Finnish to Estonian European Commission terminology (DGT)

Search term or phrase in this TERMinator '. "." . '

Purchase TTMEM.com full membership to search this dictionary
 
 
Share this dictionary/glossary:
 

 
database_of_translation_agencies
 

SourceTarget
valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohtaan perustuviin kanteisiin sovellettavat kansalliset menettelysäännöt eivät saa olla epäedullisempia kuin ne, jotka koskevat jäsenvaltion sisäiseen oikeuteen perustuvia oikeuksia (vastaavuusperiaate) [99];järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõike 3 alusel esitatud nõuete suhtes kohaldatavad liikmesriigi menetlusreeglid peavad olema vähemalt sama soodsad kui liikmesriigi õiguse alusel esitatud nõuete suhtes kohaldatavad normid (võrdväärsuse põhimõte) [99]ning
kansalliset menettelysäännöt eivät saa olla sellaisia, että Euroopan talousalueen oikeudessa vahvistettujen oikeuksien käyttäminen on kohtuuttoman vaikeaa tai käytännössä mahdotonta (tehokkuusperiaate) [100].liikmesriigi menetlusnormid ei tohi muuta EMP õigusega antud õiguste kasutamist ülemäära keeruliseks ega praktikas võimatuks (tõhususe põhimõte) [100].
Yleisemmällä tasolla kansalliset tuomioistuimet eivät saa soveltaa kansallisia menettelysääntöjä, jos sääntöjen soveltaminen rikkoisi 67 kohdassa esitettyjä periaatteita.Üldisemalt peavad liikmesriikide kohtud jätma liikmesriigi menetlusnormid kohaldamata, kui nende kohaldamine rikuks eespool punktis 67 kirjeldatud põhimõtteid.
AsiavaltuusHagi esitamise õigus
Tehokkuusperiaatteella on välitön vaikutus mahdollisten kantajien asiavaltuuteen valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaisissa kansallisissa tuomioistuinmenettelyissä.Tõhususe põhimõte mõjutab otseselt võimalike hagejate õigusi liikmesriikide kohtutes kooskõlas järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikega 3.
Euroopan talousalueen oikeudessa edellytetään tältä osin, että asiavaltuutta koskevat kansalliset säännöt eivät saa loukata oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan [101].Sellega seoses nõutakse EMP õiguses, et hagi esitamise õiguse suhtes kohaldatavad liikmesriigi õigusnormid ei tohi kahjustada õigust tõhusale kohtulikule kaitsele [101].
Asiavaltuutta ei sen vuoksi voida rajata kansallisissa säännöissä vain tuensaajan kilpailijoihin [102].Liikmesriigi õigusnormid ei saa seetõttu anda hagi esitamise õigust ainult abisaaja konkurentidele [102].
Myös kolmansilla, joihin tukitoimenpiteestä aiheutuvalla kilpailun vääristymisellä ei ole vaikutusta, voi olla erityyppinen riittävän suuri oikeudellinen intressi (kuten on myönnetty veroasioissa) oikeudenkäyntiin kansallisessa tuomioistuimessa [103].Ka kolmandatel isikutel, keda abimeetmest tulenev konkurentsi moonutamine ei mõjuta, võib olla teistsugune piisav huvi (nagu täheldatud maksuasjades) hagi esitamiseks liikmesriigi kohtule [103].
Veroasioissa usein esiintyvät kysymyksetHagi esitamise õigus maksuasjade puhul
Edellä tarkoitetulla oikeuskäytännöllä on erityisen suuri merkitys, kun valtiontuki myönnetään vapautuksina veroista ja muista rahoitusveloista.Eespool viidatud kohtupraktika on eriti oluline riigiabi puhul, mis seisneb maksudest ja muudest finantskohustusest vabastamises.
Tällaisten tukien tapauksessa henkilöt, jotka eivät hyödy vastaavasta vapautuksesta, saattavat riitauttaa oman verotuksensa valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan nojalla [104].Sellistes asjades vaidlustavad isikud, kelle suhtes sama maksuvabastust ei kohaldata, järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõike 3 alusel oma maksukoormuse [104].
Jos vapautukset on myönnetty yleisistä veroista, edellä mainitut perusteet eivät yleensä täyty.Üldistest maksudest vabastamise puhul ei ole eespool esitatud kriteeriumid tavaliselt täidetud.
Yritys, jolla on velvollisuus suorittaa yleisiä veroja, ei sen vuoksi yleensä voi vedota siihen, että jollekulle toiselle myönnetty verovapautus on lainvastainen valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan nojalla [107].Ettevõtja, kes peab selliseid makse maksma, ei saa seepärast üldjuhul väita, et kellegi teise maksuvabastus on järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõike 3 kohaselt ebaseaduslik [107].
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneessa oikeuskäytännössä vahvistetaan myös, että sääntöjenvastaisen verovapautuksen laajentaminen kantajaan ei ole tarkoituksenmukainen korjaustoimenpide valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan rikkomistapauksissa.Euroopa Kohtu väljakujunenud praktika kohaselt ei ole ebaseadusliku maksuvabastuse laiendamine ka hageja suhtes järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõike 3 rikkumise puhul kohane lahendus.
Kyseisellä toimenpiteellä ei poistettaisi sääntöjenvastaisen tuen kilpailunvastaisia vaikutuksia vaan ennemminkin vahvistettaisiin niitä [108].See meede ei kõrvaldaks ebaseadusliku abi konkurentsivastast mõju, vaid hoopis suurendaks seda [108].
Todisteiden keruuTõendite kogumine
Tehokkuusperiaate voi vaikuttaa myös todisteiden keruuseen.Tõhususe põhimõte võib mõjutada ka tõendite kogumise protsessi.
Esimerkiksi jos tiettyä vaadetta koskeva todistustaakka aiheuttaa sen, että kantajan on mahdotonta tai kohtuuttoman vaikeaa esittää näyttöä vaateensa tueksi (esimerkiksi siksi, että kantajalla ei ole hallussaan tarvittavaa asiakirjanäyttöä), kansallisen tuomioistuimen edellytetään käyttävän kaikkia kansallisen prosessioikeuden tarjoamia keinoja, jotta kantaja saa kyseiset todisteet.Kui näiteks teatava nõude suhtes teeb tõendamiskohustus nõude põhjendamise hageja jaoks võimatuks või ülemäära raskeks (nt seetõttu, et tema valduses ei ole vajalikke dokumente), peab liikmesriigi kohus kasutama kõiki liikmesriigi menetlusõiguses olemasolevaid vahendeid, et tagada hagejale juurdepääs asjakohastele tõenditele.
Kansallisessa oikeudessa saatetaan säätää muun muassa kansallisen tuomioistuimen velvollisuudesta määrätä vastaaja tai kolmas toimittamaan tarvittavat asiakirjat kantajalle [109].Kui liikmesriigi õigus seda ette näeb, võib see hõlmata liikmesriigi kohtu kohustust nõuda, et kostja või kolmas isik teeks vajalikud dokumendid hageja jaoks kättesaadavaks [109].
EFTAN VALVONTAVIRANOMAISEN ANTAMA APU KANSALLISILLE TUOMIOISTUIMILLEEFTA JÄRELEVALVEAMETI ABI LIIKMESRIIKIDE KOHTUTELE
ETA-sopimuksen 3 artikla, joka on laadittu EY:n perustamissopimuksen 10 artiklan mallin mukaan, velvoittaa sopimuspuolet toteuttamaan kaikki asianmukaiset toimenpiteet ETA-sopimuksesta aiheutuvien velvoitteiden täyttämisen varmistamiseksi ja helpottamaan tämän sopimuksen mukaista yhteistyötä [110].EMP lepingu artikkel 3, mis on sõnastatud EÜ asutamislepingu artikli 10 eeskujul, kohustab lepinguosalisi võtma kõiki asjakohaseid üld- või erimeetmeid, et kindlustada EMP lepingust tulenevate kohustuste täitmine ning aidata kaasa lepingu raames toimuvale koostööle [110].
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella Euroopan komissiolla on EY:n perustamissopimuksen 10 artiklan mukainen velvollisuus avustaa kansallisia tuomioistuimia yhteisön lainsäädännön soveltamisessa [111].Euroopa Kohtu praktika kohaselt nähakse EÜ artikliga 10 ette, et Euroopa Komisjon peab aitama liikmesriikide kohtuid ühenduse õiguse kohaldamisel [111].
Vastaavasti kansalliset tuomioistuimet voidaan velvoittaa avustamaan Euroopan komissiota täyttämään velvollisuutensa [112].Samuti võib liikmesriikide kohtuid kohustada abistama Euroopa Komisjoni selle ülesannete täitmisel [112].
Valvontaviranomainen katsoo olevansa vastaavalla tavalla velvollinen tekemäänlojaalia yhteistyötä EFTA-valtioiden kansallisten tuomioistuinten kanssa ETA-sopimuksen 3 artiklan ja valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 2 artiklan nojalla.Järelevalveamet on seisukohal, et tal on vastavalt EMP lepingu artikli 3 ning järelevalve- ja kohtulepingu artikli 2 alusel sarnane kohustus teha EFTA riikide kohtutega lojaalset koostööd.
Koska kansalliset tuomioistuimet ovat avainasemassa valtiontukisääntöjen soveltamisessa, valvontaviranomainen on sitoutunut auttamaan kansallisia tuomioistuimia, jos nämä katsovat tarvitsevansa apua tehdäkseen päätöksen vireillä olevassa asiassa.Arvestades liikmesriikide kohtute keskset rolli riigiabi eeskirjade täitmise tagamisel, püüab järelevalveamet liikmesriikide kohtuid aidata, kui need leiavad, et selline abi on menetletavas kohtuasjas otsuse tegemiseks vajalik.
Vaikka jo EFTAn valvontaviranomaisen valtiontuen suuntaviivojen edellisessä luvussa, joka koskee kansallisten tuomioistuinten ja valvontaviranomaisen yhteistyötä valtiontukien alalla [113], kansallisille tuomioistuimille tarjottiin mahdollisuus pyytää valvontaviranomaiselta apua, ne eivät ole käyttäneet säännöllisesti tätä mahdollisuutta.Ehkki juba EFTA järelevalveameti riigiabi suuniste peatükis „Liikmesriikide kohtute ja EFTA järelevalveameti vaheline koostöö riigiabi valdkonnas” [113]pakuti liikmesriikide kohtutele võimalust paluda järelevalveametilt abi, ei ole kohtud seda võimalust korrapäraselt kasutanud.
Valvontaviranomainen pyrkii sen vuoksi jälleen tiivistämään yhteistyötään kansallisten tuomioistuinten kanssa ottamalla käyttöön käytännöllisempiä ja käyttäjäystävällisempiä avustusjärjestelmiä.Seetõttu soovib järelevalveamet teha uue katse tihedamaks koostööks liikmesriikide kohtutega, pakkudes praktilisemat ja kasutajasõbralikumat tuge.
Se käyttää tässä lähtökohtana valvontaviranomaisen tiedonantoa ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklan soveltamiseen liittyvästä yhteistyöstä EFTAn valvontaviranomaisen ja EFTA-valtioiden tuomioistuinten välillä [114].Seejuures tugineb järelevalveamet oma teatisele EFTA järelevalveameti ja EFTA riikide kohtute vahelise koostöö kohta EMP lepingu artiklite 53 ja 54 kohaldamisel [114].
Valvontaviranomainen voi tukea kansallisten tuomioistuinten työskentelyä kahdella tavalla:Järelevalveamet saab liikmesriikide kohtuid aidata kahel viisil:
Kansallinen tuomioistuin voi pyytää valvontaviranomaiselta tämän hallussa olevia merkityksellisiä tietoja (ks. tämän luvun 2.1 jakso).liikmesriigi kohus võib paluda järelevalveametil endale edastada asjakohast teavet (vt käesoleva peatüki jaotis 2.1);
Kansallinen tuomioistuin voi pyytää valvontaviranomaiselta lausuntoa valtiontukisääntöjen soveltamisesta (ks. tämän luvun 2.2 jakso).liikmesriigi kohus võib paluda järelevalveametilt arvamust riigiabi eeskirjade kohaldamise kohta (vt käesoleva peatüki jaotis 2.2).
Avustaessaan kansallisia tuomioistuimia valvontaviranomaisen on noudatettava salassapitovelvollisuutta ja turvattava oma toimivuutensa ja itsenäisyytensä [115].Liikmesriikide kohtuid abistades peab järelevalveamet arvestama ametisaladuse kohustust ning kaitsma oma tegevust ja sõltumatust [115].
Täyttäessään ETA-sopimuksen 3 artiklan mukaista velvollisuuttaan avustaa kansallisia tuomioistuimia valvontaviranomainen on sen vuoksi sitoutunut säilyttämään puolueettomuutensa ja objektiivisuutensa.Täites oma EMP lepingu artikli 3 järgset kohust liikmesriikide kohtute ees, peab järelevalveamet seepärast jääma neutraalseks ja objektiivseks.
Koska valvontaviranomaisen kansallisille tuomioistuimille antama apu kuuluu sen velvollisuuksiin puolustaa yleistä etua, sen tarkoituksena ei ole toimia kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävänä olevan asian osapuolten yksityisten etujen puolustajana.Kuna abi osutamisega liikmesriikide kohtutele täidab järelevalveamet oma kohust kaitsta avalikku huvi, ei kavatse järelevalveamet kaitsta liikmesriigi kohtutes menetletava asja poolte erahuve.
Valvontaviranomainen ei sen vuoksi kuule kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan oikeudenkäynnin osapuolia avun antamisesta kansalliselle tuomioistuimelle.Seetõttu ei kuula järelevalveamet liikmesriigi kohtule abi andes ära kohtuasja pooli.
Kansallisille tuomioistuimille tämän luvun mukaisesti annettava apu on vapaaehtoista eikä poista kansallisen tuomioistuimen mahdollisuutta pyytää EFTAn tuomioistuimelta valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 34 artiklan mukaista neuvoa-antavaa lausuntoa Euroopan talousalueen lainsäädännön tulkinnasta tai pätevyydestä.Liikmesriikide kohtutele käesoleva peatüki kohaselt antav abi on vabatahtlik ja ei piira ka kohtute võimalust või kohustust taotleda EFTA Kohtult järelevalve- ja kohtulepingu artikli 34 alusel nõuandvat arvamust EMP õiguse tõlgendamise või kehtivuse küsimustes.
Tietojen toimittaminen kansallisille tuomioistuimilleTeabe edastamine liikmesriikide kohtutele
Valvontaviranomaisen velvollisuus avustaa kansallisia tuomioistuimia valtiontukisääntöjen soveltamisessa kattaa myös velvollisuuden toimittaa tuomioistuimille sen hallussa olevat merkitykselliset tiedot [116].Järelevalveameti ülesanne aidata liikmesriikide kohtuid riigiabi eeskirjade kohaldamisel hõlmab järelevalveameti kohustust edastada kohtutele tema valduses olevat asjakohast teavet [116].
Kansallinen tuomioistuin voi pyytää valvontaviranomaiselta muun muassa seuraavanlaisia tietoja:Muu hulgas võib liikmesriigi kohus paluda järelevalveametilt järgmist teavet:
Se voi pyytää tietoja meneillään olevasta valvontaviranomaisen menettelystä. Kyse voi olla muun muassa tiedoista, joista selviää, onko valvontaviranomaisella meneillään tiettyä tukitoimenpidettä koskeva menettely, onko tietystä tukitoimenpiteestä ilmoitettu asianmukaisesti valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti, onko valvontaviranomainen aloittanut muodollisen tutkintamenettelyn ja onko valvontaviranomainen jo tehnyt asiasta päätöksen [117].Teavet järelevalveameti käimasoleva menetluse kohta; muu hulgas võib see hõlmata teavet selle kohta, kas järelevalveamet on teatava abimeetme suhtes algatanud menetluse, kas teatavast meetmest on kooskõlas järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikega 3 nõuetekohaselt teatatud, kas järelevalveamet on algatanud ametliku uurimise ning kas järelevalveamet on juba vastu võtnud otsuse [117].
Jos päätöstä ei ole vielä tehty, kansallinen tuomioistuin voi pyytää valvontaviranomaista ilmoittamaan ajankohdan, jona päätös todennäköisesti tehdään.Kui otsust vastu võetud ei ole, võib kohus paluda järelevalveametil täpsustada, millal tõenäoliselt otsus tehakse.
Lisäksi kansalliset tuomioistuimet voivat pyytää valvontaviranomaiselta tämän hallussa olevia asiakirjoja.Peale selle võivad kohtud paluda järelevalveametil edastada tema valduses olevaid dokumente.
Kyse voi olla muun muassasellaisten valvontaviranomaisen päätösten kopioista, joita ei ole vielä julkaistu valvontaviranomaisen verkkosivustolla, asiatiedoista, tilastoista, markkinatutkimuksista ja talousanalyyseista.Nende dokumentide hulka võivad kuuluda järelevalveameti otsuste koopiad, kui need ei ole juba järelevalveameti veebilehel avaldatud, faktilised andmed, statistika, turu-uuringud ja majandusanalüüs.
Kansallisten tuomioistuinten kanssa tehtävän yhteistyön tehostamiseksi tietopyynnöt käsitellään mahdollisimman pian.Liikmesriikide kohtutega tehtava koostöö tõhususe tagamiseks käsitletakse teabenõudeid nii kiiresti kui võimalik.
Valvontaviranomainen pyrkii toimittamaan pyydetyt tiedot niille kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä.Järelevalveamet püüab esitada kohtutele nõutava teabe ühe kuu jooksul alates teabenõude kättesaamisest.
Jos valvontaviranomainen tarvitsee kansalliselta tuomioistuimelta lisäselvityksiä, kyseinen yhden kuukauden määräaika alkaa kulua ajankohdasta, jona selvitys vastaanotetaan.Kui järelevalveametil on vaja paluda liikmesriigi kohtult täpsemaid selgitusi, loetakse perioodi alguseks päeva, kui selgitused järelevalveametini jõuavad.
Jos valvontaviranomaisen on kuultava kolmansia, joihin tietojen toimittamisella on välitön vaikutus, yhden kuukauden määräaika alkaa kulua kuulemisen päättymisestä.Kui järelevalveamet peab konsulteerima kolmandate isikutega, keda teabe edastamine otseselt mõjutab, algab ühekuuline periood konsulteerimise lõppedes.
Näin voi olla esimerkiksi tietyntyyppisten yksityishenkilön toimittamien tietojen tapauksessa [118]tai silloin, kun EFTA-valtion tuomioistuin pyytää toisen EFTA-valtion toimittamia tietoja.Selline olukord võib tekkida näiteks seoses teatava eraisikute esitatava teabega [118]või kui EFTA riigi kohus palub teise EFTA riigi esitatud teavet.
Toimittaessaan tietoja kansallisille tuomioistuimille valvontaviranomaisen on pidettävä voimassa ETA-sopimuksen 122 artiklan ja valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 14 artiklan nojalla luonnollisille ja oikeushenkilöille annetut takuut [119].Liikmesriikide kohtutele teavet esitades peab järelevalveamet kinni pidama füüsilistele ja juriidilistele isikutele EMP lepingu artikliga 122 ning järelevalve- ja kohtulepingu artikliga 14 ette nähtud garantiidest [119].
Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 14 artiklassa kielletään valvontaviranomaisen jäseniä, virkamiehiä tai muita henkilöstöön kuuluvia ilmaisemasta salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja.Järelevalve- ja kohtulepingu artiklis 14 sätestatakse, et järelevalveameti liikmed, ametnikud ning muud teenistujad ei tohi avalikustada ametisaladuse pidamise kohustuse alla kuuluvat teavet.
ETA-sopimuksen 122 artiklassa määrätään, että sopimuspuolen edustaja, valtuutettu tai asiantuntija taikka virkamies tai muu toimenhaltija ei saa tehtävänsä päätyttyäkään ilmaista salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja.EMP lepingu artiklis 122 sätestatakse, et lepinguosaliste delegaadid, esindajad, eksperdid, samuti lepingu kohaselt tegutsevad ametnikud ja teised teenistujad ei tohi ka pärast ametikohustuste lõppemist avaldada mingisugust ametisaladuse hoidmise kohustusega seotud teavet.
Tällaisia ovat muun muassa luottamukselliset tiedot ja liikesalaisuudet.See kohustus võib hõlmata konfidentsiaalset teavet ja ärisaladusi.
Luettaessa ETA-sopimuksen 3 ja 122 artiklaa sekä valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 14 artiklaa yhdessä ei voida päätellä, että valvontaviranomaisen olisi ehdottomasti kiellettyä toimittaakansallisille tuomioistuimille salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja.EMP lepingu artiklid 3 ja 122 ning järelevalve- ja kohtulepingu artikkel 14 ei keela järelevalveametil täielikult ametisaladuse pidamise kohustuse alla kuuluva teabe edastamist liikmesriikide kohtutele.
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimet ovat vahvistaneet, että lojaalin yhteistyön velvoite edellyttää, että Euroopan komissio toimittaa kansallisille tuomioistuimille kaikki tiedot, joita ne pyytävät [120].Euroopa Ühenduse kohtud on kinnitanud, et lojaalse koostöö kohustus nõuab, et Euroopa Komisjon annaks liikmesriigi kohtule mis tahes teavet, mida liikmesriigi kohus palub [120].
Valvontaviranomainen noudattaa samaa lähestymistapaa ja katsoo, että kyseinen velvoite kattaa myös salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvat tiedot.Järelevalveamet, kes on võtnud sama seisukoha, leiab, et see hõlmab ka ametisaladuse pidamise kohustuse alla kuuluvat teavet.
Kun valvontaviranomainen aikoo toimittaa salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja kansalliselle tuomioistuimelle, se muistuttaa tuomioistuinta sille ETA-sopimuksen 122 artiklan ja valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 14 artiklan mukaisesti kuuluvista velvoitteista.Kui järelevalveamet kavatseb liikmesriigi kohtule anda ametisaladuse pidamise kohustuse alla kuuluvat teavet, tuletab järelevalveamet kohtule meelde selle kohustusi, mis on ette nähtud EMP lepingu artikliga 122 ning järelevalve- ja kohtulepingu artikliga 14.
Se kysyy kansalliselta tuomioistuimelta, voiko tuomioistuin taata luottamuksellisten tietojen ja liikesalaisuuksien suojan.Järelevalveamet küsib liikmesriigi kohtult, kas kohus saab tagada konfidentsiaalse teabe ja ärisaladuste kaitse ja teeb seda.
Jos kansallinen tuomioistuin ei voi taata tietosuojaa, valvontaviranomainen ei toimita kyseisiä tietoja [121].Kuiliikmesriigi kohus sellist garantiid anda ei saa, jätab järelevalveamet asjaomase teabe edastamata [121].
Jos kansallinen tuomioistuin taas takaa tiedoille suojan, valvontaviranomainen toimittaa pyydetyt tiedot.Kui aga liikmesriigi kohus sellise garantii annab, edastab järelevalveamet soovitud teabe.
Lisäksi on tilanteita, joissa valvontaviranomainen on estynyt luovuttamasta tietoja kansalliselle tuomioistuimelle.Võib ette tulla ka teisi olukordi, mille puhul järelevalveametil võib osutuda võimatuks teabe avaldamine liikmesriigi kohtule.

Want to see more? Purchase TTMEM.com full membership