| Source | Target | | Pääomapohjan vahvistamista koskevien suuntaviivojen mukaisesti kilpailun vääristymistä voidaan parhaiten rajoittaa pysyttelemällä hinnoittelussa lähellä markkinahintoja. | Rekapitaliseerimise suuniste kohaselt on hinnakujunduse vastavus turuhindadele konkurentsimoonutuste piiramise parim tagatis [37]. |
| Pääomasijoitus pitäisikin suunnitella siten, että siinä otetaan huomioon kunkin laitoksen markkinatilanne ja kannustetaan pankkia luopumaan valtion sijoituksesta heti kun se on mahdollista. | Rekapitaliseerimine tuleks seepärast kujundada selliselt, et seejuures võetakse arvesse iga institutsiooni turuolukorda ning luuakse stiimulid pankadele riigi kapitali võimalikult kiireks tagastamiseks. |
| Pääomasijoitustoimenpiteiden arviointiin olisi tämän vuoksi käytettävä seuraavia tekijöitä: pääomasijoituksen tavoite, tuensaajapankin vakaus, vastike, irtautumiskannustimet, suojatoimet tuen väärinkäyttöä ja kilpailun vääristymistä vastaan. | Rekapitaliseerimismeetmete hindamisel tuleks seepärast arvestada järgmisi tegureid: rekapitaliseerimise eesmärk, abi saava panga elujõulisus, instrumendi intressimäär, stiimulid kava kasutamise lõpetamiseks ning kaitsemeetmed abi kuritarvitamise ja konkurentsimoonutuste vastu. |
| Toimenpiteen tavoitetta ja pankkien vakautta on käsitelty edellä. | Meetme eesmärki ja pankade elujõulisust on käsitletud eespool. |
| Vastikkeessa on otettava asianmukaisesti huomioon seuraavat seikat: tuensaajan riskiprofiili | Instrumendi üldise intressimäära puhul tuleb piisaval määral arvesse võtta järgnevaid kaalutlusi: |
| valitun instrumentin erityispiirteet | abisaaja riskiprofiil, valitud meetme omadused, |
| irtautumiskannustimet ja | kava kasutamise lõpetamise stiimulid ning |
| asianmukainen riskitön viitekorko. | asjakohane võrdlusalusena kasutatav riskivaba intressimäär. |
| Siinä viitataan edellä mainitussa EKP:n suosituksessa esitettyihin menetelmiin. Menetelmään kuuluu hintahaarukan laskeminen erilaisten tekijöiden pohjalta. | Suunistes on asjakohane meetod rekapitaliseerimiste hinnakujunduseks kindlaks määratud viitega eespool nimetatud EKP soovituses sätestatud meetodile. |
| Alarajana on etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevan velan vaadittu tuottoaste ja ylärajana kantaosakkeiden vaadittu tuottoaste. Sekä ala- että yläraja koostuu valtion joukkovelkakirjalainan tuotosta ja ”lisäosista”. | Nimetatud meetod hõlmab hinnakoridori arvutamist mitmesuguste komponentide põhjal, kus alampiiriks on allutatud laenude nõutav intressimäär ning ülempiiriks lihtaktsiate nõutav intressimäär. Nii ülem- kui ka alampiir seisneb riigivõlakirjade ja nende lisaintresside kombinatsioonis. |
| Kun hintahaarukkaa lasketaan jossakin tietyssä tilanteessa, olisi sekä kyseisten laitosten että EFTA-valtioiden erityispiirteiden kuvastuttava laskennassa. | Hinnakoridori arvutamisel tuleb iga kord arvesse võtta konkreetse asutuse ja EFTA riigi eriolukorda. |
| Valvontaviranomainen hyväksyy myös vaihtoehtoisia hinnoittelumenetelmiä edellyttäen, että ne johtavat korkeampaan tuottoon kuin EKP:n menetelmä. | Järelevalveamet kiidab heaks ka alternatiivsed hinnakujundusmeetodid, kui nende tulemused on kõrgemad kui EKP meetodiga saadud. |
| Etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevan velan vaadittu tuottoaste lasketaan näin ollen valtion joukkovelkakirjalainan tuottona, johon on lisätty liikkeeseen laskevan pankin luottoriskinvaihtosopimusten hinta sekä 200 peruspistettä toimintakustannusten kattamiseksi ja irtautumiskannustimien tarjoamiseksi. | Seepärast võetakse allutatud laenude nõutavaks intressimääraks riigivõlakirjade tootlus pluss emiteeriva panga krediidiriski vahetustehingute hinnavahed pluss 200 baaspunkti tegevuskulude katteks ja kava kasutamise lõpetamise stimuleerimiseks. |
| Etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevaa velkaa taloudellisilta ominaisuuksiltaan muistuttavien muiden hybridi-instrumenttien osalta näiden instrumenttien parempi etuoikeusasema toteutuu 100 peruspisteen lisäämisen avulla. | Muude, allutatud laenudele sarnaste majanduslike tunnustega hübriidinstrumentide eelisseisundi kajastamiseks lisatakse veel 100 baaspunkti. |
| Norjan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että Tier 1 -hybridi-instrumentti kuuluu edellä annetun kuvauksen piiriin, ja laskeneet kyseisen instrumentin vastikkeen valtion joukkovelkakirjalainojen tuotoksi, johon lisätään 5,0 % riskiluokkaan 1 kuuluvien pankkien osalta (lisäys on 5,5 % riskiluokassa 2 ja 6,0 % riskiluokassa 3). | Norra ametiasutused on seisukohal, et I taseme hübriidväärtpaber vastab eespool esitatud kirjeldusele, ning on selle intressimääraks võtnud riigivõlakirja tootluse pluss 5,0 % pankade puhul, kes jäävad 1. riskiklassi (2. ja 3. riskiklassi kuuluvate pankade puhul on lisaintress vastavalt 5,5 % ja 6,0 %). |
| Viranomaiset ovat ilmoittaneet, että Norges Bankin arvion mukaan DnB NOR:in (Norjan suurin pankki ja ainoa, jota koskevia luottoriskinvaihtosopimustietoja on saatavilla) luottoriskinvaihtosopimusten hinta on 100 peruspistettä. | Nad on märkinud, et Norra keskpanga hinnangul on DnB NOR-i (Norra suurim pank ja ainus, kelle kohta on olemas krediidiriski vahetustehingute andmed) krediidiriski vahetustehingute hinnavahe 100 baaspunkti. |
| Koska tällaisia tietoja ei ole muista Norjan pankeista, viranomaiset ovat soveltaneet kaikkiin pankkeihin samanlaisia lisäosia. | Kuna teiste Norra pankade kohta selliseid andmeid ei ole, on Norra ametiasutused sama lisaintressi ette näinud kõikidele pankadele. |
| EKP:n menetelmän soveltaminen merkitsisi tässä tapauksessa vähintään 400 peruspisteen lisäosaa. | EKP meetodit järgides oleks lisaintress seega vähemalt 400 baaspunkti. |
| Kuten edellä todettiin, ilmoitetun järjestelyn mukainen lisäosan vähimmäismäärä on 500 peruspistettä, joten se täyttää suuntaviivojen vaatimukset näiltä osin. | Nagu eespool märgitud, on teatatud kava raames ette nähtud minimaalne lisaintress 500 baaspunkti ning seepärast on see selles suhtes suunistega kooskõlas. |
| Kantaosakkeiden vaadittu tuottoaste lasketaan näin ollen valtion joukkovelkakirjalainan tuottona, johon on lisätty liikkeeseen laskevan pankin luottoriskinvaihtosopimusten hinta sekä 500 peruspistettä toimintakustannusten kattamiseksi ja irtautumiskannustimien tarjoamiseksi. | Lihtaktsiate nõutavaks intressimääraks võetakse riigivõlakirjade tootlus pluss 500 baaspunkti aktsiate riskipreemiaks pluss 100 baaspunkti tegevuskulude katteks ja kava kasutamise lõpetamise stimuleerimiseks. |
| Kantaosakkeita taloudellisilta ominaisuuksiltaan muistuttavien muiden instrumenttien (mukaan luettuina kestoltaan rajoittamattomat instrumentit, jotka muunnetaan kantaosakkeiksi) vaaditun tuottoasteen pitäisi olla lähellä kantaosakkeiden vastaavaa arvoa. | Muude, lihtaktsiatele sarnaste majanduslike omadustega instrumentide (kaasa arvatud tähtajatud instrumendid, mis on vahetatavad lihtaktsiateks) nõutav intressimäär peaks olema lihtaktsiate oma lähedane. |
| Norjan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että Tier 1 -etuoikeutetun pääoman instrumentti kuuluu edellä annetun kuvauksen piiriin, ja laskeneet kyseisen instrumentin vastikkeen valtion joukkovelkakirjalainojen tuotoksi, johon lisätään 6,0 % riskiluokkaan 1 kuuluvien pankkien osalta (lisäys on 6,5 % riskiluokassa 2 ja 7,0 % riskiluokassa 3). | Norra ametiasutused on seisukohal, et I taseme eeliskapitaliinstrument vastab eespool esitatud kirjeldusele, ning on selle intressimääraks võtnud riigivõlakirja tootluse pluss 6,0 % pankade puhul, kes jäävad 1. riskiklassi (2. ja 3. riskiklassi kuuluvate pankade puhul on lisaintress vastavalt 6,5 % ja 7,0 %). |
| EKP:n menetelmän soveltaminen merkitsisi tässä tapauksessa lähes 600 peruspisteen lisäosaa, ja tämän vuoksi voidaan päätellä, että etuoikeutetun pääoman instrumentin lisäosa on suuntaviivojen mukainen. Toinen vastikkeen tekijä on valtion joukkovelkakirjalainojen tuotto. | EKP meetodit järgides oleks lisaintress vähemalt ligikaudu 600 baaspunkti, mistõttu võib järeldada, et eeliskapitaliinstrumendi intressimäära lisaintress on rekapitaliseerimise suunistega kooskõlas. |
| Ilmoitettu järjestely perustuu Norjan valtion viiden vuoden joukkovelkakirjaan. | Instrumendi intressimäära teine osa on riigivõlakirjade tootlus. |
| Ilmoitetussa järjestelyssä jätetään kuitenkin hakijapankeille mahdollisuus sitoa vastike valtion kuuden kuukauden velkasitoumukseen. | Teatatud kava aluseks on võetud Norra 5-aastased riigivõlakirjad. |
| Valvontaviranomainen panee merkille, että 6 kuukauden kelluva korko on tällä hetkellä noin 1 prosenttiyksikön alempi kuin viiden vuoden valtion kiinteä joukkolainakorko. | Samas on teatatud kavas taotlevatele pankadele jäetud võimalus siduda instrumendi intressimäär 6-kuuliste riigivõlasertifikaatidega. |
| Vastike olisi nyt näin ollen noin 1 prosenttiyksikön alhaisempi, jos pankki valitsee mahdollisuuden käyttää kuuden kuukauden kelluvaan korkoon perustuvaa vastiketta.Norjan viranomaiset katsovat, että nämä kaksi pääomalisäyksen hinnoittelutapaa ovat yleensä samanarvoisia. | Järelevalveamet märgib, et praegu on 6-kuuliste riigivõlasertifikaatide ujuv intressimäär 5-aastaste riigivõlakirjade fikseeritud intressimäärast umbes 1 protsendipunkti võrra madalam. |
| Tämän tueksi viranomaiset esittävät vastikelaskelman sekä Norjan valtion nykyisen viiden vuoden joukkolainakoron että terminiinimarkkinoilta ostettujen valtion kuuden kuukauden velkasitoumusten nykyisten nettokustannusten pohjalta viiden vuoden ajalle. Perustana on teoria, jonka mukaan kiinteän ja kelluvan koron vastaavuus toteutuu ajan myötä. | Seega oleks panga puhul, kes otsustab 6-kuuliste riigivõlasertifikaatide ujuva intressimäära kasuks, intressimäär praegu umbes 1 protsendipunkti võrra madalam.Norra ametiasutused on väitnud, et mõlemad kapitalisüstide hinna kujundamise meetodid annavad harilikult sama tulemuse. |
| Lisäksi valvontaviranomainen on pannut merkille, että lisäosat ovat suurempia kuin pääomapohjan vahvistamista koskevissa suuntaviivoissa edellytetyt vähimmäismäärät. Kun asianmukainen viitekorko ja tarjottavan sijoitusinstrumentin ominaisuudet on käsitelty, on seuraavaksi tarkasteltava osana vastikkeen määritystä edunsaajan riskiprofiilia. | Kuigi need arvutused põhinevad eeldustel ja alati ei ole tagatud, et tegelik intress kujuneb samaks mis prognoositud, on järelevalveamet seisukohal, et olemasolevaid andmeid arvesse võttes on tõenäoline, et 6-kuuliste riigivõlasertifikaatidega seotud intressimäär jääb eespool kirjeldatud meetodi järgi moodustatud hinnakoridori sisse. |
| Kuten edellä todettiin, rahasto määrittää objektiivisten perusteiden mukaisesti kullekin pankille yhden kaikkiaan kolmesta riskiluokasta. | Lisaks on järelevalveamet võtnud teatavaks, et instrumendi intressimäära lisaintressid ületavad rekapitaliseerimise suunistes sätestatud miinimumi. |
| Riskiluokka määrää pääomalisäyksestä maksettavan koron. Pääomapohjan vahvistamista koskevien suuntaviivojen liitteessä 1 annetaan lisätietoja edunsaajan riskiprofiilin arvioinnista. | Olles käsitlenud võrdlusintressimäära ja pakutavate instrumentide omaduste küsimust, tuleb instrumendi intressimäära järgmise osana kaaluda abisaaja riskiprofiili. |
| Valvontaviranomainen katsoo, että edellä kohdassa I.5.3 kuvatussa rahaston arviointimenetelmässä otetaan riittävässä määrin huomioon nämä erilaiset indikaattorit ja että se näin olleen johtaa hakijapankin soveltuvaan riskiluokitukseen. | Rekapitaliseerimise suuniste 1. lisas on rohkem teavet selle kohta, kuidas tuleb abisaaja riskiprofiili hinnata, ning ühtlasi on seal asjaomaste näitajatena nimetatud kapitali adekvaatsust, rekapitaliseerimise mahtu, krediidiriski vahetustehingute praeguseid hinnavahesid ning taotleva panga reitingut ja prognoose. |
| Norjan viranomaiset ovat lisänneet 50 peruspistettä riskiluokkaan 2 kuuluvien pankkien vastikkeeseen ja 100 peruspistettä riskiluokkaan 3 kuuluvien pankkien vastikkeeseen. Syyksi tähän on ilmoitettu ero, joka on havaittu DnB NOR:in ja muiden Norjan pankkien välillä etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevan velan luottoriskin aiheuttaman korkoeron osalta korotuksena DnB NOR:in arvioituun luottoriskinvaihtosopimusten hintaan nähden. | Järelevalveamet on seisukohal, et eespool I jaotise punktis 5.3 kirjeldatud meetod, mida fond hindamisel kasutab, võtab neid mitmesuguseid näitajaid piisavalt arvesse ning annab tulemuseks taotlevate pankade määramise õigetesse riskiklassidesse. |
| Havaittiin, että ero matalimman ja korkeimman tuoton välillä on enintään noin 100 peruspistettä, joten keskitason riskin luokkien lisäosaksi asetettiin 50 ja korkean riskin luokkien lisäosaksi 100 peruspistettä. | Norra ametiasutused on 2. riskiklassi pankade instrumendi intressimäärale lisanud täiendavad 50 baaspunkti ja 3. riskiklassi pankade instrumendi intressimäärale 100 baaspunkti. |
| Viimeisen suuntaviivoissa mainitun vastikkeiden osatekijän muodostavat järjestelmään rakennetut irtautumiskannustimet. | Seda on põhjendatud DnB NOR-i ja teiste Norra pankade allutatud laenude intressimäärade vahedega kui juurdehindlusena DnB NOR-i krediidiriski vahetustehingute hinnavahele. |
| Tier 1 -etuoikeutetun pääomainstrumentin osalta takaisinmaksu on mahdollista vasta kolmen vuoden kuluttua, ja viidennen vuoden lopulla instrumentti muunnetaan automaattisesti kantaosakkeiksi. | Sellega seoses märgib järelevalveamet, et I taseme hübriidväärtpaberi puhul (mille võib mis tahes ajal lunastada) suurendatakse intressimäära neljandal ja viiendal aastal kummalgi juhul 1 protsendipunkti võrra, mis jääb kehtima kuni väärtpaberi lunastamiseni. |
| Asetuksessa kuitenkin säädetään, että 1) takaisinmaksu tapahtuu vähintään nimellisarvoon ja arvoa korotetaan vuosina 4 ja 5 ja että 2) vuoden 5 lopussa tehtävä muuntaminen osakkeiksi tapahtuu ehdoilla, joilla kannustetaan pankkia luopumaan instrumentista ennen automaattista muuntamista. | I taseme eeliskapitaliinstrumendi puhul on lunastamine võimalik alles kolme aasta möödudes ja viienda aasta lõpus vahetatakse instrument automaatselt lihtaktsiateks. |
| Norjan viranomaiset ovat myös ilmoittaneet, että luopumisen lisäkannustimena muuntomekanismin pitäisi olla rahastolle senhetkiseen markkina-arvoon tapahtuvaa muuntoa edullisempi, mikä edellyttäisi nykyisten omistajien omistusta huomattavasti vähentävää vaikutusta. | Määruses on siiski sätestatud, et 1) lunastusväärtus ei tohi olla alla nimiväärtuse ning suureneb neljandal ja viiendal aastal, ning 2) aktsiateks vahetamine viienda aasta lõpus peab toimuma tingimustel, mis motiveerib panka lunastama instrumenti enne automaatset vahetumist. |
| Valvontaviranomainen katsoo, että kun otetaan huomioon kaikki nämä tekijät, ilmoitetussa järjestelmässä säädetään yleisestä takaisin maksun tasosta, joka vastaa pääomapohjan vahvistamista koskevissa suuntaviivoissa vahvistettuja periaatteita. | Norra ametiasutused on samuti märkinud, et täiendava stiimulina instrumendi ennetähtaegseks lunastamiseks peaks vahetamine toimuma hinnaga, mis on fondile soodsam kui sellel ajal kehtiv turuhind, millega vahetamise korral kaasneks olemasolevate aktsionäride positsiooni oluline nõrgenemine. |
| Takaisin maksun ja irtautumiskannustimien lisäksi pääomapohjan vahvistamista koskevissa suuntaviivoissa viitataan suojatoimiin tuen väärinkäyttöä ja kilpailun vääristymistä vastaan ja edellytetään, että EFTA-valtiot liittävät pääomasijoituksiin vaikuttavia ja toteuttamiskelpoisia kansallisia suojatoimia, joilla varmistetaan, että sijoitettu pääoma käytetään reaalitalouden luotonsaannin ylläpitämiseen. | Järelevalveamet leiab, et kõiki neid elemente arvesse võttes on instrumendi intressimäär teatatud kavas ette nähtud üldiselt tasemel, mis on kooskõlas rekapitaliseerimise suunistes sätestatud põhimõtetega. |
| Näin voidaan saavuttaa tehokkaasti tavoite eli reaalitalouden rahoittaminen. | Peale instrumendi intressimäära ja kava kasutamise lõpetamise stiimulite on rekapitaliseerimise suunistes osutatud ka kaitsemeetmetele abi kuritarvitamise ja konkurentsimoonutuste vastu ning EFTA riikide jaoks sätestatud nõue siduda rekapitaliseerimisega tõhusad ja jõustatavad riiklikud kaitsemeetmed, mis tagavad, et süstitud kapitali kasutatakse reaalmajandusele laenamise toetamiseks, nii et reaalmajanduse rahastamise eesmärk saavutatakse ka tegelikult. |
| Valvontaviranomainen panee tässä yhteydessä merkille, että ilmoitettuun järjestelyyn sisältyy pääomanlisäyksestä hyötyville pankeille määrättyjä käyttäytymissitoumuksia, joilla varmistetaan, että varoja ei käytetä muihin tarkoituksiin kuin reaalitalouden luotonsaannin tukemiseen. | Sellega seoses märgib järelevalveamet, et teatatud kava näeb ette kapitalisüste saavate pankade käitumist reguleerivad kohustused, mis peavad tagama, et saadud vahendeid kasutatakse ainult reaalmajandusele laenamise toetamiseks. |
| Asetuksen 6 kohdassa varmistetaan, että rahasto saa säännöllisesti tietoa edunsaajapankkien luotonannosta, 8 kohdassa edellytetään, että pääomanlisäyksestä hyötyvät pankit sitoutuvat käyttämään sen järjestelyn tavoitteiden mukaisesti eikä sen vastaisesti eli edistämään reaalitalouden luotansaantia ja 14 kohdassa myönnetään rahastolle valtuudet toteuttaa toimenpiteitä, jotta varmistetaan, että pääomanlisäystä koskevia ehtoja noudatetaan. | Määruse paragrahv 6 tagab, et fondi hoitakse abi saanud panga laenupoliitikaga kursis, paragrahv 8 kohustab kapitalisüsti saanud panku kasutama seda kooskõlas kava eesmärkidega ja mitte nendega vastuolus, s.o reaalmajandusele laenamise edendamiseks, ning paragrahv 14 annab fondile volituse võtta meetmeid selle tagamiseks, et kapitalisüstiga seotud tingimusi täidetakse. |
| Valvontaviranomainen panee myös merkille, että Norjan viranomaisilla ei ole käynnissä muita pankkialalle suunnattuja valtiontukitoimenpiteitä. | Lõpetuseks märgib järelevalveamet, et Norra ametiasutused ei ole pangandussektori suhtes rakendanud muid riigiabimeetmeid. |
| Päätelmät | Kokkuvõte |
| Edellä esitetyn arvioinnin perusteella valvontaviranomainen katsoo, että perustaltaan terveiden pankkien pääomapohjan tilapäiseen vahvistamiseen tarkoitetuttu, rahoitusjärjestelmän vakautta ja reaalitalouden luotonsaantia edistävä järjestely jonka täytäntöönpanoa Norjan viranomaiset suunnittelevat, soveltuu ETA-sopimuksen toimintaan ETA-sopimuksen 61 artiklan nojalla, kun sitä tarkastellaan yhdessä pääomapohjan vahvistamista koskevien suuntaviivojen kanssa. | Eespool kirjeldatud hindamise tulemusel on järelevalveamet seisukohal, et põhimõtteliselt elujõuliste pankade ajutise rekapitaliseerimise kava, millega suurendada finantsstabiilsust ja reaalmajandusele laenamist, mida Norra ametiasutused kavatsevad rakendada, sobib kokku EMP lepinguga selle artikli 61 tähenduses, koosmõjus rekapitaliseerimise suunistega. |
| Norjan viranomaisia muistutetaan siitä, että ne ovat velvollisia toimittamaan vuosikertomuksen ohjelman täytäntöönpanosta, kuten pöytäkirjassa 3 olevan II osan 21 artiklassa ja päätöksen N:o 195/04/KOL 6 artiklassa säädetään. | Norra ametiasutustele meenutatakse kohustust, mis tuleneb protokolli nr 3 II osa artiklist 21 koosmõjus otsuse nr 195/04/COL artikliga 6, esitada aastaaruandeid kava rakendamise kohta. |
| Norjan viranomaisia muistutetaan myös siitä, että valvontaviranomaiselle on ilmoitettava suunnitelmista muuttaa tätä järjestelyä. | Samuti meenutatakse Norra ametiasutustele kohustust teatada järelevalveametile kõikidest kava muudatustest. |
| EFTAn valvontaviranomainen on päättänyt olla vastustamatta perustaltaan terveiden pankkien pääomapohjan tilapäiseen vahvistamiseen tarkoitetuttua järjestelyä rahoitusjärjestelmän vakauden ja reaalitalouden luotonsaannin edistämiseksi ETA-sopimuksen 61 artiklan nojalla, kun sitä tarkastellaan yhdessä pääomapohjan vahvistamista koskevien suuntaviivojen kanssa. | EFTA järelevalveamet on teinud otsuse mitte esitada vastuväiteid põhimõtteliseltelujõuliste pankade ajutise rekapitaliseerimise kavale, millega suurendada finantsstabiilsust ja reaalmajandusele laenamist EMP lepingu artikli 61 alusel koosmõjus rekapitaliseerimise suunistega. |
| Tehty Brysselissä 8 päivänä toukokuuta 2009. | Brüssel, 8. mai 2009 |
| Suuntaviivat ETA-sopimuksen 61 ja 62 artiklan sekä valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan 1 artiklan soveltamista ja tulkitsemista varten, valvontaviranomainen hyväksynyt ja antanut 19. tammikuuta 1994, julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EYVL L 231, 3.9.1994, s. 1, ja ETA-täydennysosa N:o 32, 3.9.1994, s. 1). | Suunised EMP lepingu artiklite 61 ja 62 ning järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 artikli 1 kohaldamiseks ja tõlgendamiseks, mille EFTA järelevalveamet võttis vastu ja andis välja 19. jaanuaril 1994 ning mis on avaldatud Euroopa Liidu Teatajas (edaspidi „EÜT” või „ELT”) L 231, 3.9.1994, lk 1 , ja EMP kaasandes nr 32, 3.9.1994, lk 1. |
| Valtiontuen suuntaviivojen ajantasaistettu versio on saatavilla valvontaviranomaisen verkkosivuilla: http://www.eftasurv.int/state-aid/legal-framework/state-aid-guidelines/ | Riigiabi suuniste ajakohastatud versioon on avaldatud järelevalveameti veebilehel: http://www.eftasurv.int/state-aid/legal-framework/state-aid-guidelines/ |
| Jäljempänä ’pääomapohjan vahvistamista koskevat suuntaviivat’. | Edaspidi „rekapitaliseerimise suunised”. |
| Päätös N:o 195/04/KOL, tehty 14. heinäkuuta 2004 (EUVL L 139, 25.5.2006, s. 37, ja ETA-täydennysosa N:o 26, 25.5.2006, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 319/05/KOL, tehty 14. joulukuuta 2005 (EUVL C 286, 23.11.2006, s. 9, ja ETA-täydennysosa N:o 57, 23.11.2006, s. 31). | Otsus nr 195/04/COL, 14. juuli 2004, avaldatud: ELT L 139, 25.5.2006, lk 37, ja EMP kaasanne nr 26, 25.5.2006, lk 1, muudetud otsusega nr 319/05/COL, 14. detsember 2005, avaldatud: ELT C 286, 23.11.2006, lk 9, ja EMP kaasanne nr 57, 23.11.2006, lk 31. |
| Jäljempänä ’pääomitusjärjestely’. | Edaspidi „rekapitaliseerimiskava”. |
| Vuoden 2008 lopussa oli yhteensä 121 norjalaista säästöpankkia ja 18 norjalaista liikepankkia. | aasta lõpu seisuga oli Norras 121 hoiupanka ja 18 kommertspanka. |
| Ensisijaisten omien varojensuhde oli noin 77 prosentilla norjalaisista pankeista suurempi kuin 12 prosenttia. | Ligi 77 % Norra panga põhikapitali suhtarv oli üle 12 %. |
| Kyseiset pankit olivat kuitenkin lähinnä säästöpankkeja, joiden osuus pankkien yhteenlasketuista omaisuuseristä on vain noin 11 prosenttia. | Kuid need olid põhiliselt väiksemad hoiupangad, kelle varad moodustasid kõikide pankade varadest ainult 11 %. |
| Toisaalta erittäin harvoilla pankeilla ensisijaisten omine varojen suhde oli alle 7 prosenttia. | Samas oli väga vähe neid panku, kelle põhikapitali suhtarv oli alla 7 %. |
| Lainsäätäjän näkökulmasta Tier 1 -pääoma on pankin rahoitusvoimaan vaikuttava keskeinen tekijä. | Panga finantssuutlikkuse peamine näitaja reguleerija seisukohalt on I taseme kapital. |
