Finnish to Estonian European Commission terminology (DGT)

Search term or phrase in this TERMinator '. "." . '

Purchase TTMEM.com full membership to search this dictionary
 
 
Share this dictionary/glossary:
 

 
database_of_translation_agencies
 

SourceTarget
Uusi luku on tämän päätöksen liitteenä.Uus peatükk on esitatud käesoleva otsuse lisas.
Poistetaan nykyinen kansallisten tuomioistuinten ja EFTAn valvontaviranomaisen yhteistyötä valtiontukien alalla koskeva luku.Olemasolev peatükk „Liikmesriikide kohtute ja EFTA järelevalveameti vaheline koostöö riigiabi valdkonnas” jäetakse välja.
Tehty Brysselissä 10 päivänä kesäkuuta 2009.Brüssel, 10. juuni 2009
Suuntaviivat ETA-sopimuksen 61 ja 62 artiklan sekä valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan 1 artiklan soveltamista ja tulkitsemista varten, valvontaviranomainen hyväksynyt ja antanut 19 päivänä tammikuuta 1994 (julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä, jäljempänä ’EYVL’, EYVL L 231, 3.9.1994, s. 1 , ja ETA-täydennysosassa N:o 32, 3.9.1994, s. 1).Suunised EMP lepingu artiklite 61 ja 62 ning järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 artikli 1 kohaldamiseks ja tõlgendamiseks, mille EFTA järelevalveamet võttis vastu ja andis välja 19. jaanuaril 1994 ning mis on avaldatud Euroopa Liidu Teatajas (edaspidi „EÜT” või „ELT”) L 231, 3.9.1994, lk 1 , ja EMP kaasandes nr 32, 3.9.1994, lk 1.
VALTIONTUKISÄÄNTÖJEN SOVELTAMINEN KANSALLISISSA TUOMIOISTUIMISSA [1]JOHDANTORIIGIABI REGULEERIVATE ÕIGUSAKTIDE TÄITMISE TAGAMINE LIIKMESRIIKIDE KOHTUTE POOLT [1]SISSEJUHATUS
Siinä myös selostetaan, millä tavoin komission ja EY:n jäsenvaltioiden tuomioistuinten välinen yhteistyö suunnitellaan toteutettavaksi.Teatises selgitatakse ka seda, kuidas peaks toimuma koostöö Euroopa Komisjoni ja EÜ liikmesriikide kohtute vahel.
EFTAn valvontaviranomainen, jäljempänä ’valvontaviranomainen’, katsoo, että edellä mainittu tiedonanto on ETA:n kannalta merkityksellinen.EFTA järelevalveamet (edaspidi „järelevalveamet”) leiab, et nimetatud teatis on EMPs oluline.
Yhdenvertaisten kilpailuolosuhteiden säilyttämiseksi ja Euroopan talousalueen valtiontukisääntöjen yhtenäisen soveltamisen varmistamiseksi koko Euroopan talousalueella valvontaviranomainen hyväksyy tämän luvun ottaen aina huomioon EFTA-valtioiden kansallisten tuomioistuinten riippumattomuuden.Et säilitada võrdsed konkurentsitingimused ja tagada EMP riigiabi eeskirjade ühetaoline kohaldamine kogu EMPs, võtab järelevalveamet vastu käesoleva peatüki, arvestades alati EFTA riikide kohtute sõltumatust.
Valvontaviranomainen on sitoutunut noudattamaan tiukkaa linjaa suhteessa sääntöjenvastaiseen ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltumattomaan tukeen.Järelevalveamet on endale võtnud kohustuse võtta ebaseadusliku ja EMP lepingu toimimisega kokkusobimatu abi suhtes range seisukoht.
Vaikka yksityisten kanteilla kansallisissa tuomioistuimissa on tähän mennessä ollut valtiontuen alalla suhteellisen vähäinen merkitys, valvontaviranomainen katsoo, että kyseiset kanteet voivat olla suureksi hyödyksi valtiontukipolitiikalle.Vaatamata sellele, et seni on eraõiguslikul täitmise tagamisel liikmesriikide kohtutes olnud riigiabi valdkonnas suhteliselt piiratud roll, leiab järelevalveamet, et eraõiguslikud hagid võivad riigiabipoliitikat märkimisväärselt toetada.
Oikeudenkäynnit kansallisissa tuomioistuimissa antavat kolmansille tilaisuuden ottaa esille monia valtiontukiongelmia ja hakea niihin ratkaisua suoraan kansallisella tasolla.Menetlused liikmesriikide kohtutes võimaldavad kolmandatel isikutel käsitleda ja lahendada paljusid riigiabiga seotud probleeme otse riigi tasandil.
Lisäksi kansalliset tuomioistuimet voivat tarjota kantajille erittäin tehokkaita oikeussuojakeinoja, joita voidaan käyttää, jos valtiontukisääntöjä rikotaan.Peale selle saavad liikmesriikide kohtud pakkuda hagejatele riigiabi eeskirjade rikkumise korral väga tõhusaid õiguskaitsevahendeid.
Tämä puolestaan voi lisätä yleisesti kurinalaisuutta valtiontuen alalla.See omakorda aitab kaasa rangemale distsipliinile riigiabi valdkonnas.
Tämän luvun päätarkoituksena on antaa kansallisille tuomioistuimille ja kolmansille tietoja saatavilla olevista oikeussuojakeinoista siltä varalta, että valtiontukisääntöjä rikotaan, sekä ohjeistusta valtiontukisääntöjen käytännön soveltamisesta.Käesoleva peatüki peamine eesmärk teavitada liikmesriikide kohtuid ja kolmandaid isikuid õiguskaitsevahenditest riigiabi eeskirjade rikkumise korral ning anda neile juhiseid eeskirjade praktikas kohaldamiseks.
Lisäksi valvontaviranomainen haluaa kehittää yhteistyötään kansallisten tuomioistuinten kanssa ottamalla käyttöön käytännöllisempiä apuvälineitä, joilla kansallisia tuomareita voidaan tukea päivittäisessä työssä.Lisaks püüab järelevalveamet edasi arendada koostööd liikmesriikide kohtutega, tutvustades uusi praktilisi vahendeid, mis toetavad liikmesriikide kohtunikke nende igapäevatöös.
Tällä luvulla korvataan EFTAn valvontaviranomaisen valtiontuen suuntaviivojen luku, joka koskee kansallisten tuomioistuinten ja EFTAn valvontaviranomaisen yhteistyötä valtiontukien alalla [3], eikä se rajoita ETA-sopimuksen ja eri säädösten tulkintaa EFTAn tuomioistuimessa.Käesoleva peatükiga asendatakse EFTA järelevalveameti riigiabi suuniste peatükk „Liikmesriikide kohtute ja EFTA järelevalveameti vaheline koostöö riigiabi valdkonnas” [3]ja see ei piira EFTA kohtu jaoks EMP lepingu sätete ega õigusnormide tõlgendamist.
KANSALLISTEN TUOMIOISTUINTEN TEHTÄVÄT VALTIONTUKISÄÄNTÖJEN SOVELTAMISESSALIIKMESRIIKIDE KOHTUTE ÜLESANDED RIIGIABI EESKIRJADE TÄITMISE TAGAMISEL
YleistäÜldised küsimused
Valtiontuen tunnistaminenRiigiabi tuvastamine
Ensimmäinen kysymys, joka kansallisten tuomioistuinten ja mahdollisten kantajien on ratkaistava, on se, onko kyseinen toimenpide todella ETA-sopimuksen 61 artiklassa tarkoitettua valtiontukea.Liikmesriikide kohtud ja potentsiaalsed hagejad peavad kõigepealt vastama küsimusele, kas asjaomane meede kujutab endast riigiabi EMP lepingu artikli 61 tähenduses.
ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluu ”EY:n jäsenvaltion tai EFTA-valtion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, siltä osin kuin se vaikuttaa sopimuspuolten väliseen kauppaan”.EMP lepingu artikli 61 lõike 1 reguleerimisalasse kuulub „igasugune EÜ liikmesriikide või EFTA riikide poolt või riigi ressurssidest ükskõik missugusel kujul antav abi, mis kahjustab või ähvardab kahjustada konkurentsi, soodustades teatud ettevõtjaid või teatud kaupade tootmist, [- - -]kuivõrd see mõjutab lepinguosaliste vahelist kaubandust”.
Valtiontuen käsitettä ei ole rajattu avustuksiin [4].Riigiabi mõiste ei piirdu subsiidiumidega [4].
Se kattaa myös muun muassa verohelpotukset ja julkisin varoin rahoitetut investoinnit olosuhteissa, joissa yksityinen sijoittaja ei olisi myöntänyt tukea [5].See hõlmab muu hulgas ka maksusoodustusi ja riiklikest vahendeist tehtud investeeringuid olukorras, kus erainvestor oleks toetamisest hoidunud [5].
Sillä, myöntääkö valtio tuen suoraan vai myöntävätkö tuen valtion tätä tarkoitusta varten perustamat tai valitsemat julkiset tai yksityiset elimet, ei ole vaikutusta valtiontuen käsitteen tulkintaan [6]. Jotta julkinen tuki katsottaisiin valtiontueksi, tuella on suosittava tiettyjä yrityksiä tai tiettyjen tavaroiden tuotantoa (tuen valikoivuus).See, kas abi annab otseselt riik või seda antakse avalik-õigusliku või eraõigusliku üksuse vahendusel, mille riik on sel eesmärgil määranud või asutanud, ei ole siinjuures oluline [6].
Tämä erottaa sen ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan soveltamisalan ulkopuolelle jäävistä yleisistä toimenpiteistä [7].Ent riiklikku toetust saab pidada riigiabiks ainult juhul, kui sellega soodustatakse teatavaid ettevõtjaid või teatavate kaupade tootmist (edaspidi „valikulisuse kriteerium”), vastandina üldistele meetmetele, mille suhtes EMP lepingu artikli 61 lõiget 1 ei kohaldata [7].
Lisäksi tuen on vääristettävä tai uhattava vääristää kilpailua ja vaikutettava ETA-sopimuksen sopimuspuolten väliseen kauppaan [8].Peale selle peab abi moonutama või ohustama moonutada konkurentsi ja kahjustama EMP lepingu osaliste vahelist kaubandust [8].
Kysymystä siitä, ovatko tietyt toimenpiteet valtiontukea, on käsitelty useaan otteeseen EFTAn tuomioistuimen ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytännössä [9]sekä valvontaviranomaisen ja Euroopan komission tekemissä päätöksissä.EFTA Kohtu ja Euroopa Ühenduse kohtute praktikas [9]ning järelevalveameti ja Euroopa Komisjoni tehtud otsustes on tihti ette tulnud küsimus, kas teatavaid meetmeid saab vaadelda riigiabina.
Lisäksi valvontaviranomainen on antanut yksityiskohtaisia ohjeita monista monimutkaisista kysymyksistä, kuten yksityistä sijoittajaa koskevan periaatteen soveltamisesta [10]ja yksityistä velkojaa koskevasta testistä [11], olosuhteista, joissa valtiontakaukset on katsottava valtiontueksi [12], julkisessa omistuksessa olevien maa-alueiden kauppojen käsittelystä [13], vientiluottovakuutuksesta [14], yritysten välittömästä verotuksesta [15], riskipääomainvestoinneista [16]ja tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävästä tuesta [17].Lisaks on järelevalveamet andnud üksikasjalikke juhiseid seoses mitmesuguste keerukate valdkondadega, nagu eraõigusliku investori põhimõtte [10]ja eraõigusliku võlausaldaja kriteeriumi [11]kohaldamine, tingimused, mille puhul riigigarantiisid tuleb vaadelda riigiabina, [12]riigimaa müügi käsitlemine, [13]ekspordikrediidikindlustus, [14]äriühingute otsene maksustamine, [15]riskikapitaliinvesteeringud [16]ning teadus- ja arendustegevuseks ja innovatsiooniks antav riigiabi [17].
Lisäksi ETA-sopimukseen on sisällytetty komission asetus, joka koskee vähämerkityksisen tuen enimmäismääriä alhaisempaa tukea [18].Ka komisjoni määrus abi kohta, mis ei ületa miinimumpiirmäära, [18]on inkorporeeritud EMP lepingusse.
Kansalliset tuomioistuimet ja mahdolliset kantajat saavat EFTAn tuomioistuimen ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneesta oikeuskäytännöstä, valvontaviranomaisen antamasta ohjeistuksesta ja aiemmin tekemistä päätöksistä arvokasta apua valtiontuen käsitteen tulkinnassa.EFTA Kohtu ja Euroopa Kohtu praktika, järelevalveameti juhised ja otsuste tegemise praktika võib olla liikmesriikide kohtutele ja potentsiaalsetele hagejatele riigiabi mõiste selgitamisel suureks abiks.
Jos kansalliset tuomioistuimet ovat epävarmoja, onko kyse valtiontuesta, ne voivat pyytää valvontaviranomaiselta asiasta lausuntoa tämän luvun 2 jakson mukaisesti.Kahtluste korral riigiabi määratlemisel võivad liikmesriikide kohtud käesoleva peatüki jaotise 2 alusel taotleda järelevalveametilt arvamust.
Tämä ei rajoita kansallisen tuomioistuimen mahdollisuutta siirtää asia valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 34 artiklan nojalla EFTAn tuomioistuimen käsiteltäväksi neuvoa-antavaa lausuntoa varten.See ei piira liikmesriikide kohtute võimalust esitada EFTA Kohtule järelevalve- ja kohtulepingu artikli 34 alusel taotlus nõuandva arvamuse saamiseks.
Velvollisuus pidättäytyä toimenpiteistäRakendamiskeeld
Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti EFTA-valtiot eivät saa toteuttaa valtiontukitoimenpiteitä ennen kuin valvontaviranomainen on hyväksynyt ne ennakkoon (velvollisuus pidättäytyä toimenpiteistä – ”standstill obligation”):Kooskõlas järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõike 3 viimase lausega ei tohi EFTA riigid riigiabimeetmeid rakendada enne järelevalveameti eelneva heakskiiduta (rakendamiskeeld):
”EFTAn valvontaviranomaiselle on ilmoitettava tuen myöntämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta niin ajoissa, että se voi esittää huomautuksensa.„EFTA järelevalveametit informeeritakse kõikidest plaanidest abi määramise või muutmise kohta piisavalt aegsasti, et ta võiks avaldada oma arvamuse.
Jos EFTAn valvontaviranomainen katsoo, että suunnitelma ei ETA-sopimuksen 61 artiklan mukaan sovellu ETA-sopimuksen toimintaan, se aloittaa 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn viipymättä. Valtio, jota asia koskee, ei saa toteuttaa ehdottamiaan toimenpiteitä, ennen kuin menettelyssä on annettu lopullinen päätös.”Kui järelevalveamet arvab, et mingi selline plaan ei sobi kokku EMP lepingu toimimisega EMP lepingu artikli 61 järgi, algatab ta viivitamata lõikes 2 ettenähtud menetluse. Asjassepuutuv liikmesriik ei tohi rakendada kavatsetud meetmeid enne, kui nimetatud menetluse järgi on tehtud lõplik otsus.”
On kuitenkin tilanteita, joissa valtiontuki voidaan panna täytäntöön sääntöjen mukaisesti ilman valvontaviranomaisen ennakkohyväksyntää:Mitmel juhul saab aga riigiabi seaduslikult rakendada ka ilma järelevalveameti eelneva heakskiiduta.
Toimenpide kuuluu yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen [20]soveltamisalaan.See on võimalik siis, kui meetme suhtes kohaldatakse grupierandimäärust [20].
Jos toimenpide täyttää kaikki yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen vaatimukset, EFTA-valtio vapautetaan velvollisuudesta ilmoittaa suunnitellusta tukitoimenpiteestä eikä velvollisuutta pidättäytyä toimenpiteistä sovelleta.Kui meede vastab kõigile grupierandimääruse nõuetele, vabastatakse EFTA riik kavandatavast abimeetmest teatamise kohustusest ning rakendamiskeeldu ei kohaldata.
Velvollisuus pidättäytyä toimenpiteistä ei koske myöskään voimassa olevaa tukea [21].Rakendamiskeeldu ei kohaldata ka olemasoleva abi [21]suhtes.
Tämä kattaa muun muassa sellaisesta ohjelmasta myönnettävän tuen, joka oli voimassa ennen kyseisen EFTA-valtion liittymistä ETA-sopimukseen tai jonka valvontaviranomainen on hyväksynyt aiemmin [22].See hõlmab muu hulgas abi, mida antakse kava kohaselt, mis oli olemas enne EFTA riigi ühinemist EMP lepinguga, või kava kohaselt, mille järelevalveamet on varem heaks kiitnud [22].
Valtiontukiasioita koskevissa kansallisissa oikeudenkäynneissä saatetaan toisinaan käsitellä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen sovellettavuutta ja/tai voimassa olevaa tai hyväksyttyä tukiohjelmaa.Riikide kohtute riigiabimenetlused võivad vahel käsitleda grupierandimääruse kohaldamist ja/või olemasolevat või heakskiidetud abi.
Kun on kyse asetuksen tai ohjelman sovellettavuudesta, kansallinen tuomioistuin voi arvioida ainoastaan, täyttyvätkö kaikki asetuksen tai ohjelman mukaiset edellytykset.Seoses sellise määruse või abikava kohaldamisega saab liikmesriigi kohus hinnata ainult seda, kas kõik määruse või abikava tingimused on täidetud.
Jos näin ei ole, tuomioistuin ei voi arvioida tukitoimenpiteen soveltuvuutta ETA-sopimuksen toimintaan, sillä valvontaviranomainen vastaa yksin sen arvioinnista [23].Kui see nii ei ole, ei saa liikmesriigi kohus hinnata abimeetme kokkusobivust, sest see on ainult järelevalveameti ülesanne [23].
Jos kansallisen tuomioistuimen on määritettävä, onko toimenpide osa hyväksyttyä tukiohjelmaa, se voi ainoastaan tarkistaa, täyttääkö toimenpide kaikki hyväksymispäätöksen mukaiset edellytykset.Kui liikmesriigi kohus peab otsustama, kas meetme puhul on tegemist heakskiidetud abiga, saab ta kontrollida ainult seda, kas kõik heakskiitmisotsuse tingimused on täidetud.
Jos kansallisella tasolla esille otetut kysymykset koskevat valvontaviranomaisen päätöksen pätevyyttä, kansallisen tuomioistuimen olisi tukeuduttava valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 34 artiklassa vahvistettuun menettelyyn [24].Kui liikmesriigi kohtus tõstatatud küsimused on seotud järelevalveameti otsuse kehtivusega, peaks liikmesriigi kohus järgima järelevalve- ja kohtulepingu artiklis 34 ettenähtud korda [24].
Valvontaviranomaisen päätöksen pätevyyttä ei ole enää mahdollista kyseenalaistaa hakemalla siitä neuvoa-antavaa lausuntoa, jos kantaja olisi epäilemättä voinut riitauttaa päätöksen EFTAn tuomioistuimessa valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 36 artiklan nojalla, muttei ole tehnyt niin [25].Järelevalveameti otsuse kehtivuse vaidlustamine nõuandva arvamuse taotlemisega ei ole aga enam võimalik, kui hageja oleks kahtlemata võinud algatada selle otsuse vastu EFTA kohtus menetluse järelevalve- ja kohtulepingu artikli 36 alusel, kuid ei teinud seda [25].
Kansallinen tuomioistuin voi pyytää valvontaviranomaiselta tämän luvun 2 jakson mukaista lausuntoa, jos tuomioistuin on epävarma yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen sovellettavuudesta tai siitä, onko kyse voimassa olevasta tai hyväksytystä tukiohjelmasta.Liikmesriigi kohus võib järelevalveametilt paluda arvamust käesoleva peatüki jaotise 2 alusel, kui tal on kahtlusi seoses grupierandimääruse või olemasoleva või heakskiidetud abikava kohaldamisega.
EFTAn valvontaviranomaisen ja kansallisten tuomioistuinten tehtävätEFTA järelevalveameti ja liikmesriikide kohtute ülesanded
Kansallisilla tuomioistuimilla ja valvontaviranomaisella on olennaiset mutta erilliset tehtävät valtiontukisääntöjen soveltamisessa [26].Nii liikmesriikide kohtutel kui ka järelevalveametil on riigiabiga seotud õigusaktide täitmise tagamisel väga olulised, kuid selgelt erinevad ülesanded [26].
Valvontaviranomaisen päätehtävänä on tutkia ehdotettujen tukitoimenpiteiden soveltuvuutta ETA-sopimuksen toimintaan sopimuksen 61 artiklan 2 ja 3 kohdan perusteiden mukaisesti.Järelevalveameti peamine ülesanne on uurida kavandatavate abimeetmete kokkusobivust EMP lepingu toimimisega, lähtudes selle artikli 61 lõigetes 2 ja 3 sätestatud kriteeriumidest.
Valvontaviranomaisella on yksinomainen vastuu soveltuvuuden arvioinnista, jota EFTAn tuomioistuin tarkastelee.Kokkusobivuse hindamine on ainult järelevalveameti ülesanne, mis allub EFTA kohtu kontrollile.
Kansallisilla tuomioistuimilla ei ole toimivaltaa todeta valtiontukitoimenpidettä ETA-sopimuksen 61 artiklan 2 tai 3 kohdan mukaiseksi [27].Liikmesriikide kohtutel ei ole õigust kuulutada riigiabi EMP lepingu artikli 61 lõikega 2 või 3 kooskõlas olevaks [27].
Kansallisen tuomioistuimen tehtävät riippuvat siitä, millaisesta toimenpiteestä on kyse, onko toimenpiteestä ilmoitettu asianmukaisesti valvontaviranomaiselle ja onko tämä hyväksynyt toimenpiteen:Liikmesriigi kohtu ülesanded sõltuvad asjaomasest abimeetmest ning sellest, kas meetmest on nõuetekohaselt teatatud ja kas järelevalveamet on selle heaks kiitnud:
Kansallisia tuomioistuimia voidaan pyytää puuttumaan tapauksiin, joissa EFTA-valtion viranomainen [28]on myöntänyt tukea noudattamatta velvollisuutta pidättäytyä toimenpiteistä.Liikmesriikide kohtutel võidakse paluda sekkuda juhul, kui mõne EFTA riigi ametiasutus [28]ei ole abi andes pidanud kinni rakendamiskeelust.
Tällainen tilanne voi syntyä joko sen vuoksi, ettei tukea ole ilmoitettu lainkaan, tai siksi, että viranomainen on pannut sen täytäntöön ennen kuin valvontaviranomainen on hyväksynyt sen.Selline olukord võib tekkida, kui abist jäetakse üldse teatamata või kui ametiasutus on seda rakendanud enne järelevalveameti heakskiitu.
Kansallisilla tuomioistuimilla on tärkeä tehtävä myös valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 14 artiklan 1 kohdan nojalla tehtyjen takaisinperintää koskevien päätösten soveltamisessa silloin, kun valvontaviranomainen on todennut arviointinsa perusteella, että sääntöjenvastaisesti myönnetty tuki on ETA-sopimuksen toimintaan soveltumatonta, ja määrännyt kyseisen EFTA-valtion perimään sääntöjenvastaisen tuen takaisin tuensaajalta.Liikmesriikide kohtutel on täita oluline osa ka järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 II osa artikli 14 lõike 1 alusel vastu võetud tagasinõudmisotsuste täitmise tagamisel, kui järelevalveamet annab hinnangu, et ebaseaduslikult antud abi on EMP lepingu toimimisega kokkusobimatu ning kohustab asjaomast EFTA riiki kokkusobimatut abi saajalt tagasi nõudma.
Kansallisten tuomioistuinten osallistuminen tällaisten asioiden käsittelyyn perustuu yleensä kanteisiin, joita tuensaajat nostavat kansallisten viranomaisten esittämän takaisinmaksupyynnön pätevyyden tarkistamiseksi tuomioistuimissa.Liikmesriikide kohtute sekkumine johtub sellisel juhul tavaliselt abisaajate algatatud hagidest riigiasutuste tagasimaksenõuete seaduslikkuse kontrollimiseks.
Myös muuntyyppiset kanteet voivat kuitenkin olla kansallisen prosessioikeuden mukaan mahdollisia (esimerkiksi EFTA-valtioiden viranomaisten tuensaajaa vastaan nostamat kanteet, joiden tarkoituksena on määrätä tuensaaja panemaan takaisinperintää koskeva valvontaviranomaisen päätös kokonaisuudessaan täytäntöön).Sõltuvalt riigi menetlusõigusest võivad siiski võimalikud olla ka muud õiguslikud meetmed (nt EFTA riigi ametiasutuse meetmed abisaaja suhtes, et täies ulatuses kohaldada järelevalveameti tagasinõudmisotsust).
Suojellessaan yksityisten etuja kansallisten tuomioistuinten on otettava kaikilta osin huomioon valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan tehokkuus sekä Euroopan talousalueen markkinoiden edut.Isikute huvide eest seistes peavad liikmesriikide kohtud võtma täielikult arvesse järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõike 3 kehtivust ning EMP turu huve.

Want to see more? Purchase TTMEM.com full membership