutused on määranud kindlaks fondilt saadavate kapitalisüstidega põhikapitali suurendamise ülempiirid, mis on seotud panga põhikapitali suurusega enne riigi sekkumist.
Pankit, joiden ensisijaisten omien varojen suhde on pienempi kuin 7 % voivat näin ollen hakea pääomitusta, jolla niiden ensisijaisten omien varojen suhde nostetaan enintään 10 %:iin.Nii võivad pangad, mille põhikapitali suhtarv on alla 7 %, taotleda rekapitaliseerimist mahus, mis suurendaks nende põhikapitali suhtarvu kuni 10 %-ni [35].
Pankit, joiden ensisijaisten omien varojen suhde on 7–10 % voivat hakea pääomasijoitusta enintään 3 prosenttiyksikköä, mutta enintään siten, että ensisijaisten omien varojen suhteeksi tulee 12 %.Panku, mille põhikapitali suhtarv on 7%–10%, võib rekapitaliseerida kuni 3 protsendipunkti ulatuses, kuid ainult kuni põhikapitali suhtarvuni 12 %.
Pankit, joiden ensisijaisten omien varojen suhde on suurempi kuin 10 % voivat hakea pääomanlisäystä, jolla niiden ensisijaisten omien varojen suhdetta nostetaan enintään 2 prosenttiyksikköä.Pangad, mille põhikapitali suhtarv on üle 10 %, võivad kapitalisüsti taotleda ainult kuni 2 protsendipunkti ulatuses.
Kuten edellä todettiin, pääomanlisäyksen todellisen määrän päättää rahasto ja se täsmennetään kunkin hakijapankin kanssa tehtävässä sopimuksessa.Nagu eespool märgitud, otsustab iga kapitalisüsti tegeliku suuruse üle fond ja see sätestatakse iga taotleva pangaga eraldi sõlmitavas lepingus.
Etusijalle asetetaan lisäksi sellaisten pankkien hakemukset, joilla on systeemistä merkitystä, jolloin varmistetaan, että huomioon otetaan myös rahoitusmarkkinoiden vakauden palauttamista koskeva tavoite.Lisaks vaadatakse eelisjärjekorras läbi süsteemse tähtsusega pankade taotlused, mis tagab, et ka finantsstabiilsuse taastamise eesmärki võetakse arvesse [36].
Lisäksi rahasto edellyttää lisäperusteluita kaikilta niiltä hakemuksilta, jotka koskevat yli 2 prosenttiyksikön pääomalisäystä, jotta voidaan varmistaa, että näin merkittävä pääomanlisäys on tarpeen.Lisaks on fondil vaja täiendavaid põhjendusi iga taotluse puhul, millega taotletakse kapitalisüsti rohkem kui 2 protsendipunkti ulatuses, et kontrollida vajadust nii suure süsti järele.
Jos pääomanlisäys on ollut suurempi kuin 2 %, siitä ilmoitetaan valvontaviranomaiselle.Igast rohkem kui 2 % ulatuses tehtud kapitalisüstist teatatakse järelevalveametile.
Rahasto edellyttää lisäperusteluita myös hakemuksista, jotka koskevat pääomanlisäystä, jonka myötä hakijapankin ensisijaisten ominen varojen suhde nousee yli 12 %:iin.Fond vajab täiendavaid põhjendusi ka taotluste puhul, millega taotletakse kapitalisüsti mahus, mille tulemusel suureneks taotleva panga põhikapitali suhtarv üle 12 %.
Näin olleen rahasto pystyy varmistamaan, että valtion toiminta on tarpeen, vaikka pääomapohja on jo korkealla tasolla.Seepärast peab fond kontrollima, kas riigi sekkumine on kapitalisatsiooni niigi kõrge taseme puhul vajalik.
Valvontaviranomainen huomauttaa, että tämä tilanne koskee lähinnä pieniä säästöpankkeja, joilla keinot omaan rahoitukseen ovat rajalliset.Järelevalveamet märgib, et see olukord puudutab peamiselt väikesi hoiupanku, kellel on enese finantseerimiseks vähe võimalusi.
Nämä pankit edustavat pientä osaa markkinoista (vain 11 % pankkien yhteenlasketuista omaisuuseristä) ja toimivat lähinnä paikallisilla markkinoilla.Nende pankade varad moodustavad kõikide pankade varadest väikese osa (ainult 11 %) ja nad tegutsevad peamiselt kohalikel turgudel.
Jos pankin erityistarvetta ei perustella riittävästi, rahasto hylkää hakemuksen.Kui panga rekapitaliseerimisvajadus ei ole piisavalt põhjendatud, lükkab fond tema taotluse tagasi.
Edellä esitettyjen seikkojen pohjalta valvontaviranomainen päättelee ilmoitetun järjestelyn rakentuvan siten, että kaikkien pääomalisäysten perustana oleva todellinen tarve varmistetaan.Eespool toodut arvesse võttes teeb järelevalveamet järelduse,et teatatud kava on koostatud selliselt, et tagatud on iga kapitalisüsti põhinemine tegelikul vajadusel.
OikeasuhteisuusProportsionaalsus
Valvontaviranomaisen on lopuksi arvioitava, onko pääomanlisäykset tehty sellaisilla ehdoilla, joiden avulla tuen määrä voidaan minimoida ja kilpailun vääristyminen rajoittaa mahdollisimman vähäiseksi, kun ilmoitetut tavoitteet pyritään saavuttamaan.Lõpuks peab järelevalveamet hindama, kas kapitalisüste tehakse tingimustel, mis piiravad abi summat nii, et meetme eesmärkide saavutamisel tekib võimalikult vähe konkurentsimoonutusi.

Want to see more? Purchase TTMEM.com full membership