| Source | Target | | Tier 1 muodostuu ensisijaisesta pääomasta, johon kuuluvat lähinnä osakepääoma ja kertyneet rahastot (tai voittovarat), mutta siihen voi sisältyä myös ei-kumulatiivisia etuoikeutettuja osakkeita, joita ei lunasteta takaisin. | Selleks on põhikapital, mis koosneb peamiselt lihtaktsiatest ja avalikustatavatest reservidest (või jaotamata kasumist), kuid võib hõlmata ka tähtajatuid mittekumulatiivseid eelisaktsiaid. |
| Jäljempänä ’rahasto’. | Edaspidi „fond”. |
| Käsitteeseen ’norjalaiset pankit’ sisältyvät ulkomaisten pankkien omistamat norjalaiset pankit mutta eivät ulkomaisten pankkien Norjassa toimivat sivukonttorit, muut luottolaitokset kuin pankit tai muun tyyppiset rahoituslaitokset. | Mõiste „Norra pangad” hõlmab välispankadele kuuluvaid Norra panku, kuid mitte välispankade filiaale Norras, muid krediidiasutusi kui pangad ning muud liiki finantsasutusi. |
| Jäljempänä ’asetus’. | Edaspidi „määrus”. |
| Asetuksen 2 artikla. | Määruse paragrahv 2. |
| Tämä tarkoittaa sitä, että arvioinnissa käytetään useita perusteita, kuten ensisijaisen pääoman osuus, kokonaistuotto, luottosalkun kokoonpano ja luoton laatu, talletusten ja lainan suhde, tappiot ja riskialttius (kuten luottoriski, maksuvalmiusriski, markkinariski ja operatiivinen riski). | See hõlmab mitmesuguseid hindamiskriteeriume, nagu näiteks põhikapitali suhtarv, laenuportfelli tootlus, koosseis ja kvaliteet, hoiuste ja laenude suhe, kahjum ja riskimäärad (krediidirisk, likviidsusrisk, tururisk ja operatsioonirisk). |
| Rahasto tai sen palkkaamat asiantuntijat voivat käyttää Norjassa toimivien suurimpien pankkien antamia luokituksia, esim. DnB NOR:in luottoanalyysia (Norjan suurin rahoituspalveluryhmä) lähtökohtana määrittäessään sopivaa riskiluokkaa. | Fond või fondi värvatud eksperdid võivad asjakohase riskiklassi määramisel lähtekohana kasutada Norras tegutsevate suurimate pankade antud reitinguid, nt DnB NOR (Norra suurim finantsteenuseid pakkuv kontsern) krediidianalüüsi. |
| Jäljempänä ’EKP’. | Edaspidi „EKP”. |
| Jäljempänä ’EKP:n suositus’. | Edaspidi „EKP soovitus”. |
| Pohjautuu terminiinimarkkinoilta ostettujen valtion kuuden kuukauden sijoitustodistusten tuottoon. | Forvardturul ostetud 6-kuuliste riigivõlasertifikaatide tootluse põhjal. |
| Norjan viranomaiset ovat laskeneet tämän luvun tavanomaisten etuoikeutettujen joukkovelkakirjalainojen kaikkien hintojen summasta suhteessa valtion joukkovelkakirjalainoihin ja luottoriskinvaihtosopimusten hinnoista suhteessa etuoikeutettuihin joukkovelkakirjalainoihin. | Norra ametiasutuste arvutuste aluseks on tavapäraste pangaeelisvõlakirjade kõigi hinnavahede summa riigivõlakirjade suhtes ning allutatud laenude krediidiriski vahetustehingute hinnavahed võrreldes pangaeelisvõlakirjadega. |
| Euroalueella EKP on sitä vastoin arvioinut, että kaikkien etuoikeusasemaltaan huonompiin velkoihin perustuvien A-luottoriskinvaihtosopimusten hintojen keskiarvo on 73 peruspistettä. | Eurotsoonis seevastu on allutatud laenude puhul tehtavate kõigi krediidiriski vahetustehingute hinnavahede mediaan EKP hinnangul 73 baaspunkti. |
| Jos muuntokurssiksi vahvistettaisiin alkuperäisen markkinahinnan ja muuntohetken markkinahinnan keskiarvo, rahaston saama hinnannousu olisi varmistettava korottamalla vastaavasti lunastusarvoa, jolloin saavutetaan symmetria tappioriskin ja potentiaalisen voiton välillä. | Kui vahetushinnaks määrataks algse ja vahetamise ajal kehtiva turuhinna keskmine, tuleks fondi kasum tagada lunastamisväärtuse suurendamise teel vastavas ulatuses, nii et kahjumirisk ja potentsiaalne kasum oleksid omavahel tasakaalus. |
| Jos muuntokurssiksi vahvistettaisiin muuntohetken markkinahinta, rahasto ei osallistuisi osakkeen arvonmenetykseen ennen muuntoa. | Kui vahetushinnaks määrataks vahetamise ajal kehtiv turuhind, ei osaleks fond aktsia väärtuse vähenemises enne vahetamist. |
| Tällöin myös hinnannousun pitäisi rahaston osalta olla rajatumpi. | Sellisel juhul on ka fondi kasum arvatavasti väiksem. |
| Pääomapohjan vahvistamista koskevien suuntaviivojen 4 ja 5 kohta. | Rekapitaliseerimise suuniste punktid 4 ja 5. |
| Pääomapohjan vahvistamista koskevien suuntaviivojen 11 kohta. | Rekapitaliseerimise suuniste punkt 11. |
| Asia C-390/06 Nuova Agricast v. Ministero delle Attività Produttive, tuomio 15.4.2008 (ei vielä julkaistu), 68 kohta. | 15. aprilli 2008. aasta otsus kohtuasjas C-390/06: Nuova Agricast vs. Ministero delle Attività Produttive (kohtulahendite kogumikus veel avaldamata, punkt 68). |
| Tuomioistuin katsoi, että ”[k]uten asiassa 730/79 […]ilmenee, tukea, jolla parannetaan tuensaajayrityksen taloudellista tilannetta ilman, että tuki on tarpeen EY 87 artiklan 3 kohdassa määrättyjen tavoitteiden saavuttamiseksi, ei voida pitää yhteismarkkinoille soveltuvana.” | Selles märkis Euroopa Kohus, et „[n]agu tuleneb otsusest kohtuasjas 730/79 […], ei saa abi, mis parandab seda saanud ettevõtja olukorda, kuid mis ei ole vajalik EÜ artikli 87 lõikes 3 ettenähtud eesmärkide saavutamiseks, pidada ühisturuga kokkusobivaks.” |
| Koska pankit, joiden ensisijaisen pääoman osuus on pienempi kuin 6 %, eivät yleensä ole tukikelpoisia tässä järjestelyssä, tähän luokkaan kuuluvien pankkien enimmäiskorotus on 4 prosenttiyksikköä. | Kuna pankadele, mille põhikapitali suhtarv on alla 6 %, kava alusel üldiselt abi ei anta, on selle kategooria pankade põhikapitali suurenemise ülempiir 4 protsendipunkti. |
| Kuten edellä alaviitteessä 9 mainittiin, vain erittäin harvojen pankkien ensisijaisen pääoman taso on pienempi kuin 7 %. | Nagu märgitud eespool joonealuses märkuses 9, on neid panku väga vähe, mille põhikapitali suhtarv on alla 7 %. |
| Tämä määritellään EKP:n suosituksessa seuraavasti: ”seuraavien summa: i) 5 vuoden EMU-viitelainan keskimääräinen tuotto pääomanlisäystä edeltävien 20 työpäivän aikana ja ii) valtion keskimääräinen tuottoero rahoituslaitoksen kotimaassa viitekaudella 1. tammikuuta 2007–31. elokuuta 2008.” | See on EKP soovituses määratletud järgmiselt: „i) EMU 5-aastase võrdlusvõlakirja tootlus 20 pangapäeva jooksul enne kapitalisüsti pluss ii) finantsasutuse asukohariigi võlakirjade keskmine tulususevahe vaatlusperioodil 1. jaanuarist 2007 kuni 31. augustini 2008”. |
| Rahastolle toimitettavien hakemusten määräajaksi asetetaan kuusi viikkoa ennen mainitun kuuden kuukauden mittaisen toimintajakson päättymistä, jotta rahastolle jää aikaa tehdä sopimus hakijapankin kanssa, ennen kuin toimintajakso päättyy marraskuussa 2009. | Taotluste esitamise tähtajaks määratakse 6 nädalat enne nimetatud kuuekuulise perioodi lõppu, et fondil oleks aega sõlmida leping taotleva pangaga enne kõnealuse perioodi lõppu 2009. aasta novembris. |
| Tänä aikana Norjan viranomaiset myös arvioivat, tarvittaisiinko toimenpidettä pidemmäksi aikaa. Jos näin on, järjestelystä ilmoitetaan uudelleen. | Sellel perioodil kaaluvad Norra ametiasutused ühtlasi seda, kas meedet on vaja kauemaks, ja vajaduse korral annavad kavast uuesti teada. |
| Asetuksen 2 artiklan mukaan ehtona on, että ”pankit selvästi täyttävät Tier 1 -vakavaraisuussuhdetta koskevan vaatimuksen myös silloin, kun lähitulevaisuuden todennäköiset muutokset otetaan huomioon.” | Määruse paragrahvi 2 kohaselt on otsustavaks põhimõte, et „panga I taseme kapitali suhtarvu nõue on täidetud varuga, võttes ühtlasi arvesse tõenäolisi sündmusi lähitulevikus”. |
| Norjan viranomaisten mukaan rahoitusvalvontaviranomainen olettaa, että tämä vaatimus täyttyy, jos pankin ensisijaisten omien varojen suhdeluku on vähintään 6 % eli kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin säädetty vähimmäisvaatimus. | Norra ametiasutuste teatel lähtub finantsinspektsioon eeldusest, et see nõue on täidetud, kui panga põhikapitali suhtarv on 6 % või kõrgem, s.o kohustuslikust miinimumnõudest 2 protsendipunkti kõrgem. |
| tehty 20 päivänä toukokuuta 2009, | 20. mai 2009, |
| tilapäisestä pientukiohjelmasta | ajutise väikesemahulise abi kava kohta |
| (Norja) | (Norra) |
| EFTAn VALVONTAVIRANOMAINEN [1], joka OTTAA HUOMIOON Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen [2], ja erityisesti sen 61–63 artiklan sekä pöytäkirjan 26, | EFTA JÄRELEVALVEAMET [1], VÕTTES ARVESSE Euroopa Majanduspiirkonna lepingut, [2]eriti selle artikleid 61–63 ja protokolli nr 26, |
| OTTAA HUOMIOON EFTAn jäsenvaltioiden välisen, valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamista koskevan sopimuksen [3]ja erityisesti sen 24 artiklan, | VÕTTES ARVESSE EFTA riikide vahelist järelevalveameti ja kohtu asutamist käsitlevat lepingut, [3]eriti selle artiklit 24, |
| OTTAA HUOMIOON valvontaviranomaisen suuntaviivat ETA-sopimuksen 61 ja 62 artiklan soveltamisesta ja tulkinnasta [5]ja erityisesti osan VIII – Finanssikriisiä koskevat tilapäiset säännöt – Tilapäiset puitteet valtiontukitoimenpiteille rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi tämänhetkisessä finanssi- ja talouskriisissä [6], muutettu 22 päivänä huhtikuuta 2009 tehdyllä valvontaviranomaisen päätöksellä N:o 190/09/KOL [7], | VÕTTES ARVESSE järelevalveameti suuniseid EMP lepingu artiklite 61 ja 62 rakendamiseks ja tõlgendamiseks, [5]eriti nende VIII osa „Ajutised finantskriisi käsitlevad eeskirjad – Ajutine ühenduse riigiabi meetmete raamistik praeguses finants- ja majanduskriisis rahastamisele juurdepääsu toetamiseks”, [6]mida on muudetud järelevalveameti 22. aprilli 2009. aasta otsusega 190/09/COL [7], |
| OTTAA HUOMIOON valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 27 artiklassa tarkoitetuista täytäntöönpanosäännöksistä 14 päivänä heinäkuuta 2004 tehdyn valvontaviranomaisen päätöksen N:o 195/04/KOL [8], | VÕTTES ARVESSE järelevalveameti 14. juuli 2004. aasta otsust nr 195/04/COL järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 II osa artiklis 27 nimetatud rakendussätete kohta [8] |
| Norjan viranomaiset ilmoittivat tilapäisestä pientukiohjelmasta pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti 2 päivänä huhtikuuta 2009 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma N:o 514308). | Norra ametiasutused teatasid protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõike 3 kohaselt oma 2. aprilli 2009. aasta kirjas ajutisest väikesemahulise abi kavast (reg nr 514308). |
| Tukitoimenpiteen tavoitteet | Abi eesmärk |
| Norjan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että talouskriisi on alkanut vaikuttaa maan reaalitalouteen. | Norra ametiasutused märgivad, et finantskriis on hakanud avaldama mõju reaalmajandusele. |
| Ilmoitettu toimenpide on osa laajempaa toimenpidekokonaisuutta [9], jonka tarkoituksena on poistaa Norjan taloudessa oleva vakava häiriö. | Teatatud meede kuulub laiemasse meetmete paketti, [9]mille eesmärk on kõrvaldada Norra majanduses esinev tõsine häire. |
| Ilmoitetusta ohjelmasta on mahdollista myöntää pieniä tukimääriä yrityksille, jotka joutuvat yhtäkkiä toteamaan, etteivät ne saa tarpeeksi tai ollenkaan luottoa. Tämä voi auttaa poistamaan Norjan taloudessa olevan vakavan häiriön. | Teatatud kava kohaselt lubatakse anda väikesemahulist abi äriühingutele, kes on sattunud olukorda, kus neil ei ole ootamatult kas piisavalt või üldse laenuraha. Seega on abi eesmärk aidata kaasa Norra majanduses esineva tõsise häire kõrvaldamisele. |
| Järjestelmä perustuu nimenomaisesti ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan b alakohtaan ja tukeutuu tilapäisten puitteiden 4.2 kohtaan ”Tuen rajattu yhteismarkkinoille soveltuva määrä”. | Kava kuulub sõnaselgelt EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punkti b kohaldamisalasse ja toetub ajutise raamistiku jaotisele 4.2 „Ühisturuga kokkusobiv piiratud summas antav abi”. |
| Tuen luonne ja muoto | Abi vorm ja laad |
| Tuki annetaan läpinäkyvinä tukimuotoina, kuten yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen [10]5 artiklassa on määritelty, ja erityisesti suorina avustuksina, takaisin maksettavina avustuksina, korkotukina ja tuettuina julkisina lainoina, joissa on tukiosuus, joka lasketaan valvontaviranomaisten tuen myöntämispäivänä soveltaman viitekoron perusteella [11], sekä valtiontakauksina.Innovation Norwayn hallinnoimaa takausjärjestelmää sovelletaan tavallisesti ETA-sopimuksen liitteessä XV mainitun vähämerkityksistä tukea koskevan säädöksen mukaisesti [12]. | Abi antakse läbipaistva abi vormis, nagu see on määratletud üldise grupierandi määruse [10]artiklis 5. Abi antakse eelkõige otsetoetuse, tagasimakstava toetuse, intressitoetuse, subsideeritud riigi laenude (abielement arvutatakse järelevalveameti viitemäära [11]alusel, mis kehtib abi andmise kuupäeval) ja riigi garantiide kujul.Agentuuri Norway Innovation hallatavat tagatiskava kasutatakse üldjuhul kooskõlas EMP lepingu XV lisas osutatud aktiga vähese tähtsusega abi [12]kohta. |
| Tämä merkitsee muun muassa sitä, että myönnettävät yksittäiset tuet yrityksille, jotka eivät ole vaikeuksissa olevia yrityksiä, katsotaan läpinäkyväksi vähämerkityksiseksi tueksi, kun ohjelmaan kuuluvan lainan taattu osuus on enintään 1500000 euroa yritystä kohden (750000 euroa yritystä kohden liikennealalla). | See tähendab muu hulgas seda, et üksikabi, mida antakse äriühingule, kes ei ole raskustes, käsitatakse läbipaistva vähese tähtsusega abina vaid siis, kui abikava raames antava üksiktagatise aluseks oleva laenu kogusumma ei ole suurem kui 1500000 eurot äriühingu kohta (750000 eurot transpordisektoris). |
| Yli 1500000 euron lainojen valtiontakaukseen sisältyvän tuen määrän laskemista varten ja tilapäisten puitteiden 4.3.2 kohdan a alakohdan alaviitteen viimeisen virkkeen kuvaaman mahdollisuuden mukaisesti Norjan viranomaiset käyttävät vertailukohtana tilapäisten puitteiden liitteessä vahvistettuja safe harbour -maksuja. | Abielemendi arvutamiseks riigi garantiide puhul laenudele, mis ületavad 1500000 eurot, kasutavad Norra ametiasutused kooskõlas ajutise raamistiku jaotise 4.3.2 alapunkti a juurde käiva joonealuse märkuse viimase lausega ette nähtud võimalusega võrdlusalusena ajutise raamistiku lisas sätestatud safe-harbour preemiaid. |
| Riippumatta siitä, myönnetäänkö takaukset pk-yrityksille vai suurille yrityksille, takaukseen sisältyvän tuen vuotuinen määrä lasketaan muutettujen tilapäisten puitteiden liitteessä vahvistettujen safe harbour -maksujen ja Norjan viranomaisten määräämien vuotuisten maksujen erotuksena. | Sõltumata sellest, kas garantii antakse VKE-le või suurettevõtjale, arvestatakse garantiist tulenevat aastase abielemendi suurust muudetud ajutise raamistiku lisas sätestatud safe-harbour preemia määrade ning Norra ametiasutuste kohaldatavate aastapreemiate vahena. |
| Tukitoimenpiteiden kansallinen oikeusperusta Ohjelman oikeusperustan muodostavat St.prp.nr. | Abimeetme riiklik õiguslik alus Kava õiguslik alus on kaubandus- ja tööstusministeeriumi jaoks St.prp.nr. |
| 1 (2008–2009) kauppa- ja teollisuusministeriölle ja kirje ministeriöltä Innovation Norwaylle (”Oppdragsbrev Innovasjon Norge”). | 1 (2008–2009) ja ministeeriumi poolt agentuurile Innovation Norway saadetud kiri („Oppdragsbrev Innovasjon Norge”). |
| Ohjelma tulee voimaan valvontaviranomaisen hyväksyttyä sen. | Kava jõustub pärast selle heakskiitmist järelevalveameti poolt. |
| Tukiohjelman hallinnointi | Kava haldamine |
| Ilmoitettua ohjelmaa hallinnoi Innovation Norway. | Teatatud kava haldab agentuur Innovation Norway. |
| Norjan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että tässä vaiheessa ei ole mahdollista antaa vuotuista talousarviota ilmoitetusta menettelystä, sillä Innovation Norwayn yleistä talousarviota on suurennettu ilman, että ilmoitettuun tukiohjelmaan ohjattua määrärahaa olisi yksilöity. | Norra ametiasutused on teatanud, et praeguses etapis ei ole võimalik esitada teatatud meetme aastaeelarvet, sest agentuuri Innovation Norway üldeelarvet suurendati, ilma et oleks täpsustatud teatatud kava jaoks eraldatud assigneeringute suurust. |
| Tähän tukiohjelmaan kuuluvaa tukea voidaan myöntää 31 päivään joulukuuta 2010. | Kõnealuse kava kohast abi saab anda kuni 31. detsembrini 2010. |
| Tuensaaja | Abisaaja |
| Tukiohjelma koskee pk-yrityksiä ja suuria yrityksiä koko Norjan valtion alueella. | Kavast võivad saada abi VKE-d ja suurettevõtjad ning kava hõlmab kogu Norra territooriumi. |
| Norjan viranomaiset vahvistavat, että tästä tukiohjelmasta ei myönnetä tukea suurille yrityksille, jotka olivat 1 päivänä heinäkuuta 2008 valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen valvontaviranomaisen suuntaviivojen 2.1 kohdassa tarkoitettuja vaikeuksissa olevia yrityksiä, eikä pk-yrityksille, jotka olivat tuona ajankohtana yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 1 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuja vaikeuksissa olevia yrityksiä. | Norra ametiasutused kinnitavad, et kavast ei anta abi suurettevõtjatele, kes olid 1. juuli 2008. aasta seisuga raskustes olevad äriühingud järelevalveameti raskustes olevate äriühingute päästmiseks ja ümberkorraldamiseks antavat riigiabi käsitlevate suuniste punkti 2.1 tähenduses, ega VKE-dele, kes olid selle kuupäeva seisuga raskustes olevad äriühingud üldise grupierandi määruse artikli 1 lõike 7 tähenduses. |
| Tukiohjelmaa voidaan soveltaa yrityksiin, jotka eivät olleet vaikeuksissa 1 päivänä heinäkuuta 2008, mutta ovat joutuneet vaikeuksiin sen jälkeen maailmanlaajuisen finanssi- ja talouskriisin seurauksena. | Kava võib kohaldada äriühingute suhtes, kes ei olnud 1. juuli 2008. aasta seisuga raskustes, kuid sattusid üleilmse finants- ja majanduskriisi tõttu raskustesse pärast seda kuupäeva. |
| Alakohtainen soveltamisala, vientituen ja sellaisen tuen, jolla suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella, poissulkeminen | Valdkondlik reguleerimisala ning ekspordiabi ja sellise abi välja jätmine, millega soodustatakse kodumaiste toodete kasutamist importtoodete asemel |
| Tilapäinen pientukiohjelma koskee kaikkia aloja lukuun ottamatta tilapäisten puitteiden 4.2.2 kohdan 38 alakohdan g alakohdassa mainittuja poissuljettuja aloja. | Ajutine väikese abi kava hõlmab kõiki valdkondi, välja arvatud ajutise raamistiku jaotise 4.2.2 punkti 38 alapunktis g loetletud valdkonnad. |
| Vientituki ja tuki, jolla suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella, eivät kuulu tukiohjelman soveltamisalaan (tilapäisten puitteiden 4.2.2 kohdan d alakohta). | Abikavast on jäetud välja ekspordiabi ja abi, millega soodustatakse kodumaiste toodete ja teenuste kasutamist importtoodete ja -teenuste asemel (ajutise raamistiku jaotise 4.2.2 punkt d). |
| Tukiohjelman peruspiirteet | Kava põhielemendid |
| tuki ei saa olla bruttomäärältään suurempi kuin 500000 euroa (ennen verojen tai muiden maksujen vähentämistä) yritystä kohti. | abi brutosumma ei ületa 500000 eurot (enne mis tahes maksude või tasude mahaarvamist) äriühingu kohta. |
