| Source | Target | | Tuensaaja hyötyy taloudellisesti myös tuen ennenaikaisesta täytäntöönpanosta. | Peale selle saab abisaaja finantseelise ka abi enneaegsest rakendamisest. |
| Tämä johtuu siitä, että jos tuesta olisi ilmoitettu valvontaviranomaiselle, se olisi maksettu (jos sitä ylipäänsä olisi maksettu) myöhempänä ajankohtana. | See tuleneb asjaolust, et kui järelevalveametit oleks abist teavitatud, oleks abi välja makstud hiljem (kui seda üldse oleks välja makstud). |
| Tuensaaja olisi joutunut tämän vuoksi lainaamaan kyseiset varat pääomamarkkinoilta ja maksamaan lainasta markkinakorkoa. | Seega oleks abisaaja pidanud laenama vajaliku summa kapitaliturgudelt ning maksnud selle eest ka turumääraga intressi. |
| Tämä perusteeton ajallinen etu on syynä siihen, että jos valvontaviranomainen määrää tuen perittäväksi takaisin, valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 14 artiklan 2 kohdassa edellytetään nimellisen tukimäärän takaisinperinnän lisäksi myös koron lisäämistä takaisinperittävään määrään siitä päivästä alkaen, jolloin sääntöjenvastainen tuki on ollut tuensaajan käytössä, sen takaisinperimispäivään asti. | See ajaline eelis on põhjus, miks abi tagasinõudmise korral järelevalveameti poolt on järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 II osa artikli 14 lõikes 2 sätestatud mitte ainultnominaalse abisumma tagasinõudmine, vaid ka intressi sissenõudmine alates päevast, mil ebaseaduslik abi anti saaja käsutusse, kuni päevani, mil see tegelikult tagastatakse. |
| Tässä yhteydessä käytettävä korko määritellään valvontaviranomaisen 14 päivänä heinäkuuta 2004 tekemässä päätöksessä N:o 195/04/KOL [54]. | Kohaldatav intressimäär on kindlaks määratud järelevalveameti 14. juuli 2004. aasta otsuses nr 195/04/COL [54]. |
| Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti [55]ja valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan täytäntöön panemiseksi kansallisten tuomioistuinten olisi määrättävä perittäväksi korkoa tuen ennenaikaisesta täytäntöönpanosta saadusta taloudellisesta edusta, jäljempänä ’korko sääntöjenvastaisuuden ajalta’. | Vastavalt Euroopa Kohtu praktikale [55]ja arvestades liikmesriikide kohtute ülesandeid järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõike 3 täitmisel peaksid liikmesriikide kohtud nõudma abi ennetähtaegsest rakendamisest tuleneva rahalise eelise eest hüvitist (edaspidi „intress ebaseaduslikult abilt”). |
| Tämä johtuu siitä, että sääntöjenvastaisen tuen ennenaikainen täytäntöönpano aiheuttaa käytännössä olosuhteista riippuen vähintäänkin sen, että kilpailijat joutuvat kestämään tuen kilpailuvaikutukset aikaisemmin kuin niiden olisi pitänyt. | See tuleneb asjaolust, et ebaseadusliku abi ennetähtaegse rakendamise tõttu kannatavad konkurendid sõltuvalt asjaoludest abi mõju tõttu varem. |
| Tuensaajan katsotaan sen vuoksi saaneen perusteettoman edun [56]. | Seega on abisaaja saanud põhjendamatut kasu [56]. |
| Kansallisella tuomioistuimella on velvollisuus määrätä koron perimisestä sääntöjenvastaisuuden ajalta kahdessa eri tilanteessa: | Liikmesriikide kohtute kohustus intressi sisse nõuda võib tuleneda kahest olukorrast. |
| Kansallisen tuomioistuimen on yleensä määrättävä valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti sääntöjenvastainen tuki perittäväksi kokonaisuudessaan takaisin. | Liikmesriigi kohus peab kooskõlas järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikega 3 tavajuhul nõudma ebaseadusliku abi täielikku tagastamist. |
| Kun näin tapahtuu, alkuperäiseen tukimäärään on lisättävä korko sääntöjenvastaisuuden ajalta laskettaessa takaisin perittävää kokonaismäärää. | Sel juhul tuleb tagasinõutava kogusumma kindlaksmääramisel algsele abisummale lisada ka intress ebaseaduslikult abilt. |
| Kansallisen tuomioistuimen on kuitenkin määrättävä koron perimisestä sääntöjenvastaisuuden ajalta myös olosuhteissa, joissa tuomioistuimella ei poikkeuksellisesti ole velvollisuutta määrätä koko tukimäärän takaisinperintää. | Ent liikmesriigi kohus peab intressi sisse nõudma ka olukordades, kui tal erandkorras ei ole abi täieliku tagasinõudmise kohustust. |
| Kansallisella tuomioistuimella on velvollisuus määrätä koron perimisestä sääntöjenvastaisuuden ajalta myös silloin, kun valvontaviranomainen on tehnyt tuesta myönteisen päätöksen [57]. | Liikmesriigi kohus peab andma korralduse intressi sissenõudmiseks isegi pärast seda, kui järelevalveamet on teinud positiivse otsuse [57]. |
| Tämä voi olla olennaisen tärkeää mahdollisten kantajien kannalta, sillä niiden käytettävissä on tämän ansiosta tehokas oikeussuojakeino myös silloin, kun valvontaviranomainen on jo todennut tuen soveltuvan ETA-sopimuksen toimintaan. | See asjaolu võib olla potentsiaalsete hagejate jaoks keskse tähtsusega, kuna annab tõhusa õiguskaitsevahendi ka juhtudel, kui järelevalveamet on juba tunnistanud abi EMP lepingu toimimisega kokkusobivaks. |
| Jotta kansalliset tuomioistuimet voivat noudattaa takaisinperintää koskevaa velvollisuuttaan, niiden on määritettävä sääntöjenvastaisuuden ajalta perittävän koron määrä. | Intressi sissenõudmise kohustuse täitmiseks peavad liikmesriikide kohtud kindlaks määrama sissenõutava intressisumma. |
| Määrityksessä noudatetaan seuraavia periaatteita: | Siin lähtutakse järgmistest põhimõtetest. |
| Määrittäessään sovellettavaa korkotasoa ja koron laskentamenetelmää kansallisten tuomioistuinten olisi otettava huomioon se, että koron, jonka ne määräävät perittäväksi sääntöjenvastaisuuden ajalta, ja koron, jonka valvontaviranomainen määrää perittäväksi valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 14 artiklan nojalla, tarkoitus on sama. | Kohaldatava intressimäära ja arvutusmeetodi kindlaksmääramisel peaksid kohtud arvestama asjaoluga, et ebaseaduslikult abilt intressi sissenõudmisega täidavad nad sama eesmärki, mida täidab järelevalveamet järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 II osa artikli 14 kohaselt intressi sisse nõudes [59]. |
| Sääntöjenvastaisuuden ajalta perittävän koron maksamista koskevat vaateet ovat lisäksi Euroopan talousalueen oikeuden mukaisia vaateita, jotka perustuvat valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohtaan [59]. | Lisaks tulenevad intressi sissenõudmise nõuded EMP õigusest ja põhinevad otseselt järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikel 3. |
| Niihin sovelletaan sen vuoksi tämän luvun 1.4.1 jaksossa kuvailtuja vastaavuus- ja tehokkuusperiaatteita. | Seetõttu kohaldatakse selliste nõuete suhtes käesoleva peatüki jaotises 1.4.1 kirjeldatud võrdväärsuse ja tõhususe põhimõtteid. |
| Jotta voidaan olla varmoja siitä, että menetelmä, jota kansallinen tuomioistuin käyttää koron laskennassa, on valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 14 artiklan mukainen ja noudattaa tehokkuusvaatimusta, valvontaviranomainen katsoo, että sen on oltava yhtä tiukka kuin 14 päivänä heinäkuuta 2004 tehdyssä valvontaviranomaisen päätöksessä N:o 195/04/KOL säädetty menetelmä [60]. | Et tagada kooskõla järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 II osa artikliga 14 ja täita tõhususe nõuet, on järelevalveamet seisukohal, et liikmesriigi kohtu kasutatav intressiarvutusmeetod ei tohi olla leebem kui järelevalveameti 14. juuli 2004. aasta otsuses nr 195/04/COL ette nähtud meetod [60]. |
| Korko sääntöjenvastaisuuden ajalta on sen vuoksi laskettava koronkorkona eikä sovellettava korkokanta saa alittaa viitekorkoa [61]. | Järelikult tuleb intress arvutada liitintressina ning kohaldatav intressimäär ei tohi olla madalam kui viitemäär [61]. |
| Jos kansallisen lainsäädännön mukaisessa korkojen laskennassa noudatetaan tiukempia sääntöjä kuin 14 päivänä heinäkuuta 2004 tehdyn valvontaviranomaisen päätöksen N:o 195/04/KOL mukaisessa laskennassa, vastaavuusperiaatteen soveltaminen aiheuttaa valvontaviranomaisen näkemyksen mukaan lisäksi sen, että kansallisen tuomioistuimen on sovellettavatiukempia kansallisia sääntöjä myös valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohtaan perustuviin vaateisiin. | Järelevalveameti arvates tuleneb võrdväärsuse põhimõttest, et kui liikmesriigi õigus näeb ette järelevalveameti 14. juuli 2004. aasta otsuses nr 195/04/COL sätestatust rangema intressimäära arvutamise meetodi, peab liikmesriigi kohus kohaldama riigis kohaldatavaid rangemaid eeskirju ka järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikel 3 põhinevate nõuete suhtes. |
| Koron laskenta alkaa aina päivästä, jona sääntöjenvastainen tuki asetettiin tuensaajan käyttöön. | Intressi arvutamine algab alati päevast, mil ebaseaduslik abi anti abisaaja käsutusse. |
| Päättymispäivä riippuu tilanteesta kansallisen tuomioistuimen antaman tuomion aikaan. | Lõppkuupäev sõltub olukorrast liikmesriigi kohtu otsuse tegemise ajal. |
| Jos valvontaviranomainen on jo hyväksynyt tuen, päättymispäivä on päivä, jona valvontaviranomainen tekee päätöksensä. | Kui järelevalveamet on abi juba heaks kiitnud, on lõppkuupäev järelevalveameti otsuse kuupäev. |
| Muussa tapauksessa korko sääntöjenvastaisuuden ajalta kertyy koko sääntöjenvastaisuuden ajalta siihen saakka, kunnes tuensaaja todella on maksanut tuen takaisin. | Muul juhul arvestatakse intressi kogu perioodi eest, mil ebaseaduslik abi oli abisaaja käsutuses, kuni päevani, mil abisaaja abi tegelikult tagasi maksab. |
| Kuten Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä on vahvistettu, korkoa sääntöjenvastaisuuden ajalta on myös tarpeen soveltaa jaksoon, joka on kulunut valvontaviranomaisen tekemän myönteisen päätöksen ja sen ajankohdan välillä, jolloin EFTAn tuomioistuin kumoaa kyseisen päätöksen [62]. | Vastavalt Euroopa Kohtu praktikale tuleb ebaseaduslikult abilt sissenõutav intress tasuda ka järelevalveameti positiivse otsuse vastuvõtmise ja EFTA Kohtu poolt kõnealuse otsuse tühistamise vahelise ajavahemiku eest [62]. |
| Ongelmatilanteissa kansallinen tuomioistuin voi pyytää valvontaviranomaiselta apua tämän luvun 2 jakson mukaisesti. | Kahtluse korral võib liikmesriigi kohus paluda abi järelevalveametilt, nagu kirjeldatud käesoleva peatüki jaotises 2. |
| Vahingonkorvauskanteet | Kahjunõuded |
| Kansalliset tuomioistuimet saattavat joutua käsittelemään vahingonkorvauskanteita, joita tuensaajan kilpailijat ja muut kolmannet esittävät sääntöjenvastaisesta valtiontuesta aiheutuneen vahingon perusteella [63]. | Liikmesriikide kohtutelt võib nõuda ka nõuete rahuldamist sellise kahju hüvitamiseks, mille ebaseaduslik riigiabi on põhjustanud abisaaja konkurentidele ja muudele kolmandatele isikutele [63]. |
| Tällaisten vahingonkorvauskanteiden kohteena on yleensä valtiontuen myöntämisestä vastaava viranomainen. | Kahjunõuded on tavaliselt suunatud riigiabi andva ametiasutuse vastu. |
| Vahingonkorvauskanteilla voi olla erityisen suuri merkitys kantajalle, sillä toisin kuin pelkkään takaisinperintään tähtäävät kanteet, hyväksytyt vahingonkorvauskanteet turvaavat kantajalle suoran rahallisen korvauksen kärsitystä vahingosta. | Need nõuded võivad olla hageja jaoks eriti olulised, sest erinevalt hagidest, mille eesmärk on lihtsalt abi tagasinõudmine, saab hageja nõude rahuldamise korral kahju eest otsest rahalist hüvitust. |
| Tällaisten vaatimusten esittäminen riippuu luonnollisesti kansallisista oikeussäännöistä. | Järelikult sõltuvad need nõuded riigi õigusnormidest. |
| Tältä osin valvontaviranomainen painottaa sitä, että kansallisten tuomioistuinten olisi näin ollen käytettävä kaikkia asianmukaisiamenetelmiä ja sovellettava kaikkia asiaankuuluvia kansallisen oikeuden säännöksiä pannakseen täytäntöön valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehdyn sopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan viimeisen virkkeen ja suojellakseen yksilöille ja talouden toimijoille lainsäädännössä annettuja oikeuksia. | Ses suhtes rõhutab järelevalveamet, et liikmesriigi kohus peaks kasutama kõiki asjakohaseid võimalusi ja õiguskaitsevahendeid ning kohaldama kõiki asjassepuutuvaid siseriikliku õiguse sätteid, et täita siseriiklikku õigust, millega rakendatakse järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõike 3 viimane lause, ja kaitsma õigusi, mida see õigus annab üksikisikutele ja ettevõtjatele. |
| Vaikka vahingosta voidaan hakea korvausta kansallisen lainsäädännön mukaan, toimenpiteistä pidättäytymistä koskevan velvollisuuden rikkomisista voidaan periaatteessa nostaa vahingonkorvauskanteita EFTAn tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella [64]. | Rakendamiskeelu rikkumine võib hoolimata võimalusest esitada kahjunõudeid liikmesriigi õiguse kohaselt põhimõtteliselt anda põhjust kahjunõuete esitamiseks, lähtudes EFTA Kohtu praktikast [64]. |
| EFTA-valtioiden edellytetään korvaavan yksityisille Euroopan talousalueen lainsäädännön alemmanasteisten säädösten ja ETA-sopimuksen pääosan mukaisten velvoitteiden rikkomisesta aiheutuneet menetykset ja vahingot [65]. | EFTA riikidelt nõutakse üksikisikutele tekitatud kahju hüvitamist nii EMP teisesest õigusest tulenevate kohustuste kui ka EMP lepingu põhiosa rikkumise korral [65]. |
| Tällainen vastuuvelvollisuus on olemassa, kun i) rikotulla oikeusnormilla on tarkoitus antaa oikeuksia yksityisille, ii) rikkomus on riittävän vakava ja iii) jäsenvaltiolle asetetun velvollisuuden rikkomisen ja vahinkoa kärsineelle osapuolelle aiheutuneen vahingon välillä on suora syy-yhteys [66]. | Selline vastutus tekib juhul, kui: i) rikutud õigusnorm annab õigusi üksikisikutele; ii) rikkumine on piisavalt tõsine ning iii) liikmesriigi kohustuste rikkumise ja kahjustatud isikute kahju vahel on otsene põhjuslik seos [66]. |
| Ensimmäinen vaatimus (Euroopan talousalueen oikeuden mukainen velvollisuus, jonka tarkoituksena on suojata yksityisten oikeuksia) täyttyy, kun on kyse valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan rikkomisesta. | Järelevalveamet on seisukohal, et esimene nõue (EMP õigusest tulenev kohustus kaitsta üksikisikute õigusi) on järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõike 3 rikkumiste korral täidetud. |
| EFTAn tuomioistuimen mukaan rikotun oikeusnormin katsotaan antavan oikeuksia yksityisille, kun asianomainen määräys on ehdoton ja riittävän täsmällinen [67]. | EFTA Kohus on väitnud, et rikutud õigusnorm annab üksikisikule õigusi, kui ta on tingimusteta ja piisavalt täpne [67]. |
| Kuten edellä 22 kohdassa todetaan, valvontaviranomainen katsoo näiden arviointiperusteiden täyttyvän valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdassa. | Nagu eespool punktis 22 selgitatud, on järelevalveamet seisukohal, et see kriteerium on järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõike 3 puhul täidetud. |
| Riittävän ilmeistä Euroopan talousalueen oikeuden rikkomista koskeva vaatimus täyttyy yleensä myös silloin, kun on kyse valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan rikkomisesta. | Ka EMP õiguse piisavalt tõsise rikkumise nõue on järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõike 3 puhul üldiselt täidetud. |
| EFTAn tuomioistuin on katsonut, että tämä riippuu siitä, onko ETA-sopimuksen sopimuspuoli lainsäädäntövaltaansa käyttäessään ylittänyt selvällä ja vakavalla tavalla sen toimivallan käytölle asetetut rajat. | EFTA Kohus on tulnud järeldusele, et see sõltub sellest, kas EMP lepingu osaline on oma seadusandlike volituste kasutamisel selgelt ja raskelt rikkunud oma kaalutlusõiguse piire. |
| Tämän edellytyksen täyttymistä arvioitaessa on otettava huomioon kaikki tilannetta koskevat seikat. | Et teha kindlaks, kas see tingimus on täidetud, tuleb arvesse võtta kõiki olukorda iseloomustavaid tegureid. |
| EFTA-valtioiden viranomaisilla ei kuitenkaan ole harkintavaltaa olla ilmoittamatta valtiontukitoimenpiteistä valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti. | Seoses järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikega 3 ei saa EFTA riikide ametiasutused siiski omal äranägemisel jätta riigiabi meetmetest teatamata. |
| Niillä on lähtökohtaisesti ehdoton velvollisuus ilmoittaa kaikista toimenpiteistä ennen niiden täytäntöönpanoa. | Neil on põhimõtteliselt absoluutne kohustus kõikidest sellistest meetmetest enne nende rakendamist teatada. |
| Vaikka EFTAn tuomioistuin voi ottaa huomioon Euroopan talousalueen oikeuden rikkomisen anteeksiannettavuuden [69], valtiontuen tapauksessa EFTA-valtioiden viranomaisten pitäisi olla täysin tietoisia tästä velvoitteesta eivätkä ne yleensä voi väittää, etteivät ne olleet tietoisia velvollisuudesta pidättäytyä toimenpiteistä. | Ehkki EFTA Kohus võtab vahel arvesse EMP õiguse rikkumise vabandatavust, [69]peavad EFTA riikide ametiasutused riigiabi puhul olema sellest kohustusest täielikult teadlikud ega saa tavajuhul väita, et nad ei olnud rakendamiskeelust teadlikud. |
| Epävarmoissa tilanteissa EFTA-valtiot voivat aina ilmoittaa toimenpiteestä valvontaviranomaiselle oikeusvarmuuteen liittyvistä syistä [70]. | Kahtluse korral võivad EFTA riigid õiguskindluse huvides alati meetmest järelevalveametile teatada [70]. |
| Kolmannen vaatimuksen, jonka mukaan Euroopan talousalueen oikeuden rikkomisen on pitänyt aiheuttaa todellista ja varmaa taloudellista vahinkoa kantajalle, voidaan katsoa täyttyvän monella eri tavalla. | Kolmas nõue, et EMP õiguse rikkumine peab olema põhjustanud hagejale tegelikku ja kindlat rahalist kahju, saab olla täidetud mitmel viisil. |
| Kantajat väittävät usein, että tuki oli tulonmenetyksen välitön aiheuttaja. | Hageja väidab tihti, et asjaomane abi põhjustas otseselt kasumi saamata jäämist. |
| Tutkiessaan tällaisia väitteitä kansallisten tuomioistuinten olisi otettava huomioon seuraavat näkökohdat: | Sellise nõude puhul peab liikmesriigi kohus võtma arvesse järgmist: |
| Euroopan talousalueen oikeuden vastaavuus- ja tehokkuusvaatimusten [71]mukaisesti kansallisissa säännöissä ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että EFTA-valtio on vastuussa tulonmenetyksestä [72]. | EMP õiguses sätestatud võrdväärsuse ja tõhususe nõuete tõttu [71]ei tohi EFTA riigi õigusnormid välistada liikmesriigi vastutust kasumi saamata jäämise eest [72]. |
| Euroopan talousalueen oikeuden mukainen vahinko on voinut aiheutua riippumatta siitä, menettikö kantaja varoja rikkomisen vuoksi tai estikö rikkominen kantajaa parantamasta varallisuusasemaansa. | EMP õiguse kohaselt on tegemist kahjuga, sõltumata sellest, kas hageja varad vähenesid või takistati hagejat tema varalise olukorra parandamisel. |
| Jos tällainen mahdollisuus suljetaan pois kansallisessa lainsäädännössä, kansallisen tuomioistuimen olisi pidätyttävä kyseisen säännöksen soveltamisesta, kun on kyse valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohtaan perustuvista vahingonkorvausvaatimuksista. | Kui liikmesriigi õigus selle siiski välistab, peab liikmesriigi kohus jätma vastava sätte järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõike 3 alusel esitatud kahjunõuete suhtes kohaldamata. |
| Menetettyjen tulojen todellinen määrä on helpompi määrittää, jos sääntöjenvastainen tuki oli syynä siihen, että kantaja menetti sopimuksen tai tietyn liiketoimen tuensaajalle. | Saamata jäänud kasumi tegeliku väärtuse kindlakstegemine on lihtsam juhul, kui ebaseaduslik abi võimaldas abisaajal lüüa hagejalt üle mõne lepingu või konkreetse ärivõimaluse. |
| Kansallinen tuomioistuin voi laskea tulot, jotka kantaja olisi todennäköisesti saanut kyseisen sopimuksen seurauksena. | Siis saab liikmesriigi kohus välja arvutada tulu, mille hageja oleks sellest lepingust tõenäoliselt saanud. |
| Jos tuensaaja on jo hoitanut sopimuksen mukaan sille kuuluvat tehtävät, kansallinen tuomioistuin ottaa huomioon myös saadut todelliset tulot. | Juhul, kui abisaaja on lepingu juba täitnud, võtab kohus arvesse ka tegelikult saadud tulu. |
| Jos tuki aiheuttaa pelkästään markkinaosuuden menetyksen, tarvitaan monimutkaisempia vahinkoarvioita. | Kahju hindamine on keerulisem, kui abi põhjustab lihtsalt üldist turuosa kaotust. |
| Yksi mahdollinen tapa käsitellä tällaisia tapauksia voisi olla kantajan todellisen tulotilanteen (joka ilmenee tuloslaskelmasta) vertaaminen siihen hypoteettiseen tulotilanteeseen, joka vallitsisi, jos sääntöjenvastaista tukea ei olisi myönnetty. | Sellisel juhul on üks võimalus võrrelda hageja tegelikku tulu (kasumiaruande põhjal) hüpoteetilise tuluga, mis hageja oleks saanud juhul, kui ebaseaduslikku abi ei oleks antud. |
| On mahdollista, että kantajan kärsimä vahinko ylittää tulonmenetyksen. | Võib esineda olukordi, kus hageja kantud kahju on saamata jäänud kasumist suurem. |
| Tilanne voi olla tämä esimerkiksi silloin, kun kantaja joutuu lopettamaan liiketoimintansa sääntöjenvastaisen tuen seurauksena (esim. maksukyvyttömyyden vuoksi). | Nii võib see olla näiteks juhul, kui ebaseadusliku abi tagajärjel on hageja sunnitud äritegevuse lõpetama (nt maksejõuetuse tõttu). |
