Finnish to Estonian European Commission terminology (DGT)

Search term or phrase in this TERMinator '. "." . '

Purchase TTMEM.com full membership to search this dictionary
 
 
Share this dictionary/glossary:
 

 
database_of_translation_agencies
 

SourceTarget
Mahdollisuus hakea vahingonkorvauksia ei lähtökohtaisesti riipu mahdollisista rinnakkaistutkimuksista, jotka valvontaviranomainen on aloittanut saman tukitoimenpiteen tutkimiseksi.Võimalus nõuda kahju hüvitamist on põhimõtteliselt sõltumatu mis tahes paralleelsest uurimisest, mis järelevalveamet on seoses sama abimeetmega korraldanud.
Tällainen meneillään oleva tutkinta ei vapauta kansallista tuomioistuinta valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaisesta velvollisuudesta suojella yksityisten oikeuksia [73].Uurimine ei vabasta liikmesriigi kohut kohustusest kaitsta järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõike 3 järgseid üksikisikute õigusi [73].
Koska kantaja saattaa kyetä osoittamaan, että sille aiheutui vahinkoa tuen ennenaikaisen täytäntöönpanon ja erityisesti tuensaajan sääntöjenvastaisesti saaman ajallisen edun vuoksi, ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että vahingonkorvausvaatimukset hyväksytään myös silloin, kun valvontaviranomainen on jo hyväksynyt tuen ennen kuin kansallinen tuomioistuin tekee päätöksensä [74].Kuna hageja võib olla valmis näitama, et ta on kandnud abi enneaegse rakendamise, täpsemalt abisaaja ebaseadusliku ajalise eelise tõttu kahju, ei saa kahjunõuete rahuldamist välistada ka sel juhul, kui järelevalveamet on liikmesriigi kohtu otsuse tegemise ajaks abi juba heaks kiitnud [74].
Kansallisissa menettelysäännöissä annetaan joissakin tapauksissa kansallisille tuomioistuimille mahdollisuus kohtuullisten arvioiden käyttöön kantajalle korvattavan todellisen vahingon määrän määrityksessä.Riikide menetluseeskirjad lubavad mõnel juhul liikmesriigi kohtul hagejale välja makstava tegeliku kahjusumma kindlakstegemiseks lähtuda mõistlikest hinnangutest.
Kun näin on, kohtuullisten arvioiden käyttö on mahdollista myös valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaisten vahingonkorvauskanteiden yhteydessä edellyttäen, että tehokkuusperiaatetta [75]noudatetaan.Kui menetluseeskirjad seda lubavad ja tingimusel, et toimitakse tõhususe põhimõtte [75]kohaselt, võib selliseid hinnanguid kasutada ka seoses järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikest 3 tulenevate kahjunõuetega.
Tästä mahdollisuudesta voi olla hyötyä niille kansallisille tuomioistuimille, joilla on vaikeuksia vahingonkorvausten laskennassa.Liikmesriikide kohtutel võib olla sellest meetodist kasu, kui neil on raskusi kahjusumma väljaarvutamisega.
Valvontaviranomaiselta voidaan pyytää apua tämän luvun 2 jakson mukaisesti myös kysymyksissä, jotka koskevat oikeudellisia edellytyksiä vahingonkorvauskanteiden nostamiselle Euroopan talousalueen oikeuden mukaisesti ja vahingonkorvausten laskentaa.Käesoleva peatüki jaotise 2 kohaselt on seoses kahjunõuete suhtes kohaldatavate EMP õigusnormidega ja kahjusumma arvutamisega võimalik taotleda ka järelevalveameti abi.
Tuensaajille esitettävät vahingonkorvausvaatimuksetKahjunõuded abisaaja vastu
Kuten edellä todettiin, mahdollisilla kantajilla on oikeus esittää vahingonkorvausvaatimuksia valtiontuen myöntäville viranomaisille.Nagu eespool kirjeldatud, on potentsiaalsetel hagejatel õigus esitada kahjunõudeid riigiabi andva asutuse vastu.
Tietyissä olosuhteissa kantaja saattaa kuitenkin hakea mieluummin vahingonkorvausta suoraan tuensaajalta.Siiski võib ette tulla ka olukordi, kus hageja eelistab nõuda kahju hüvitamist otse abisaajalt.
Koska valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdassa ei aseteta suoria velvollisuuksia valtiontuen saajalle, Euroopan talousalueen oikeudessa ei ole perustaa kyseisille kanteille [76].Kuna järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikega 3 ei nähta ette otseseid kohustusi abisaajale, ei ole sellistel nõuetel EMP õiguse kohaselt piisavalt alust [76].
Tämä ei kuitenkaan estä millään tavalla tuensaajaa vastaan nostetun vahingonkorvauskanteen menestymistä kansallisen aineellisen oikeuden perusteella.See ei piira siiski mingil viisil abisaaja vastu esitatud kahjunõuete rahuldamise võimalikkust liikmesriigi materiaalõiguse alusel.
Tässä yhteydessä mahdollisten kantajien on vedottava sopimussuhteen ulkopuolista vastuuta koskevien kansallisten säännösten soveltamiseen [77].Potentsiaalsed hagejad peavad sellega seoses lähtuma lepinguvälise vastutuse suhtes kohaldatavatest riiklikest eeskirjadest [77].
VälitoimetAjutised meetmed
Kansallisten tuomioistuinten velvollisuus määrätä asianmukaisia oikeudellisia seuraamuksia toimenpiteistä pidättäytymistä koskevan velvollisuuden rikkomisten vuoksi ei rajoitu pelkästään niiden antamiin lopullisiin tuomioihin.Liikmesriikide kohtute kohustus teha rakendamiskeelu rikkumisest vajalikke õiguslikke järeldusi ei piirdu lõplike otsuste tegemisega.
Kansallisten tuomioistuinten tehtävänä on valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti myös välitoimien toteuttaminen silloin, kun se yksityisten oikeuksien suojaamisen [78]ja valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan tehokkaan soveltamisen kannalta on aiheellista.Järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõike 3 kohaselt peavad liikmesriikide kohtud võtma ka ajutisi meetmeid, kui seda on vaja üksikisikute õiguste [78]ja järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõike 3 tõhusa täitmise kaitseks.
Kansallisten tuomioistuinten toimivalta toteuttaa välitoimia voi olla asianomaisille ensisijaisen tärkeä seikka silloin, kun tilanteeseen on löydettävä pikainen ratkaisu.Liikmesriikide kohtute õigus võtta ajutisi meetmeid võib olla huvitatud isikute jaoks äärmiselt tähtis, kui on vaja kiiret abi.
Koska kansalliset tuomioistuimet kykenevät aloittamaan nopeasti sääntöjenvastaista tukea koskevat toimet, ne sijaitsevat lähellä asianomaisia ja niiden käytettävissä on laaja valikoima erilaisia toimenpiteitä, niillä on erittäin hyvät valmiudet toteuttaa välitoimia, jos sääntöjenvastainen tuki on jo maksettu tai se aiotaan maksaa lähiaikoina.Tänu oma võimalusele ebaseadusliku abi korral kiirelt tegutseda ning oma lähedusele ja oma käsutuses olevate meetmete laiale valikule on liikmesriikide kohtutel väga hea võimalus võtta ajutisi meetmeid, kui ebaseaduslik abi on juba välja makstud või väljamaksmisel.
Suoraviivaisimpia tapauksia ovat ne, joissa sääntöjenvastaista tukea ei ole vielä maksettu, mutta joihin liittyy riski siitä, että maksuja suoritetaan kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan oikeudenkäynnin aikana.Kõige lihtsamad juhtumid on need, mille puhul ebaseaduslikku abi ei ole veel välja makstud, kuid esineb oht, et väljamakse tehakse liikmesriigi kohtu menetluse jooksul.
Tällöin kansallisten tuomioistuinten velvollisuus estää valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan rikkominen [79]voi edellyttää, että ne määräävät välitoimia, joilla estetään sääntöjenvastaisen tuen maksaminen, kunnes tapauksen pääasia on ratkaistu.Sellisel juhul võib liikmesriigi kohtu kohustus takistada järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõike 3 rikkumist [79]tuleneda nõue, et kohus annaks välja ajutise korralduse ebaseadusliku väljamakse takistamiseks kuni küsimuse lahendamiseni.
Jos sääntöjenvastainen tuki on jo maksettu, kansallisten tuomioistuinten tehtävänä on yleensä määrätä valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti tuki perittäväksi kokonaisuudessaan takaisin tuensaajalta (mukaan lukien korko sääntöjenvastaisuuden ajalta).Kui ebaseaduslik abi on juba välja makstud, näevad liikmesriigi kohtute järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõike 3 kohased ülesanded tavajuhul ette, et kohtud annaksid korralduse abi täielikuks tagastamiseks (koos intressiga ebaseaduslikult abilt).
Tehokkuusperiaatteen [80]vuoksi kansallinen tuomioistuin ei saa lykätä takaisinperintää viivästyttämällä oikeudenkäyntiä kohtuuttomasti.Tõhususe põhimõtte [80]kohaldamise tõttu ei tohi liikmesriigi kohus korralduse andmist menetlusega viivitades edasi lükata.
Sen lisäksi, että oikeudenkäynnin viivästyttäminen vahingoittaisi yksityisten oikeuksia, joita valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti pyritään suojaamaan, se pitkittäisi suoraan tuen sääntöjenvastaisuudesta aiheutuvia kilpailuongelmia.Selline viivitamine mitte ainult ei kahjustaks järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikega 3 kaitstavaid üksikisikute õigusi, vaid suurendaks ka otseselt abi ebaseaduslikkusest tulenevat kahjulikku mõju konkurentsile.
Tästä yleisestä velvollisuudesta huolimatta kansallisen tuomioistuimen lopullisen tuomion antaminen voi kuitenkin viivästyä tietyissä olosuhteissa.Siiski võib vaatamata kõnealusele üldisele kohustusele ette tulla olukordi, kus liikmesriigi kohtu lõpliku otsuse tegemine viibib.
Tällaisissa tilanteissa valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukainen velvollisuus suojella yksityisten oikeuksia edellyttää, että kansallinen tuomioistuin käyttää kaikkia välitoimia, joita sillä on käytettävissään sovellettavien kansallisten menettelysääntöjen mukaisesti, jotta tuen kilpailunvastaiset vaikutukset saadaan lopetettua ainakin väliaikaisesti (nk. väliaikainen takaisinperintä) [81].Sellisel juhul peab liikmesriigi kohus üksikisikute õiguste kaitsmiseks järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõike 3 kohaselt võtma kõik riiklike menetluseeskirjadega ettenähtud ajutised meetmed, et vähemalt ajutiselt lõpetada abi konkurentsivastane mõju („ajutine tagasinõudmine”) [81].
Kansallisten menettelysääntöjen soveltamisessa on tällöin noudatettava vastaavuus- ja tehokkuusvaatimuksia [82].Riiklike menetlusnormide kohaldamisel sellises olukorras tuleb järgida samaväärsuse ja tõhususe nõuet [82].
Jos kansallinen tuomioistuin on EFTAn tuomioistuimen ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytännön ja valvontaviranomaisen käytännön perusteella ensi näkemältä kohtuullisen vakuuttunut siitä, että kyseessä oleva toimenpide sisältää sääntöjenvastaista valtiontukea, nopein oikeussuojakeino on valvontaviranomaisen näkemyksen mukaan ja kansallisen prosessioikeuden edellytysten mukaisesti määrätä sääntöjenvastainen tuki ja korko sääntöjenvastaisuuden ajalta talletettavaksi suljetulle tilille, kunnes tapauksen pääasia on ratkaistu.Kui liikmesriigi kohus on EFTA Kohtu ja Euroopa Ühenduse kohtute praktika ja järelevalveameti otsuste tegemise praktika alusel esmapilgul põhjendatult veendunud, et meede kujutab endast ebaseaduslikku riigiabi, on järelevalveameti arvates ja siseriikliku menetlusõiguse kohaselt kõige otstarbekam abinõu kohtu määrus ebaseadusliku abisumma ja intressi paigutamine külmutatud kontole, kuni küsimus on lahendatud.
Lopullisessa tuomiossaan kansallinen tuomioistuin määräisi sen jälkeen suljetulla tilillä olevat varat joko palautettaviksivaltiontuen myöntämisestä vastaavalle viranomaiselle, jos tuen sääntöjenvastaisuus vahvistetaan, tai vapautettaviksi tuensaajalle.Seejärel peab liikmesriigi kohus oma lõpliku otsusega andma korralduse külmutatud kontol olevate vahendite tagastamiseks riigiabi andvale asutusele, kui abi ebaseaduslikkust kinnitatakse, või nende vahendite andmiseks abisaaja käsutusse.
Väliaikainen takaisinperintä voi olla tehokas keino myös silloin, kun oikeudenkäynti on vireillä kansallisessa tuomioistuimessa samaan aikaan valvontaviranomaisen tutkinnan kanssa [83].Ajutine tagasinõudmine võib olla väga tõhus vahend ka juhul, kui liikmesriigi kohtu menetlusega paralleelselt toimub ka järelevalveameti uurimine [83].
Valvontaviranomaisen meneillään oleva tutkinta ei vapauta kansallista tuomioistuinta valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaisesta velvollisuudesta suojella yksityisten oikeuksia [84].Uurimine ei vabasta liikmesriigi kohut kohustusest kaitsta järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõike 3 järgseid üksikisikute õigusi [84].
Kansallinen tuomioistuin ei sen vuoksi voi yksinkertaisesti keskeyttää oikeudenkäyntiä, kunnes valvontaviranomainen on tehnyt asiasta päätöksen, ja jättää valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut kantajan oikeudet sillä välin ilman suojaa.Seepärast ei või liikmesriigi kohus lihtsalt menetlust kuni järelevalveameti otsuseni peatada, jättes hageja järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõike 3 kohased õigused seniks kaitseta.
Jos kansallinen tuomioistuin ei halua antaa lopullista ja peruuttamatonta takaisinperintää koskevaa määräystä ennen kuin valvontaviranomainen on arvioinut, soveltuuko tuki ETA-sopimuksen toimintaan, sen olisi määrättävä aiheellisia välitoimia.Kui liikmesriigi kohus soovib enne lõpliku ja pöördumatu tagasimaksekorralduse vastuvõtmist oodata järelevalveameti korraldatud kokkusobivuse hindamise tulemust, peab ta võtma asjakohaseid ajutisi meetmeid.
Jos valvontaviranomainen toteaa tuen ETA-sopimuksen toimintaan soveltumattomaksi, kansallinen tuomioistuin määrää suljetulla tilillä olevat varat (tuki ja korko sääntöjenvastaisuuden ajalta) palautettaviksi valtiontuen myöntämisestä vastaavalle viranomaiselle.järelevalveamet kuulutab abi kokkusobimatuks, annab liikmesriigi kohus korralduse külmutatud kontol olevate vahendite tagastamiseks riigiabi andvale asutusele (abi koos intressiga);
Jos valvontaviranomainen toteaa tuen soveltuvan ETA-sopimuksen toimintaan, kansallinen tuomioistuin vapautuu Euroopan talousalueen oikeuden mukaisesta velvollisuudestaan määrätä tuki perittäväksi kokonaisuudessaan takaisin [85].järelevalveamet kuulutab abi kokkusobivaks, vabastab see liikmesriigi kohtu EMP õigusest tulenevast abi täieliku tagasinõudmise kohustusest [85].
Tuomioistuin voi sen vuoksi määrätä kansallisen oikeuden mukaan [86]todellisen tukimäärän vapautettavaksi tuensaajalle.Seetõttu võib kohus vastavalt liikmesriigi õigusaktidele [86]anda korralduse tegeliku abisumma andmiseks abisaaja käsutusse.
Kuten tämän luvun 1.2.3 jaksossa todettiin, kansallisen tuomioistuimen on kuitenkin valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan täytäntöön panemiseksi määrättävä korko sääntöjenvastaisuuden ajalta perittäväksi takaisin [87].Kuid nagu on kirjeldatud käesoleva peatüki jaotises 1.2.3, jääb kehtima liikmesriigi kohtu kohustus järgida järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõiget 3 ja nõuda sisse intress ebaseaduslikult abilt [87].
Kyseinen korko sääntöjenvastaisuuden ajalta on sen vuoksi maksettava valtiontuen myöntämisestä vastaavalle viranomaiselle.Intress tuleb seetõttu maksta riigiabi andvale asutusele.
Kansallisten tuomioistuinten tehtävät sellaisten EFTAn valvontaviranomaisen kielteisten päätösten täytäntöönpanossa, joissa määrätään takaisinperinnästäLiikmesriikide kohtute ülesanded EFTA järelevalveameti negatiivsete tagasinõudmisotsuste rakendamisel
Kansalliset tuomioistuimet voivat joutua käsittelemään valtiontukikysymyksiä myös tilanteissa, joissa valvontaviranomainen on jo määrännyt takaisinperinnästä.Liikmesriikide kohtutel võib olla vaja tegelda riigiabi küsimustega ka juhul, kui järelevalveamet on juba andnud korralduse abi tagastamiseks.
Vaikka useimmissa tapauksissa on kyse kansallista takaisinperintää koskevaa määräystä vastaan nostetusta kumoamiskanteesta, kolmannet voivat myös vaatia kansallisilta viranomaisilta vahingonkorvauksia valvontaviranomaisen tekemän takaisinperintää koskevan päätöksen täytäntöönpanon laiminlyönneistä.Ehkki enamiku juhtumite puhul on tegemist hagidega riiklike tagasimaksekorralduste tühistamiseks, võivad kolmandad isikud nõuda ka riikide ametiasutustelt kahjude hüvitamist seoses järelevalveameti tagasinõudmisotsuse rakendamata jätmisega.
Kansallisen takaisinperintää koskevan määräyksen pätevyyden riitauttaminenRiikliku tagasimaksekorralduse kehtivuse vaidlustamine
Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti EFTA-valtioiden on pantava takaisinperintää koskevat päätökset täytäntöön viipymättä.Kooskõlas järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 II osa artikli 14 lõikega 3 peavad EFTA riigid tagasinõudmisotsused viivitamata rakendama.
Takaisinperintä tapahtuu kansallisen lainsäädännön menettelyjen mukaisesti, jos ne mahdollistavat takaisinperintää koskevan päätöksen välittömän ja tehokkaan täytäntöönpanon.Tagasinõudmine toimub liikmesriigi õigusaktide kohase menetluse alusel tingimusel, et see võimaldab kohest ja tõhusat tagasinõudmisotsuse täitmist.
Jos kansallinen menettelysääntö estää välittömän ja/tai tehokkaan takaisinperinnän, kansallinen tuomioistuin ei saa soveltaa kyseistä sääntöä [88].Kui mõni liikmesriigi menetlusnorm takistab kohest ja/või tõhusat tagasinõudmist, ei või liikmesriigi kohus sellist normi kohaldada [88].
Takaisinperintää koskevien määräysten, joita kansalliset viranomaiset antavat pannakseen täytäntöön valvontaviranomaisen tekemän takaisinperintää koskevan päätöksen, pätevyys voidaan riitauttaa kansallisessa tuomioistuimessa.Liikmesriikide kohtutes võib vaidlustada tagasimaksekorraldusi, mille liikmesriikide ametiasutused on andnud välja järelevalveameti tagasinõudmisotsuse rakendamiseks.
Tämäntyyppisiä kanteita koskevia sääntöjä käsitellään yksityiskohtaisesti EFTAn valvontaviranomaisen valtiontuen suuntaviivojen luvussa, joka koskee sääntöjenvastaisen ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltumattoman valtiontuen takaisinperintää [89]ja jonka pääperiaatteita kuvaillaan lyhyesti tässä jaksossa.Selliste hagide suhtes kohaldatavaid eeskirju kirjeldatakse üksikasjalikult EFTA järelevalveameti riigiabi suuniste peatükis ebaseadusliku ja kokkusobimatu riigiabi kohta, [89]mille peamised punktid on kokkuvõtlikult esitatud allpool.
Toimenpiteiden perustana olleen valvontaviranomaisen päätöksen pätevyyttä ei voida enää riitauttaa nostamalla kanne kansallisessa tuomioistuimessa, jos kantaja olisi voinut vaatia kyseisen päätöksen kumoamista suoraan EFTAn tuomioistuimessa [90].Eelkõige ei saa liikmesriikide kohtutele esitatud hagides vaidlustada järelevalveameti otsuste kehtivust juhul, kui hageja oleks saanud asjaomast otsust vaidlustada otse EFTA Kohtus [90].
Tästä seuraa myös, että jos päätös olisi voitu riitauttaa valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 36 artiklan nojalla, kansallinen tuomioistuin ei voi lykätä valvontaviranomaisen päätöksen pätevyyteen liittyvillä perusteilla takaisinperintää koskevan päätöksen täytäntöönpanoa [91].See tähendab ka, et kui otsust oleks saanud vaidlustada järelevalve- ja kohtulepingu artikli 36 alusel, ei või liikmesriigi kohus tagasinõudmisotsuse rakendamist järelevalveameti otsuse kehtivusega seotud põhjustel peatada [91].
Jos ei ole selvää, että kantaja voi nostaa kumoamiskanteen valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 36 artiklan nojalla (esimerkiksi siksi, että toimenpide oli laaja-alainen tukiohjelma, jonka osalta kantaja ei välttämättä kykene osoittamaan, että asia koskee häntä), kansallisen tuomioistuimen on lähtökohtaisesti tarjottava riittävä oikeudellinen suoja.Liikmesriigi kohus peab põhimõtteliselt pakkuma õiguslikku kaitset juhul, kui ei ole ilmne, et hageja saab esitada järelevalve- ja kohtulepingu artikli 36 alusel hagi otsuse tühistamiseks (nt meede oli ulatuslik abikava ja hageja ei suuda näidata oma otsest seost sellega).
Tilanteissa, joissa kanne koskee valvontaviranomaisen päätöksen pätevyyttä ja laillisuutta, kansallisen tuomarin olisi tukeuduttava valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 34 artiklan mukaiseen menettelyyn.Kui hagi puudutab järelevalveameti mõne otsuse kehtivust ja seaduslikkust, peaks liikmesriigi kohus järgima järelevalve- ja kohtulepingu artiklis 34 ettenähtud korda.
Arvioidessaan näitä edellytyksiä kansallisen tuomioistuimen on noudatettava EFTAn tuomioistuinten ratkaisuja, jotka koskevat valvontaviranomaisen päätöksen laillisuutta tai hakemusta välitoimien toteuttamiseksi Euroopan talousalueen tasolla [94].Kõiki neid tingimusi hinnates peab liikmesriigi kohus toimima kooskõlas EFTA Kohtu mis tahes otsusega, mis käsitleb järelevalveameti asjaomase otsuse õiguspärasust või ajutiste meetmete võtmise taotlust EMP tasandil [94].
Vahingonkorvaukset takaisinperintää koskevan päätöksen täytäntöönpanon laiminlyönneistäTagasinõudmisotsuse rakendamata jätmisest tulenev kahju
Kuten toimenpiteistä pidättäytymistä koskevan velvollisuuden rikkomisten seurauksena, myös tilanteissa, joissa EFTA-valtion viranomaiset laiminlyövät valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 14 artiklan mukaisesti tehdyn takaisinperintää koskevan valvontaviranomaisen päätöksen täytäntöönpanon, voidaan valvontaviranomaisen näkemyksen mukaan nostaa vahingonkorvauskanteita EFTAn tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella [95].Sarnaselt rakendamiskeelu rikkumisega võib kooskõlas EFTA Kohtu praktikaga kahjunõudeid esitada ka siis, kui liikmesriikide ametiasutused jätavad täitmata tagasinõudmisotsuse, mille järelevalveamet on järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 II osa artikli 14 alusel vastu võtnud [95].
Valvontaviranomaisen näkemyksen mukaan tällaisten vahingonkorvauskanteiden käsittelyssä noudatetaan samoja edellä esitettyjä periaatteita kuin toimenpiteistä pidättäytymistä koskevan velvollisuuden rikkomisten [96]tapauksessa.Järelevalveamet on seisukohal, et selliseid kahjunõudeid käsitletakse eespool seoses rakendamiskeelu rikkumisega kirjeldatud põhimõtete alusel [96].
Tämä johtuu siitä, että i) EFTA-valtioille asetetulla takaisinperintää koskevalla velvollisuudella pyritään suojelemaan samoja yksityisten oikeuksia kuin velvollisuudella pidättäytyä toimenpiteistä ja ii) takaisinperintää koskevissa valvontaviranomaisen päätöksissä ei jätetä harkintavaltaa kansallisille viranomaisille. Takaisinperintää koskevan velvollisuuden laiminlyönnit on sen vuoksi katsottava lähtökohtaisesti riittävän vakaviksi rikkomisiksi.Nimelt on i) EFTA riigi tagasinõudmiskohustuse ja rakendamiskeelu eesmärk üksikisikute samade õiguste kaitse ning ii) järelevalveameti tagasinõudmisotsused ei jäta riikide ametiasutustele mingit kaalutlusõigust ja seepärast tuleb tagasinõudmiskohustuse rikkumist põhimõtteliselt pidada piisavalt tõsiseks.
Se, menestyvätkö takaisinperintää koskevan valvontaviranomaisen päätöksen täytäntöönpanon laiminlyöntiin liittyvät vahingonkorvauskanteet, riippuu sen vuoksi myös tässä tapauksessa siitä, voiko kantaja osoittaa kärsineensä välitöntä vahinkoa takaisinperinnän viivästymisen vuoksi [97].Järelikult sõltub ka järelevalveameti tagasinõudmisotsuse rakendamata jätmise tõttu esitatud kahjunõude rahuldamine sellest, kas hageja suudab näidata, et tema kantud kahju tuleneb otseselt tagasimaksmise hilinemisest [97].
Menettelysäännöt ja asiavaltuus kansallisissa tuomioistuimissaMenetlusnormid ja liikmesriikide kohtutele hagi esitamise õigus
Kansallisten tuomioistuinten on noudatettava toimenpiteistä pidättäytymistä koskevaa velvollisuutta ja suojeltava yksityisten oikeuksia sääntöjenvastaisen valtiontuen vaikutuksilta.Liikmesriikide kohtud peavad järgima rakendamiskeeldu ning kaitsma üksikisikute õigusi ebaseadusliku riigiabi korral.
Tällaisiin oikeudenkäynteihin sovelletaan lähtökohtaisesti kansallisia menettelysääntöjä [98].Põhimõtteliselt kohaldatakse selliste menetluste suhtes liikmesriigi menetlusnorme [98].
Kansallisen oikeuden soveltamiselle tällaisissa tilanteissa on asetettu kaksi tärkeää edellytystä:Liikmesriigi õiguse kohaldamisel nendes olukordades lähtutakse siiski kahest väga olulisest tingimusest:

Want to see more? Purchase TTMEM.com full membership