Finnish to Estonian European Commission terminology (DGT)

Search term or phrase in this TERMinator '. "." . '

Purchase TTMEM.com full membership to search this dictionary
 
 
Share this dictionary/glossary:
 

 
database_of_translation_agencies
 

SourceTarget
Kansallisten tuomioistuinten tehtäviä edellä mainituissa tilanteissa käsitellään yksityiskohtaisemmin tämän luvun 1.2 ja 1.3 jaksoissa.Liikmesriikide kohtute ülesandeid sellistel juhtudel kirjeldatakse üksikasjalikumalt käesoleva peatüki jaotistes 1.2 ja 1.3.
Kansallisten tuomioistuinten tehtävä valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan soveltamisessa – Sääntöjenvastainen valtiontukiLiikmesriikide kohtute ülesanded järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõike 3 täitmisel – ebaseaduslik riigiabi
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätty toimenpiteistä pidättäytymisvelvollisuus, joka heijastuu valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan viimeisessä virkkeessä, antaa osapuolille, joihin kiellon rikkominen vaikuttaa (esimerkiksi tuensaajan kilpailijoille), yksilöllisiä oikeuksia, joilla on suora vaikutus [30].Vastavalt Euroopa Kohtu praktikale tulenevad EÜ asutamislepingu artikli 88 lõikes 3 sätestatud rakendamiskeelust, mida peegeldab järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõike 3 viimane lause, asjaomaste isikute (nagu näiteks abisaaja konkurentide) otseselt kohaldatavad individuaalsed õigused [30].
Kyseiset osapuolet voivat käyttää oikeuksiaan nostamalla kanteen toimivaltaisissa kansallisissa tuomioistuimissa tuen myöntävää EY:n jäsenvaltiota vastaan.Need isikud võivad oma õigusi kasutada, esitades abi andnud liikmesriigi vastu hagi riigi pädevale kohtule.
Yksi kansallisten tuomioistuinten tärkeimmistä tehtävistä valtiontuen alalla on kyseisten kanteiden käsittely ja sitä kautta kilpailijoiden oikeuksien suojaaminen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan nojalla.Liikmesriikide kohtute üks tähtsamaid ülesandeid riigiabi valdkonnas seisneb kõnealuste hagide menetlemises ja seega konkurentide õiguste kaitsmises EÜ asutamislepingu artikli 88 lõike 3 kohaselt.
EFTA-valtioiden kansallisilla tuomioistuimilla on sama tehtävä.EFTA riikide kohtutel on sama ülesanne.
EFTA-valtioissa sovelletaan kuitenkin ETA-lainsäädäntöä kunkin valtion perustuslain mukaisesti siten kuin ETA-sopimuksen pöytäkirjassa 35 määrätään.EMP õiguse siduvust EFTA riikides reguleerib vastavalt EMP lepingu protokollile nr 35 siiski konstitutsiooniõigus.
Pöytäkirjan 35 mukaan EFTA-valtioiden on tarvittaessa annettava lainsäädäntöä, jonka mukaan täytäntöön pannut ETA-säännöt ovat ensisijaisia tilanteissa, joissa ne ja muut laissa olevat säännökset ovat mahdollisesti ristiriidassa keskenään.Vastavalt protokollile nr 35 kohustuvad EFTA riigid võimalike vastuolude puhuks, mis võivad tekkida rakendatavate EMP eeskirjade ja muude õigusnormide vahel, vajaduse korral kehtestama õigusnormi, mis sätestaks sellistel juhtudel EMP sätete ülimuslikkuse.
EFTAn tuomioistuimen mukaan yksilöillä ja talouden toimijoilla on oltava oikeus vedota Euroopan talousalueen oikeuteen [31]ja vaatia sen mukaisten oikeuksiensa toteuttamista myös kansallisella tasolla sillä perusteella, että se on tai siitä on tehty osa asianomaista kansallista oikeusjärjestystä, edellyttäen että Euroopan talousalueen säännökset ovat ehdottomia ja riittävän täsmällisiä [32].EFTA Kohtu praktika kohaselt peab eraisikutel ja ettevõtjatel olema õigus kasutada ja nõuda siseriiklikul tasandil kõiki EMP õigusest tulenevaid õigusi, [31]mis on või on muudetud vastava liikmesriigi õiguskorra osaks, kui need on piisavalt täpsed ja tingimusteta [32].
Valvontaviranomainen katsoo, EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa olevaa samanlaista määräystä koskevan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti, että valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohta täyttää ETA-sopimuksen pöytäkirjaan 35 implisiittisesti sisältyvät ehdottomuutta ja riittävää täsmällisyyttä koskevat edellytykset.Arvestades järelevalveameti ülesandeid ning pidades silmas Euroopa Kohtu praktikat seoses EÜ asutamislepingu artikli 88 lõikes 3 sisalduva samaväärse sättega, vastab järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõige 3 EMP lepingu protokollis nr 35 sisalduvatele kaudsetele kriteeriumidele, olles tingimusteta ja piisavalt täpne.
Koska valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan viimeinen virke on sisällytetty EFTA-valtioiden kansalliseen oikeusjärjestykseen [33], asianomaisilla osapuolilla on mahdollisuus nostaa kansallisissa tuomioistuimissa kanne toimenpiteistä pidättäytymistä koskevan velvollisuuden rikkomisesta.EFTA riikide õiguskorda inkorporeeritud järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõike 3 viimase lause tõttu [33]on mõjutatud isikutel võimalus algatada liikmesriikide kohtutes menetlusi rakendamiskeelu rikkumise suhtes.
Kansallisen tuomioistuimen tulisi näin ollen käyttää kaikkia asianmukaisia menetelmiä ja soveltaa kaikkia asiaankuuluvia kansallisen oikeuden säännöksiä pannakseen täytäntöön valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan viimeisen virkkeen [34].Liikmesriigi kohus peaks seega kasutama kõiki asjakohaseidvõimalusi ja õiguskaitsevahendeid ning kohaldama kõiki asjassepuutuvaid siseriikliku õiguse sätteid, et täita siseriiklikku õigust, millega rakendatakse järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõike 3 viimane lause [34].
Kansallisten tuomioistuinten keskeinen asema osapuolten etujen suojaamisessa johtuu myös siitä, että valvontaviranomaisen valtuudet suojata kilpailijoita ja muita kolmansia sääntöjenvastaisen tuen vaikutuksilta ovat rajalliset.Liikmesriikide kohtutel on siinkohal nii oluline roll ka seetõttu, et järelevalveameti enda võimalused konkurentide ja teiste kolmandate isikute kaitsmiseks ebaseadusliku abi eest on piiratud.
Mikä tärkeintä, valvontaviranomainen ei voi tehdä lopullista päätöstä tuen takaisinperinnästä vain sillä perusteella, että tukea ei ole ilmoitettu valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti [35].Eelkõige ei saa järelevalveamet võtta vastu lõplikku otsust abi tagasinõudmiseks ainult selle põhjal, et sellest ei ole järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõike 3 kohaselt teatatud [35].
Valvontaviranomaisella onkin velvollisuus arvioida suunnitellun tuen soveltuvuutta ETA-sopimuksen toimintaan riippumatta siitä, onko velvollisuutta pidättäytyä toimenpiteistä noudatettu vai ei [36].Seepärast peab järelevalveamet korraldama täieliku kokkusobivuse hindamise, hoolimata sellest, kas rakendamiskeelust on kinni peetud või mitte [36].
Arvioinnin laatiminen voi kestää pitkään ja valvontaviranomaisen toimivallalle tehdä takaisinperintää koskevia alustavia välipäätöksiä on asetettu erittäin tiukkoja oikeudellisia vaatimuksia [37].Selline hindamine võib võtta aega ning järelevalveameti õigusi anda esialgseid korraldusi abi tagastamise kohta reguleerivad väga ranged juriidilised nõuded [37].
Kansallisissa tuomioistuimissa nostetut kanteet tarjoavat tärkeän muutoksenhakukeinon kilpailijoille ja muille sääntöjenvastaisen valtiontuen vaikutuspiiriin kuuluville kolmansille.Seetõttu pakuvad liikmesriikide kohtute menetlused hea võimaluse ebaseadusliku riigiabi põhjustatud kahju hüvitamiseks konkurentidele ja teistele kolmandatele isikutele.
Kansallisissa tuomioistuimissa saatavilla olevia oikeussuojakeinoja ovat seuraavat:Liikmesriikide kohtute käsutuses on järgmised õiguskaitsevahendid:
sääntöjenvastaisen tuen maksamisen estäminen;ebaseadusliku abi väljamaksmise takistamine;
sääntöjenvastaisen tuen takaisinperintä (riippumatta siitä, soveltuuko tuki ETA-sopimuksen toimintaan);ebaseadusliku abi tagasinõudmine (sõltumata selle kokkusobivusest);
korko sääntöjenvastaisuuden ajalta;intressi sissenõudmine ebaseaduslikult abilt;
vahingonkorvaukset kilpailijoille ja muille kolmansille; sekäkonkurentide ja muude kolmandate isikute kahjunõuete rahuldamine ning
sääntöjenvastaista tukea koskevat välitoimet.ajutised meetmed ebaseadusliku abi vastu.
Näitä oikeussuojakeinoja käsitellään yksityiskohtaisemmin tämän luvun 1.2.1–1.2.6 jaksossa.Neid õiguskaitsevahendeid vaadeldakse üksikasjalikumalt käesoleva peatüki jaotistes 1.2.1–1.2.6.
Sääntöjenvastaisen tuen maksamisen estäminenEbaseadusliku abi väljamaksmise takistamine
Kansallisten tuomioistuinten on suojeltava toimenpiteistä pidättäytymistä koskevan velvollisuuden laiminlyönneistä kärsimään joutuneiden yksityisten oikeuksia.Liikmesriikide kohtud on kohustatud kaitsma nende isikute õigusi, kelle huve rakendamiskeelu rikkumine kahjustab.
Kansallisten tuomioistuinten on sen vuoksi määrättävä kansallisen lainsäädännön mukaisesti asianmukaisia oikeudellisia seuraamuksia, kun valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohtaa on rikottu [38].Seetõttu peavad liikmesriikide kohtud järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõike 3 rikkumise korral tegema kooskõlas siseriikliku õigusega kõik asjakohased õiguslikud järeldused [38].
Kansallisten tuomioistuinten velvollisuudet eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään jo maksettuun sääntöjenvastaiseen tukeen.Kohtute kohustused ei piirdu siiski juba välja makstud ebaseadusliku abiga.
Ne kattavat myös tapaukset, joissa sääntöjenvastaista tukea aiotaan maksaa.Need hõlmavad ka juhtumeid, kus ebaseaduslikku abi alles kavatsetakse maksta.
Kansallisten tuomioistuinten on suojattava yksityisten oikeuksia siltä varalta, että ne jätetään ottamatta huomioon [39].Liikmesriikide kohtute ülesannete hulka kuulub ka üksikisikute õiguste kaitse võimaliku rikkumise eest [39].
Kansallisella tuomioistuimella on sen vuoksi velvollisuus estää maksun suorittaminen, kun maksu koskee sääntöjenvastaista tukea.Niisiis on liikmesriigi kohtul kohustus sellise ebaseadusliku abi väljamaksmist takistada.
Kansallisten tuomioistuinten velvollisuuteen estää sääntöjenvastaisen tuen maksaminen voidaan vedota monenlaisissa menettelytilanteissa riippuen siitä, minkätyyppisiä kanteita kansallisen lainsäädännön mukaan voidaan nostaa.Liikmesriikide kohtute kohustus ebaseadusliku abi väljamaksmise takistamisel võib tekkida mitmesuguste menetluste käigus, sõltuvalt liikmesriikide õigusaktides ettenähtud õiguskaitsevahenditest.
Hyvin usein kantaja pyrkii kiistämään sääntöjenvastaisen valtiontuen myöntämistä koskevan kansallisen toimen pätevyyden.Väga sageli püüab hageja vaidlustada selle riikliku akti kehtivust, mille alusel ebaseaduslik riigiabi on määratud.
Sääntöjenvastaisen tuen maksamisen estäminen on tuolloin yleensä looginen seuraus toteamuksesta, jonka mukaan tuen myöntämistä koskeva toimi on pätemätön, koska EFTA-valtio on rikkonut valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohtaa [40].Sellisel juhul järgneb ebaseadusliku makse takistamine tavaliselt loogiliselt sellele, et tehakse kindlaks abi andmise akti kehtetus, kuna EFTA riik on rikkunud järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõiget 3 [40].
Sääntöjenvastaisen tuen takaisinperintäEbaseadusliku abi tagasinõudmine
Kun kansallinen tuomioistuin käsittelee sääntöjenvastaisesti myönnettyä tukea, sen on määrättävä sääntöjenvastaisuudesta kaikki kansallisen lainsäädännön mukaiset oikeudelliset seuraamukset.Ebaseaduslikult antud abi korral peab liikmesriigi kohus tegema kõik õiguslikud järeldused vastavalt liikmesriigi õigusele.
Kansallisen tuomioistuimen on sen vuoksi periaatteessa määrättävä sääntöjenvastainen valtiontuki perittäväksi kokonaisuudessaan takaisin tuensaajalta [41].Seepärast peab liikmesriigi kohus põhimõtteliselt nõudma abisaajalt ebaseadusliku riigiabi täielikku tagastamist [41].
Sääntöjenvastaisen valtiontuen takaisinperintää koskevien määräysten antaminen on osa kansallisen tuomioistuimen velvollisuutta suojella kantajan (esimerkiksi kilpailijan) yksilöllisiä oikeuksia valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan nojalla.Abisaajale esitatud nõue ebaseaduslik abi täielikult tagastada on osa liikmesriigi kohtu kohustusest kaitsta hageja (st konkurendi) individuaalseid õigusi järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõike 3 kohaselt.
Kansallisen tuomioistuimen takaisinperintää koskeva velvollisuus ei tämän vuoksi riipu siitä, onko tukitoimenpide ETA-sopimuksen 61 artiklan 2 tai 3 kohdan mukainen.Liikmesriigi kohtu tagasinõudmiskohustus ei sõltu seega abimeetme kokkusobivusest EMP lepingu artikli 61 lõikega 2 või 3.
Koska kansallisten tuomioistuinten on määrättävä sääntöjenvastainen tuki perittäväksi kokonaisuudessaan takaisin riippumatta siitä, soveltuuko se ETA-sopimuksen toimintaan, takaisinperintä voi tapahtua nopeammin kansallisen tuomioistuimen kautta kuin valvontaviranomaiselle tehtävän kantelun perusteella.Kuna liikmesriikide kohtud peavad nõudma ebaseadusliku abi täielikku tagastamist olenemata selle kokkusobivusest, võib abi tagastamine toimuda liikmesriigi kohtu kaudu kiiremini kui järelevalveametile esitatud kaebuse teel.
Toisin kuin valvontaviranomainen [42], kansallinen tuomioistuin voi rajoittaa ja joutuukin rajoittamaan tarkastelun sen määritykseen, onko toimenpide valtiontukea ja sovelletaanko siihen toimenpiteistä pidättäytymistä koskevaa velvollisuutta.Erinevalt järelevalveametist [42]saab liikmesriigi kohus piirduda kindlakstegemisega, kas asjaomane meede on riigiabi ja kas selle suhtes kohaldatakse rakendamiskeeldu, ning peabki sellega piirduma.
Kansallisten tuomioistuinten takaisinperintää koskeva velvollisuus ei ole kuitenkaan ehdoton.Liikmesriikide kohtute tagasinõudmiskohustus ei ole siiski absoluutne.
Asian SFEI [43]mukaan voi ilmetä sellaisia poikkeuksellisia olosuhteita, joissa sääntöjenvastaisen valtiontuen takaisinperintä ei ole tarkoituksenmukaista.Vastavalt SFEI kohtuasjas [43]tehtud otsusele võib esineda erandlikke asjaolusid, mille puhul ebaseadusliku riigiabi tagasinõudmine ei ole asjakohane.
Tässä yhteydessä olisi sovellettava valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 14 ja 15 artiklan mukaista periaatetta vastaavaa oikeudellista periaatetta [44].Kohaldatavad õiguslikud nõuded peavad sarnanema järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 II osa artiklite 14 ja 15 alusel kohaldatavatele nõuetele [44].
Toisin sanoen olosuhteet, jotka eivät estäisi valvontaviranomaista antamasta takaisinperintää koskevaa määräystä, eivät oikeuta kansallista tuomioistuinta olemaan määräämättä, että tuki on perittävä kokonaisuudessaan takaisin.Teisisõnu: asjaolud, mis ei takistaks järelevalveametit abi tagasi nõudmast, ei saa õigustada ka liikmesriigi kohtu hoidumist abi täielikust tagasinõudmisest.
EFTAn tuomioistuin suhtautuu tällaisiin tilanteisiin erittäin tiukasti [45].Sellises olukorras kohaldab EFTA Kohus väga rangeid nõudeid [45].
EFTAn tuomioistuimen ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen näkemyksen mukaisesti sääntöjenvastaisen tuen saaja ei lähtökohtaisesti voi vedota perustellun luottamuksen periaatteeseen takaisinperintää koskevaan valvontaviranomaisen määräykseen nähden [46].Kooskõlas EFTA Kohtu ja Euroopa Kohtu võetud seisukohaga ei või ebaseaduslikult antud abi saaja järelevalveameti tagasimaksekorraldust vaidlustades põhimõtteliselt tuua põhjenduseks õiguspäraseid ootusi [46].
Tähän on syynä se, että huolellinen taloudellinen toimija olisi kyennyt tarkistamaan, onko sille myönnetystä tuesta ilmoitettu valvontaviranomaiselle [47].Nimelt, hoolikas ettevõtja oleks suutnud kindlaks teha, kas talle antud abist on teatatud või mitte [47].
Jotta kansallinen tuomioistuin voisi perustellusti olla määräämättä valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaisesta takaisinperinnästä, tietyn konkreettisen tosiseikan on täytynyt antaa tuensaajalle perusteltu luottamus [48].Liikmesriigi kohus võib jätta järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõike 3 kohase tagastamise õigustatult nõudmata juhul, kui mõni kindel ja konkreetne asjaolu on tekitanud abisaajas õiguspäraseid ootusi [48].
Tilanne voi olla tämä silloin, jos valvontaviranomainen on itse vakuuttanut nimenomaisesti, että kyseinen toimenpide ei ole valtiontukea tai että toimenpiteistä pidättäytymistä koskevaa velvollisuutta ei sovelleta siihen [49].Selline olukord võib tekkida siis, kui järelevalveamet on ise otseselt kinnitanud, et kõnealune meede ei ole riigiabi või et selle suhtes ei kohaldata rakendamiskeeldu [49].
Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan [50]kansallinen tuomioistuin ei ole velvollinen määräämään sääntöjenvastaista tukea perittäväksi takaisin, jos valvontaviranomainen on päättänyt jo siihen mennessä, kun kansallinen tuomioistuin antaa tuomionsa, että tuki soveltuu ETA-sopimuksen toimintaan.Vastavalt Euroopa Kohtu praktikale [50]vabanevad liikmesriikide kohtud ebaseadusliku riigiabi täieliku tagasinõudmise kohustusest juhul, kui liikmesriigi kohtu otsuse tegemise ajaks on järelevalveamet juba otsustanud, et abi on EMP lepingu toimimisega kokkusobiv.
Koska toimenpiteistä pidättäytymistä koskevan velvollisuuden tavoitteena on varmistaa, että vain ETA-sopimuksen toimintaan soveltuva tuki voidaan panna täytäntöön, tämä tavoite ei voi enää jäädä saavuttamatta, jos valvontaviranomainen on jo vahvistanut, että tuki soveltuu ETA-sopimuksen toimintaan [51].Kuna rakendamiskeelu eesmärk on tagada, et rakendada võib ainult kokkusobivat abi, ei ole see eesmärk enam ohus, kui järelevalveamet on kokkusobivust juba kinnitanud [51].
Sen vuoksi kansallisen tuomioistuimen on noudatettava valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaista velvollisuuttaan suojella yksityisten oikeuksia, jos valvontaviranomainen ei ole vielä tehnyt päätöstä, riippumatta siitä, onko valvontaviranomaisen aloittama menettely kesken vai ei [52].Kui aga järelevalveamet otsust veel vastu võtnud ei ole, ei saa liikmesriigid taganeda kohustusest kaitsta üksikisikute õigusi kooskõlas järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikega 3, hoolimata sellest, kas järelevalveameti menetlus on käimas või mitte [52].
Vaikka kansallisella tuomioistuimella ei ole enää Euroopan talousalueen oikeuden mukaan velvollisuutta määrätä tukea perittäväksi kokonaisuudessaan takaisin sen jälkeen, kun valvontaviranomainen on hyväksynyt tuen päätöksellään, kansallisen oikeuden mukaan tällainen takaisinperintää koskeva velvollisuus saattaa edelleen olla olemassa [53].Ehkki pärast järelevalveameti positiivset otsust ei lasu liikmesriigi kohtul enam EMP õigusest tulenevat kohustust abi täielikuks tagasinõudmiseks, võib see tuleneda liikmesriigi õigusest [53].
Tässä tilanteessa takaisinperintää koskeva velvollisuus ei kuitenkaan rajoita EFTA-valtion oikeutta toteuttaa kyseinen tuki uudestaan myöhemmin.Selline tagasinõudmiskohustus ei piira siiski EFTA riigi õigust abi hiljem uuesti rakendada.
Kun kansallinen tuomioistuin on todennut päätöksellään, että maksettu tuki on sääntöjenvastaista ja valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan vastaista, sen on selvitettävä tuen määrä vahvistaakseen takaisin perittävän määrän.Kui liikmesriigi kohus on otsustanud, et ebaseadusliku abi andmisega on rikutud järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõiget 3, peab ta kindlaks määrama abi väärtuse, et otsustada tagasinõutava summa suuruse üle.
Kansalliset tuomioistuimet voivat käyttää tässä apuna ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan ja EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan soveltamista koskevaa EFTAn tuomioistuimen ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytäntöä sekä valvontaviranomaisen ohjeita ja päätöksiä.Selles suhtes peavad liikmesriigi kohut aitama EMP lepingu artikli 61 lõike 1 ja EÜ artikli 87 lõike 1 kohaldamisega seotud EFTA Kohtu ja Euroopa Ühenduse kohtute praktika ning järelevalveameti juhised ja otsuste tegemise praktika.
Jos kansallisella tuomioistuimella on vaikeuksia tuen määrän laskennassa, se voi pyytää apua valvontaviranomaiselta, kuten tämän luvun 2 jaksossa todetaan.Kui liikmesriigi kohtul peaks tekkima abisumma arvestamisel raskusi, võib ta paluda abi järelevalveametilt, nagu selgitatud käesoleva peatüki jaotises 2.
Koron periminenIntressi sissenõudmine
Sääntöjenvastaisesta tuesta saatava taloudellinen hyöty ei rajoitu sen nimelliseen määrään.Ebaseaduslikust abist saadav majanduslik kasu ei piirdu abi nominaalsummaga.

Want to see more? Purchase TTMEM.com full membership