Finnish to Estonian European Commission terminology (DGT)

Search term or phrase in this TERMinator '. "." . '

Purchase TTMEM.com full membership to search this dictionary
 
 
Share this dictionary/glossary:
 

 
database_of_translation_agencies
 

SourceTarget
Tromsin lääni myönsi rahoitusta Norsk Luftfartshøgskolen hankkeisiin ja Målselvin kunta myönsi sille lainan.Norsk Luftfartshøgskole sai projektitoetust Tromsi maakonnalt ja laenu Målselvi vallalt.
Kyseisen voittoa tavoittelemattoman säätiön toimintaan on ilmoitettu kuuluvan kiinteistöjen vuokraus ja sen tavoitteeksi liikennelentäjäkoulutuksen toimintaedellytysten edistäminen Pohjois-Norjassa koulutustarjontaa kehittämällä, sitä täytäntöönpanemalla ja koordinoimalla sekä hankkimalla tarvittavat toimitilat.Selle mittetulundusliku sihtasutuse registreeritud tegevusala on kinnisvara rentimine ning eesmärgiks on seatud Põhja-Norras pilootide koolituse hõlbustamine koolituspakkumiste koostamise, algatamise ja kooskõlastamise ning vajalike ruumide tagamise kaudu.
Päätös muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisestaAmetliku uurimismenetluse algatamise otsus
Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä valvontaviranomainen teki alustavan johtopäätöksen, jonka mukaan valtiontuen olemassaolon mahdollisuutta ei voitu sulkea pois ja jonka mukaan käytettävissä olevien tietojen perusteella oli epäilyjä kyseisen tuen soveltuvuudesta ETA-sopimuksen toimintaan.Ametliku uurimismenetluse algatamise otsuses jõudis järelevalveamet esialgsele järeldusele, et riigiabi olemasolu ei saanud välistada ning et kättesaadava teabe põhjal kaheldi kõnealuse abi kokkusobivuses EMP lepinguga.
Norjan viranomaisten huomautuksia kyseisestä päätöksestäNorra ametiasutuste märkused otsuse kohta
Norjan viranomaiset totesivat, että kantelun kohteena oleva rahoitus ei ole valtiontukea, koska NAC:n tarjoama koulutus ei ole taloudellista toimintaa ja näin ollen sitä ei voida arvioida ETA-sopimuksen 61 artiklan mukaisesti.Norra ametiasutused leidsid, et vaidlustatud rahastamine ei ole riigiabi, kuna koolituse pakkumine Norra lennukolledžis ei ole majandustegevus ega kuulu seepärast hindamisele EMP lepingu artikli 61 alusel.
Norjan viranomaiset väittivät myös, ettävaikka toiminta kuuluisi kyseisen säännöksen soveltamisalaan, kantelun kohteena oleva rahoitus voisi olla korvausta ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tarjoamisesta.Samuti väitsid Norra ametiasutused, et isegi juhul, kui selline tegevus kuuluks kõnealuse sätte reguleerimisalasse, oleks vaidlustatud rahastamise puhul tegemist hüvitisega üldist majandushuvi pakkuva teenuse osutamise eest EMP lepingu artikli 59 lõike 2 tähenduses.
Norjan viranomaiset toteavat, että koulutusta voidaan pitää ei-kaupallisena toimintana myös silloin, kun se ei kuulu kansallisen koulutusjärjestelmän piiriin.Norra ametiasutused leiavad, et haridust võib mittemajandusliku tegevusena käsitada ka siis, kui see ei kuulu riikliku haridussüsteemi alla.
NAC:n tarjoaman kurssin sisällöstä ja laadusta määrätään Norjan ilmailulaissa.Norra lennukolledži pakutava kursuse sisu ja tase on kehtestatud riikliku seaduse, nimelt Norra lennundusseadusega.
Lisäksi tarkastellaan mahdollisuutta sisällyttää lentäjäkoulutus osaksi kansallista koulutusjärjestelmää.Peale selle uuritakse praegu võimalust kaasata pilootide koolitus riiklikku haridussüsteemi.
Norjan viranomaiset katsovat, että nykysuuntaus, jossa kustannukset tulevat opiskelijoiden maksettaviksi, johtaa mahdolliseen opiskelijapulaan. Perinteisesti kustannukset jaettiin lentoyhtiöiden ja opiskelijoiden välillä.Norra ametiasutused osutavad võimalikule värbamisprobleemile seoses sellega, et praegu jäetakse koolituskulud rohkem õpilaste kanda (tavapäraselt jagunesid kulud lennuettevõtja ja õpilase vahel).
Kyseisen koulutuksen kustannukset ovat korkeat ja vaikka sitä tarjoavat yksityiset toimijat, siihen ei näytä liittyvän liiketoimintaa [10].Sellise koolituse pakkumine on kulukas ning kuigi koolitust pakuvad eraettevõtjad, ei tundu see olevat kasumlik majandustegevus [10].
Norjan viranomaiset toteavat sen vuoksi, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti kantelun kohteena oleva rahoitus edustaa ainoastaan valtion täyttämää koulutusvelvollisuutta maan väestön hyväksi.Seepärast leiavad Norra ametiasutused, et kooskõlas Euroopa Kohtu praktikaga tähendas vaidlustatud rahastamineüksnes seda, et riik täitis elanike ees oma kohustust haridusvaldkonnas.
Vaihtoehtoisesti Norjan viranomaiset ovat sitä mieltä, että kantelun kohteena oleva rahoitus on ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan mukaisesti tarkasteltuna sääntöjen mukainen.Teisalt on Norra ametiasutused seisukohal, et EMP lepingu artikli 59 lõikest 2 lähtudes on vaidlustatud rahastamise puhul tegemist seadusliku abiga.
He korostavat sitä, että valtio voi määrittää, mikä on yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvää palvelua, ja toteavat, että NAC:n tarjoama lentäjäkoulutus voidaan lukea kyseisiin palveluihin kuuluvaksi.Nad rõhutavad riigi õigust määratleda, mis kuulub „üldist majandushuvi pakkuva teenuse” alla, ning leiavad, et see põhimõte kehtib Norra lennukolledži pakutud piloodikoolituse suhtes.
Viranomaiset korostavat tässä suhteessa sitä, että NAC:n tarjoama erityiskoulutus on ainoa yhdennetty liikennelentäjäkoulutusohjelma, joka toteutetaan Norjassa, ja sillä on sen vuoksi ensiarvoisen tärkeä rooli lentäjien saamisessa Norjan markkinoille.Siinkohal toonitavad Norra ametiasutused, et Norra lennukolledži pakutaval erikoolitusel, mis on Norras ainus terviklik liinipilootide koolitusprogramm, on võtmeroll Norra turgu teenindavate pilootide värbamisel.
NAC:n lentäjäkoulutuksen tukeminen kuuluu siten kansallisen koulutuspolitiikan alaan, siitä on pitkäaikaista hyötyä kansalaisille eikä se ole syrjivää, sillä Norjassa ei ole muita yhdennetyn koulutuksen tarjoajia.Seega on Norra lennukolledži pilootide koolitamise toetamine riikliku hariduspoliitika küsimus, mis on otseselt seotud avalikkuse pikaajalise kasuga, ning ei ole diskrimineeriv, kuna Norras ei ole teisi tervikliku koolituse pakkujad.
Norjan viranomaiset toteavat, että ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdassa oleva ensimmäinen edellytys eli tehtävänanto, täyttyy erityisellä talousarviomäärärahalla, joka myönnetään ”liikennelentäjäkoulutukseen Tromsin läänissä/Bardufossissa”, sekä Norjan ilmailulain määräyksillä.Norra ametiasutused leiavad, et EMP lepingu artikli 59 lõike 2 esimene tingimus, nimelt teenuste osutamise usaldamine, on täidetud konkreetse eelarveeraldisega „liinipilootide koolitamiseks Tromsi maakonnas / Bardufossis” ning Norra lennundusseadusega.
Norjan viranomaiset toteavat, että toinen edellytys koskee sen tarkistamista, onko olemassa ilmeistä virhettä sen sijaan, että ”tavoitteet olisivat kohtuullisessa suhteessa käytettyihin keinoihin”.Norra ametiasutused väidavad, et teine tingimus tähendab ilmsete vigade esinemise, mitte „eesmärgi ja selle saavutamiseks kasutatud vahendite põhjendatud seose” kontrollimist.
He toteavat, että poikkeusta sovelletaan, jos se on välttämätöntä sen mahdollistamiseksi, että yritys suorittaa tehtävänsä hyväksyttävin rahoitusehdoin [11].Nad leiavad, et erandit kohaldatakse juhul, kui see on vajalik selleks, et võimaldada ettevõtjal täita oma ülesandeid vastuvõetavatel finantstingimustel [11].
Norjan viranomaisten mielestä avustusta ei ole maksettu liikaa, sillä 4,5 miljoonan Norjan kruunun määräraha kattaa ainoastaan 20 prosenttia lentäjäkoulutusohjelman kustannuksista.Norra ametiasutused välistavad ülemäärase hüvitamise võimaluse, nentides, et 4,5 miljoni Norra krooni suurune eraldis katab ainult 20 % pilootide koolitusprogrammi kuludest.
Norjan viranomaiset korostavat, että ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdassa oleva vaatimus siitä, että ”kaupan kehitykseen ei saa vaikuttaa tavalla, joka olisi ristiriidassa sopimuspuolten etujen kanssa”, on lievempi kuin edellytys kauppaan kohdistuvasta vaikutuksesta silloin kun kyseessä on tuen olemassaolon vahvistaminen ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan mukaisesti.Norra ametiasutused toonitavad, et riigiabi olemasolu kindlakstegemisel EMP lepingu artikli 61 lõike 1 alusel ei ole EMP lepingu artikli 59 lõikes 2 esitatud nõue, mille kohaselt kaubandust ei tohi mõjutada „määral, mis oleks vastuolus lepinguosaliste huvidega”, nii range kui kaubandusele avalduvat mõju käsitlev kriteerium.
Viranomaiset viittaavat yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössään tarkoittamaan vaikutusten vertailuun [12]ja katsovat, että tässä tapauksessa todistustaakka on valvontaviranomaisella [13].Tromsin läänin erityishuomautuksetNad viitavad Euroopa Kohtu praktikas [12]osutatud tasakaalustamisele ning leiavad, et kõnealuses küsimuses on tõendamiskohustus järelevalveametil [13].Tromsi maakonna erimärkused
Tromsin läänin kanta on se, että asianmukaisen liikennelentäjäkoulutuksen turvaaminen on kansallisesti elintärkeää.Tromsi maakond on seisukohal, et nõuetekohase pilootide koolituse tagamine on riikliku tähtsusega küsimus.
Se pitää osallistumistaan NAC:n rahoitukseen sekä suoraan (lainatakaus ja lainan anteeksiantaminen) että välillisesti (NLH:n omistajana) tavanomaisena markkinakäyttäytymisenä ja korostaa sitä, että edellytyksenä sen osallistumiselle oli muiden velkojien osallistuminen velan uudelleenjärjestelyyn [14].Tromsin lääni selitti, että lainatakaus myönnettiin lentosimulaattorin hankkimista varten.Maakond peab nii oma otsest (laenugarantii ja laenu kustutamine) kui ka kaudset osalemist (Norsk Luftfartshøgskole omanikuna) Norra lennukolledži rahalises ümberkorraldamises tavapäraseks turupraktikaks ning rõhutab, et tema toetuse tingimuseks oli ka teiste võlausaldajate osalemine võla ümberkorraldamises [14].Tromsi maakond selgitas, et garantiiga tagatakse lennusimulaatori rahastamiseks võetud laenu.
NAC:n lopullisten omistajien edellytettiin takaavan lainan etukäteismaksun välttämiseksi.Ettemaksu vältimiseks pidid Norra lennukolledži omanikud laenu tagama.
Tromsin läänin takaus on 12,27 prosenttia lainamäärästä.Tromsi maakonna garantii moodustab 12,27 % laenusummast.
Tromsin lääni korostaa, että NAC:n ja läänin välillä on emoyhtiö–tytäryhtiö-suhde.Tromsi maakond rõhutab maakonna ja Norra lennukolledži vahelist ema- ja tütarettevõtja suhet.
Se toteaa myös, että jos maksua olisi pyydetty, se ei olisi ylittänyt tuen vähimmäismäärää.Samuti väidab ta, et garantiipreemiate nõudmise korral ei oleks need ületanud vähese tähtsusega abi piirmäära.
Målselvin kunnan erityishuomautuksetMålselvi valla erimärkused
Målselvin kunta korostaa, että lainan myöntämisen aikaisten NAC:n taloudellisten vaikeuksien katsottiin olevan väliaikaisia ja asianomaisena osapuolena kunta osallistui NAC:n jälleenrahoitukseen.Målselvi vald toonitab, et laenu võtmise ajal peeti Norra lennukolledži finantsraskusi ajutiseks ning et vald osales huvitatud isikuna käimasolevas refinantseerimisprotsessis.
Kunta toteaa, että jos riskit on riittävästi ja objektiivisesti arvioitu lainan myöntämispäätöstä tehdessä, valvontaviranomaisen ei pitäisi muuttaa vahvistettua korkotasoa. Poikkeuksen tekee se, jos käy ilmi, että ei ollut mitään objektiivisia tai vilpittömiä syitä, joiden perusteella yksityisen sijoittajan olisi voitu kohtuudella odottaa myöntävän lainaa kyseisessä tapauksessa.Vald leiab, et kui laenu andmise ajal hinnati riske piisavalt ja objektiivselt, ei ole järelevalveametil vaja kindlaksmääratud intressitaset läbi vaadata, välja arvatud juhul, kui tundub, et puudusid objektiivsed põhjused heas usus põhjendatult oodata, et erainvestor oleks kõnealuse juhtumi asjaolude puhul raha laenanud.
Kolmansien osapuolten huomautuksetHuvitatud kolmandate isikute esitatud märkused
Rørosfly AS toimitti huomautuksia muodollisen tutkinnan aloittamista koskevaan päätökseen 3 päivänä toukokuuta 2007 päivätyllä kirjeellä, jonka valvontaviranomainen vastaanotti ja kirjasi saapuneeksi samana päivänä (tapahtuma N:o 420011).3. mai 2007. aasta kirjas, mille järelevalveamet sai kätte ja registreeris samal päeval (toiming nr 420011), esitas ametliku uurimismenetluse algatamise otsuse kohta märkusi Rørosfly AS.
Se tukee kantelijaa ja korostaa sitä, että ainoastaan yhdelle lentokoululle annettu julkinen tuki merkitsee kilpailuetua kyseiselle lentokoululle.See äriühing toetab kaebuse esitajat ja osutab konkurentsieelisele, mis ainult ühe lennukooli riikliku toetamisega kaasneb.
Kantelija toimitti huomautuksia muodollisen tutkinnan aloittamista koskevaan päätökseen 4 päivänä toukokuuta 2007 päivätyllä kirjeellä, jonka valvontaviranomainen vastaanotti ja kirjasi saapuneeksi samana päivänä (tapahtuma N:o 420422).4. mai 2007. aasta kirjas, mille järelevalveamet sai kätte ja registreeris samal päeval (toiming nr 420422), esitas ametliku uurimismenetluse algatamise otsuse kohta märkusi kaebuse esitaja.
Kantelijan mukaan oleellistaon määrittää, harjoittaako yksikkö taloudellista toimintaa, johon sisältyy tavaroiden tai palvelujen tarjoaminen markkinoilla, ja voiko kyseistä toimintaa ainakin periaatteessa harjoittaa yksityinen voittoa tavoitteleva yritys [16].Osutades väitele, et Norra lennukolledž ei tegele majandustegevusega, tuletab kaebuse esitaja meelde termini „ettevõtja” ulatust, väites, et kontrollida tuleb seda, kas üksus tegeleb turul kaupade või teenuste pakkumist hõlmava majandustegevusega, mida võiks vähemalt põhimõtteliselt teostada eraõiguslik äriühing kasumi teenimiseks [16].
Kantelijan mukaan NAC harjoittaa tavanomaista liiketoimintaa, jonka tavoitteena on voiton saavuttaminen.Kaebuse esitaja arvamuse kohaselt tegeleb Norra lennukolledž tavapärase äritegevusega, millel on ilmselge majanduslik eesmärk.
Väitteensä tueksi kantelija viittaa NAC:n mittavaan markkinointiin, mikä osoittaa sen olevan markkinaosapuoli.Selle seisukoha põhjendamiseks osutab kaebuse esitaja Norra lennukolledži ulatuslikule reklaamitegevusele, mis on iseloomulik turuosalistele.
NEAR pitää osoituksena eri lentokoulujen välisestä kilpailusta sitä, että sen omien opiskelijoiden määrä on kasvanut sen jälkeen, kun NAC:n liiketoiminta lopetettiin.ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan soveltamisen osalta kantelija haluaa tietää Norjan viranomaisten mainitseman yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tarkan sisällön.Samuti nendib NEAR, et tema õpilaste vastuvõtt on alates Norra lennukolledži likvideerimisest kasvanud – see asjaolu kajastab konkureerivat suhet kahe lennukooli vahel.EMP lepingu artikli 59 lõike 2 kohaldamisega seoses uurib kaebuse esitaja Norra ametiasutuste osutatud üldist majandushuvi pakkuva teenuse täpset sisu.
Kaikkien Norjan lentokoulujen on noudatettava samoja kansallisia ja kansainvälisiä sääntöjä.Kõik Norra lennukoolid peavad vastama samadele riiklikele ja rahvusvahelistele eeskirjadele.
Sen vuoksi NAC:n toimintaa ei voida pitää yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvänä palveluna. NAC:n on tarjottava muihin kouluihin verrattuna jotain ylimääräistä.Sellest tulenevalt ei saa Norra lennukolledži tegevust tervikuna käsitada üldist majandushuvi pakkuva teenuse osutamisena – teiste lennukoolidega võrreldes peab Norra lennukolledž pakkuma midagi enamat.
Kantelija katsoo, että ainoa mahdollinen ylimääräinen elementti, jonka NAC voi tarjota, on koko koulutuksen järjestäminen Norjassa.Kaebuse esitaja peab ainsaks võimalikuks lisaelemendiks asjaolu, et Norra lennukolledž pakub tervet koolitust Norras.
Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvää palvelua ei voida tarjota ilman julkista tukea, mutta NEAR tarjoaa yhdennettyä lentäjäkoulutusta kokonaan Norjassa (alhaisempaan hintaan kuin NAC).Samas, kuigi üldist majandushuvi pakkuvaid teenuseid iseloomustab see, et neid ei osutata ilma riikliku sekkumiseta, pakub ka NEAR terviklikku pilootide koolitust tervenisti Norras (madalamate hindadega kui Norra lennukolledž).
Kantelija päättelee sen vuoksi, että kyseessä olevan palvelun luokitteleminen yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyväksi palveluksi on ilmeinen virhe.Seepärast järeldab kaebuse esitaja, et kõnealuse teenuse liigitamine üldist majandushuvi pakkuvaks teenuseks on ilmne viga.
Joka tapauksessa kantelija väittää, että ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdassa säädetyt ehdot eivät täyty.Kaebuse esitaja väidab, et igal juhul ei ole EMP lepingu artikli 59 lõikes 2 sätestatud tingimused täidetud.
Kantelija kiistää Norjan viranomaisten lausunnon, jonka mukaan virallinen tehtävänanto annettiin Norjan ilmailulaissa ja talousarviomäärärahan kautta.Kaebuse esitaja vaidlustab Norra ametiasutuste väite, mille kohaselt toimus ülesande andmine ametliku aktiga Norra lennundusseaduse ja eelarveeraldise kaudu.
Viitaten valtiontuen suuntaviivojen julkisen palvelun velvoitteesta maksettavaa korvausta koskevaan lukuun, missään virallisessa säädöksessä ei myöskään määritetä yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tarkkaa luonnetta tai korvauksen laskemisessa, valvonnassa ja tarkastelussa käytettäviä parametrejä.Peale selle ei täpsustata seoses avalike teenuste eest hüvitise maksmist käsitlevate riigiabi suunistega üheski ametlikus aktis ei üldist majandushuvi pakkuva teenuse täpset olemust ega hüvitise arvutamise, kontrollimise või läbivaatamise parameetreid.
Tässä suhteessa kantelija huomauttaa, että Norjan viranomaiset eivät ole asiakirjoilla vahvistaneet mitään yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden kustannuksia (toisin sanoen kustannuksia, jotka liittyvät mahdolliseen ”velvollisuuteen” järjestää koko lentokoulutus Norjassa).Siinkohal märgib kaebuse esitaja, et Norra ametiasutused ei ole dokumenteerinud ühegi üldist majandushuvi pakkuva teenusega seotud kulusid (st kulusid, mis on seotud võimaliku kohustusega rakendada kogu lennukoolitus Norras).
Kantelija toteaa, että NEAR voisi tarjota saman koulutuksen alhaisempaan hintaan [17].Lopuksi kantelija tekee huomautuksia markkinataloussijoittajaperiaatteesta.Kaebuse esitaja väidab tõepoolest, et NEAR võiks pakkuda sama koolitust madalama hinna eest [17].Lõpuks teeb kaebuse esitaja märkuse turumajandusliku investori põhimõtte kohta.
Se toteaa, että NAC on ollut taloudellisissa vaikeuksissa vähintään siitä lähtien, kun SAS päätti lopettaa tukensa vuonna 2005, ja että ”investointien” aikaan Norjan viranomaisilla ei ollut perusteita odottaa kohtuullista voittoa sijoitetulle pääomalle.Väidetakse, et Norra lennukolledž on finantsraskustes olnud vähemalt sellest ajast alates, kui SAS selle toetamise 2005. aastal lõpetas, ning et investeeringute tegemise ajal ei olnud Norra ametiasutustel mingit alust oodata investeeritud kapitalilt põhjendatud tulu.
Ottaen huomioon sen, että viranomaiset omistivat osuuden NAC:stä, kantelija viittaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön ja toteaa, että kyseisen oikeuskäytännön vastaisesti investointeja ei tehty abstraktein perustein vaan sosiaaliset, alueelliset ja alakohtaiset näkökohdat huomioon ottaen.Seoses asjaoluga, et Norra ametiasutustel oli lennukolledžis osalus, viitab kaebuse esitaja Euroopa Kohtu praktikale ja väidab, et vastupidiselt kohtupraktikale ei tehtud asjaomaseid investeeringuid abstraktselt, vaid arvestades sotsiaalseid, piirkondlikke ja sektoriga seotud kaalutlusi.
Kantelija toteaa erityisesti, että Norsk Luftfartshøgskolea on pidettävä ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna yrityksenä ja että 1,9 miljoonan Norjan kruunun avustus kyseiselle yksikölle muodostaa kilpailua vääristävän taloudellisen edun.Täpsemalt väidab kaebuse esitaja, et Norsk Luftfartshøgskolet tuleb käsitada ettevõtjana EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses ning et 1,9 miljoni Norra krooni suurune toetus kõnealusele üksusele on majanduslik soodustus, mis ähvardab moonutada konkurentsi.
Koska säätiö on voittoa tavoittelematon, investointien ei voida sanoa noudattavan markkinataloussijoittajaperiaatetta.Peale selle ei saa kõnealuseid investeeringuid ilmselgelt pidada vastavaks turumajandusliku investori põhimõttele, pidades silmas, et tegemist on mittetulundusliku sihtasutusega.
Kantelija korostaa vielä edellä tehtyjä huomautuksia ja päättelee, että Norsk Luftfartshøgskolelle ei ole annettu ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan mukaista julkisen palvelun velvoitetta, eikä myönnetty tuki ole missään suhteessaväitettyjen yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden kustannuksiin.Kaebuse esitaja kordab eespool põhjendatud punkte ning järeldab, et Norsk Luftfartshøgskolele ei ole määratud avaliku teenindamise kohustust EMP lepingu artikli 59 lõike 2 alusel ning et toetussumma ei ole seotud väidetava üldist majandushuvi pakkuva teenuse kuludega.
Kantelija on todennut kaksi muuta mahdollista tukitoimenpidettä Norjan viranomaisten huomautuksissa, jotka kyseiset viranomaiset esittivät muodollisen tutkimuksen aloittamista koskevan päätöksen osalta. NLH keskeytti määräajaksi vuokran vaatimisen NAC:lta opiskelija-asuntolan käytöstä ja alensi lentokonehallin ja toimistotilojen vuokraa.Norra ametiasutuste märkuste põhjal ametliku uurimismenetluse algatamise otsusele osutab kaebuse esitaja veel kahele võimalikule abielemendile: Norsk Luftfartshøgskole vabastas Norra lennukolledži teatavaks ajaks kohustusest tasuda õpilaste ühiselamu eest üüri ning vähendas angaari ja haldusruumide eest võlgnetavaid makseid.
Kantelija katsoo, että kyseisiä toimia ei voitu toteuttaa markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaisesti ja että ne ovat sen vuoksi valtiontukea NLH:lta NAC:lle.Kaebuse esitaja leiab, et selline tegevus ei ole kooskõlas turumajandusliku investori põhimõttega ja et seepärast on tegemist Norsk Luftfartshøgskole poolse riigiabiga Norra lennukolledžile.
Lainan anteeksiantamisen osalta [18]kantelija toteaa, että ei riitä, että osoitetaan myös yksityisten sijoittajien suostuneen lainan anteeksiantamiseen. Kantelija pysyy väitteessään, jonka mukaan lainan anteeksiantaminen on markkinataloussijoittajaperiaatteen vastaista valtiontukea.Seoses laenu kustutamisega [18]väidab kaebuse esitaja, et erainvestorite poolse laenude kustutamise tõendamisest ei piisa, ja kordab oma väidet, mille kohaselt on laenu kustutamine riigiabi, mis ei ole kooskõlas turumajandusliku investori põhimõttega.
Erityisesti kantelija huomauttaa, että lääni ei ole esittänyt näyttöä uudelleenjärjestelysuunnitelmasta, joka johtaisi sijoitusten kohtuulliseen tuottoon.Eeskätt märgib kaebuse esitaja, et maakond ei ole esitanud mingeid tõendeid dokumenteeritud ümberkorraldamiskava kohta, mis tagaks investeeringutelt piisava tulu.
Lainan takauksen osalta kantelija kiistää Norjan viranomaisten väitteen, jonka mukaan emoyhtiöt eivät yleensä vaadi takausmaksua tytäryhtiöille myönnettävistä lainoista. Kantelijan mukaan asia on päinvastoin ja viittaa väitteensä tueksi Norjan osakeyhtiölain pykäliin 3–8 ja 3–9.Laenugarantii puhul vaidlustab kaebuse esitaja Norra ametiasutuste väite, et tavaliselt ei nõua emaettevõtjad tütarettevõtjatele antud laenudelt garantiipreemiaid, ning viitab vastupidise väite põhjenduseks piiratud vastutusega äriühinguid käsitleva Norra seaduse jagudele 3-8 ja 3-9.

Want to see more? Purchase TTMEM.com full membership